MARRASKUU 2009
Sari Laari-Salmela avasi Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikön väittelyhistorian erinomaisin arvosanoin
Sari Laari-Salmela avasi Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikön väittelyhistorian erinomaisella tavalla, asettaen samalla kovat paineet yksikön tuleville väittelijöille. Erinomaisen arvosanan vastaväittäjältään professori Timo Saariselta saanut väitös sijoittuu ohjelmistoliiketoiminnan alueelle.
Laari-Salmela puolusti tiistaina 24.11. kello 12 alkaneessa TOL:n Kajaanin yksikön historian ensimmäisessä väitöstilaisuudessa väitöskirjaansa The process of strategy formation in software business: Three cases from Kainuu region, Finland / Strategian muotoutumisen prosessi ohjelmistoliiketoiminnassa: Kolme casea Kainuusta. Väitös auttaa osaltaan ymmärtämään sitä tapaa, jolla pienet suomalaiset ohjelmistoyritykset kehittyvät ja muodostavat esimerkiksi kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä strategisia päätöksiä. Kustoksena toimi professori Ari Heiskanen Tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin kolmen pienen kainuulaisen ohjelmistoalan yrityksen kehitysprosessia ja niiden strategian muotoutumiseen vaikuttavia, muutosta synnyttäviä mekanismeja. Tutkimuksen case-yrityksinä olleet Datala, Ebsolut Oy ja Gisforest Oy saivat Laari-Salmelalta myös väitöstilaisuudessa lämpimät kiitokset siitä, että yritysten edustajat kertoivat tutkijalle avoimesti oman yrityksensä historiasta ja toiminnasta ja mahdollistivat tämän tutkimuksen tekemisen.
Ohjelmistoliiketoiminnan tutkimus on vielä toistaiseksi suhteellisen nuorta. Omana panoksenaan tähän kenttään tuore väitös laajentaa ymmärrystä ohjelmistoalan yritysten strategiaprosesseista ja ohjelmistoliiketoiminnan muodostamasta kontekstista strategioiden muotoutumiselle. Yritysten strategiat ovat olleet liiketalouden alalla yritysjohdon, konsulttien ja tutkijoidenkin yksi suosikkiaiheista jo kauan. Alan kirjallisuus kotimaassa esittelee usein menestysreseptejä ja erilaisia ohjelistauksia, joilla hyvin pärjänneiden yritysten käytänteitä pyritään siirtämään suomalaisille pienyrityksille. Vähemmän tutkittu ja kirjoitettu alue on kuitenkin se tapa, jolla paikalliset yritykset todellisuudessa strategioitaan laativat, ja miten se toimintaympäristö, jossa yritykset toimivat, vaikuttavat tähän prosessiin. Usein kyse ei välttämättä ole edes niinkään strategioiden laatimisesta vaan niiden muotoutumisesta seurauksena yrittäjien omassa verkostossaan jatkuvasta ajan hermolla elämisestä ja toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisesta.
Tutkimuksessa mallinnetut mekanismit voivat auttaa sekä pieniä ohjelmistoalan yrityksiä että heidän kanssaan työskenteleviä yritysneuvojia kehittämään toimintaa haluttuun suuntaan. Strategiselle suunnittelulle hyödyllisintä olisikin ymmärtää yrityksen omaa kehityksen polkua ja tekijöitä kehityssuuntien taustalla. Menestysreseptin etsiminen tai sellaisten normatiivisten ohjeiden seuraaminen, jotka perustuvat täysin erilaisissa ympäristöissä toimivien yritysten toiminnan tutkimukseen ilman oman toiminnan syvällistä ymmärtämistä ei välttämättä johda haluttuihin lopputuloksiin. ”Yritysten strategiselle suunnittelulle voisi olla hyödyllisempää tunnistaa omat mekanisminsa ja ymmärtää niiden taustalla olevia tekijöitä – ja vasta tämän ymmärryksen valossa noudattaa strategiakirjallisuudesta pursuavia valmiiksi pureskeltuja ohjeita strategioiden synnyttämiseen”, Sari Laari-Salmela sanoo.
Vastaväittäjänä toiminut professori, tutkimuksesta vastaava vararehtori, Timo Saarinen Helsingin Kauppakorkeakoulusta kuvasi loppupuheenvuorossaan väitöskirjaa laadultaan erinomaiseksi. Saman saattoi runsaslukuinen yleisökin todeta väittelyä kuullessaan. Saarinen esitti myös, että vaikka väitöskirja keskittyy pieniin kainuulaisiin ohjelmistoyrityksiin, Laari-Salmelan kehittämä malli voisi hyvinkin toimia myös kansainvälisissä suuremmissa yrityksissä. Väitöksestä viriää useista mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita ja toisaalta siinä on paljon aineksia kirjoittaa artikkeleita kansainvälisiin korkean tason julkaisuihin.
Väitöskirja on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun yliopiston kirjaston Acta-sarjassa, osoitteessa http://herkules.oulu.fi/isbn9789514292811/
Abipäivät 2009 – Kajaani esillä
Kajaanin korkeakoulut pyyhälsivät taas kerran Ouluun esittäytymään opiskelupaikkaa etsiville. ABI-päivillä marraskuun 11.–12. päivä näyttäydyimme yhdessä, KYK ja AMK. Standit olivat vierekkäin ja osin yhteiset, Kainuunsalissa jaettiin yksityiskohtaisempaa tietoa Kajaanin koulutuksista. Ammattikorkeakoulun markkinoinnin opiskelijat osoittivat olevansa oikealla alalla ja jälkimmäisenä päivänä saivat kutsutuksi pitkästi toista sataa kuulijaa Kainuun saliin. Niihin kysymyksiin, joita abit eivät kehdanneet koko salin kuullen kysyä, vastasivat opiskelijaesittelijät yksityisesti. Tosiasiahan on, että vertaiselta ikäkaverilta, mutta jo oikealta opiskelijalta voi kysellä avoimemmin kuin henkilökunnalta.
Yleiskuva Kainuun salista. Kuva: Anja Hongisto.Esiintyminen porukalla Oulussa on aina melkoinen yhteistyön tulos. Abipäivien suunnittelu alkaa jo vuotta aikaisemmin päivämäärien kalenteriin merkkaamisella. Oulu varaa tilat ja infoja opetus- ja opiskelijapalveluista saapuu pitkin vuotta, syksyllä tihentyvään tahtiin. Kajaanilaisittain välitetään tietoa AMK:lle, heti Kaksi kampusta tapahtuman jälkeen. Rekrytoidaan opiskelijat, onneksi tarmokkaista lähtijöitä on aina riittänyt. Mietitään kulkujärjestelyt, yöpymiset, mitä otetaan mukaan – uskomatonta mutta totta, kajaanilaiset vievät mukanaan Ouluun varulta aina omat pöydät ja sermit, estetiikan vuoksi. Mietitään esitteet ja mitä sanotaan – amk:n markkinointiosaajilta on vuosien mittaan opittu paljon, yliopistoissahan ei juuri ole ollut mainostamisen kulttuuria. Ja paljon iloista mieltä: me ollaan hyviä ja halutaan kertoa se! Opiskelijat ovat listanneet Kajaanin edut opiskelupaikkana. (Anja Hongisto)
ABI-päivien esittelijöitä ja punaisena loistavat Kaksi kampusta kassit.
Kuva: Jaakko Luokkanen.
Hannu Kahakorpi nimitettiin elokuvaprofessoriksi
Ohjaaja-tuottaja Hannu Kahakorpi on nimitetty elokuva- ja tv-tuotannon asiantuntijaprofessoriksi 1.11.2009 lähtien. Hän muodollinen työpaikkansa on Lapin yliopiston ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteinen Torniossa sijaitseva Pohjoisen kulttuuri-instituutti, jonka toimialueena on koko Pohjoinen ja Itäinen Suomi. Instituutti on kulttuurin ja luovien alojen strateginen osaamiskeskus, joka suunnittelee, ohjaa ja toteuttaa kulttuurin koulutusta, tutkimusta ja kehitystyötä. Kulttuuri-instituutin linjauksissa Kainuun rooli elokuvakoulutuksen ja tuotannon alueena on otettu vahvasti huomioon.
Kahakorvella on jo pitkäaikaiset yhteydet Kainuuseen, jossa hän on toiminut mm. Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa elokuvauksen opettajana. Tavoitteena on myös, että hän aloittaa av-tuotantokulttuurin opetustyön Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälisessä maisteriohjelmassa Kajaanissa keväällä 2010.
Hannu Kahakorpi on tutustunut Leino-taloon ja Leinon maisemiin
Paltaniemellä. Kuvassa myös Leino-talon emäntä Kirsi Kilpeläinen
ja dosentti Ilkka Huovio.
Viimeksi Kahakorpi on osallistunut mm. Kainuun kulttuurituotannon kehittämishankkeessa kainuulaisen elokuva- ja tv-tuotannon kehittämissuunnitteluun yhteistyössä aiemmin Bio Rexin näyttelypäällikön Marko Karvosen kanssa. Kahakorven nimitys tehostaa muutoinkin elokuvatoiminnan kehittämistä Kainuussa.
Hän on mm. suunnitellut Kainuussa toteutettavaksi Kotikylä-televisiosarjaa. Kahakorven tavoitteena on ollut synnyttää Kainuusta Kotikatu-sarjan tyyppinen, mutta Kainuuseen sijoittuva tv-sarja, jossa esitettäisiin "Kotikylän" ihmisten kehitystarina, kuvattaisiin Kainuun järvi- ja vaaramaisemia sekä muuta kaunista luontoa. Tavoitteena on ollut luoda myös digitaalinen ja internet-pohjainen tuotanto, jonka levikki olisi alusta lähtien kansainvälinen.
Hänen suunnittelupöydällään ovat myös olleet osin dokumenttiaineistoon perustuva elokuva Snellmanista sekä työnimellä Kansakunnan etsijät -televisiosarja Lönnrotista, Snellmanista ja Runebergistä. Viimeksi Kahakorpi on ohjannut Päätalo-elokuvan Koillismaalla.
Alueellisen elokuvatoiminnan kehittämisestä neuvoteltiin Yleisradion pääjohtajan
Mikael Jungnerin kanssa YLE:ssä. Mukana neuvotteluissa olivat Hannu Kahakorpi,
Ilkka Huovio, Mervi Tolonen, Mauri Ylä-Kotola ja Lasse Lyytikäinen.
Kalottiyhteistyö suunnitteilla
Kainuun, Kuusamon ja Oulun elokuvatoimijat sekä näiden mukana Hannu Kahakorpi ovat tutustuneet elokuvatuotantoon Norrbottenissa Ruotsissa ja Tromssassa Norjassa. Yhteydet on järjestänyt Pohjoisen elokuva- ja mediakeskus POEM. Yhteistyön tuloksena on kiteytetty tavoite, että elokuvatuotantoja pyritään yhteispohjoismaisesti koordinoimaan, rahoitusta selvittämään ja tuotantoja toteuttamaan yhteistyössä. Ruotsin ja Norjan esimerkit osoittavat, että alueellistamalla elokuvatoimintaa voidaan saada aikaan merkittäviä tuotantoja. Suomessa tällainen kehitys on vasta alussa. POEM:in tavoitteena on saada Kainuu mukaan POEM-säätiöön, jonka kautta voitaisiin rahoittaa myös kainuulaista elokuvaan, sekä kansainväliseen elokuvakomissiotoimintaan.
Hannu Kahakorpi on tutustunut mahdollisiin kuvausmaisemiin ja -paikkoihin eri puolilla Kainuuta mm. Kajaanissa, Kuhmossa ja Ristijärvellä. Hän on vieraillut mm. Elias Lönnrot-keskuksessa Kajaanin Raatihuoneella sekä Leino-talolla talon emännän ja Kapsakka ky:n toimitusjohtajan Kirsi Kilpeläisen opastuksella.
Hän on myös tutustunut Kuhmon Kalevala-kylään, Metsähallituksen petokeskukseen, Kuhmo-taloon sekä Juminkekoon. Kuhmo-talolla Kahakorpi ja hänen seurueensa ovat tavanneet kaupunginjohtaja Eila Valtasen. Ristijärvellä Kahakorpi on opastanut senioriopiskelijoita käsikirjoittamiseen ja ohjaukseen. Työn tuloksena onkin syntynyt laadukkaita lyhytelokuvia. Ristijärven yhteisöstudio on tällä hetkellä välineistöltään Kainuun tasokkain studio.
Kuhmon kaupunginjohtajan Eila Valtasen tapaamisessa olivat Hannu Kahakorven lisäksi
mukana Akke Virtanen, Helka Luttinen, Seija Pyykkönen ja Lasse Lyytikäinen.
Yleisradio on kiinnostunut yhteistyöstä
Yleisradion toimitusjohtajan Mikael Jungnerin kanssa on käynnistetty neuvottelut alueellisen elokuvatoiminnan organisoinnista. Kahakorven, Lapin yliopiston rehtorin Mauri Ylä-Kotolan, emeritusprofessori Ilkka Huovion ja koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäisen käynnillä Jungnerin vieraina sovittiin aiesopimuksen laatimisesta YLE:n, Lapin yliopiston ja Elokuvakoulutkonsortion välille - tavoitteena alueellisen elokuvatoiminnan tukeminen. (Lasse Lyytikäinen)
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian kehittämisestä esitys
Ristijärven Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia liittyy kiinteästi kunnan Seniorpolis-hankkeeseen ja sen yhteydessä elinikäisen oppimisen palveluihin. Seniorpolis-hankkeeen päätavoite on kehittää seniorialan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä resurssikeskus ja tukea yritys- ja kolmannen sektorin sekä julkisen hallinnon toimintatapoja, joilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan henkisten ja fyysisten voimavarojen ylläpitämistä.
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia on ollut kunnan aloitteesta vireillä vuodesta 2003 lähtien. Aloitteen ja perusideat senioriakatemiasta on tehnyt Taideteollisen korkeakoulun emeritusprofessori ja Lapin yliopiston dosentti Ilkka Huovio. Esiselvitys hankkeesta toteutettiin Opetusministeriön tuella keväällä 2004. Sen laati taiteen maisteri, koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen. Kahden viime vuoden aikana on kehittämistyötä jatkettu yliopistollisen koulutuksen asiantuntijoiden ja kokeilevassa opetuksessa mukana olleiden senioreiden tuella ja johdolla.
Nyt julkistettava raportti on syntynyt Ristijärven kunnan ja Opetusministeriön tuella. Sen ovat laatineet Lasse Lyytikäinen ja Ilkka Huovio. Elias Lönnrot -seura ry ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä ovat tukeneet hanketta.
Julkistettavassa raportissa esitetään, että Ristijärvelle kehitetään tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjainen opetuksen ja tutkimuksen toimintamalli seniorikansalaisille. Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia tulee toimimaan virtuaali- ja verkostoyliopiston periaatteella. Työtä viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä yliopistollisen tutkimuksen ja koulutuksen, muiden oppilaitosten, kolmannen sektorin ja kunnallisen vanhustyön kanssa.
Uudessa Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa tavoitellaan laajasti tunnettua korkean profiilin taiteen ja kulttuurin opintojärjestelmää, "tähtituotetta". Koulutustarjonta rakentuu vähitellen. Alkuvaiheessa edetään avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opiskelumuotoja hyväksikäyttäen. Vuodesta 2012 lähtien mahdollistuu laajemmin tutkintotavoitteinen kandidaattikoulutus (180 opintopistettä) ja maisterikoulutus (120 opintopistettä). Tohtorikoulutus aloitetaan asteittain seniorimentoreiden tuella viimeistään vuonna 2014.
Opetusministeriö on keväällä 2009 myöntänyt määrärahan "Senioreiden opintiet" -hankkeeseen. Se mahdollistaa akatemian verkkopalveluiden suunnittelun ja käytön aloittamisen. Työ suunnitellaan valmistuvan vuonna 2011. Raportissa esitetään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän oppimiskeskuksen ja verkostolaboratorion perustamista Seniorpoliksen (Agoran)yhteyteen. Lisätietoja antavat kunnanjohtaja Raija Potila (hallinto), raija.potila(at)ristijarvi.fi, Lasse Lyytikäinen (raportti ja sisällöt) lasse.lyytikainen(at)ulapland.fi ja Ilkka Huovio (sisällöt, verkostot) ilkka.huovio(at)ulapland.fi. (Lasse Lyytikäinen)
Nordplus-opettajavaihdossa Islannissa
Olimme Nordplus-opettajavaihdossa Islannissa syys-lokakuun vaihteessa. Koneen laskeutuessa 27.9.2009 Keflavikin lentokentälle mielessä oli kuva harvaanasutusta maasta, jonka luonto on omaperäinen ja vaikuttava ja jolla on rikas kulttuurihistoria. Islannissa on noin 300 000 asukasta, joista pääosa eli vajaa 200 000 asuu Suur-Reykjavikin alueella. Pääkaupunkiseutu ja alueelliset asutuskeskukset ovat laajentuneet maaseudun autioituessa.
Opaskirjoissa kuvattiin Islantia kulttuuriseksi kohtauspaikaksi, joka on saanut vaikutteita monesta suunnasta. Siellä kohtaavat vanha viikinkiperinne ja ylikansalliset virtaukset, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, kansanuskomukset ja tieteellinen ajattelu.
Tutustuminen Islannin yliopistoon ja sen opettajankoulutukseen alkoi maanantaina 28.9.2009. Marjatalla oli keskiviikkona 30.9.2009 luento, joka käsitteli Suomen koulujärjestelmää, suomalaista opettajankoulutusta sekä PISA-tutkimuksen tuloksia. Kuulijat olivat opettajankouluttajia ja he arvostivat suomalaista koulua ja koulutuspolitiikkaa. Islannissa ollaan parast´aikaa uudistamassa opettajankoulutusta. Vuodesta 2011 alkaen kaikkien uusien opettajien täytyy suorittaa viiden vuoden koulutus.
Anja perehdytti torstaina 1.10.09 musiikin aineopiskelijoita suomalaiseen kansanmusiikkiin ja suomalaisiin lauluihin. Ryhmä seurasi opetusta hyvin innostuneesti ja oli valmis kokeilemaan instrumentteja. Matkalla oli mukana kolme viisikielistä kannelta, joita opiskelijat vuorollaan pääsivät soittamaan. Lauluja oli varattuna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opiskelijat olivat innokkaita oppimaan uutta ja lauloivat mieluiten suomeksi. Kalliolle kukkulalle kajahti heiltä oikein reippaasti ja iloisesti. Lopuksi he lauloivat Satumaan englanniksi.
Vierailimme kahdessa ala-asteen koulussa. Toinen oli Salaskólin 400 oppilaan koulu Kópavogissa ja toinen Vesturbaejarskólin 300 oppilaan koulu Reykjavikissa. Opintie on Islannissa pitempi kuin Suomessa, oppivelvollisuus alkaa kuuden vuoden iässä. Kouluopetus, pedagogiikka ja käytänteet ovat muuten samankaltaisia kuin muissakin Pohjoismaissa. Salaskólin koulussa kiinnitettiin paljon huomiota erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Koulukiusaamiseen ja sen ennaltaehkäisyyn myös panostettiin ja koulussa oli kehitetty siihen oma metodi, joka koettiin toimivaksi.
Vesturbaejarskóli on tavallaan taidepainotteinen koulu, kaikilla luokilla (1–7) on kaksi tuntia viikossa taideaineita, myös musiikkia. Koulussa on kaksi musiikin aineenopettajaa. Toinen heistä oli perehtynyt Orff-pedagogiikkaan ja koulussa oli erinomainen valikoima laattasoittimia ym. Saimme seurata monia eri oppitunteja, kauimmin seurasimme musiikin opetusta. Opetus oli erinomaista: opettaja innostava ja oppilaat innokkaita. Oppilaista näki, että he viihtyvät koulussaan.
Lauantaina 3.10.09 teimme Golden Circle -nähtävyyskierroksen. Kierrokseen kuuluu Islannin historiallinen parlamenttipaikka, Pingvellir, vesiputous Gullfoss ja vettä suihkiva Suuri Geysir. Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen repeämiskohdassa sijaitseva Pingvellir on paikka, josta Islannin valtio on saanut alkunsa. Maailman vanhin vielä toimiva parlamentti kokoontui siellä ensimmäisen kerran vuonna 930. Gullflossissa vesi syöksyy monien portaiden kautta syvään rotkoon ja on uljas näky. Monien mielestä Gullfloss on yksi maailman kauneimmista vesiputouksista. Geysir suihkii kiehuvan vesipatsaan korkealle aina tietyin väliajoin. Kultaisella kierroksella saimme kuulla monia mielenkiintoisia tarinoita Islannin historiasta.
Islantilaisille oma kieli ja kulttuuri ovat korostuneen tärkeitä. Islannin historia on hyvin dokumentoitu ja siksi islantilaiset ovat erittäin tietoisia menneisyydestään ja esivanhemmistaan. Kävimme muun muassa Kulttuuritalossa, jossa sijaitsevat Islannin kansallisaarteet, saagojen käsikirjoitukset. Saagat kertovat mm. Islannin asuttamisesta, sukupolvien vaiheista ja yksilön elämänkohtaloista. Kirjallisen kulttuurin arvostus välittyy selvästi. Islantilaiset ovat ahkeria lukijoita. Maassa ilmestyy paljon kirjoja ja lehtiä. Islannissa ymmärretään, että kieli on kansan muisti ja kielen säilyttämisen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Nobel-palkittu islantilainen kirjailija, Halldór Laxness (1902–1998) lienee ainoa ihminen Islannissa, jota puhutellaan sukunimellä. Maassa ihmisiä kutsutaan etunimellä, olivatpa he sitten kauppiaita, presidenttejä tai professoreita.
Islanti on geotermisine alueineen geologiasta kiinnostuneille ihannepaikka. Siellä on aktiivisia tulivuoria, laavakenttiä, kapeina vesipatsaina purkautuvia kuumia lähteitä, maanjäristyksiä ja jäätiköitä. Tiiviin ohjelman vuoksi meiltä jäi valitettavasti kokematta kuumissa lähteissä, esimerkiksi Blue Lagoonissa uiminen. (Marjatta Hautala ja Anja Tuovinen)
Opettaja.tv kuvaamassa
Opettaja.tv oli kuvaamassa 5.–6.11.2009 Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja normaalikoululla ohjelmasarjaa, joka käsittelee yrittäjyyskasvatusta Suomessa. YLE teemalla keväällä 2010 esitettävässä viisi osaisen sarjan tässä osassa on tarkoitus kuvata yrittäjyyskasvatusta opettajankoulutuksessa. Hyvissä ajoin syksyllä toimittaja Minna Perovuo otti yhteyttä lehtori Pentti Mankiseen ja pyysi mahdollisuutta kuvata yrittäjyyskasvatuksen ohjelman yksi osa Kajaanissa. Toimittajan mukaan Kajaani on tässä asiassa valtakunnan johtava yksikkö.
Syyskuussa yrittäjyyskasvatuksen seminaarissa julkaistiin Suomen ensimmäinen opetusmateriaali yrittäjyyskasvatukseen, joka pohjautuu peruskoulun valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Tästä materiaalista ja sen toteutuksesta perusopetuksessa toimittaja oli myös kiinnostunut. Yrittäjyyspedagogiikan kurssin käytännön opetusta oli myös tarkoitus kuvata. Opettaja.tv saa juttu aiheiden pyynnöt Opetushallituksesta. Tämä oli siis hauskaa ja innostavaa palautetta pitkäjänteiselle yrittäjyyskasvatustyölle Kajaanin opettajankoulutusyksikössä.
Ohjelmaa varten normaalikoululla filmattiin yksi materiaalista otettu aihio nimeltä Viihdytään koulussa 6B-luokan oppilaiden, opetusharjoittelijoiden ja lehtorin esittämänä. Yrittäjyyspedagogiikan opiskelijat olivat mukana tekemässä osaa jaksosta demoamalla harjoitustuntia, jollainen on kurssin aikana. 6B ja opiskelijaopettajat olivat kuvauksissa loistavia. Laitoksen johtaja Juhani Suortti kertoi omia mietteitään toimittajan haastattelussa. Odotamme mielenkiinnolla lopputulosta keväällä YLE Teemalla. (Juha-Matti Turpeinen)
Yrittäjyys- ja teknologiakasvatus peruskoulussa – käytännön kokemuksia ja uusia haasteita
Kyseisellä otsikolla pidettiin täydennyskoulutusseminaari Kajaanin opettajankoulutusyksikön tiloissa 17.9.2009. Tilaisuuden järjestämiseen tuli pyyntö Oulun lääninhallituksen koulutoimentarkastaja Arja-Sisko Holapalta. Yhteistyössä suunnittelimme ohjelman ja toteutimme seminaariin. Tarkoituksena oli kertoa yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksesta kiinnostuneille tuoretta tietoa siitä, mitä opettajankoulutuksessa, Kainuussa ja valtakunnassa tapahtuu. Lisäksi ohjelmaan saatiin hieno lisäys julkaisemalla Suomen ensimmäinen peruskoulun valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuva oppimateriaali.
Seminaarin alkuun yliopisto-opettaja Juha-Matti Turpeinen toivotti osallistujat tervetulleiksi. Paikalle oli saapunut myös muutamia KYTKE 2005 -projektin pilottiopettajia. Kyseinen projekti päättyi vuonna 2000 ja laati muun muassa kuntien opetussuunnitelmiin yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen sisältöjä. Pilottiopettajat olivat aikansa edelläkävijöitä opetussuunnitelmatyössä – sisällöt täyttävät osaltaan tämän vuoden maaliskuussa julkaistut Opetusministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat 2015. Opetusministeriön sivuilta voit tarkemmin lukea miten jokaisessa Suomen oppilaitoksessa tulisi toimia vuoteen 2015 mennessä.
Kehityspäällikkö Jouko Käsmä kertoi osallistujille miten Kajaanin yliopistokeskus on mukana kehittämässä maakunnallista kehitystä. Hänen käsityksensä mukaan kaikilla ammattialoilla on oleellista ymmärtää aihealueiden tärkeys. Käsmä myös korosti eri osapuolten yhteistyön tärkeyttä näillä aihealueilla. Käsmä kertoi, että yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen tulisi suuntautua siten, että se tuottaa nykyistä huomattavasti enemmän kasvuyrittäjiä unohtamatta sitä perustyötä ja asennekasvatusta jota tarvitaan ja tehdään opettajien toimesta päiväkodeissa, peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä muilla yhteiskunnallisilla foorumeilla.
Yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen selvitystyö Kainuussa tehtiin syksyn 2008 aikana. Selvityksen teki ja esitteli tilaisuudessa Liisa Marjamaa-Mankinen. Hanketta rahoitti Kajaanin aluekeskusohjelma, Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Loppujen lopuksi selvitys keskittyi lähinnä perusasteen selvitystyön tekemiseen yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen aihepiireistä.
Juha-Matti Turpeinen tiivisti Kajaanin opettajankoulutuksessa pidettävien kurssien sisältöjen toteutusta, haasteita ja tuloksia. Kajaanin toimintoihin voi tutustua linkistä Yrittäjyyskasvatus Kajaanin yliopistokeskuksessa ja Juha-Matin esityksestä.
Opettaja ja KYTKE 2005 -pilotti Pasi Falck kertoi Suomussalmen ja erityisesti Taivalalasen koulun erinomaisesta työstä aihealueiden toteutuksesta. Koulun opetussuunnitelma on hyvän suunnittelutyön tulosta – jopa värimaailma on mietitty tarkoituksen mukaiseksi. Opetussuunnitelman erinomaisuus on todettu muun muassa yrittäjyyspedagogiikan jaksolla opettajankoulutusyksikössä jossa on analysoitu noin 90 kunnan opetussuunnitelmaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Suomussalmella on aikoinaan tehty yhteistyötä jopa yli kuntarajojen. Opettajien yhteistyön parhaimpana hedelmänä tuotiin esille jatkumo alemmilta luokilta yläkouluun. Yrittäjyys ja teknologiakasvatus Suomussalmella.
Opiskelija Ville Manninen esitteli Yrittäjyyspedagogiikan jakson oppimateriaalin, joka on ainutlaatuinen. Materiaali pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja on opiskelijoiden kurssin aikana itse laatima. Laatu on erinomainen ja sovellettavissa mainiosti peruskouluun. OpettajaTV:n jaksossa voi nähdä yhden aihion toteutuksen. Ville toimi toimituskunnan vetäjänä.
Vuonna 2006 pidetyn ensimmäisen opettajankoulutuksessa olleen yrittäjyyspedagogiikan kurssin opiskelija Panu Saarinen – nykyisin opettaja ja aikaisemmalta ammatiltaan kokki – on siirtynyt opettajaksi ravintola alan oppilaitokseen pohjanmaalle. Hän kertoi miten ura opettajana ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijana oli lähtenyt käyntiin. Panu kertoi esitelmässään tutkielmansa tuloksista (syventävien tutkielma, Opiskelijasta yrittäjyyskasvattajaksi, Oulun yliopisto 2008) joka käsitteli Kajaanin opettajankoulutusyksikön yrittäjyyspedagogiikan kurssin asenteellisia muutoksia.
Lehtori Pentti Mankinen valotti Suomen tilannetta yrittäjyyskasvatuksen saralla. Lehtori Mankinen on Opetusministeriön yrittäjyyden ohjausryhmän jäsen, joten hänellä on näkemystä ja kokemusta siitä mitä missäkin tapahtuu. Ohjelmaan oli varattu aikaa myös keskustelulle ja pienille ryhmätöille. Usein keskustelut toimijoiden aloitteesta jäävät vähälle, mutta ovat erittäin hedelmällisiä. Pyysimme ryhmiä keskustelemaan ja kirjaamaan seuraavia asioita: sudenkuopat Y&T:ssä, lennokkaimmat maisemat Y&T:ssä ja siitä, miten opetussuunnitelma vastaa käytännössä tulevaisuutta? Järjestäjien puolesta päivä oli onnistunut. Odottelemme jatkoa. (Juha-Matti Turpeinen)
Runolaukkaa!
Runolaukka-kekritapahtumassa 28.10.2009 Kajaanin kaupunginkirjastossa Kainuun lausujat pitivät lapsiperheille vauvarunotaivasta ja runojunaa. Lisäksi eteisen runojukeboksista jokainen sai pyytää runoja haluamistaan aiheista.
Kuvassa Tuula Honkanen esittää kirjoittamansa runon Hilkka Muterille.
Runo sairaalle kissallePieni mirri siinä on,
kovin sairas tänään.
Silmät lupsaa, nenä
niiskaa. Auta ei nyt mikään.Käärin sinut kainaloon
hellyyteni annan.
Kivut pois mä karkoitan,
kun silitän nyt sinua.Painat pääsi vasten mua
hellyyteni otat,
katsot silmin sumuisin.
Rakastatko mua?Viikset alkaa täristä
totta on nyt tämä.
Huomenan mä paranen
kun et mua koskaan jätä.
(Tuula Honkanen)
Liikuntaseikkailu Satumaassa 27.–28.11.2009
Kajaanin opettajankoulutusyksikön liikunnanopiskelijat järjestävät Kajaanihallissa kovasti toivotun ja jo perinteeksi muodostuneen lasten ja koko perheen liikuntatapahtuman, jossa tänä vuonna liiku-taan teemalla Liikuntaseikkailu Satumaassa. Perjantaina Kainuun päiväkodeilla ja perhepäivähoidolla on mahdollisuus osallistua liikuntatapahtumaan, johon ennakkoilmoittautumisen mukaan odotetaan noin 500 lasta. Perheliikuntatapahtuma lauantaina on avoin kaikille alle 8-vuotiaille seikkai-lumielisille liikkuville lapsille, heidän vanhemmilleen sekä isovanhemmilleen. Koko Kajaanihalli on rakennettu liikkumaan innostavaksi liikuntaympäristöksi ja 30 liikunnanopiskelijaa on ohjaamassa lapsia ja vanhempia.
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten (STM 2005) mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä. Leikki on lapselle ominainen tapa tutustua ympäristöön ja oppia liikunnan perustaitoja. Erityisen mieluisaa lapsille on liikkua yhdessä vanhempien tai isovanhempien kanssa. Satumaa -tapahtumassa myös vanhemmilla on ainutlaatuinen tilaisuus kokea riemukkaita liikuntahetkiä sekä onnistumisen elämyksiä.
Liikuntaseikkailu Satumaassa -tapahtuma sisältyy liikunnan sivuaineopintoihin. Yhteistyötahoina tänä vuonna ovat: Kainuun Liikunta ry., Kajaanin kaupungin liikuntapalvelut, Kajaanin suunnistajat, Kavake-hanke sekä Kajaanihalli.(Anneli Pönkkö)
Kansallisooppera kohtaa koululaiset normaalikoululla
Kajaanin normaalikoulun 5b- ja 6a-luokat esittävät koululaisoopperan ”Auringonkukat” yhdessä Kansallisoopperan solistien kanssa. Kyseessä on jo kolmas kerta, kun koulu tekee yhteistyötä Kansallisoopperan kanssa. Kajaanin lisäksi ooppera nähdään tämän syksyn aikana Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Kuva oopperan harjoituksista viikko ennen esitystä.Auringonkukat perustuu Jukka Itkosen librettoon ja sen on säveltänyt Atso Almila. Tämä pienoisooppera kertoo valosta ja Vincent van Goghista. Oopperan solisteina ovat sopraano Anu Hostikka , tenori Tero Harjunniemi ja baritoni Olli Tuovinen Kansallisoopperasta. Myös lavastus ja puvustus tulevat Kansallisoopperasta. Teoksen musiikillisena johtajana toimii pianisti Kari Hänninen ja oppilaskuoron valmennuksesta vastaa musiikinlehtori Marja Koskivirta.
Auringonkukat-ooppera esitetään normaalikoulun juhlasalissa perjantaina 27.11. kello 17 alkaen. Esityksen kesto on n. 45 min. Käsiohjelma 5 €, perhelippu 10 €.
Kyllä oravan kelpaa keräillä talvivarastojaan lämpimässä
ja lumettomassa marraskuun lopussa!
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) joulukuun 2009 numeroon 15.12.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 28.11.2009 |