Kajaanin kampuksen tiedotuslehti

Silmussa on kokoontunut yli kahdenkymmenen lapsen luovan leikin kerho lokakuun alusta 2002 alkaen. Lapset ovat yleensä tulleet perheistä, eikä monillakaan ole päiväkotikokemusta. Kerho kokoontui aluksi kaksi kertaa viikossa, mutta kuluvan vuoden alusta siirryttiin yhteen pidempään kerhopäivään. Mitä tavoitteita toiminnalla on?

Kerho on perusvaihe kansainvälisessä viidennen dimension tutkimushankkeessa ”Tietotekniikka ja luova mielikuvitus” ja samalla opiskelijoiden opiskelu- ja tutkimusympäristö. Ongelmana on miten on mahdollista kehittää lasten luovaa mielikuvitusta leikin ja muiden toimintojen avulla? Miten aikuiset voisivat ohjata ja rikastaa lasten mielikuvitusta? Erityinen haaste sisältyy siihen, että eri-ikäisten lasten ryhmä ei ole aikaisemmin toiminut yhdessä. Toisaalta tämä on etu siksi, että lapsia ei ole totutettu päiväkodin rutiineihin.

Tutkimuksen näkökulmasta kerho muodostaa kokeiluympäristön, jossa haetaan mielikuvituksen ja oppimisen välisiä kytkentöjä. Erityisesti lasten yhteinen leikki ja kuvittelu on kehittämisen kohteena. Tietotekniikka on tässä vaiheessa kuvassa mukana lähinnä lasten tiedon rakentamisen muodossa. Tietokone on vanhempien lasten ryhmän mielikuvituksen kehittämisen välineenä siten, että kuvitteellisten, roolissa kohdattujen ongelmatilanteiden ratkaisussa se on yhtenä välineenä muiden joukossa.

Alle kuusivuotiaiden lasten luovan leikin kerho on osa kansainvälistä EU-USA viidennen dimension tutkimuskonsortiota. Konsortion yhtenä tavoitteena on kehittää uudenlaista tulevaisuuden koulun didaktista toimintamallia. Konsortio valmistelee parhaillaan kansainvälistä opetusohjelmaa yhteiskäyttöön kaikissa seitsemässä yliopistossa (San Diego, Denver, Miami, Barcelona, Kööpenhamina, Ronneby ja Oulu). Joissakin kokeilupisteissä koko opettajankoulutuksen ohjelma on organisoitu viidennen dimension toimintakehykseen. Toimintamalli edellyttää lapsilta kehittyneitä valmiuksia reflektoida omaa toimintaansa sekä kykyä toimia aloitteisesti ja vastuullisesti. Luovan leikin kerhossa on kansainvälisen työjaon mukaisesti paneuduttu näiden valmiuksien perustan tutkimiseen lasten mielikuvituksen edellytyksiä luomalla.

Silmun leikkikerhossa on toteutettu kahta kansainvälistä vaihto-ohjelmaa. Vuoden 2002 aikana Erasmus ohjelman puitteissa työskentelyyn osallistui kahdeksan liettualaista opiskelijaa kolmen kuukauden ajan. Konsortion vaihto-ohjelman puitteissa on yksi opiskelija San Diegosta vieraillut kolmen viikon ajan keväällä 2003.

Opiskelijavaihto jatkuu syyslukukaudella kerhotoiminnan käynnistyttyä.
Silmun kerhon toimintaa toteuttavat käytännössä opiskelijat. Opiskelijat ovat suorittaneet leikin pedagogiikan ja varhaiskasvatuksen didaktiikan kursseja sekä kehittämisprojekteja. Käytännön haasteiden kohtaaminen lasten toiminnan edellytysten luomisessa tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehitellä opinnäytetöiden tutkimusongelmia, joihin sisältyy aito haaste tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Koottu digitaalinen videomateriaali tarjoaa mahdollisuuden integroida tutkimusprosessi tiiviimmin muihin opintoihin ja kansainväliseen tutkimustoimintaan. Näin on mahdollista päästä lähemmäksi tavoitetta nivoa tutkimus elimellisesti muuhun opiskeluun ja aloittaa tutkimusprosessi aikaisemmassa opintojen vaiheessa.

Digitaalista videomateriaalia on tarkoitus hyödyntää uudessa digitaalisen etnografian analyysiprojektissa. Uudet ohjelmat (Aristoteles) mahdollistavat digitaalisen videomateriaalin vaivattoman syöttämisen verkkoon ja laajan yhteiskäytön internetissä, jolloin konsortion yhteiseen opetusohjelmaan sisältyvää videomateriaalia voidaan käyttää milloin tahansa missä tahansa pisteessä. Samoin viidennen dimension toimintapisteistä koottujen digitaalisten materiaalien vaihto ja yhteinen analysointi on mahdollista. (PH)

The reality of teaching as a challenge to teacher training
Kajaanin opettajankoulutusyksikön järjestämään Nordplus-seminaariin 7. - 13.4. osallistui "jäisten opettajankoulutusyksiköiden" kouluttajia ja opiskelijoita Grönlannista, Islannista, Färsaarilta ja Tanskasta. Seminaari keskittyi pohtimaan haja-asutusalueiden pienten koulujen ja niissä työskentelevien mahdollisuuksia. Seminaarilaiset vierailivat Jormuan ja Kätönlahden kouluilla. Seminaarin päätti rehtori, KT Taina Peltosen luento esikouluopetuksesta. Tarkempi kirjoitus seminaarista on toukokuun kampuslehdessä. (JV)

Nordplus-seminaariin osallistui 22 opettajankouluttajaa
ja opiskelijaa pohjoismaista

Sarkaimet kohdilleen WORD –koulutuksessa

Kaipaako Word-osaamisesi täydennystä?
Kahden päivän tehopaketti 2.-3.4.2003 kaikille Wordin käyttäjille.
Ilmoittaudu pian!

Olin juuri tuskailemassa erään asiakirjan asettelujen kimpussa, kun sähköpostiini tuli yllä oleva ilmoitus. Sisällön pikaisesti lukiessani ajattelin, että tämä koulutus tulee tarpeeseen.

Näin oli ajatellut usea muukin Kajaanin Kampuksen työntekijä. Intellin atk-luokka oli jokaista konetta myöten varattu innokkaista opiskelijoista heti aamusta. Kouluttajaksi esittäytyi Sinikka Paaso Paasof Oy:stä Oulusta. Jokainen sai aluksi vuorollaan esittäytyä sekä esittää toiveitaan kahden koulutuspäivän sisällöstä. Kaikilla tuntui olevan tarpeen päivittää word-taitonsa – ongelmia oli ollut kuvien pomppimisesta tietokoneen liian älykkääseen käyttäytymiseen ja kaikkea siltä väliltä. Kouluttajamme nyökytteli ymmärtäväisenä ja lupasi antaa vastaukset kysymyksiimme koulutuksen aikana.

Aloitimme siitä, mitä tekstiä kirjoitettaessa ensimmäisenä pitää miettiä – sisennykset. Standardien mukaiset sisennykset ja sarkaimien paikat tulivat pian kaikille selviksi. Pääsimme myös yhteisymmärrykseen siitä, että sisennys voi olla riippuva, vaikka Juha olikin sitä mieltä, että riippuva ei ikinä riitä. Tyylien muotoilussa riippuva kuitenkin riittää ja tyylejä muotoiltiin useita erilaisia. Opimme myös, miten helppoa on kopioida ja tallentaa muiden tekemiä tyylejä omaan käyttöön.

Jäsennysnäkymät ja normaalinäkymät tulivat tutuiksi ja onnistumisen iloa koettiin sisällysluettelon tekemisessä ja numerointien lisäämisessä. Myös kuvien lisääminen tekstiin ja kuvien käsittely onnistui innokkailla opiskelijoilla ja useitten harjoitusten kautta saimme varmuutta tyylien, ylätunnisteiden ja asiakirjamallien tekemiseen ja käyttämiseen.

Seuraavana päivänä kertasimme opittua ja pääsimme oppimaan taas lisää uutta. Taulukoiden lisääminen tekstiin, lomakkeiden tekemiset ja osoitetarrojen luonti avasi uusia ulottuvuuksia wordin ihmeelliseen maailmaan.

Kahden tehokkaan koulutuspäivän jälkeen olo oli ”väsynyt, mutta onnellinen”. Koulutus oli tullut tarpeeseen ja uutta opittiin paljon. Nyt oli edessä enää vaikein osuus – unohtaa vippaskonstit ja ottaa sisennykset ja tyylit jokapäiväiseen käyttöön. (TK)

Mikset sinäkin lähtisi tuulettumaan Jäämeren tuuleen? Jo pelkkä Pohjois-Norjan sää voi olla kokemisen arvoinen. Erilaiset tuulet tulevat varmasti tutuiksi sekä luonto ja tunturit kutsuvat liikkumaan vapaa-ajalla. Maaliskuussa olin neljä viikkoa harjoittelussa Lemmijoen lastenkoulussa (Lakselv barneskole) Pohjois-Norjassa. Lemmijoella kohtaavat kolme erilaista kulttuuria: kveenit, norjalaiset ja saamelaiset, joten hyvää huomentakin toivotetaan lapsille aina kolmella kielellä. Harjoittelun aikana osallistuin 4B-luokan suomen kielen ja kveenikulttuurin opetukseen.

Vaikka ensi vaikutelmat koulun kolkoista ja matalissa käytävissä tuntuivat lähes vankilamaisilta, oli koulussa lämmin ja leppoisa tunnelma. Eniten minua koulussa ihastutti tapa, jolla opettajat kuuntelivat ja keskustelivat lasten kanssa. Oppikirjoja käytettiin vähän ja opetus perustui enemmän keskusteluihin lasten kanssa. Joka viikko lapsille oli myös varattu lukujärjestyksessä aikaa leikkiin, peleihin ja koulun kirjastossa käyntiin. Myös erilaisia koko koulun tapahtumia järjestetään usein. Itse pääsin kokemaan koko koulun jalkapalloturnauksen.

Lemmijoella lapsilla on mahdollista opiskella kolme tuntia viikossa suomen kieltä ja kveenikulttuuria. Opiskelussa painotetaan kveenien murretta, joka minusta suomalaisena kuulostaa herttaisen vanhanaikaiselta, ja onhan murre tietenkin vanha. Oppituntien päätteeksi lapset sanovat ”hyvästi”, joka kuulostaa melkein dramaattiselta. Suomen kielen opiskelussa painotetaan leikkejä, loruja ja lauluja. Opettamani uudet suomalaiset laulut, leikit ja lorut otettiin innolla vastaan. Oli hämmästyttävää miten seitsemäsluokkalaiset pojatkin innostuivat ”Kili, kili pukki -leikistä”. Myös mukana tuomani Tenavateatteri-peli sai innostuneen vastaanoton.

Tutustuminen norjalaiseen kouluun oli mielenkiintoinen kokemus. Se avasi silmäni huomaamaan jälleen kerran, että opetustyötä voi tehdä eri tavoin ja eri maissa eri asiat painottuvat. Tällaisista kokemuksista on varmasti hyötyä tulevassa opettajan työssä. Lemmijoella minut otettiin sydämellisesti vastaan, joten en voi muuta kuin suositella kaikille harjoittelua Pohjois-Norjassa. (KP Vaka 4)

Kajaanin normaalikoulun 5. luokka osallistui koulun kansainvälisen Athena-projektin kuvataideosuuteen tekemällä lumiveistoksia päärakennukseen johtavan tien varrella torstaina 20. maaliskuuta.

Athena-projektin tämänkertaisena taidekasvatuksellisena tavoitteena on ollut tutustua paikalliseen kuvataiteilijaan, jonka innoittamana oppilaat sitten toteuttavat itseään kuvataiteen mahdollisuuksia hyödyntäen. Tekemisistään ja kokemisistaan oppilaat raportoivat yhteistyökoulujensa oppilaille. Kajaanin normaalikoulun yhteistyökoulut projektissa löytyvät Hollannista, Irlannista ja Pohjois-Irlannista.

Kajaanin taidemuseon intendentin Pirjo Immosen avustuksella löytyi luokan kanssa yhteistyöhön halukas paikallinen taiteilija Jaana Bombin. Bombin on opiskellut mm. Lapin Taidekoulussa, Limingan Taidekoulussa ja Tervolan Käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Hänen töitään on ollut näyttelyissä esillä Kajaanin lisäksi mm. Rovaniemellä, Kemissä, Turussa, Helsingissä ja Viitasaarella. Jaana Bombin on kuvanveistäjä, jolle läheisin työskentelymateriaali on kivi. Hän sanoo, että kivi materiaalina miellyttää häntä siksi, että siinä on riittävästi vastusta!

Torstaina 13. maaliskuuta taiteilija Jaana Bombin tuli 5. luokan vieraaksi. Tuolloin hän kertoi taiteilijaksi ryhtymisestään, opiskelustaan, työskentelystään ja teoksistaan. Mukanaan hän oli tuonut kaksi veistostaan, kuvanveistossa tarvitsemiaan työkaluja, diakuvia töistään ja leikekirjojaan. Oppilaat kokivat tärkeänä sen, että he saivat tavata oikean taiteilijan, joka kertoi omakohtaisia kokemuksiaan taiteen tekemisestä ja jolle saattoi esittää kysymyksiä. Ja kysymyksiä kyllä riittikin! Erityisen merkitykselliseksi koettiin se, että Jaana Bombinilla oli mukanaan aivan ensimmäinen veistoksensa, kipsistä valmistettu Ykseys, jonka tekemiseen liittyvistä vaiheista hän elävästi kertoi. Samoin hänellä oli mukanaan marmoriveistoksensa Kassandra. Sen muoto toi mieleen primitiivisen taiteen, alkukantaisen tavan kuvata ihmisen pää. Se, samoin kuin hänen näyttämänsä diakuvat kiviveistoksista inspiroivat oppilaita tekemään myös ”pääveistoksia”.

Viikon kuluttua taiteilijavierailusta (20. maaliskuuta.) oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat ryhmätöinä lumiveistokset ”primitiiviset päät”. Lumi valittiin veistosmateriaaliksi sen vuoksi, että haluttiin tehdä isoja veistoksi ryhmätöinä. Lisäksi haluttiin kertoa yhteistyökouluille suomalaisesta erityismateriaalista kuvataiteessa, lumesta.

Aluksi tutustuttiin taidekirjojen avulla afrikkalaiseen primitiiviseen taiteeseen, koska Afrikka oli muutenkin oppiaineksena YL:n tunneilla. Suunnitelmien valmistuttua jokainen viidestä ryhmästä sai pihalta oman ison lumikuution, josta veistos oli ”kaivettava esiin”. Lumikuutioiden kokoamisesta kiitos kuuluu vahtimestareille, Olaville ja Markolle. Veistotyökaluina käytettiin mm. sahoja, puukkoja ja lapioita, jotka oppilaat toivat kotoaan tai lainattiin koululta.

Sää oli kaunis, mutta tuulinen. Pakkasta oli onneksi vain –10 °C, joten veistäminen oli sään puolesta mahdollista. Veistosryhmät työskentelivät erittäin innostuneesti. Tämän totesi myös taiteilija Jaana Bombin, joka kävi tutustumassa ryhmien työskentelyyn ja veistoksiin. Kahden tunnin työskentelyn jälkeen kukin viidestä ryhmästä oli saanut oman ”primitiivisen pään” valmiiksi, ja voitiin yhdessä ihailla tuotoksia: oli onnistuttu! Opittiin, että lumi on haastava materiaali kuvanveistossa: toisaalta se on kylmä, mutta toisaalta hyvin herkkä.

5. luokan oppilaiden hyvin pitkälle itsenäisesti ryhmissä organisoima veistosprosessi oli myös hyvin kasvattava ryhmäprosessina. Jälleen vahvistui käsitys, että yhdessä tekemällä onnistutaan ja kompromissien tekeminen kuuluu yhteistyöhön! Ryhmäprosessi oli siinäkin mielessä sopusoinnussa taiteilijavierailun kanssa, että viime aikoina taiteilija Jaana Bombin on suuntautunut nimenomaan ympäristö- ja yhteisötaiteeseen. Yksi tällainen yhteisötaiteellinen projekti, Valon Taikaa, Bombinilla oli menneenä talvena Nakertajan asukasyhdistyksen kanssa Vanahiksen ympäristössä, Paltaniementien varressa.

Tänä päivänä, huhtikuun puolessavälissä, 5. luokan lumiveistosten paikalla on pihalla vain pienet lumitöyssyt, koska kevätaurinko on sulattanut veistokset. Tämähän toki tiedettiin jo veistoon ryhdyttäessä, materiaali asettaa aina omat rajoituksensa. Silti tämäkin osuus Athena-projektia oli onnistunut: lumiveistokset ovat kadonneet, mutta prosessit ovat tallella jokaisen veistäjän sisimmässä. Ja sitä kai taidekasvatus parhaimmillaan on: kokeillaan, sovelletaan, ilmaistaan ja koetaan elämyksiä, jotta ymmärretään elämää! (Hannu Komulainen ja Normaalikoulun 5. luokka)

Kokemuksia runotuntien pidosta Pietari Brahen koululla 6.2.2003

Kokyn luokanopettajakoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden puheviestinnän kurssi huipentui helmikuun 6. päivä Pietari Brahen kouluilla (ent. Soidinsuon ja Lehtikankaan koulut) pidettyihin runotunteihin.

Runotuntien pitoa edelsi useiden tuntien jakso, jossa harjoiteltiin ja työstettiin omaa runoa. Useimmille runonlausunta oli täysin uusi aluevaltaus. Epävarmoista lausujista syntyi harjoitusprosessin kautta lausumiseen eläytyviä esiintyjiä. Runojen työstäminen ryhmissä auttoi kiinnittämään huomiota omaan lausumiseen kokonaisvaltaisemmin. Toisen esityksen seuraaminen auttoi kiinnittämään huomiota lausumisen olennaisiin tekijöihin: selkeään, vivahteikkaaseen puhetyyliin, elekieleen, äänensävyyn ja kuuntelijan huomioonottamiseen.

Yhdessä asetimme tavoitteet runotunneille, mutta kuitenkin jokaisella runotunnin pitäjällä olo oli hieman jännittyneen sekava. Monella oli myös edessään elämänsä ensimmäisen oppitunnin pito. Runotunteja oli jokaisella kolmen hengen ryhmällä pidettävänä kaksi. Tuntien suunnittelu oli kunkin ryhmän omalla vastuulla. Yhteistä kaikilla tunneilla oli omien, työstettyjen runojen esittäminen, lopun sai jokainen ryhmä suunnitella itse.

Perhosia taisi olla monella vatsassa tuona runotuntipäivänä, sillä emme tienneet kouluista oikeastaan muuta kuin luokat, joissa tunnit pidettiin. Eniten jännitti ehkä se, millaisia oppilaat olisivat ja miten he reagoisivat. Oppilaat ja opettajat tuntuivat ottavan meidät kuitenkin hyvin vastaan ja oppilaat rauhoittuivat mieluusti kuuntelemaan runoesityksiämme ja osallistuivat aktiivisesti ja innolla eri toimintoihin, mitä olimme suunnitelleet. Erilaisia tunteja oli varmasti yhtä monta kuin ryhmiäkin. Runoesitysten seuraamisen lisäksi oppilaat mm. pääsivät itse kirjoittamaan runoja kuvien pohjalta, esittivät valmiita ja omia runoja, miettivät erilaisia riimejä, taisipa jossain luokassa olla oikeata sirkusmeininkiäkin…

Kokonaisuudessaan runotuntien pitäminen ja sitä edeltänyt harjoitusprosessi oli mukava ja antoisa kokemus. Tuntien pitäminen sujui ryhmiltä onnistuneesti ja mikä tärkeintä, oppilaat tuntuivat myös pitäneen kokemastaan. Ennen tunteja opiskelijoiden kasvoilla näkynyt jännitys ja epävarmuus (johtuen kenties kiireestä, stressistä ym.) oli tuntien pidon jälkeen muuttunut helpottuneisuuden tunteiksi ja hyväksi mieleksi, tästäkin selvittiin! Oman runon esittäminen tuntui myös olleen mieluisa kokemus, oli sitä niin monet kerrat ennalta harjoiteltu! Vierailu koululla oppilaiden parissa oli piristävää ja antoi uutta pontta tavalliseen arkeen ja opiskeluun. Kenties joku sai kipinän jatkaa runoharrastusta enemmänkin… (EK ja MK)

Peikko ja kuu

Pikku peikko peukkuluinen
juoksi pitkin pitkospuita
etsimässä suolla kuita
ihmetellen kummaa tuota:
joka silmiäisen luota
löysi yhden keikkumasta.

Pikku peikko peukkuluinen
mietti, mietti minkä saisi
ihan ikiomaksensa,
jonka kotikuusellansa,
kuusen oksalle veisi.

Pikku peikko peukkuluinen
viimein ryömi kuusen koloon,
vaipui unen unioloon.
Silloin näki keikkumassa
kuusen latvasakarassa
KUUN
ja kuu hymyili,
hymyili aamuun asti.

Kirsi Kunnas

Kaksi Kajaanin kampuksen työntekijää viettivät 50-vuotisjuhliaan maaliskuussa. Normaalikoulun rehtori Seija Blombergin juhlapaikkana 10.3. oli koulun juhlasali. Ohjelma koostui juontajan - päivänsankarin itsensä - mukaan hänen omista toiveistaan. Esiintymään pääsivät normaalikoulun oppilaat ja alaiset sekä OKY:n kollegoista mm. lehtori Leenakaisa Sonny, joka esitti Marja-Liisa Vartion Lapsen uni, Jacques Prévertin Laskentotunti ja Jevgeni Jevtušenkon Ikkunan edessä valkoisia puita -runot.

Seija Blomberg, Eija Heikkinen, Kaisa Jakkula ojentaa
kukkasia sankarille, Reijo Heikkinen ja Esko Kalaoja.

Kehittämiskeskuksen aikuiskoulutus- ja aluekehitysyksikön koulutuspäällikkö Tuula Koivunen juhli merkkipäiväänsä 15.3. Nakertajan kyläyhdistyksen Vanahiksella. Aiemmin mm. lastentarhanopettajana, päiväkodinjohtajana ja opettajankoulutuslaitoksessa työskennelleen Tuulan vieras- ja esiintyjäjoukko koostui päiväkoti-ikäisistä jo eläkkeelle siirtyneisiin kollegoihin. Vanahiksen paljashirsisessä juhlasalissa tunnelma oli rento, iloinen ja letkeä - kuin päivänsankari itse. Syntyperäisen paltaniemeläisen juhlissa päällimmäisenä solisi lupsakka kainuun murre. Juhlan yllätysohjelmana oli työkavereiden räppi 50-vuotiaalle. (JV)

Kajaanin Runoviikolla pidetään Kaukametsän Leihu-salissa 1.7. kello 14 murteella puhumisen mestaruuskilpailut. Kilpailun järjestävät Kainuun lausujat ja Elias Lönnrot -seura ry. Valtakunnallinen kilpailu on 5.7. Isossakyrössä. Kilpailu koostuu kahdesta osiosta, joista ensimmäisessä kilpailija kehuu kolmen minuutin ajan kotiseutuaan murteella. Tekstin on oltava ennen julkaisematon. Toisessa osuudessa osallistuja vastaa haastattelijan esittämiin kysymyksiin murteella. Esityksestä arvioidaan murteen aitous, esityksen sisältö, puheilmaisu ja eläytyminen. Tuomariston puheenjohtajana toimii professori Alpo Räisänen ja jäseninä toimitussihteeri Taru Paavoseppä ja opettaja Juha Vartiainen. Ilmoittautumiset Kainuun lausujien sihteerille Mira Haapalalle (040 - 505 9974). (LSu)

YT, Dr.paed. Aili Helenius on nimitetty 1.3.2003 lukien Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kasvatustieteen dosentiksi, opetusalanaan varhaiskasvatus. Helenius toimii Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen professorina. (JV)

Taidenäyttely päärakennuksessa, renessanssipastelleja ja kirjeitä olkaa hyvä

Opettajankoulutusyksikön päärakennuksessa on näyttely renesanssipastelleista ja arkisten esineiden kauneudesta. Työt ovat 3. vsk. kuvataiteen sivuaineenopiskelijoiden valmistamia. Töihin liittyy henkilökohtaisen kirjeen lähettäminen kyseiselle taiteilijalle. Näyttelyssä olevat kirjeet ovat julkisia ja niitä voi lukea siellä. Virtuaalikampuksemme kuvataiteen sivuilta löydät enemmän tietoa kohdasta SIVUAINEOPISKELU ja näyttelytoiminta

Kainuun kesäyliopisto järjestää oopperamatkan Savonlinnaan heinäkuussa. Matkan hinta on 250 euroa ja hintaan sisältyy matkat, majoittuminen, ohjelmaan merkityt ateriat, pääsyliput oopperaan ja esittelyt sekä liput ohjelmassa mainittuihin kohteisiin. Tiedustelut Kainuun kesäyliopiston rehtori Seija Karjalaiselta (p. 08-632 4687, seija.karjalainen@oulu.fi). Alustavat ilmoittautumiset 5.5.2003 mennessä Kainuun kesäyliopiston toimistoon (p. 08-613 3058, kainuunkesayliopisto@oulu.fi). Lisää tietoa ja ohjelma tästä PDF. (SK)

Kultainen kaulakoru ketjuineen on löytynyt 25.3. päärakennuksen luokasta 225. Tuntomerkkejä vastaan saa noutaa Opelan toimistosta. (K-LV)

Vaikka pääsiäinen lähestyykin, muistakaa
pukeutua lämpimästi ettei pipi yllätä!

VENÄJÄN KULTTUURIN JA KIELEN KOULUTUS

tiedottaa:

Kansa- ja uskontotieteen tutkija
Aleksi Konkka
saapuu Kajaaniin luennoimaan aiheesta

”Johdatus pohjoisvenäläiseen perinnekulttuuriin”

Keskeisiä teemoja:
* Etnografia ja folkloristiikka Venäjällä
* Kansankulttuurin monet kasvot
* Venäläiset ja suomalaisugrilaiset Pohjois-Venäjällä
* Talonpoika maalla ja kaupungissa
* Maailmankuva ja kansanusko
* Kansanrunouden erityispiirteitä
* Uskonnollinen ja kansallinen identiteetti

Aika: Lauantai 26.4.2003 klo 12.15–17.15
Sunnuntai 27.4.2003 klo 10.00–17.15
Lauantai 10.5.2003 klo 10.00–17.15

Paikka: Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Intelli-rakennus, sali 123

TERVETULOA!