ELOKUU 2008

---

Kajaanin yliopisto-opiskelijoiden aloitus 11. kertaa Rehjansaaressa

Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikön opiskelijat aloittivat yliopisto-opintonsa perinteikkäästi Elias Lönnrotin Polvilan maatilaan kuuluneessa Rehjansaaressa jo yhdennettätoista kertaa. Päärakennuksen Martti Helan salissa tapahtuneen nimenhuudon jälkeen lähes 100 yliopisto-opintonsa aloittavan opiskelijan joukko tutoreineen lähti amanuenssi Anja Hongiston johdolla kulttuurikävelylle kampukselta jokirannan patsaiden kautta Petäisenniskan satamaan.

Matka Petäisenniskan satamasta jatkui kirkkoveneillä Rehjansaareen, jossa tulokahvien kyytipoikana oli kainuulainen lanttupiirakka. Perinne alkoi syksyllä 1998 varhaiskasvatuksen uusien opiskelijoiden vastaanotolla. Hyvät palautteet vuosien varrelta ovat innostaneet henkilökuntaa kehittämään opintojen aloitustapahtumaa. Uusien opiskelijoiden mielestä yliopiston hallinto-, opetus- ja tutkimushenkilökuntaan saa Rehjansaaressa läheisen ja tuttavallisen yhteyden. Opintojen aloitukseen liittyvä jännitys katoaa saaressa ja yliopisto-opinnot lähtevät letkeästi käyntiin.

Uusien opiskelijoiden sekä henkilökunnan palautteissa korostuu ensikohtaamisen tärkeys viiden vuoden opintojatkumossa. Luonnon keskellä kainuulaiseen kulttuuriin tutustumisessa ei titteleillä ole merkitystä ja tiedeyhteisöön ottamisen kastajaiset opintolupauksineen antavat leikkimielisyyttä akateemiseen opiskeluun. Aloitustapahtumaan osallistuivat sekä luokanopettaja- että ruotsinkielikylpykoulutuksen opiskelijat opiskelija- ja opettajatutoreineen sekä opettajankoulutusyksikön Erasmus-vaihtoon tulleet opiskelijat. (Juha Vartiainen)

 

 

90 prosenttia hakijoista Kainuun ulkopuolelta

Kajaanin opettajankoulutusyksikköön hakeneista lähes 90 prosenttia oli muualta kuin Kainuusta. Eniten hakijoita tuli Pohjois-Pohjanmaalta reilun 30 % osuudella. Kajaanin opettajakoulutukseen haki kaikkiaan 1030 henkilöä, joista luokanopettajakoulutukseen 984. Kajaanin opettajankoulutusyksiköllä on valtakunnallinen tehtävä kouluttaa luokanopettajia koko maahan. Hakijat ympäri Suomea ovat tästä osoituksena – Kajaaniin tullaan niin etelästä kuin pohjoisestakin. Valmiit opettajat sijoittuvat myös ympäri maata työelämään.

 

 

Uudet opiskelijat aloittavat liikuntateknologian maisterikoulutuksen Vuokatissa

VUOTECH-koulutusohjelmassa aloittaa 13 uutta opiskelijaa. Koulutusohjelma käynnistyi tammikuussa 2004 poikkitieteellisenä muuntokoulutuksena Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston Kajaanissa sijaitsevan mittalaitelaboratorion yhteistyönä Vuokatin Urheiluopiston tiloissa Vuokatissa. Syksyllä 2005 koulutus siirtyi uusiin Snowpolis-tiloihin, jossa koulutusohjelmalle on opetus- ja toimistotilojen lisäksi laboratoriotiloja tutkimustyötä varten. Opiskelijoita on otettu sisään kolmella sisäänottokerralla yhteensä 56. Nyt aloittavien opiskelijoiden lisäksi tarkoituksena on ottaa uusia opiskelijoita myös vuodenvaihteessa.

Koulutusohjelman luomisessa hyödynnettiin Jyväskylässä hyvinvointiteknologiaohjelmasta saatuja kokemuksia. Ohjelmalla pyritään tuottamaan Kainuun maakuntaan ammattitaitoista liikuntateknologista osaamista ja kehittämään liikuntateknologista yrityslähtöistä tutkimustoimintaa Snowpolis-ympäristössä. Maisterikoulutuksessa teknisen taustan omaavat henkilöt saavat tietoa myös ihmiselimistön toiminnasta. Näin mahdollistetaan tekniikan oikea hyödyntäminen ihmisen liikkumiseen liittyvissä asioissa.

Projektissa on ollut mukana 17 yhteistyöyritystä sekä 7 tutkimusyksikköä eri oppi- ja tutkimuslaitoksista. Opiskelijoista 18 on työllistynyt hankkeen ansiosta. Lisäksi opiskelijat ovat perustaneet kaksi yritystä.

- Projektia voidaan pitää merkittävänä tekijänä Snowpolis-hankkeen etenemisessä, professori Vesa Linnamo arvioi.

Maisteriopiskelijat ovat esitelleet tutkimustöitään useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kongresseissa ja lähettäneet artikkeleita julkaistavaksi kansainvälisiin tiedelehtiin. Kesäkuussa 2006 projekti osallistui kansainvälisen hiihtokongressin ja huhtikuussa 2007 Kuntotestauspäivien järjestelyihin Vuokatissa.

Maistereiden lisäksi myös tohtoreita
Liikuntateknologian maisteriohjelman rinnalla aloitettiin 1.7.2005 tohtoritason koulutus. Tohtoreita koulutetaan erityisesti liittyen talviliikuntalajeihin ja niihin liittyviin ihmisen toimintamekanismeihin ja metodologisiin ongelmiin. Ohjelma tukee maisterikoulutusta ja luo valmiuksia korkeatasoisen tieteellisen osaamisen syntymiseen ja asiantuntijoiden sijoittumiseen Kainuun seudulle. Koulutuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos ja jatko-opiskelijat suorittavat opintojaan Sotkamon Vuokatissa. Tavoitteena on, että ohjelmasta valmistuu seuraavan viiden vuoden aikana 5–7 liikuntatieteiden tohtoria. Ohjelmassa on tällä hetkellä viisi tohtoriopiskelijaa.

Investointihankkeilla on pyritty turvaamaan riittävät kone- ja laitteistoedellytykset liikuntateknologian koulutusohjelmille. Investointihankkeilla on hankittu laitteita ja tietokoneohjelmia, joilla voidaan mitata ja demonstroida ihmisen liikkumiseen liittyviä fysiologisia, neurofysiologisia ja mekaanisia vasteita monipuolisesti sekä tutkia liikkumisen mekanismeja elimistössä.

Toimintaa jatketaan toistaiseksi ESR- ja EAKR-rahoitteisina projekteina. Sotkamon kunta lahjoitti 1.7.2007 alkaen viisivuotisen liikuntateknologian professuurin Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle maisteri- ja tohtorikoulutuksen kehittämiseen ja vakinaistamiseen Vuokatissa. Lisätietoja: Professori Vesa Linnamo

 

 

Yliopistokeskuksen lukuvuoden 2008–2009 avajaiset 12.9.2008

Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlavuoteen liittyen Kajaanin yliopistokeskuksen avajaiset pidetään perjantaina 12. syyskuuta. Yliopistokeskuksen avajaisiin osallistuvat konsortioyliopistojen edustajat.

11.30–11.45 Kirkkokulkue järjestäytyy Kajaanin yliopistokampuksen pihalla.

11.45 Kirkkokulkue lähtee kampukselta kohti Kirkkokatua rehtori Lauri Lajusen johdolla Kauppakatu–Koivukoskenkatu–Väinämöisenkatu–Kirkkokatu (pääportaat).

12.15 Avajaisjumalanpalvelus Kajaanin kirkossa koko yliopistokeskuksen henkilöstö, opiskelijat ja normaalikoulun oppilaat.

12.45 Siirtyminen Kajaanin yliopistokampukselle vapaamuotoisesti.

13.30–14.15 Uusien opiskelijoiden vastaanotto normaalikoulun juhlasalissa, rehtori ja dekaanit sekä yksikön johtaja kättelevät opiskelijat.

14.15 Avajaisjuhla normaalikoulun juhlasalissa. Järjestäytyminen normaalikoulun opettajanhuoneen käytävässä ja siirtyminen juhlasaliin rehtorin johdolla.

Kahvitilaisuus avajaisten jälkeen päärakennuksen Martti Hela salissa kaikille avajaisjuhlaan osallistuneille.

 

 

KYK:laisia innostetaan kuntoiluun

Oulun yliopisto tukee Kajaanin yliopistokeskuksessa työskentelevää henkilökuntaansa liikuntaharrastein. Kajaanissa ja Sotkamossa on tarjolla 1.9. alkaen muun muassa uintia, kuntosalia, sulkapalloa, erinäisiä jumppia ja sählyä sekä keilailua. Yliopiston henkilökortti on paras todistus työsuhteesta harrastuksiin osallistuttaessa. Linkistä tarkempi tieto. (Markku Saarela)

 

 

Kajaanin normaalikoulun rehtori, KL Seija Blomberg väitteli 22.8.2008

Noviisiopettajana peruskoulussa – Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta

Kajaanin opettajankoulutusyksikön normaalikoulun rehtori, KL Seija Blomberg väitteli 22.8.2008 kello 12.00 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Noviisiopettajana peruskoulussa – Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta".

Väitöstilaisuus järjestettiin Helsingin yliopiston keskustan kampuksella. Vastaväittäjänä oli professori Eira Korpinen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena oli professori Kari Uusikylä. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Tutkimuksia 291. Väitöskirjasta on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää peruskoulun opettajan ensimmäistä työvuotta opettajien autenttisten kokemusten valossa. Tarkastelun kohteena on opettajien subjektiivinen kokemuksellinen maailma opettajana toimimisesta ja näiden kokemusten jakaminen yhteisöllisesti lukuvuoden aikana tapahtuvissa konsultointitapaamisissa. Noviisit ovat itse tuoneet keskusteluun käsiteltävät asiat sekä vastanneet keskustelujen etenemisestä. Tutkimusaineiston keruussa on käytetty apuna konsultatiivista työskentelyotetta, jossa huomion kohteena on se, miten opettaja alkaa tulkita, jäsentää ja hahmottaa omaan työhönsä liittyviä kompleksisia ja dynaamisesti latautuneita tilanteita. Näin koottu tutkimusaineisto tuo esille noviisiopettajan kokemus- ja mielikuvamaailmaa sekä kouluelämän tiedostamattomia puolia.

Teoreettisessa viitekehyksessä opettajan työ hahmotetaan systeemiajattelun mukaisesti dynaamisena kolmiona, jossa peruselementteinä ovat opettajan persoona, opettajan rooli ja organisaatiokokonaisuus, jossa opettaja työskentelee. Kolmion dynaamisuus syntyy opettajan työssä ryhmäilmiöiden ja ryhmädynamiikan tarkastelusta, sillä opettaja työskentelee joko ryhmässä jäsenenä (työyhteisö), ryhmän johtajana (opetustilanteet) tai verkostoissa (kodin ja koulun yhteistyö). Opettajan työssä on siten aina läsnä dynaamisia jännitteitä ja voimia.

Päätehtävänä oli selvittää, miten noviisi kokee ensimmäisen työvuotensa opettajana. Tutkittavat (n=5) olivat ensimmäistä vuotta pitkäkestoisessa opettajan tehtävässä viidessä eri helsinkiläisessä peruskoulussa. Tutkimusaineisto muodostui seitsemästä konsultointitapaamisesta, niiden äänittämisestä ja litteroinnista. Aineiston analysoimiseksi kehitettiin luokitusrunko. Se mahdollisti teoriasta ja aineistosta kehitetyn systemaattisen kvalitatiivisen sisällönanalyysin, jonka tulokset esiteltiin merkityksen sisältävinä käsitteinä. Konsultointiaineiston lisäksi opettajat haastateltiin käyttämällä teemahaastattelua aineistonkeruun alussa ja lopussa. Haastattelujen avulla tulkittiin konsultointitapaamisten aineistolähtöisen sisällönanalyysin merkityksiä.

Tutkimus osoitti, että opettajankoulutuksen ja koulutodellisuuden välillä on kuilu, joka aiheuttaa vaikeuksia aloitteleville opettajille ensimmäisenä työvuotena. Kyseessä on kulttuurisista tekijöistä riippumaton kansainvälinen opettajankoulutuksen ongelma. Noviisiopettajat kaipasivat opettajankoulutukseen koulutusta jäsentävää teoriaa ja selkeää aikajännettä, jossa koulutuksen aiheet ja sisällöt syvenisivät opintovuosien karttuessa. Nykyisellään koulutus muodostuu noviisien kokemusten mukaan turhan usein hajanaisista ja sattumanvaraisista opiskelu- ja luokkatilanteista. Opettajankoulutuksen yksittäisenä sisällöllisenä heikkoutena koettiin puutteellinen perehdyttäminen arviointiin. Noviisien mukaan opettajaopinnoissa tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa riittävän laadukasta ja asiantuntevaa ohjausta sekä koulutuksen aikana että sitä seuraavina työelämän alkuvuosina. Noviisiopettajien perehdyttämiseen kaivattiin strukturoitua ja systemaattista ohjelmaa, josta vastaavan organisaation päätehtävänä on induktiokoulutus, sen toteuttaminen ja kehittäminen.

Noviisin ensimmäinen opettajavuosi peruskoulussa osoittautui tutkimuksessa emotionaalisesti kuormittavaksi. Vaikka opettajat kokivat opettamisen vaikeana tehtävänä, heidän mielestään opettajan päivässä oli enemmän hyvää kuin huonoa. Aloittelevien opettajien mukaan opettamisessa oli voittopuolisesti läsnä onnistumisen riemu. Tyytyväisyyden tärkeimmät lähteet olivat luokassa olevat oppilaat. Opettajat kokivat voimakkaimmat vihan- ja inhontunteet vakavien väkivaltatilanteiden yhteydessä. Vaikeimmat koulunpidon tilanteet syntyivät opettajan opettaessa psyykkisesti oirehtivaa oppilasta ryhmässä. Opettajat kokivat sekä henkistä että fyysistä uhkaa oppilaittensa taholta lukuvuoden aikana jopa siinä määrin, että kaksi heistä joutui oppilaansa pahoinpitelemäksi. Opettajat kaipasivat työhönsä selkeitä rajoja ja koskemattomuutta. Myös heidän työskentelyolosuhteitaan tulisi selvästi parantaa. Tutkittavien mielestä problemaattisinta oli opettaa ”liian” heterogeenisia ryhmiä sekä pitää asioita ja tilanteita hallinnassa. Ryhmädynaamisesti hankalimmat ongelmat liittyivät kesken lukuvuoden luokkaan integroituihin maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin, joiden suomen kielen ja opiskelun taidot eivät olleet riittävät yleisopetuksessa selviytymiseen. HOJKS-oppilaisiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta integroitaessa heitä yleisopetuksen ryhmiin opettajat toivoivat, että rehtorit ottaisivat huomioon luokan koostumuksen sekä arvioisivat ja varmistaisivat ennalta integroinnin onnistumisen mahdollisuudet. Opettajat kaipasivat kouluihin avustajia, jotta he voisivat keskittyä opettamiseen ja johdonmukaisten arvovaltasuhteiden luomiseen luokkaan. Huoltajat eivät noviisien kokemusten mukaan aina huolehtineet lapsensa säännöllisestä koulunkäynnistä perusopetuslain hengen mukaisesti. Opettajat kokivat luottamuksen rakentamisen kodin ja koulun välillä vaikeaksi, sillä vaikka monet tekijät yhdistivät kotia ja koulua, kietoutuivat niiden ympärille samanaikaisesti myös kodin ja koulun jännitteet.

Tutkimustulokset osoittavat, ettei aloittelevan opettajan ole helppo tulla opettajayhteisöön. Uusi opettaja saattaa jäädä työyhteisössään marginaaliin. Noviisiopettajien kouluissa oli voimakkaita opettajakollegoja, jotka dominoivat kouluyhteisöään reagoimalla asioihin impulsiivisesti omien tunteidensa kautta ja joiden käyttäytyminen aiheutti työyhteisöissä epäsopua, ristiriitoja, valtataistelua ja kilpailua. Kolme noviisiopettajaa ei opettajakelpoisuudesta huolimatta haaveillut vakinaisesta opettajan työstä. He kertoivat kokevansa opettamisen projektina, eräänlaisena elämänvaiheena, joka jatkuu niin kauan kuin työssä oppii uutta ja työssä viihtyy. Jonain päivänä projekti päättyy ja he ovat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin jollekin toiselle alalle.

Tutkimus liittyy itsenäisenä osana soveltavan kasvatustieteen laitoksen Interplay-tutkimusprojektiin, jossa tarkastellaan akateemisen opettajankoulutuksen työelämäyhteyksiä.

 

 

Kainuulainen luonto lumosi michiganilaiset

Kajaanin amerikkalaisesta ystävyyskaupungista Marquettesta saapui vierailijoita kesä–heinäkuun vaihteessa Kajaaniin. Ryhmä tutustui kaupunkiin ja Kainuun maakuntaan. Juhannusta vietettiin Sotkamossa, jossa Naapurivaaran tanssilavakin tuli testatuksi. Yö jatkui suomalaisen perinteisen fastfoodin eli höyrylihiksen ja nakkimakkaroiden maistamisella. Hyvin maistuivat suomalaisherkut hampurilaiseen tottuneille yösyömiseksi.

Suomussalmi ja Raatteentie olivat amerikkalaisvieraiden toivetutustumiskohteena. Talvisodan tapahtumankulku vaikutti tutulta. Osa matkasi kesäyöllä vielä Hiljaiselle kansalle aistimaan ainutlaatuista ilmapiiriä. Kävijät olivat tyytyväisiä käyntiinsä, sillä he pystyvät nyt omin kokemuksin osallistumaan keskustelupiiriensä aiheisiin. Hiljainen kansa on herättänyt ihastusta paikalla jo aiemmin käyneissä marquetteleisissa. Hyrynsalmen talomuseossa aito kainuulainen 1800–1900-luvun pihapiiri herätti keskustelua. Aiemmin Kajaanin Seppälässä nähdyt kyytöt eli itäsuomenkarjan eläimet ihastuttivat kiinnostuksellaan ihmisistä. Tommi-puukot löysivät miesväen matkamuistoiksi; saipa joku syntymäpäivälahjakseenkin sellaisen. Toivottavasti menivät läpi turvatarkastusten.  (Juha Vartiainen)

 

 

Eija Heikkinen etsii uusia haasteita erityisopettajana

Jotkut erityisopetusta tarvitsevat oppilaat ovat saaneet tänä syksynä uuden erkkaopen, kun Eija Heikkinen päätti lähteä etsimään uusia haasteita siirtymällä laaja-alaiseksi erityisopettajaksi tämän lukuvuoden alusta.

Eija tuli opettajankoulutusyksikköön kahdeksan vuotta sitten ja toimi siitä lähtien assistenttina ja teki viransijaisuuksia mm. didaktiikan lehtoraatissa. Eija on ahkera, tunnollinen, innostava ja hyvä opettaja. Hän kehitti opetusta, opetusharjoitteluja ja opetussuunnitelmia. Hän toimi vastuullisena jäsenenä ja vetäjänä erilaisissa työryhmissä opettajankoulutusyksikössä ja muissa yliopistokeskuksen yksiköissä. Monien työtehtävien lisäksi hän vapaa-ajastaan tinkimällä sai arjen keskellä tehtyä väitöskirjansa. Hän ei kieltäytynyt vaativistakaan haasteista ja otti vaikeimmistakin asioista vastuuta. Me muut työyhteisön jäsenet saimme aina tukea ja apua Eijalta, ja uudessa työpaikassa hänen tulostaan ollaankin varmasti iloisia!

Eijan läksiäisiä vietettiin 17.6.2008. Hän sai lahjoja ja kukkia työyhteisön jäseniltä ja me vieraat saimme hyvät kakkukahvit. Naurua riitti, vaikka joillakin taisi kyynelkin vierähtää silmäkulmasta.

Totta kai odotamme, ettei Eija hylkää meitä kokonaan. Toivomme, että yhteistyö jatkuu opettajankoulutusyksikön kanssa ja voimme käyttää hyödyksi hänen asiantuntijuuttaan. "Oman kerroksen väeltä" (+ Eskolta) Eija sai kaksi Huvitusta. Ne koristavatkin jo Eijan kodin pihamaata. (Kaisa Ottavainen-Nurkkala)

Me muistimme Eijaa seuraavilla säkeillä:

Kiitos, Eija vuosista näistä.
Riemuista, iloista, myrskysäistä.
Ne vietit kanssamme työtä tehden.
Nyt käännät eloosi uuden lehden.

Emme aina muistaneet sinua kiittää,
sanat nää tänään, ei mahda riittää.
Kiitos kaikesta, mitä meille annoit.
Tietoa, neuvoja ja tukea kannoit.

On edessäsi haasteet erilaiset.
Toimet uudet, kivat, toisenlaiset.
Sen kai tiedät, sua korvaa ei kukaan.
Sulle onnea ja iloa toivomme mukaan!

 

 

Opettajankoulutuksen nykytila kiinnosti

Kampus puistoineen ja rakennuksineen ihastutti 1986 valmistuneita
Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa 1982–1986 opiskelleita luokanopettajia vieraili 21. heinäkuuta kampuksella. Sateisesta päivästä huolimatta tunnelma oli iloinen ja puheenporina täytti lähes kolmituntisen vierailun joutohetket.

Yli 20 vuotta kentällä luokan-, erityis- ja aineopettajina toimineet Kajaanista
valmistuneet kasvatustieteiden maisterit astelivat tarmokkaasti
kampuksen pääkäytävää kohti päärakennusta.

Opettajainhuoneeseen tullessaan totesi joku, ettei tässä huoneessa tullut opiskeluaikana juurikaan käytyä. Siitä ovat ajat muuttuneet, sillä yliopistojen nykyisten tilankäyttösuunnitelmien aikana myös opettajainhuonetta (alk. konferenssihuonetta) käytetään ryhmäohjaus- ym. tilana. 1998 valmistunut päärakennuksen peruskorjauksen aiheuttamat muutokset toivat mieleen opiskeluaikojen opetustilat. Kauniiksi on rakennus pieteetillä korjattu, totesi joku paikalla olleista.

Luokan- ja liikunnanopettajaksi Kajaanista valmistunut Risto Poropudas
Pudasjärveltä kurssitovereineen Aila Koskelo Nivalasta, ja Pekka Keränen
Kajaanista löysivät tuttuja kasvoja Kajaanin normaalikoulun
nykyisestä opettajataulusta. 

Martti Helan saliin astui hymyilevä joukko kentän opettajia, liekö tullut mieleen jokin luento- tai kenties tenttimuisto. Tarkkoja havaintoja alumnit tekivät myös tässä tilassa tapahtuneista muutoksista. Kampukselle istutetut omena- ja päärynäpuut kuuluvat heidän mielestään historiallisesti arvokkaalle opettajankoulutusalueelle erinomaisesti. 

Myös englannin kielen seminaarisali ja aiemmin päärakennuksen ylimmässä kerroksessa olleet pianokopit herättivät mielenkiintoa. Candice Kallion johdolla opeteltu I´m a piece of Popcorn -leikki sujui hetken muistelun jälkeen loistavasti.

Emeritarehtori Maila Rättyän johdolla muisteltiin Kajaanin harjoittelukoulurakennusta ennen vuoden 1989 remonttia, joka toi rakennukseen neljännen kerroksen. Yllättäviäkin asioita paljastui suunnitteluvaiheesta. Normaalikoulurakennus uudistuksineen tuli tutuksi koko joukolle. Hyvin on otettu aiemmat hukkatilat käyttöön. (Juha Vartiainen)

 

 

Kajaanin yliopistokeskuksen tiedepäivä 11.9.2008

Kajaanin yliopistokeskuksessa järjestetään Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlavuoteen liittyen tiedepäivä torstaina 11.9.2008 klo 12.00 alkaen. Tiedepäivä on tarkoitettu yliopiston henkilökunnalle, opiskelijoille, koululaisille ja suurelle yleisölle. Esitykset pidetään Kajaanin yliopistokampuksella.

Tiedepäivä jakautuu kolmeen teemaryhmään, jotka toteutetaan kampuksen eri rakennuksissa. Tiedepäivän avaa Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, minkä jälkeen on vuorossa katsaus Kajaanin kampuksen vaiheisiin. Lasten teemaryhmässä kuullaan tiede-esitelmä ja tutustutaan tutkijan kissaan. Nuorten teemaryhmässä pohditaan tiedettä ammattina sekä sitä, onko tekstissä tietoa. Teemaryhmässä on esitysten ohella mahdollista tutustua lego-ohjelmointidemonstraatioihin.

Kainuun tulevaisuus -ryhmässä kuullaan aluekehitykseen, maaseudun palveluihin ja käytettävyyteen seniorinäkökulmasta liittyvät esitykset. Yrittäjyyspedagogiikkaan tutustumisen jälkeen ovat vuorossa yliopistosektorilta yritykseen ja kuntaan siirtyneiden henkilöiden puheenvuorot. Hyvinvoinnin ja kulttuurin ryhmässä hyvinvointia tarkastellaan mm. liikunnan ja ravinnon näkökulmista. Käsityömuotoilu- ja monikulttuurisuuspedagogiikkaan liittyvän esityksen jälkeen kerrotaan Lönnrotista aluekehittäjänä. Tiedepäivän päättää Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti.

Esitysten lomassa tiedepäivänä kuullaan musiikkia ja yleisöllä on mahdollisuus tutustua posteri- ja kuvataidenäyttelyihin. Esityksiin on vapaa pääsy. Tiedepäivän ohjelma löytyy yliopistokeskuksen www-sivuilta. Vähäiset ohjelmamuutokset ovat mahdollisia. (Sirpa Korhonen)

http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/ajankohtaista/tiedepaivan_ohjelma_260808.pdf 

 

 

Tiedepäivän päätteeksi Tenkkapoo

Kajaanin yliopistokeskuksen tiedepäivä 11.9.2008

Kajaanin yliopistokeskuksen tiedepäivä juhlistaa Oulun yliopiston 50-vuotiasta taivalta. Päivän puheenaiheina ovat mm. Kainuun tulevaisuus sekä hyvinvointi ja kulttuuri. Tutkijan kissa miettii, ollako vai eikö olla.

Suorana linkkinä päivän teemoihin osuu Kajaanin BioRexissä 11.9. klo 18.00 esitettävä Tenkkapoo: aivoista, aisteista ja kokemusten rajattomuudesta. Ensi-ilta nähtiin Kajaanin Runoviikolla heinäkuun alussa. Esitys on poikkitaiteellinen kuva-, musiikki- ja runoteos, jossa käsitellään terveys-/sairausteemaa tunnettujen suomalaisten runoilijoiden ja aivosairaiden ja heidän läheistensä teksteillä. Tekstit, musiikki ja luontokuvat polveilevat dialogissa keskenään ja haastavat yleisön matkalle, joka johdattaa ihmiselämän perusarvojen äärelle. Tilaisuudessa käsitellään myös ihmisen ikääntymistä ja jaksamista sairauden keskellä. Tekstit läpäisevät tunneskaalan sairauden ja surun mykistämästä aina rakkauden ja ilon värittämiin kohtauksiin. Sanoman ytimessä on toisesta ihmisestä välittäminen ja ihmiselämän rajallisuuden ymmärtäminen. Onko aivoissa vielä sijaa tunnekokemuksille, jotka tuovat mielihyvää taiteen keinoin vai ovatko aivomme pakotettu työskentelemään vain aineellisten laatu- ja tehokkuusmittareiden mukaisesti? Sitä halutaan kysyä.

Työryhmään kuuluvat lausujat Lea Suopelto ja Veikko Happonen, muusikko Sakari Kukko, (valokuvat ja lääketieteellinen asiantuntemus) kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa ja ohjaaja Iiro Kajas. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus jäädä keskustelemaan aiheesta kulttuuriterapia hengellisenä ravintona. Alustajina toimivat ev.lut. seurakunnan pastori Jorma Sutinen ja ort. seurakunnan isä Pentti Hakkarainen sekä aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteeri Risto Lappalainen ja kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa. Järjestäjänä toimivat Kainuun lausujat yhdessä Tenkkapoo-työryhmän kanssa. Tukijoina ovat mm. Oulun yliopisto, Kainuun maakunta -kuntayhtymä sekä ev.lut. ja ort. seurakunnat. Pääsylippu/ohjelma on ostettavissa BioRexistä hintaan 12 €. Pääsylipun hintaan sisältyy kahvi/tee Biorexin lämpiössä ennen tilaisuutta. Esitys kestää tunnin. (Lea Suopelto)

 

 

Liikunnan seminaari

Kutsumme kaikki nuorten urheilusta ja valmennuksesta kiinnostuneet viidenteen liikunnan kutsuseminaariin, jossa esitellään mielenkiintoisen pro gradu -tutkielman tuloksia. Nuorten urheilijoiden aineisto tutkimukseen on kerätty Sotkamon urheilulukiosta. Aihe ja tulokset tarjoavat tilaisuuden paneutua valmennukseen ja harjoitteluun liittyviin tekijöihin kainuulaisessa toimintaympäristössä. Liitteenä olevasta kutsusta löytyy lisätietoa. (Anneli Pönkkö)

 

Onnittelemme Seijaa!

Kajaanin yliopistokeskuksen henkilökunta onnittelee
normaalikoulun rehtori Seija Blombergiä 22.8.2008
Helsingin yliopistossa pidetyn väitöksen johdosta.

 
Kuvat ovat 25.8. kahvitilaisuudesta normaalikoululla. (Vuokko Tolonen-Junttila)

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) syyskuun 2008 numeroon 22.9. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.