4. Johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmän kuvaus

4.1 Tulosneuvottelukäytännöt

Yliopistokeskuksen nykyiset tulosneuvottelukäytännöt kuvataan johtosäännön 11 §:ssä. Toimintamalli on OPM:n suuntaan samankaltainen kaikissa kuudessa yliopistokeskuksessa, mutta vaihtelee yliopistojen sisäisen ohjauskäytännön osalta. Yliopistouudistuksen myötä tulosneuvottelukäytännöt tulevat muuttumaan.

Johtosäännön mukaan yliopistokeskuksen tavoite- ja tulossopimusten neuvottelija on johtaja. Kehitysjohtajan tehtävä on vastata yliopistokeskuksen toiminta- ja taloussuunnittelusta. Yliopistokeskuksen organisaatioluonteesta johtuen tavoite- ja tulosneuvottelujen valmisteluprosesseja on useita:

• valmistelevat tulosneuvottelut (kolmikantaneuvottelut) yliopiston, opetusministeriön ja alueen edustajien kanssa
• tulossopimusasioiden valmistelu kumppanuusyliopistojen kanssa: virkamiesvalmistelu ja johtokunnan valmistelu
• Kajaanin korkeakoulukonsortiota koskevien tulossopimusasioiden käsittely korkeakoulukonsortion strategiaryhmässä.

Oulun yliopisto voi käydä valmistelevat neuvottelut opetusministeriön ja alueen edustajien kanssa ennen varsinaisia tulosneuvotteluita. Näissä kolmikantaneuvotteluissa käsitellään keskeiset strategiset linjaukset, yliopistokeskuksen hankkeet ja resurssitarpeet. Neuvotteluissa sovitetaan yhteen alueellisten suunnitelmien ja yliopistokeskuksen kehittämishankkeet. Keskeisiä yliopistokeskusta koskevia tavoitteita voidaan sisällyttää opetusministeriön kanssa tehtäviin tulossopimuksiin.

Johtosäännön mukaisesti ”Kajaanin yliopistokeskus käy tulosneuvottelut yliopiston rehtorin kanssa erityisesti yliopistokeskuksen yhteiskunnallisesta palvelutehtävästä, tavoitteista, tuloksista ja resursseista. Yliopistokeskuksen puolelta neuvottelijana on yliopistokeskuksen johtaja. Yliopistokeskuksen vastuualueiden ja yksiköiden osalta tavoitteista, tuloksista ja resursseista sovitaan asianomaisten tiedekuntien ja niiden laitosten tulosneuvottelujen yhteydessä siten, että yliopistokeskuksen toimintoja koskevat kohdat kirjataan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa tiedekuntien ja laitosten tulosneuvotteluasiakirjoihin. ”

Syksyllä 2009 Oulun yliopistossa otettiin käyttöön TATU-järjestelmä, johon kaikki Oulun yliopiston yksiköt tallentavat tts- ja budjetointitietonsa. Järjestelmä ei vedä yhteen kaikkien Oulun yliopiston yliopistokeskukseen kuuluvien yksiköiden tietoja eikä siihen kuulu muiden yliopistojen toiminta. Toiminnanohjausprosesseja palvelevaa tietoa on koottuna yliopiston toiminnanohjausportaaliin.

Kajaanin korkeakoulukonsortio

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu muodostavat Kajaanin korkeakoulukonsortion, joka on korkeakoulujen strategisen yhteistyön ja toiminnan koordinoinnin organisointimuoto Kainuussa. Konsortioyhteistyön tavoitteena on alueen korkeakoulutasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan kilpailukyvyn, vetovoiman, laadun sekä vaikuttavuuden parantaminen.

Korkeakoulukonsortio perustuu professori Jorma Rantasen selvitysmiesraporttiin. Se on muodostettu sopimuksella, jonka ovat allekirjoittaneet Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin kaupunki ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Sopimus allekirjoitettiin 11.9.2008 ja sen pohjalta on käynnistetty käytännön toimenpiteet.

Yhteisellä strategisella ohjauksella ja koordinoinnilla varmistetaan yhteistyön ja työnjaon toimivuus ja suunnataan resursseja yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Yhteisillä toimintarakenteilla tuetaan ja vahvistetaan strategista ajattelua ja päätöksentekoa. Korkeakoulut toimivat itsenäisinä koulutusorganisaatioina omilla profiileillaan, toisistaan poikkeavilla tutkinnoilla, tutkintonimikkeillä ja tehtävillään, mutta tiivistä yhteistyötä tehden.

Korkeakoulukonsortion organisaatiokaavio

Kajaanin korkeakoulukonsortion strategialuonnos (16.10.2009) ja konsortion toimielimet.

4.2 KYK:n sisäinen toiminnanohjauskäytäntö

Yliopistokeskuksen sisäisessä toiminnanohjauksessa noudatetaan Oulun yliopiston käytäntöjä. Toiminnanohjauksen elementtejä ovat toiminnan suunnittelu, tavoitteenasettelu, resursointi sekä toiminnan seuranta, raportointi ja arviointi. Siihen sisältyvät sekä yliopiston ja opetusministeriön välinen että yliopiston sisäinen, rehtorin ja tulosyksiköiden (1) välinen ohjaus. Prosessia havainnollistetaan vuosikellon ja prosessikaavion avulla.

Oulun yliopiston sisäisiin tulosneuvotteluihin osallistuvat rehtorin lisäksi vararehtorit, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä erikseen sovitusti muut hallintopalveluiden vastuualuejohtajat. Neuvottelut käydään etukäteen sovitun asialistan mukaan ja ne kestävät yleensä kaksi tuntia. Rehtori tekee vuoden lopulla rahanjakopäätöksen käytyjen neuvotteluiden ja hallituksen hyväksymien rahanjakoperiaatteiden pohjalta.

Tulosyksikön (yliopistokeskuksen) johtajat käyvät yksiköiden johtajien kanssa tulosyksikön sisäiset tulosneuvottelut. Kajaanin yliopistokeskuksessa sisäisten tulosneuvottelujen ja toimintasuunnitelmien valmistelun pohjana on käytetty tuloskorttimallia (BSC).

4.3 Rahoitus ja rahanjaon periaatteet

Johtosäännön mukaan (13 §) Kajaanin yliopistokeskus saa perusrahoituksen yliopistokeskus yliopistojen määrärahojen jaon yhteydessä. Tutkintoon tähtäävään opetukseen käytettävä rahoitus osoitetaan yliopiston peruslaitosten määrärahoihin sisältyvänä erikseen kohdennettuna rahoituksena. Yliopiston rehtori voi osoittaa erityisrahoitusta erikseen perusteltujen anomusten pohjalta. Tämän lisäksi yliopistokeskus hankkii ulkopuolista rahoitusta sekä kansallisista että kansainvälisistä lähteistä.

Yliopistokeskukset on kirjattu uuteen yliopistolakiin ja niiden perusrahoitus korvamerkitty koordinaatioyliopiston perusrahaan kuuluvana. Yliopistojen myöntämät rahoitukset ja täydentävä rahoitus kuuluvat yliopistojen uuden rahoitusmallin mukaisesti myös yliopistokeskuksen rahoituksen kokonaisuuteen.

Kajaanin yliopistokeskuksessa kehitysjohtaja vastaa toiminta- ja taloussuunnittelusta. KYK:n johtokunta päättää talouden periaatteet ja johtaja tekee määrärahapäätökset.

4.4 Henkilöstöpolitiikka

Yliopistokeskuksen henkilöstöhallintoon sovelletaan kunkin yliopiston omaa henkilöstöpolitiikkaa.

Kajaanin yliopistokeskus –erillislaitokseen kuuluvan henkilöstön osalta noudatetaan Oulun yliopiston henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöjohtamisen tavoitteet ja periaatteet on linjattu henkilöstöpoliittisessa toimintaohjelmassa. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on mahdollistaa yliopiston strategian mukainen laadukas, yliopiston ydintoimintoja tukeva ja tieteenalojen erityispiirteet huomioonottava henkilöstöpolitiikka. Osana yliopistokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa laaditaan yksiköiden henkilöstösuunnitelmat.

Yliopistokeskukseen kuuluvan henkilöstön nimittäminen tai ottaminen on säädetty johtosäännön 8 §:ssä seuraavasti:

Yliopistokeskuksen esimies- tai siihen rinnastettavassa asemassa olevan henkilöstön nimittää tai ottaa johtokunta, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta. Yliopistokeskuksen varajohtajana toimivan kehitysjohtajan nimittää hallitus, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta. Tutkintoon tähtäävän opetuksen opetushenkilöstön ja välittömästi opetusta palvelevan suunnitteluhenkilöstön nimittää ja virkavapaudet myöntää asianomaisen opetuksen tutkintohallinnosta vastaava tiedekunta opetuksesta vastaavan yksikön päätöksentekomenettelyä noudattaen, professorit nimittää kuitenkin yliopiston hallitus.

Yliopistokeskuksen johtajan nimitysvallasta säädetään johtosäännön 6 §:ssä seuraavasti: Johtajan tehtävänä on

• nimittää tai ottaa ylipistokeskuksen henkilöstö, jonka nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin ja tehdä esitys johtokunnalle sen henkilökunnan ottamisesta, jonka nimittäminen tai ottaminen kuuluu johtokunnalle;
• myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus yliopistokeskuksen henkilöstölle ellei virkavapauden myöntäminen kuulu muun hallintoelimen tai hallintopalvelujen toimivaltaan.

Viimeisin päivitys 23.11.2009