Varhaiskasvatuksen koulutus
Tavoitteet
Varhaiskasvatuksen koulutuksen tavoitteena on ohjata
opiskelijat kehittymään varhaiskasvatuksen asiantuntijoiksi
yhteiskunnan eri alueille elinikäisen kasvatuksen prosessissa.
Koulutukseen sisältyvät lastentarhanopettajan kelpoisuuteen
oikeuttavat opinnot. Tutkimukseen suuntautuville koulutus antaa mahdollisuuden
jatko-opintoihin aina tohtorin tutkintoon saakka. Kasvatustieteen
maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden toimiin, joissa edellytetään
ylempää korkeakoulututkintoa. Ammatillisena perustana ovat
varhaiskasvatuksen laaja-alaista asiantuntijuutta vaativat tehtävät,
erityisesti opetus-, koulutus-, suunnittelu- ja johtotehtävät
sekä mm. mediasisältöjen kehittämiseen liittyvät
tulevaisuuden ammattialat. Tavoitteena on myös rakentaa silta
esiopetuksesta alkuopetukseen.
Koulutuksen rakenne
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto koostuu pääaineen
perus- ja aineopinnoista, kieli-, viestintä- ja orientoivista
opinnoista, sivuaineopinnoista ja muista opinnoista. Pääaineen
aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma.
Maisterin tutkinnossa pääaineessa suoritetaan syventävät
opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkintoon kuuluu
lisäksi sivuaineopintoja ja muita opintoja.
Koulutukseen sisältyvät äidinkielen, toisen kotimaisen
kielen ja yhden vieraan kielen opinnot.
Sivuaineina suoritetaan
– varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia
valmiuksia antavat opinnot (60 opintopistettä) ja
– muut sivuaineet opiskelijan valinnan mukaan.
Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot
Perusopinnot
Aineopinnot
Harjoittelu
Syventävät opinnot
Monialaiset ja VAKA:n ammatilliset
Sivuaineet Yhteensä |
Kandidaatin tutkinto
25
25
35
10
-
60
25 180 op |
Maisterin tutkinto
-
-
-
15
80
-
25 120 op |
Koulutus antaa valmiuden kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen.
Ammatillinen tehtäväalue
Ammatillisena perustana ovat varhaiskasvatuksen laaja-alaista asiantuntijuutta
vaativat tehtävät: niihin lukeutuneena esi- ja alkuopetus,
alle kolmivuotiaiden kasvatus, päivähoidon ohjaus-, päiväkodin
johto- ja muut erityistehtävät. Kasvatustieteen maisterin
tutkinto antaa kelpoisuuden toimiin, joissa edellytetään
ylempää korkeakoulututkintoa samoin kuin yliopistollisen
jatko-opintokelpoisuuden. Erityisesti tulevat kysymykseen koulutus-
ja suunnittelutehtävät, tutkimus, organisaatioiden ohjaus
ja varhaislapsuutta koskeva tiedonvälitys.
Lastentarhanopettajan tutkinnon aikaisemmin suorittaneet täydentävät
opintojaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon suorituksilla, joiden
laajuudet määritellään opiskelijan aikaisempien
suoritusten perusteella.
Opetusharjoittelu
Harjoittelun tavoitteena on edistää ja vahvistaa käytännön
ja teoriaopintojen välistä vuorovaikutusta. Harjoittelu
antaa aineksia opiskelijan oman varhaiskasvatusnäkemyksen muodostumiseen
päivähoidossa, esi- ja alkuopetuksessa ja hallinnossa. Tarkoituksena
on tukea opiskelijan yhteistyövalmiuksia perheiden kanssa sekä
työyhteisön moniammatillisessa tiimissä.
Opintokokonaisuuksien arvostelu
Arvioitavat opintojaksot on esitelty vakan opetussuunnitelman rakenne-esittelyssä.
Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia
antavat opinnot 60 op sisältyvät tutkintoon ja niistä
tulee merkintä todistukseen, että ne ovat suoritettu. Ko.
opintokokonaisuuden arviointi suoritetaan samoin kuin sivuaineitten
kohdalla.
|