TOUKOKUU 1999

Kielikontaktit – kieli ja kulttuuri päiväkodissa, koulussa ja opettajankoulutuksessa

Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kajaanin normaalikoulu sekä suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos järjestävät Kajaanin kampuksella 6.–7.5.1999 kansainvälisen Kielikontaktit - kieli ja kulttuuri päiväkodissa, koulussa ja opettajankoulutuksessa -seminaarin. Seminaariin osallistuu 14 ulkomaista alustajaa.

Seminaarin tarkoituksena on koota yhteen pienten periferiakielten opettajia ja tutkijoita etsimään yhteistyömahdollisuuksia. Seminaarissa käsitellään suomalais-ugrilaisten pienten kielten kielikontakteja ja kielten opettamista eri kouluasteilla. Teemoina ovat vähemmistökielten ja -kulttuurien opettaminen, opetusmateriaalin valmistaminen vähemmistökielten ja pienkoulujen tarpeisiin, kielikylpymenetelmään tutustuminen, vähemmistökieltä opettavien ja pienkoulujen opettajien verkottuminen.

Tilaisuuteen on kutsuttu edustajia Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Seminaarikielenä on suomi, mutta seminaariin kutsutut edustavat myös tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalan, vepsän, viron, saamen, kveenien ja meän kieltä sekä inkerinsuomea. Seminaarin puheenjohtajina toimivat professorit Helena Sulkala ja Juhani Suortti. (JV)

Paikka: Martti Helan sali, Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen juhlasali


Ohjelma:

Torstai 6.5.1999

10.00 Seminaarin avaus Professori, johtaja Juhani Suortti: Tervetuloa Kampukselle (Kajaani) Professori Helena Sulkala: Kielikontaktiseminaarin tausta ja tarkoitus (Oulu)

10.30 Tamara Starsova: Suomen kielen ja kirjallisuuden opettaminen Karjalan tasavallan oppilaitoksissa (Petroskoi)

10.50 Pekka Zaikov: Karjalan kielen opetukseen liittyvistä ongelmista (Petroskoi)

11.10 Karl Pajusalu: Eteläviro opetettavana kielimuotona (Tartto/Võru)

11.30 Sulev Iva: Võrun kielen opetusmateriaaleista (Tartto/Võru)

11.50 Nele Reimann: Võrun kielen nykyisestä kouluopetuksesta (Võru)

12.10 Heli Laanekask: Kielikylpymenetelmästä viron kielen opetuksessa (Oulu)

12.30–13.30 LOUNAS (ravintola Pedaköökki)

13.30 Terje Aronsen: Kainhuunkieli, löyttyykö se? (Pyssyjoki)

13.50 Ludmila Markianova: Karjalan kieli venäjän kielen naapurina (Petroskoi)

14.10 Birger Winsa: Meänkielen ja suomen kulttuurinen ja sosioekonominen tilanne Ruotsin Tornionlaaksossa (Tukholma)

14.30 Eira Söderholm: Itämerensuomen tyttäret, tyttärentyttäret ja lapsipuolet (Tromssa)

14.50–15.20 Kainuulainen kahvi (Kahvikolo)

15.20 Manja Lehto: Inkerinsuomalaisista kielikontakteista (Krokelvdalen)

15.40 Anna-Riitta Lindgren: Modernisaatio ja kielen emansipaatio (Karesuvanto)

16.00 Hanne Elin Utvik: Murre ja kirjakieli (Alattio)

16.20 Merja Karjalainen: Miten puhekieli näkyy koululaisten kirjoitelmissa (Oulu)

16.40 Kaarina Vuolab: Saamen kielen opetus Suomessa (Oulu)

17.00 Ensimmäisen seminaaripäivän päätöskeskustelu

noin 17.30 Iltaohjelma: Kajaanin kampusalueeseen tutustuminen

 

Perjantai 7.5.

8.30 Matti Jeskanen: Tverinkarjalan opettamisesta yliopistossa (Tver)

8.50 Evgenija Svetogorova: Tverinkarjalaa koulussa ja opettajaopistossa (Lihoslavl/Zalazino)

9.10 Pentti Mankinen: KYTKEntöjä tulevaisuuteen (Kajaani)

9.30 Kaisa Tolonen: Lapsen kielenkehityksen alkujuurilla: kommunikaatiosta puheeseen (Kajaani)

9.50 Tuula Koivunen: Kielikylvyt Kajaanin päivähoidossa (Kajaani)

10.10 Reijo Heikkinen: Paikallisuus kouluopetuksessa ja opettajankoulutuksessa (Kajaani)

10.30 Juha Vartiainen: Kansallisen kulttuurin sivuaineopinnot (Kajaani)

10.50 Pentti Hakkarainen: Suomalaisen opettajankoulutuksen kehittäminen (Kajaani)

11.15–12.00 LOUNAS (ravintola Pekaköökki)

12.00 Keskustelu ja suunnittelu seminaarin jatkohankkeista (Juhani Suortti)

15.30 Seminaarin 1999 päätös ja vuoden 2000 seurantaseminaarin ajankohta

Päätöskahvit (Kahvikolo)

 

Ympäristöhistorian taulusarja Kajaanin kampuksesta

Kajaanin kampus yhtenä Suomen vanhimmista seminaarialueista on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä tutustumiskohde. Reijo Heikkisen, Kalle Peksujeffin, Laurin Sonnyn ja Juha Vartiaisen muodostama työryhmä suunnitteli ja valmisti taulusarjan, johon   kampuksella kävelleet ovat voineet tutustua jo viikon verran.Ympäristöhistoriallisessa taulusarjassa esitellään kampusalueen ja sen rakennusten historiaa ja nykypäivää. Kirjoitukset ovat dosentti Reijo Heikkisen laatimia. Valokuvat ovat pääosin Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen arkistosta. Puiset taulut on valmistanut teknisentyönohjaaja Kalle Peksujeff.

Ensimmäisenä kampusalueelle tuleva kohtaa pääsisääntuloväylän varressa olevan metallisen taulun, jossa on panoraamakuva Kajaanin seminaarialueesta vuodelta 1911. OKL:n kirjaston oven vieressä voi havaita historian karmaisevia tosiasioita, kun pikku oppilaat vanhempineen seuraavat harjoituskoulunsa loppusammutusta 7. helmikuuta 1940. Päärakennusta lähinnä oleva taulu kertoo nykyisen hallintorakennuksen – entisen seminaarinjohtaja virka-asunnon – uljaasta ja näyttävästä menneisyydestä nikkariarkkitehtuurin malliesimerkkinä. (JV)

 

Kajaanin opettajankouluttajien kehittämispäivät jatkuvat 21.5.1999 kello 12–18

Tammikuun puolessa välissä oli viimeksi kaksipäiväiset kehittämispäivät Vuokatissa. Nyt olemme paikan päällä kehittämässä ja suunnittelemassa kuvaamataidon luokassa 120. Myös koulutus jatkuu ja kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen toimii edelleen kouluttajana. Missioiden ja visioiden ohella yhtenä pääteemana on laitoksen itsearvioinnin kehittäminen. Opettajankoulutusta Kajaanissa 100 vuotta -juhlavuosi lähestyy ja uusi tulosyksikkö sen mukana. Kajaanilaisella opettajankoulutusväellä on luvassa varsin mielenkiintoinen ja uutta luova perjantai-iltapäivä toukokuussa. (JV)

 

Taikataikina varhaiskasvattajien käsissä – väriä, elämyksiä!

Päärakennuksen kuvaamataidon puoleisella välitasanteella on esillä pitkä pöydällinen värikkäitä ja varsin herkullisenkin näköisiä taikataikina töitä varhaiskasvatuksen ja luokanopettajaopiskelijoiden tekeminä. Taikataikina on mielenkiintoinen muovailun raaka-aine, sillä siihen ei tarvita kuin vettä, suolaa ja vehnäjauhoja! (JV)

Taikataikinasta saa ihmeitä aikaan

 

Suomen Tammi näkyy vielä tämän viikon OKL:n päärakennuksen 2. kerroksessa

Suomen Tammen aluekokousta varten pystytettyyn kajaanilaisten lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden ympäristöhistorialliseen näyttelyyn voi tutustua vielä viikolla 18. Esillä ovat Huuhkajanvaaran, Kuurnan, Nakertajan ja Teppanan päiväkotien ja koulujen Taika-tandem sekä Kajaanin Lyseon lukion Komeaa Comeniusta. Näyttely on mielenkiintoinen myös siksi, että siinä kerrotaan muun muassa rakennushistorian työtavoista. (JV)

Huuhkajanvaaran koulun ja päiväkodin lasten rakennushistoriallisena tutkimuskohteena Taika-tandemissa oli Kajaanin palotorni, josta lapset ovat rakentaneet pienoismallin.

 

Konsertteja

Kajaanin OKL:n kuoro ja StunaCombo Band johtajanaan Matti Oikarinen esittävät gospelmusiikkia Kajaanin kirkossa keskiviikkona 5.5.1999 kello 12.15 ja kello 19.00. Päiväkonsertti on tarkoitettu lähinnä OKL:n opiskelijoille ja henkilökunnalle. (AT)

 

Levytyskonsertti

Cantabile-kvartetti

Marika Mustajärvi, piano

Tiistaina 11.5. kello 19.00 Martti Helan salissa

Väliajalla Lukon III kurssi myy kahvia ja virvokkeita. (AT)

 

OKL:n bändi rockbändien valtakunnalliseen loppukilpailuun

Lukon II ja III kurssin poikien bändi Frank on päässyt Rock99-bändikilpailujen loppukilpailuun. Kilpailuun osallistui alunperin yli 300 bändiä, joista aluekarsintoihin valittiin 60. Frank, jonka muodostavat Arto Hämäläinen, Janne Korva, Tero Kärenlampi, Sami Kämäräinen ja Markus Väisänen voitti Oulun läänin aluekarsinnan ja pääsi läänin edustajana loppukilpailuun, joka pidetään 22.5. Oulussa. Onnea vain pojille! (AT)

 

Kielikylpy

Vaasan kanssa yhteisesti järjestettävää kielikylpyopettajien ja kielikylpyopettajiksi erikoistuneiden varhaiskasvattajien koulutusta on nyt kokeiltu lukuvuoden ajan Kajaanissa. Nelikko Hannu Komulainen, Kari Lehikoinen, Aulikki Keskitalo ja Aili Helenius kävivät Vaasassa 23.–24.4. kouluttamassa tulevia kielikylpyharjoittelua ohjaavia opettajia. Hannu Komulainen johti koulutusta ja teki lyhennelmän sisällöistä:

"Koulutuksen aihealueina olivat: opetusharjoittelun ohjaus, ohjauksen tavoitteet (yleensä) ja jaksottuminen, palaute, hyvä ohjaaja, ohjattava sekä ohjaustilanteen vuorovaikutus.

Vaasalaisilta saatiin palautetta koulutuksesta ja toiveita syksyn jatkokoulutuksesta:

  1. Opiskelijoiden rekrytointiin toivottiin kiinnitettävän lisähuomiota, jotta potentiaaliset hakijat saisivat tiedon tehokkaasti (mm. Suomen ja ruotsinkieliset opinto-ohjaajat tiedonväittäjinä).
  2. Vastuuhenkilöiden valitseminen kielikylpykoulutukselle sekä luokanopettaja- että varhaiskasvatuskoulutuksista ja Vaasassa Keskuskoulusta ja kielikylpypäiväkodeista.
  3. Toivottiin Kajaanin vierailua syksylle 1999. Vaasalaiset opettajat haluavat seurata normaalikoulun toimintaa ja opiskelijoiden ohjausta siellä sekä tavata kielikylpyopiskelijoiden ryhmät.
  4. Ohjaajien koulutukselle halutaan kriteerit (mm. monikielisyysopintojen vaatimus).
  5. Ohjaajien sitoutumisen vuoksi tarvitaan selkeät sopimukset ja selvitykset ohjauksen korvauksista.
  6. Tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla opetuksen tason nouseminen ei laskeminen.
  7. Yleisesti todettiin myös, että opiskelijoiden yhteyksiä Vaasaan on rakennettava opintojen alusta saakka ja heille on luotava mahdollisuuksia ruotsin kielen harjoittamiseen jo ensimmäisten vuosien opinnoissa Kajaanissa.

Koulutusjaksoa pidettiin palautteissa mielenkiintoisena ja todettiin, että se antaa hyvän pohjan jatkolle. Vaasassa on kumppaneinamme toimintaan erittäin myönteisesti asennoitunut nuori opettajakunta. (Hannu Komulaisen muistiosta AHe)

 

Alle 3-vuotiaille projektiryhmä

Lastentarhanopettajaliitto on perustanut alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatusta varten projektityöryhmän, jonka perustava kokous pidettiin 28.4. liiton toimitiloissa Helsingissä. Työryhmään kuuluvat puheenjohtaja Soile Oleander, sihteeri Kristiina Poropudas sekä jäsenet Aili Helenius, Carita Holmgren-Helander, Kirsti Karila, Hilkka Munter, Pirkko Mäntynen, Helena Siren-Tiusanen ja Raila Tiainen-Ala-Maunula.

Työryhmän tehtävänä on pyrkiä kehittämään pienten lasten varhaiskasvatuksen edellytyksiä (mm. kiinnittäen huomiota epäkohtiin; koota parasta kokemusta kentältä, koti- ja ulkomaista tutkimustietoa; kartoittaa koulutustarpeita sekä käynnistää käytännön ja teorian vuoropuhelua). (AHe)

Kajaanin normaalikouluYhteistyöllä edistämään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta

Suomen Tammi on Opetushallituksen ja Museoviraston yhteinen kulttuuriperintöopetuksen kehittämisprojekti, jonka avulla pyritään luomaan malleja museoiden ja koulujen yhteistyölle sekä kehittämään opetuskokonaisuuksia ja -metodeja sekä opintomateriaaleja. Projekti aloitettiin keväällä 1998 ja se jatkuu vuoden 2000 loppuun saakka.

Suomen Tammi on versonut neljä alueellista työryhmää, joista Pohjois-Suomen aluekokous järjestettiin vuorostaan Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa 27.4.1999. Aluekokouksen ohjelmaan sisältyi mielenkiintoisten ja kattavien kulttuuriperintöopetukseen liittyvien hankkeiden esittelyä päiväkotilasten projekteista aina yliopiston opinnäytetöihin.

Dosentti Reijo Heikkinen käsitteli puheenvuorossaan ympäristöhistorian asemaa opettajankoulutuksessa sekä valaisi ympäristökasvatuksen historiaa antiikin ajoista lähtien. Heikkinen korosti esityksessään humanistista näkökulmaa osana ympäristökasvatusta; ympäristön ja ihmisen välisen suhteen ymmärrystä paikallisen kulttuurihistorian tuntemisen avulla. Kokouksessa esiteltiin myös Reijo Heikkisen kokoamat www-sivut Elias Lönnrotista ja hänen Kajaanin vuosistaan.

Opetushallituksen puheenvuoron kokouksessa esitti ylitarkastaja Pekka Elo. Hän kertoi OPH:n suunnitelmista uudistaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita sekä kulttuuriperinnön tietoisuuden sisällyttämistä ja nostamista osaksi tulevia opetussuunnitelmia. Puheenvuorossaan Elo yhdisti OPH:n itsetuntoa ja syrjäytymisen ehkäisyä käsittelevän hankkeen sekä Suomen Tammi -projektin. Hän nosti esiin tärkeän kulttuuriperintöopetuksen tavoitteen: antaa keinoja eheään elämään.

Seminaarin yhteyteen oli koottu näyttely, jossa esiteltiin postereiden, valokuvien, pienoismallien, piirrosten välityksellä kajaanilaista kulttuuriperintöopetusta ja siihen liittyviä tuotoksia.

Kokouksen päätöspuheenvuoron käytti tutkija Kirsti Melanko Museovirastosta, joka totesi päivän olleen antoisa. Hänen mielestään seminaari osoitti opettajankoulutuksen tärkeyden kulttuuriperintöopetuksen kehittämistyössä ja hän ilmaisi myös tyytyväisyytensä Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen valveutuneisuudelle ja toiminnalle (esim. kansallisen kulttuurin sivuaineopinnot). Aiheellisesti Melanko muistutti yhteistyön merkityksestä sekä toimialojen kesken (museokoulu), että myös henkilöiden välillä.

Kokouspäivä vahvisti ympäristöön orientoituvan opetuksen merkitystä opettajankoulutuksessa. Kirsti Melangon mukaan opettajankoulutus on kulttuuriperintöopetuksen ytimessä, avainasemassa ovat siis valmistuvat kasvattajat ja opettajat. Intoa ja paloa tulevaan istutustyöhön; tammi versotkoon edelleen! (K-ML)

KYTKE 2005Projektin arvioinnista


Itä-Suomen maakuntaohjelmien vaikuttavuusarviointi: Kainuu

KYTKE 2005 – Kainuun yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen kehittämisprojekti oli yksi neljästä Kainuun kärkihankkeiden case-arviointi kohteista ja ainoa arvioitavaksi valittu tietoyhteiskuntahanke. Hankearvioinnin suoritti Mervi Leminen aluetutkimus FAR:sta. Vaikuttavuusarvioinnin vastuuhenkilönä toimi Pentti Malinen Kajaanin kehittämiskeskuksesta.

Tässä otteita arvioinnista:
"Hankkeen tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneet hyvin."
"Opettajat (pilotit) ovat kokeneet, että projektin koulutuksen rakenne
ja sisältö ovat olleet hyvin suunniteltuja ja tavoitteet ovat olleet selkeitä."
"Hanke liittyy tavoitteiltaan erinomaisesti maakuntaohjelman tavoitteisiin."

 

Johtopäätökset

Hanke on ollut maakunnan kehittämisohjelman mukainen tavoitteiltaan ja onnistunut myös sitouttamaan toimijoita kohtuullisen hyvin. Yhteistyötä ja informaation vaihtoa eri hankkeiden ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa on ollut paljon ja se on kohdistunut hyvin myös maakunnan ulkopuolelle. Hanke on luonteeltaan innovatiivinen ja lisäarvoa alueelle tuova. Sekä hankkeen toteuttajat että kohderyhmä ovat olleet hankkeen tuloksiin erittäin tyytyväisiä. Rakenteellisten vaikutusten uskotaan toteutuvan hyvin. Jatkossa hankkeen kokemuksiin nojaten voidaan tälle sektorille suositella suuria hankekokoja ja yhteistyötä laajemmalla kohdealueella.

 

Yhteenveto

"Kentällä on joitain hyvin organisoituja hankkeita, joita voisi jatkossa käyttää esimerkkeinä ja perustana jatkokehittelylle. Tällaiset hankkeet ovat pystyneet vastaamaan kohderyhmän odotuksiin ja reagoimaan ulkoisiin muutoksiin ollen samalla myös innovatiivisia alallaan. Hyvinä esimerkkeinä KYTKE 2005 (tietoyhteiskunta) ja Maailman Paras Maastohiihtomaakunta Kainuu (matkailu)." (PM)

 

KYTKE 2005 kouluttaa

KYTKE järjestää Koulun lähiverkko ja sen hallinta -kurssin 4.–5.5.1999 INTELLIN atk-luokkassa. Koulutuksen aiheena on Win95, Win98 ja NT 4 Microsoft-verkoissa.

Koulutuksen aikana luokan tietokoneiden käyttöjärjestelmät päivitetään (NT 4.0). Uuden käyttöjärjestelmän edut vanhan NT3.51-versioon ovat huomattavat uusien ohjelmistojen osalta. Lisäksi käyttöliittymä on käyttäjäystävällisempi aikaisempaan versioon nähden. Tavoitteena on myös helpottaa luokan ylläpitoa uuden käyttöjärjestelmän suomin mahdollisuuksin.

Koulutus on tarkoitettu projektin pilottihenkilöille. Kouluttajana toimii järjestelmäasiantuntija Petri Sormunen, ELBIT Oy. (PM)

 

Yhteistyötä kansallisella tasolla

Projektipäälliköt Juha Turpeinen ja Pentti Mankinen osallistuivat vuosituhannen viimeiseen ITK-konferenssiin. ITK-päivien aikana käytiin useita neuvotteluja projektin yhteistyötahojen kanssa. (PM)

Juha :-)
Projektipäällikkö Juha Turpeinen keskustelemassa yhteistyöstä Soneran opetustoimialapäällikkö Arja Hyvärisen kanssa.

 

KYTKE 2005 esittäytyy Lasipalatsissa NYKYAIKA–näyttelyssä 11.–12.5.1999

Videoimme näyttelyn aikana asiantuntijahaastatteluja. Tulemme haastattelemaan tietoyhteiskunnan asiantuntijoita kuten Markku Markkulaa (tulevaisuusvaliokunnan jäsen) ja Taneli Ropposta (Soneran erityisasiantuntija).

LASIPALATSIN NYKYAIKA-NÄYTTÄMÖ esittelee vaihtuvien teemojen, tilojen ja tapahtumien avulla suomalaista tietoyhteiskuntaa. Miten jatkuvasti uusiutuva osaaminen ja uusi tieto- ja viestintätekniikka muuttavat arjen toimintaympäristöjä? Miten muuttuu ihmisten välinen vuorovaikutus? Entä ihmisten roolit kotona, työssä ja vapaa-aikana?

Toukokuussa on Nykyaika-näyttämöllä teemana elämän läpi jatkuva oppiminen. Sana, kuva, ääni ja toiminta kertovat oppimisen tiestä menneisyydestä tähän päivään.

Oppilasryhmät eri puolilta Suomea tulevat Lasipalatsin Nykyaika-näyttämölle projekteineen sekä vieraiksi että toimivaksi osaksi itse näyttelyä. Lisäksi näyttämöllä järjestetään toukokuun aikana erilaisia teemaan liittyviä pienimuotoisia tilaisuuksia. Lisätietoja: http://nykyaika.lasipalatsi.fi  (PM)

 

Kajaanin normaalikoulun kevätjuhla Väenön vajellus keskiviikkona 12.5.1999 kello 18–20 normaalikoulun tiloissa. Tervetuloa.

 

 

Opela ry:n KAHVIKOLO ON avoinna keskiviikkoon 19. päivään toukokuuta asti kello 9–14.45. Siellä palvelee Noora avuliaasti viimeiseen aukiolopäivään asti.

 

 

Seuraava Kampus-lehti ilmestyy sitten kun uudelle
numerolle on tarvetta. Juttujen "eräpäivä" ilmoitetaan
tässä kohdassa myöhemmin. Tarkkailkaa webbiänne!

Lauri Sonny, 

Sivut päivitetty 08.09.2003