TOUKOKUU 2010
Vanhempien kannanotto Koky:n ja Normaalikoulun säilyttämisen puolesta
Me Normaalikoulun oppilaiden vanhemmat olemme järkyttyneinä ja epäuskoisina seuranneet mediasta Kajaanin opettajankoulutuksen alasajoa. Tuntuu käsittämättömältä, että sivistyksemme kivijalka, 110-vuotias seminaari, on yliopiston rehtori Lauri Lajusen mielestä rönsy, joka täytyy katkaista. Pikemminkin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on rönsy, jolla ei ole Kajaanin tavoin historian tuomaa arvostusta. Jo nyt koulun lakkautuspäätös ahdistaa lapsia, lasten vanhempia ja koulun henkilökuntaa. Epävarmuus oman luokan hajoamisesta ja opettajien vaihtumisesta seuraavien kolmen vuoden aikana luo turvattomuutta. Opettajien hakeutuminen muualle töihin on odotettavissa, jolloin pätevien ja kokeneiden opettajien puute uhkaa oppilaiden ja opiskelijoiden oikeuksia.
Kajaanin seminaari perustettiin kouluttamaan opettajia Kainuun, Savon ja Koillismaan tarpeisiin. Jos koulutus lakkaa, mistä löytyvät opettajat Kainuun kuntiin. Miksi opettajankoulutus ei voisi jatkaa Kajaanin ihanteellisessa kampusmiljöössä, joka sijaitsee kaupungin sydämessä? Oulussa on monia tiedekuntia, keskittyköön ne luonnontieteisiin ja tekniikkaan, ja annetaan Kajaanin pitää omansa, josta olemme onnellisia ja ylpeitä! On hyvä muistaa, etteivät suuren maailman huippuyliopistotkaan (esim. Cambridge) sijaitse pääkaupungeissa, vaan syrjässä, jossa opiskelijoilla on mahdollista keskittyä opintoihin ja ihmisenä kasvamiseen. Ehkä tästä johtuu, että Kajaanin opettajien valmistumismäärä on toista luokkaa kuin Oulussa. Jos lakkautuksen perusteena vedotaan tehokkuuteen, luovuuteen ja innovatiivisuuteen, miksi juuri sellainen yksikkö lopetetaan? Siirtämällä opettajankoulutus Ouluun nämä tekijät eivät seuraa automaattisesti mukana. Se nähtiin jo varhaiskasvatuksen osalta. Hakijoita kuuluu olevan vähemmän ja harva lopultakaan valmistuu. Kun ja jos opiskelijat siirtyvät Ouluun, kuinka Oulun Normaalikoulu pystyy järjestämään opetusharjoittelut, kun se jo nyt tuntuu olevan vaikeaa.
On selvää, että KOKYn alasajo johtaa myös Kajaanin AMK:n loppumiseen. Harva hakeutuu opiskelemaan sellaiselle paikkakunnalle, jossa on vain yksi opinahjo. Opiskelijaelämä kuihtuu. Tätä nykyä monet nuoret tulevat opiskelemaan pariskuntana, toinen KOKY:öön, toinen AMK:uun. Tulevaisuudessa tätä mahdollisuutta ei ole.
KOKYn opiskelijat ovat olleet piristysruiske kaupungin harrastustoimintaan ja kulttuurielämään. Heidän joukostaan on löytynyt reippaita ohjaajia eri lajeihin ja esim. musiikin opiskeluun. Onpa moni perhe saanut osaavan tukiopettajan lapselleen, jos on tarvittu lisäharjoitusta vaikkapa matematiikassa tai kielissä. Kajaanin Normaalikoulun oppilailla on tähän asti ollut mahdollisuus nauttia opetuksen uusista tuulista, taitavista ja upeista opettajista, ajanmukaisista opetusvälineistä sekä hyvistä tiloista.Miksi tämä kaikki ollaan viemässä heiltä ja tulevilta sukupolvilta? Me vanhemmat vaadimme, että opettajankoulutus ja Normaalikoulun toiminta jatkuvat ennallaan Kajaanissa. (Vanhempien puolesta, Sari Auvinen ja Minna Meriläinen)
KOKY:n opiskelijat tutustuivat uusiutuvaan energiaan
Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijat perehtyivät teknisen työn sivuaineopinnoissaan uusiutuvan energian käyttöön ja energian säästöön. Nyt toteutettu perehdytysjakso oli järjestyksessään toinen. Opintoihin kuului yleisluento uusiutuvasta energiasta, jossa keskityttiin lähinnä alan terminologiaan ja uusiutuvan energian käyttömuotojen yleisesittelyyn. Lisäksi opiskelijat tekivät harjoitustyön valitsemastaan aihepiiristä. Harjoitustyöt löytyvät Kainuun maakunta -kuntayhtymän sivustoilta www.kainuu.fi/bioenergia/, josta ne ovat vapaasti peruskoulujen käytettävissä opetuksen tukena.
Perehdytysjaksoon kuului myös päivän retki uusiutuvan energian käyttökohteisiin toukokuussa. Tutustumiskohteina olivat Kajaanissa sijaitsevat Kulunnan ja Parkinniemen puutarhat sekä niiden energiantuotanto. Molemmat puutarhat harrastavat talviviljelyä, jolloin tehokas energian käyttö on niille ensiarvoisen tärkeää. Sotkamossa vierailukohteena oli MTT Sotkamon tutkimusasema, jossa perehdyttiin peltoenergian tuottamiseen ja biokaasun tuotantoon. Perehdytysjakson suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Timo Karjalainen Lönnrot-instituutin bioenergian teemaohjelmasta.
Parkinniemen puutarhan Jyrki Tervonen kertoi KOKY:n opiskelijoille
hakelämpökeskuksen toiminnasta. Kuva: Timo Karjalainen.
Retkipäivän kohokohta oli yrityskäynti Talvivaaran kaivoksella. Talvivaaran esiintymä on yksi Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Ensimmäiset metallit saostettiin lokakuun 2008 alussa. Kaivoksen oletetaan tuottavan metalleja vähintään 46 vuotta. Talvivaaran kaivos on suurin energian käyttäjä Kainuussa. Pelkästään maansiirtokoneet käyttävät moottoripolttoöljyä lähes 4 miljoonaa litraa vuodessa. (Timo Karjalainen)
Talvivaaran jättiläiset siemaisevat menovettä 250 litraa tunnissa. Dumpperin
renkaan halkaisija on vaivaiset kolme metriä. Kuva: Timo Karjalainen.
Talvivaaran ympäristöpäällikkö Heikki Kovalainen esitteli laajan
kaivosalueen toimintoja. Kuva: Timo Karjalainen.
Korkeakoulupolitiikka on aina myös aluepolitiikkaa
Flooran päivän puhe 17.5.
Akava Kainuun puheenjohtaja Esko Pääskylän puhe Kajaanin yliopistokeskuksen, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja AKAVA Kainuun yhteisessä Flooran päivän juhlassa 17.5.2010.
Tarkennettu versio, jossa huomioidaan Akava Kainuun kokouksessa 17.5. pyydetyt ja puheessa huomioidut tarkennukset.
Arvoisat Flooran juhlijat, arvoisa Kainuun korkeasti koulutettu väki!Kiitos Kajaanin yliopistokeskukselle kutsusta juhlia Flooran päivää näissä upeissa tiloissa, jotka huokuvat historiaa – näissä korkeissa rakennuksissa, joihin kevään aurinko luo valonsa, on pidetty yllä kainuulaista sivistystä. Missään muussa Suomen maakunnassa, kuin Kainuussa, ei Flooraan päivän juhlaa järjestetä näin kattavalla kokoonpanolla: järjestäjinä toimivat molemmat maakunnan korkeakoulut eli yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu – yhdessä Akavan kanssa.
Malja kainuulaiselle osaamiselle
Aivan aluksi haluan nostaa maljan kainuulaiselle osaamiselle ja kainuulaiselle korkeasti koulutetuille, aivan erityisesti haluan nostaa maljan Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun henkilöstölle ja opiskelijoille jaksamisesta, vaikka viimeaikainen ulkoapäin tapahtunut painostus onkin välillä ollut täysin kohtuutonta.Suomen menestys perustuu korkealaatuiseen osaamiseen. Suomen minkään maakunnan menestys ei voi perustua muuhun kuin korkealaatuiseen osaamiseen. Ei ole mikään sattuma, että juuri ne maakunnat, joissa on oma yliopisto, ovat menestyneet paremmin kuin maakunnat, joissa sitä ei ole. Korkeakoulupolitiikka on aina myös aluepolitiikkaa. Jokaisella maakunnalla on, tai ainakin pitäisi olla oikeus saada valtiovallalta mahdollisuus kehittää osaamistaan. Toimiva korkeakoulujärjestelmä on minkä tahansa maakunnan elämän ja kuoleman kysymys.
AKAVAn rooli on edistää korkeasti koulutettujen työllisyyttä
Miksi AKAVA Kainuu on kiinnostunut, mitä Kainuun korkeakoulujärjestelmälle tapahtuu? Vastaus on selkeä. Akavan aluetoimikuntien päätarkoitus on huolehtia maakunnan korkeasti koulutettujen työllisyydestä.Tähän työllisyystavoitteeseen liittyy kiinteästi se, että luodaan edellytykset korkea-asteen osaamista vaatien työpaikkojen luomiselle. Siihen tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia ja parhaiten osaajia on tarjolla työmarkkinoille siellä, mistä heitä valmistuu.
Vähäinen korkea-asteen koulutustarjonta ja osaajapula kulkevat käsi kädessä. Tilastokeskus on haastatellut yrityksiä rekrytointiongelmista ja yllättäen viime vuosina eivät Suomen kasvukeskukset ole olleet alueita, joissa on yritysten rekrytoinnissa ollut pahin osaajapula, vaan se on ollut Kainuussa. Kuvaa täydentää se, että Kainuussa myös korkeasti koulutettujen osuus työvoimasta on Suomen maakunnista alhaisin.
Kun muistetaan nämä asiat, ymmärretään että hyökkäys Kainuun korkeakoulujärjestelmää kohtaan on hyökkäys koko Kainuun maakunnan menestymisen edellytyksiä vastaan.
Kainuussa lähes 2000 yliopisto-opiskelijan vaje
Suomen korkeakouluverkosto on jo nyt epätasapainossa. Ammattikorkeakoulun osalta Kainuu on lähellä valtakunnallista keskiarvoa, kun suhteutetaan opiskelijamäärät maakuntien väkiluvun suhteen. Yliopiston osalta voidaan tilastojen perusteella todeta, että Kainuusta puuttuu lähes kaksi tuhatta yliopisto-opiskelijaa. Suomessa oli Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan vuoden 2009 lopussa 168.475 yliopisto-opiskelijaa, joista Kainuussa vain 635 opiskelijaa. Kun Kainuun väestöosuus on 1,544 % Suomen väestöstä, tulisi Kainuussa olla 2601 yliopisto-opiskelijaa eli vaje on 1966 opiskelijaa. Tässä valossa Kainuuseen tulee lisätä aloituspaikkoja, eikä pyyhkäistä pois viimeisetkin. Nykyisten jo tehtyjen päätösten mukaanhan Kainuussa ei olisi enää yhtään yliopisto-opiskelijaa kolmen vuoden päästä. Siihen ei ole syytä alistua!Kainuun väkimäärä on vain alle 2% Suomen väkiluvusta. Suomen väkimäärä on vain alle 2% Euroopan väkiluvusta. Samalla tavalla kuin Suomella on oikeus kuulua Eurooppaan sen täysivaltai-sena jäsenenä, on myös Kainuulla oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti osana Suomea. Me AKAVA Kainuussa olemme huolestuneita siitä, että nykyisessä korkeakoulupolitiikassa unohdetaan aluekehitysnäkökulma. Korkeakoulutuksen alueellinen tasa-arvo on asia, jota meidän kainuulaisten on syytä pitää esillä.
Vain pysyvä ratkaisu antaa työrauhan
Allekirjoittanut on toiminut Akava Kainuun puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta. Koko tämä aika on ollut jatkuvaa kainuulaisen korkeakoulujärjestelmän puolustustaistelua. Milloin on tuullut kylmästi Helsingistä ja milloin Oulusta. Uhka on ollut koko ajan päällä joko yliopistokeskuksella tai ammattikorkeakoululla. Laman myötä paine on vain kasvanut.Ei kukaan kestä jatkuvaa epävarmuutta. Hatunnosto yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun henkilökunnalle jaksamisesta. Mutta jaksamisellakin on rajansa. Nyt viimein on löydyttävä valtakunnallinen ratkaisu, joka antaa Kainuun korkeakouluille työrauhan.
Kainuu ei ole yksin. Yliopistouudistus tarkoittaa nykymuodossaan vakavaa uhkaa kaikille yliopistokeskuksille ja filiaaleille. Koulutuspolitiikka on aina myös aluepolitiikkaa. Kyse on tasa-arvosta. Kyse on perustuslain takaamasta alueellisesta tasa-arvosta korkeakoulutuksen suhteen. Onko aluepoliittisesti järkevää kurjistaa juuri niitä alueita, joilla on muutenkin heikoimmat lähtökohdat?
Esimerkiksi Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisuhka ei ole yksittäinen aluepoliittinen teko, vaan oire laajemmasta ongelmasta. Yliopistouudistuksen ansio on yliopistojen autonomian laajentaminen, mutta nyt se on tehty hallitsemattomasti. Kajaanin opettajankoulutusta ei olla lakkauttamassa siksi, että se olisi liian kallista tai ettei sen laatu riittäisi. Päinvastoin nyt ollaan uhraamassa laadukasta yksikköä, joka on yksi kustannustehokkaimmista yksiköistä Oulun yliopistossa. Suomen etu olisi keskittää kehittämisrahoitus nimenomaan vahvimpiin yksiköihin antamatta yksittäisen yliopiston lyhytnäköisten päätösten romuttaa sitä, mikä on vuosikymmenten, tai tässä tapauksessa yli vuosisadan aikana rakennettu.
Kyse ei valtakunnallisesti tarkastellen ole vähemmästä kuin siitä, halutaanko koko Suomi pitää asuttuna. Kaikilla maakunnilla on oikeus toimivaan korkeakoulujärjestelmään. Suomen tutkimus ja koulutus rahoitetaan pääosin verovaroin. Maksajalla eli meillä veronmaksajilla lienee oikeus vaatia, että alueellista tasa-arvoa edistetään rahoituksen ohjauksella.
Eduskuntavaalit ovat ensi vuonna. Kainuulaista korkeakoulujärjestelmää voidaan puolustaa ajamalla eri puolueiden vaaliohjelmiin alueellisen tasa-arvon tavoite. Seuraavassa Suomen hallitusohjelmassa tulee näkyä koulutuspolitiikan alueellisen tasa-arvon tavoite. Se ei kuitenkaan vielä ratkaise Kainuun nykyisiä ongelmia korkeakoulujärjestelmän suhteen.
Suora valtion budjettirahoitus vai jatkuva epävarmuus?
Kainuulaisen korkeakoulujärjestelmän suurin ongelma on jatkuva epävarmuus. Mikä muu Suomen maakunta joutuu kerjäämään omat rahansa naapurimaakunnasta? Ratkaisu tähän ongelmaan on suora valtion budjettirahoitus Kainuun korkeakoulujärjestelmälle. Ammattikorkeakoulun suhteen näin on jo, mutta kun senkin osalta jatkuvasti nousee uhka pakkoavioliitosta, niin jollain kestävällä tavalla pitää Kainuun korkeakoulujen itsenäisyys turvata. Maakuntakorkeakoulumalli voisi turvata sen, että kaikilla maakunnilla on mahdollisuus kehittää korkeakoulujärjestelmäänsä.Akava Kainuu ei voi ottaa kantaa minkään yksittäisen mallin puolesta tai vastaan. On korkeakouluväen ja maakunnan päättäjien tehtävä miettiä, olisiko paras vaihtoehto aluekorkeakoulumalli, jossa duaalimallin mukaisesti yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta hynttyitään ne eivät ole lyöneet täysin yhteen – tai voisiko malli ollakin vaikka säätiöpohjaisen Kainuun yliopiston perustaminen? Näistä vaihtoehdoista tulee nyt käydä keskustelua, jotta eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet tulisivat tarkasti harkituksi, ennen kuin päätöksiä tehdään.
Pitää muistaa, että Kainuussa toteutetaan Kainuun hallintokokeilua, joka antaa maakunnalle muita maakuntia paremman mahdollisuuden kohdentaa kehittämisvaroja siten, kuin maakunnassa halutaan. Kainuun hallintokokeilu voisi antaa hyvän viitekehyksen aivan uudenlaisen aluekorkeakoulumallin rakentamiseen.
Puolustustaistelusta aloitteen tekijäksi
Viime aikoina olemme saaneet kuulla pari myönteistä uutista, nimittäin Cemiksen saama lisärahoitus, varmuus Kajaanin ammattikorkeakoulun itsenäisenä pysymisestä sekä Kajaanin korkeakoulukonsortion statuksen saama tunnustus ministeriöltä. Ne eivät vielä riitä. Tarvitaan vaikuttavampia päätöksiä.Kainuun korkeakoulujärjestelmän kohtaamat uhat ovat yllättäen saaneet aikaiseksi myös jotain myönteistä. Koko maakunta on oivaltanut korkea-asteen koulutuksen merkityksen maakunnan kehittämisestä. Harvoin on nähty näin laajaa poliittista yksimielisyyttä. Tilanne on syytä hyödyntää. Kainuulaisten on osoitettava yksituumaisuutensa myös valtakunnan tasolla. Yksittäisten lehtikirjoitusten ja vappupuheiden sijaan kainuulaisten on yhdessä tehtävä aloite valtakunnan politiikan käsittelyyn.
Jatkuvasta puolustustaistelusta on päästävä aloitteentekijän rooliin. Valtiovallalle on osoitettava, että kainuulaiset paitsi arvostavat korkeakoulujaan, ovat myös valmiita panostamaan niihin.
UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen kompensaatiorahoista on 7,5 miljoonaa euroa käyttämättä. Entäpä jos se käytettäisiin omarahoitukseen perustettavalle Kainuun aluekorkeakoululle. Se olisi sivistysteko, joka huomattaisiin. Valtiovalta antaa oman moninkertaisen panoksen yliopistoille tehtäviin lahjoituksiin, joten sijoitus alkupääomaan olisi todella hyvä sijoitus Kainuun tulevaisuudelle.
Yliopistojen perustamisesta päättää Eduskunta ja vallalla oleva keskittämisajattelu ei ehkä juuri nyt ole suosiollinen asialle. Yrittää kuitenkin kannattaa, sillä kainuulaisten on näytettävä, että asian kanssa ollaan tosissaan. Vaikka omaa suorassa valtion budjettirahoituksessa olevaa aluekorkeakoulua ei vielä nyt saataisikaan, jo asian esille nostaminen voi osaltaan estää tulevia kurjistamistoimia.
MALJA FLOORALLE
Flooran päivänä juhlitaan kevättä ja kukkasia, eikä silloin ole soveliasta pitää pitkiä puheita vakavista asioista. Ehdotan maljaa Flooralle, keväälle ja kainuulaisen korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudelle! (Esko Pääskylä, puheenjohtaja, AKAVA Kainuu – puheenjohtaja(at)kainuu.akava.fi)
Yliopiston lehtoreille uusi hallitus 1.8.2010–31.7.2012
YLL:n sääntömääräinen liittokokous 7.5.2010 kokouksessaan valitsi liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen toimikaudelle 1.8.2010–31.7.2012.
Puheenjohtajana jatkaa Tuula Hirvonen, FT, lehtori, Jyväskylän yliopisto.Varapuheenjohtajaksi valittiin Jorma Lehtimäki, KTT, Dosentti, liiketaloustieteen lehtori, Turun yliopisto
Hallituksen jäsen
Mirkka Ali-Laurila, ÅA
Åke Finne, Hanken
Maritta Hopkins, TaY
Erja Kosonen, JY
Juha Merikoski, JY
Jaana Mäki-Tuominen, TY
Inkeri Ruokonen, HY
Seppo Sainio, HY
Vesa-Matti Sarenius, OY
Kirsti Vainio, ISY, KuopioHallituksen varajäsen
Lena Hillebrandt, Aalto/TKK
Jouko Jokisalo, ISY, Joensuu
Karita Katto, TaY
Eeva Sarmanto-Neuvonen, SibA
Merja Laaksonen, TTY
Riitta Koskimies, TY (TUKK)
Juha Vartiainen, OY, Kajaani
Outi Ylitapio-Mäntylä, LY
Gordon Roberts, OY
Päivi-Katriina Juutilainen, ISY, Joensuu
Perinteinen kampussoutu
Kauppatorilla 10.5. järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Kajaanin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun välinen kampussoutu-tapahtuma. Tilaisuuden avasivat kaupunginjohtaja Jari Tolonen, ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen sekä yliopistokeskuksen kehitysjohtaja Pentti Malinen. Ohjelmassa oli muun muassa yhteisjumppaa, köydenvetoa, sählymailoilla laukauskilpailua sekä saappaanheittoa itse joukkuemölkyn ja soutukilpailun lisäksi. Tapahtumassa esiintyi opiskelijabändi ja paikalla oli opiskelijajärjestöjen pitämä puffet. Tämän vuoden soutuvoitto tuli yliopistokeskukselle.
Musiikin helmiä tarjottiin Kajaanin kampuksella
Vielä ennen kesähelteitä, 6.toukokuuta laulettiin kesä tulevaksi Kajaanin kampuksen Martti Helan salissa. Sali täyttyi musiikista nauttivista ihmisistä konsertin alkaessa ilta seitsemältä. Kevätlaulukonsertissa Kajaanin yliopiston musiikin sivuaineopiskelijat esittivät parisenkymmentä tunnettua elokuva- sekä musikaalikappaletta. Kappaleita olivat mm.
Fly Me To The Moon, säv. ja san. Bart Howard. Laulu ja piano Markus Lång.
Lintu, elokuvassa Belle ja Sebastian, säv. E. De Marsan – D. White san.Cecile Aubry.
Laulu Suvi Heikkinen, Piano Anni Näätänen.
Moon River elokuvassa Aamiainen Tiffanylla, säv. Henry Mancini, san. Johnny Mercer.
Laulu Johanna Kontio, huilu Anni Näätänen, piano Soili Luokkala.Ohjelmalehtisten sijasta opiskelijat olivat koonneet sähköisen dia- esityksen, josta yleisö saattoi seurata ohjelman kulkua. Seinälle heijastettiin myös elokuvan/musikaalin kansilehti kunkin esityksen ajaksi. Tämä oli piristävä lisä konsertin kulkuun.
Perinteinen laulukonsertti järjestettiin opiskelijoiden yhteistyöllä, valmisteluissa olivat tukena myös kampuksen musiikinlehtorit. Opiskelijat ovat olleet lukuvuoden ajan laulunopettaja Eija-Riitta Airo-Karttusen ohjauksessa laulutunneilla. Kappalevalintojen jälkeen opiskelijat hioivat kappaleita vielä säestäjien kanssa, jonka jälkeen tuli aika osoittaa taitonsa myös lavalla. Opiskelijat toimivat järjestelyjen lisäksi myös säestäjinä sekä juontajina..
Konsertissa esiintyi tänäkin vuonna opiskelijoista koottu lauluryhmä. Seinälle heijastetun täydenkuun alla he esittivät kaksi kappaletta, Blue Moon (Richard Rodgers, sov. E-M.J., san. Lorenz Hart), sekä Hyvää Matkaa ja Näkemiin (Marjukka Paananen, sov. T.P.).
Opintoihin kuuluva kevätkonsertti oli samalla myös ryhmän yhteinen voiman sekä taidon osoitus. Näimme ja kuulimme miten pienempikin opiskelijaryhmä voi luoda joitain kaunista sekä osaltaan merkittävää Kainuulaiselle yleisölle.
Konsertti onnistui erinomaisesti! Tästä saa kiittää kaikkia esiintyneitä opiskelijoita, aiemmin mainittujen lisäksi musiikin opettajia Heljä Pylvänäistä, Anja Tuovista ja Paula Rönkköä, tämän lisäksi myös ääniteknikko Kyösti Karttusta sekä tietenkin yleisöä. (Minerva Kallio-Nisula)
Normaalikoulun kevätjuhla
Varma kesän merkki on koulun kevätjuhla. Tänä vuonna Normaalikoulun kevätjuhla vietettiin Kajaanin kirkossa 25.5. kello 18 alkaen.
Päärynäpuut kukkivat jälleen kampuksellamme. Kuva: Jouni Taponen
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) kesän 2010 numeroon 18.6.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 26.5.2010 |