TOUKOKUU 2006

---

Laaja-alainen yliopistotoiminta jatkuu Pohjois-Suomessa 2010 jälkeenkin

Opetusministeri Antti Kalliomäki tutustui Oulun yliopiston pääkampukseen maanantaina 22.5. Pidetyssä lehdistötilaisuudessa ministeri leppoisaan tyyliin vastaili median kysymyksiin. Valtion tuottavuusohjelma mahdollistaa ennakkoluulottoman yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen uudelleen suuntaamisen Pohjois-Suomessa. Opetusministeriö ei prässää yliopistotoimintaa yhteen, mutta ministerin mukaan ”momentumia” ei kannata hukata. Ministeri näkee mahdollisuutena Pohjois-Suomen yliopistotoiminnan profiloinnin. Päällekkäisyyksiä on syytä lähteä purkamaan ja työ kannattaa tehdä ”siellä missä asia osataan tehdä”.

Opetusministeri Antti Kalliomäki tutustui ensimmäistä kertaa Oulun yliopistoon.
Rehtori Lauri Lajunen toimi vierailun isäntänä. Kuva: Tiina Pistokoski.

Opetusministeriön yliopistojen henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen sijaintipaikkaa Kalliomäki ei suostunut paljastamaan. Monta hyvää tarjokasta on vielä kilvassa mukana. Ministerin mukaan koko korkeakoulukenttää koskeva väestökehitys sekä globaalisaatio tulee huomioida toimintojen uudelleen järjestelyissä. Korkeakouluyksikköjen tulee olla riittävän isoja. Muutosherkkyyttä on hänen mukaansa havaittavissa eri puolilla maata. Sanelupolitiikkaan opetusministeriö ei lähde, vaan rakenteelliset uudistusehdotukset on tultava korkeakouluyksiköiltä itseltään. Esimerkkinä Kalliomäki mainitsi ammattikorkeakoulujen suuren määrän – 200 yksikköä ei tue aluekehitysvolyymia. Profilointien kautta saadaan myös kansainvälistä kilpailukykyä. Kalliomäen loppukommentti oli: ”Pienemmälläkin pärjää!” (Juha Vartiainen)

 

 

1300 hakijaa Kajaanin opettajankoulutusyksikköön

Vuoden 2006 valinnoissa luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatuksen koulutukseen ja ruotsin kielen kielikylpykoulutukseen, joissa suoritetaan kasvatustieteen maisterin tutkinto, tuli Kajaanin opettajankoulutusyksikköön yhteensä 1318 hakemusta. Aloituspaikkoja näissä koulutuksissa on yhteensä 121. Luokanopettajakoulutukseen haki koko maassa 4239 pyrkijää, varhaiskasvatuksen koulutukseen 1769. Luokanopettajakoulutukseen hakijoita oli Pohjois-Suomen opettajankoulutusyksiköistä Kajaaniin 859, Ouluun 827 ja Rovaniemelle 752.

Esivalinnan tulokset ovat selvillä Kajaanin osalta 30.5., jolloin pääsykokeisiin kutsuttavien nimet julkistetaan. Valintakokeet ovat 14.–15.6.2006. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on mukana valtakunnallisessa kasvatusalan valintayhteistyön pilotissa, jossa yhteinen monivalintatehtäviä sisältävä kirjallinen koe toteutetaan samanaikaisesti kaikissa pilottiin osallistuvissa yksiköissä 14.6. (Anja Hongisto)

 

 

Biotekniikan laboratorion 10-vuotisjuhla Sotkamossa 27.4.2006

Alkajaisiksi tarjottiin mahlamaljat.
(Mahla oli itse juoksutettu pihakoivusta Valion luvalla)

Seuraavaksi oli juhlapuheiden aika. Vesa Virtasen juhlapuheen aihe oli ”10 vuotta biotekniikan tutkimusta Sotkamossa – Ansiokkaasta menneisyydestä valoisaan tulevaisuuteen”.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

Tervehdykset juhlivalle laboratoriolle esittivät  Kajaanin yliopistokeskuksen rehtori Juhani Suortti, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, Sotkamon kunnanjohtaja Jari Tolonen ja Kainuun Maakunta-kuntayhtymän puolesta aluesuunnittelija Jorma Teittinen. Yrityskumppanien tervehdykset esittivät Risto Halonen Newalko Oy:stä ja Jarkko Räty Kaslink Oy:stä.

Juhlan jälkeen maistui kahvi sekä herkulliset ja terveelliset ruis-puolukka-rahkaleivokset,
jotka oli koristeltu Biotekniikan laboratorion 10-vuotislogolla. (Tuula Nygård)

Tästä juttu alkuperäisessä muodossaan PDF-tiedostona

 

 

Kainuun lapsi -hankkeelle valtakunnallinen Terve–SOS-palkinto 2006

Kainuun lapsi -hanke on kaikkien Kainuun kuntien yhteishanke, jossa kehittämistyö tapahtuu kuntien eri toimialojen ja ammattiryhmien moniammatillisena yhteiskehittelynä. Johtaja Terhi Lönnfors Stakesista kiitti palkintoa jakaessaan Kainuun lapsi -hanketta vahvasta perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää lapsuuden kehitystä tukevia käytäntöjä 0–8-vuotiailla sisällöllisesti ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä Kainuun alueella. Hanke kohdistui siirtymävaiheisiin ja rakensi jatkumoa varhaislapsuudesta perusopetukseen. Tarkoituksena oli löytää vanhemmuuden tukemiseen uusia muotoja sekä lisätä perheiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Yhtenä tärkeimmistä perusteista hankkeessa oli teorian ja käytännön rinnakkain kytkentä, joka välittyi Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön tuomalla tutkimustiedolla. Koulutuksen ja kentän yhteistyö tiivistyi. (Juha Vartiainen)

Lisää tietoa hankkeesta löytyy nettisivulta: http://www.kajaaninkampus.oulu.fi/index.php?619

 

 

Vuokatin hiihtokongressin tieteellinen ohjelma valmis

Vuokatissa kesäkuun 18.–20.2006 järjestettävä kansainvälinen pohjoismaiden hiihtolajien kongressi "International Congress on Science and Nordic Skiing" kerää tutkijoita, lääkäreitä, valmentajia, urheilijoita ja opiskelijoita ympäri maailmaa vaihtamaan viimeisimpiä tutkimustietoja, kokemuksia ja kehitysajatuksia talviliikunnan alueelta. Kongressi järjestetään yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston, Snowpolis Vuokatin, Sotkamon kunnan ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa. Kongressipaikkana on Vuokatin urheiluopisto.

Kongressiin on kutsuttu luennoimaan kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita ja hiihtolajien edustajia sekä Suomesta että ulkomailta. Kongressin pääaiheina ovat: maastohiihto, mäkihyppy ja ampumahiihto, joita tarkastellaan fysiologisesta ja biomekaanisesta näkökulmasta. Muina aiheina ovat kylmän vaikutus suorituskykyyn ja teknologia ja hiihto. Seitsemän arvostetun kutsuluennoitsijan lisäksi kongressissa on 42 abstraktiin perustuvaa tieteellistä suullista ja posteriesitystä 16 eri maasta. Ohjelma on nähtävissä kongressin nettisivuilla www.icsns2006.fi. Tutkijoiden ohella kongressiin odotetaan paljon valmentajia ja hiihdon ystäviä, yhteensä toistasataa henkeä.

Vuokatin pitkät perinteet pohjoismaisten hiihtolajien valmennuskeskuksena ja kansainvälisten tapahtumien ja kilpailujen järjestäjänä, takaavat erinomaiset olosuhteet kansainväliselle kongressille. Kongressialueella on myös näyttelytila, jossa liikunta- ja lääketieteenalan yritykset esittelevät viimeisimpiä tuotteitaan. Tapahtuman pääsponsorina toimii Atomic. Kongressin osallistujille on tarjolla myös oheisohjelmaa kalastuksesta ja sauvakävelystä golfiin. Vuokatin urheiluopisto laajana luonto- ja liikuntakeskuksena tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen kongressiohjelman lomassa. (Jukka Salmi)

 

 

Ensimmäiset maisterit valmistuvat kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmasta

Kajaanin opettajankoulutusyksikön kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman ohjausryhmä piti kokouksensa Intellissä 12.5.2006. Kokouksessa voitiin todeta, että maisteriohjelmasta valmistuu kesän aikana runsaan vuoden opintojen jälkeen neljä maisteria. Valmistuvien suuntautumisalana on kulttuuripedagogiikka. Valmistuvat ovat Sanna Brauer, Erja Nevanperä, Mervi Saukko ja Elvi Hautala. Syksyllä on luvassa vielä suurempien valmistuvien joukko. Maisteriohjelma jatkuu kuitenkin vähintään vuoden 2007 kesäkuuhun saakka.

Kokouksessa ohjausryhmän jäsen kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa kertoi, että Kajaanin kaupunki-seudun aluekeskusohjelmassa on painotettu kulttuuriteollisuutta. Lisäksi läänintaiteilijaratkaisuissa pyritään ottamaan huomioon kulttuuriteollisuus sekä tuki Generaattorin jatkolle. kehitysjohtaja Jouko Käsmän mukaan aluekeskusohjelmassa keskeiseksi painoalaksi on otettu kulttuuri ja matkailu.

Ohjausryhmän jäsenet oikealta lukien: kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa,
professori Ilkka Huovio, Lapin ylipiston uusi rehtori, professori Mauri
Ylä-Kotola, puheenjohtaja, koulutusohjelmajohtaja Pekka Oikarinen,
projektisihteeri Mervi Tolonen, koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas,
amanuenssi Anja Hongisto ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen. Kuva: Jouko Käsmä.

Professori Ilkka Huovio kertoi, että hän toimii opetusministeriön asettamana selvitysmiehenä. Hänen tehtävänään on selvittää Venäjän ja Itä-Euroopan maiden instituutin toiminta-ajatus ja kehittämistavoitteet. Tässä ominaisuudessa hän vierailee mm. Kainuun maakunnan, Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin kaupungin edustajien yhteisessä kokouksessa 24.5.2006, jotta Kainuun toimijat voisivat tuoda esille omia näkökulmiaan Venäjän kulttuuriosaamisen ja palvelutoiminnan kehittämiseen. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Kajaanin lukio ja tietojenkäsittelytieteiden laitos tiivistävät yhteistyötään

Kajaanin lukion tietojenkäsittelytiedettä opiskelevat opiskelijat kävivät tutustumassa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikköön perjantaina 28.4. Vierailulla lukiolaiset perehtyivät yksikön toimintaan, tiloihin sekä lukion jälkeisiin opiskelumahdollisuuksiin. Tilaisuuden yhteydessä yksikön esimies professori Ari Heiskanen ja Kajaanin lukion rehtori Tuuli Romppainen allekirjoittivat kummilukiosopimuksen. Sen kautta tiivistettiin oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Yksikön esimies professori Ari Heiskanen ja Kajaanin lukion rehtori
Tuuli Romppainen allekirjoittivat kummiluokkasopimuksen.

Le@rn+-projektin kautta tietojenkäsittelytieteiden laitos tarjoaa tietojenkäsittelytieteen opintoja toisen asteen oppilaille, jotka ovat kiinnostuneita tieto- ja viestintätekniikasta. Viime syksynä myös ryhmä Kajaanin lukiolaisia aloitti tietojenkäsittelyn opiskelun osana lukio-opintojaan. He suorittavat tietojenkäsittelytieteen perusopintokokonaisuuden eli 27 opintopistettä kolmen vuoden aikana. Yksi opintopiste tarkoittaa noin 28 tuntia opiskelijan työtä. Opinnot alkoivat ensimmäisenä lukiovuonna ja jatkuvat koko lukion ajan. Ne antavat loistavan pohjan toisen asteen jälkeiselle opiskelulle, koska perusopintokokonaisuuden suorittaneet voivat päästä opiskelemaan Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle suoraan ilman pääsykoetta. Opinnot luetaan täysimääräisesti hyväksi niin yliopistossa kuin lukiossakin. Projektissa on mukana 10 oppilaitosta Pohjois-Suomen alueelta. Lukioyhteistyö tietojenkäsittelytieteiden laitoksella aloitettiin vuonna 2002 kolmen pilottioppilaitoksen kanssa.

Vapun kunniaksi vierailevat Kajaanin lukiolaiset
lakitettiin keväisillä CreaTol-lippalakeilla.

CreaTol-hankkeen kautta Kajaanin Linnaan on rakennettu projektioppimiseen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan perustuva oppimisympäristö. Johdatusta yrittäjyysajatteluun tarjotaan jo lukiolaisille. Vierailun kautta lukion oppilaat saavat konkreettisen kuvan, mitä tulevaisuusmahdollisuuksia tietojenkäsittelytieteiden opiskelu Kajaanissa tarjoaa.Yliopistossa tehdyn valmistuneiden seurantakyselyn mukaan tietojenkäsittelytieteiden laitokselta viime vuonna valmistuneista 95 prosentilla oli jo työpaikka. Työn löytäneistä 88 prosenttia oli koulutusta vastaavassa työssä eli it-ala vetää yhä korkeakoulutettuja osaajia. Työllistymisnäkymät alalla ovat siis edelleen erittäin hyvät. (Saija Nyström)

 

 

Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula jäi komeasti eläkkeelle

Juhlaseminaarissa kuultiin Lapin yliopiston alkuvaiheista
Suomessa pisimmän kauden (1979–2006) yliopiston rehtorina tehnyt Esko Riepula jää eläkkeelle Lapin yliopistosta heinäkuun lopulla ja antaa tietä uudelle rehtorille, Kajaanin yliopistokeskuksen väellekin tutuksi tulleelle Mauri Ylä-Kotolalle. Rehtori Riepulan läksiäisiksi järjestettiin Rovaniemellä komea juhlaseminaari 8.5., johon Kajaanista osallistuivat vs. kehitysjohtaja Jouko Käsmä, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen, amanuenssit Anja Hongisto ja Johanna Anttonen, taloussuunnittelija Vuokko Tolonen-Junttila sekä koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas. Kajaanin delegaatio onnitteli väistyvää ”Lapin jyrää” ja toivotti leppoisia eläkepäiviä.

Esko Riepulan juhlaseminaarissa kuultiin esityksiä alueellisista haasteista ja yliopiston alkuvaiheista. Seminaarin herkullisinta antia olivat Riepulan lähimpien ystävien ja työtovereiden näkemykset Riepulasta rehtorina ja ihmisenä. Opetusministeriössä kuulemma elettiin pelonsekaisia tunteita aina, kun Riepulan tiedettiin olevan tulossa neuvotteluihin. Taktiikkaan kuuluivat olennaisesti kiroilu ja huuto. Tätä puolta Riepulasta ei juhlaseminaarissa nähty, sillä hän oli yhtä hymyä koko päivän.

Kehitysjohtaja Jouko Käsmä onnittelee rehtori Esko Riepulaa.

Seminaarin tauolla oli hyvää aikaa jutustella Oulun yliopiston lähetystön kanssa. Vararehtori, professori Liisi Huhtala, hallintojohtaja Hannu Pietilä ja professori Jaakko Luukkonen olivat tulleet tuomaan oman tervehdyksensä Riepulalle.

Johanna Anttonen, Vuokko Tolonen-Junttila, Marko Vähäkangas, Jouko Käsmä,
Anja Hongisto ja Liisi Huhtala odottelemassa vuoroaan Riepulan onnittelutilaisuuteen.

Seminaarin avaussanat lausui hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen, alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen puolestaan puhui paikallishallinnon nykyhaasteista, ja rakkausprofessorina tunnetuksi tullut Kaarina Määttä luovuudesta. Lapin yliopiston ja Riepulan alkuvaiheista kuultiin maaherra Asko Oinaan ja ylijohtaja Arvo Jäppisen suulla. Toisenlainen näkemys välittyi lehtori Max Juntusen koostamasta hupaisasta videoesityksestä ”Eskon askelmia”, jossa itse Riepulaa näkyi vähänlaisesti, mutta senkin edestä Nummisuutareiden Eskoa. Rehtori Riepulan myytin raottaminen virkisti juhlaseminaarin yleisöä tuntuvasti.

Juhlaillallisilla vähemmän muodollista ohjelmaa
Juhlaseminaarin jälkeen illalla ravintola Pohjanhovissa, vuolaana virtaavan Kemijoen rannalla, järjestetyillä illallisilla tunnelma keveni entisestään. Kajaanin yliopistokeskusta iltajuhlassa edustivat Lasse Lyytikäinen, Marko Vähäkangas ja Johanna Anttonen. Ruokalistalla oli lohitartaria saaristolaisleivällä, mätiä, poropihviä upealla kermaisella kastikkeella, lakkajäädykettä sekä erinomaisia viinejä ja konjakkia. Aperitiivina oli martinimainen ”Poron kyynel”, jossa oliivin sijasta oli käytetty tuoreita karpaloita. Tämä tieto kiusaksi niille kainuulaisille, jotka joutuivat samana iltana palaamaan töihinsä ja jättämään iltajuhlan väliin.

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen,
Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto ja Kuvataideakatemian rehtori
Mauri Ylä-Kotola hyväntuulisina illalliskutsuilla.

Ruokailun ohella kuultiin rehtori Mauri Ylä-Kotolan tervehdys Riepulalle. Ylä-Kotola hahmotteli puheessaan Riepulaa filosofina. Ylä-Kotola arveli, ettei Riepula ole rehtorina ollut ”buddhalainen” opetusministeriön talutusnuorassa kulkeva johtaja, eikä sen paremmin ”dionyysinen” tyystin omaa etua ajava ja muut maahan tallova minotauri, vaan alueen tarpeet huomioiva, arkitodellisuudessa elävä ”prometheuslainen” yliopistomies.

Juhlaillalliset olivat erinomainen foorumi uusien suhteiden luomiselle sekä vanhojen tuttujen tapaamiselle. Vararehtori Jukka Mäkelä ja tuleva vararehtori Paula Kankaanpää, Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto, kuvanveistäjä Kari Huhtamo sekä monet muut mielenkiintoiset ihmiset tulivat tutuiksi. Tilaisuuden juontaja, professori ja vararehtori Juha Karhu piti taidokkaasti yleisön iloisena Kalevalaa hyödyntävillä välispiikeillään.

Mauri Ylä-Kotola ja Johanna Anttonen malttoivat pysähtyä
kuvattaviksi tanssilattian äärellä.

Iltajuhlassa nähtiin Riepulan vaiheista riehakas monologiesitys, joka sai yleisöltä raikuvat aplodit, kuultiin musiikkia rehtorikauden ajalta ja tietysti tanssittiin. Myös uusi rehtori Mauri Ylä-Kotola intoutui tanssin pyörteisiin seuralaisensa Johanna Anttosen kanssa. Marko Vähäkangas ja Lasse Lyytikäinen olivat tuttuun tapaansa pidättyväisempiä. Oliko syynä seuraavan aamun pitkä ajomatka Inariin vaiko täysi käsitys omista tanssitaidoista, se jääköön arvelujen varaan. (Marko Vähäkangas)

 

 

Tervehdys!

Olemme vaihto-opiskelijoita Kajaanin unkarilaisesta ystävyyskaupungista Nyíregyházasta. Saavuimme tammikuun lopussa tutustumaan tähän ihmeelliseen maahan. Nóra vietti täällä kolme kuukautta, minä palaan kotiin kesäkuun lopussa. Maaliskuun 25. päivänä osallistuimme yhteyshenkilömme Juha Vartiaisen avustuksella Vienanhiihtoon Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa.

Nóra osallistui Erasmus-vaihdossa liikuntakasvatuksen opetukseen, joten hän osallistui myös hiihtoretkelle. Retken lopussa hän tietysti oli hyvin väsynyt, mutta kuitenkin viihtyi erittäin hyvin. Mukana oli paljon ystävällisiä ihmisiä eikä kotona olisi tällaista voinut kokea. Matkan pituus oli noin 20 km. Minä liikuin osallistujien mukana moottorikelkalla, koska minulla ei ollut hiihtovarusteita enkä osannut hiihtää. Retken tarkoitus oli nähdä sodan uhrien hautamuistomerkit. Sanoin ei voi kuvata, kuinka kiisimme lumen peittämien mäntyjen keskellä rajavartijoiden opastamina.

Ehkä mieleenpainuvin nähtävyys oli ortodoksitalo metsän hiljaisuudessa sekä sodassa kaatuneiden muistomerkit lumen peittämien puiden juurella.

Sekä moottorikelkkailu että hiihto uuvuttivat meidät molemmat ja kylmettyneinä pääsimme lämmittelemään Domnan pirtin saunan lämpöön. Valitettavasti emme voineet uida jäätyneessä järvessä. En koskaan aikaisemmin ole voinut sietää saunan kuumuutta niin kuin tuolloin, jäätyneet raajani sulivat. Vietimme iltaa mukavassa seurassa. Katselimme kuvia seudun luonnosta ja eläimistä. Kuuntelimme Kalevalan musiikkia. Päivä päättyi illalliseen. Maistelimme suomalaisen keittiön erikoisuuksia: lakkahilloa, karjalanpiirakoita ja savustettua lohta.

Isäntämme olivat erittäin huolehtivaisia. Myös näin jälkeenpäin haluamme kiittää mukavasta päivästä. (Réka Dobránski)

(käännös/fordítás Irene Karppanen)

 

 

Sziasztok,

Cserediakok vagyunk Kajaani magyar testvervarosabol, Nyiregyhazarol .Januar  vegen erkeztunk meg,hogy megismerjuk ezt a csodalatos orszagot. Nora harom honapot toltott , en junius vegen megyek haza. Marcius 25-en a kordinatorunk –Juha Vartiainen – segitsegevel ellatogattunk  a finn-orosz hatar kozelebe , Vienanhiihto-ba.

Nora testneveles kepzesben vett reszt ,igy o a situraban aktivan reszt vett. A vegere termeszetesen jol elfaradt, de nagyon jol erezte magat. Sok kedves ember vette korul es otthon ezt nem tudta volna kiporbalni.A tav olyan 20 km koruli volt. En sifelszereles es tudas nelkul motorszan segitsegevel ertem utol a mezonyt. A tura celja a vilaghaborus aldozatok sirjainak a megtekintese.  Az erzes leirhatatlan , ahogy a hoval fedett fenyofak kozott, a hatarorok vezetesevel szaguldottunk. 

Talan a legemlekezetesebb az ortodox haz  latvanya az erdo csendessegeben es a haborus halottak sirjai a hoval boritott fak labainal.

A motoros szan es a sieles mind a kettonket kimeritette es atfazva kellemes orat toltottunk a szaunaban. Sajnos a befagyott toban nem volt alkalmunk  megmartozni. A szauna meleget meg ilyen jol soha nem biratam  mint akkor , az atfagyott vegtagjaim ki tudtak olvadni. Az estet nagyon jo hangulatban toltottuk. Kepeket furkesztunk , amelyek az ottani videk ,erdo allatait mutatta be nekunk. Majd zenes reszletet hallgattunk a Kalevalabol. A napot vacsoraval bucsuztattuk ,ahol megkostolhattuk a finn konyha kulonlegessegeit. Lakk lekvart, karjalanpiirakkat es a fustolt lazacot. A hazigazda nagyon figyelmes volt velunk, mindenki szeretettel vett korul minket.

Utolag is szeretnenk megkoszonni a ezt a szep napot.

 

 

Opettajankoulutuslaitosten musiikin opettajien kevättapaaminen Jyväskylässä

Opettajankoulutuslaitosten musiikin opettajien jo perinteeksi tullut kevättapaaminen pidettiin Jyväskylässä 11.–12.5. Mukana oli musiikkia opettavia Helsingistä, Raumalta, Jyväskylästä, Joensuusta, Kokkolasta Savonlinnasta sekä Kajaanista. Omasta yksiköstämme olivat mukana Heljä Tervo ja Anja Tuovinen.

Riitta Sainin tervehdyssanojen jälkeen jyväskyläläinen soitonlehtori Marja-Liisa Kraft esitteli vielä kesken olevaa tutkimustaan aiheesta Miten OKL:n musiikinopetus on tukenut opettajan työssä. Tutkimuksiin oli haastateltu entisiä opiskelijoita kahdelta vuosikurssilta. Toinen kurssi oli valmistunut vuonna 1996 ja toinen vuonna 2000 eli kaikilla oli jo työkokemusta ainakin muutaman vuoden ajalta. Tutkimuksessa tuli selvästi esiin pianonsoiton opetuksen merkitys, sitä pidettiin yleisesti tärkeänä. Muussa musiikinopetuksessa tuli erityisen hyvin esille toiminnallisuuden merkitys. Jäämme kiinnostuneina seuraamaan tutkimuksen edistymistä.

Loppupäivä kului sitten eri yksikköjen esittelyyn. Erityisesti kaikkia kiinnosti, miten musiikin perusopinnot on eri yksiköissä järjestetty uuden opetussuunnitelman mukaan. Illallisen jälkeen raikuikin sitten laulu. Toisen päivän aamuna oli luennoimassa Jyväskylän yliopiston musiikin osaston johtaja Jaakko Erkkilä. Erkkilä on musiikkiterapian professori, ja yleisen laitosesittelyn jälkeen kuultiinkin erittäin mielenkiintoinen esitys musiikkiterapian uusista suuntauksista ja tutkimuksista. Yhteinen vuosittainen tapaaminen koettiin jälleen tärkeäksi, ja ensi kevään kohtauspaikaksi sovittiin Helsinki. (Anja Tuovinen)

 

 

Elias Lönnrot -seura juhli 10. toimintavuottaan

Menestyksekäs juhlaseminaari tunnustus Tuulikki Yli-Lonttisen työlle
Elias Lönnrot seura ry ja Kajaanin yliopistokeskuksen kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma järjestivät 8.4.2006 seuran toiminnan 10-vuotisuhlaseminaarin. Juhlaseminaari pidettiin Kajaanin yliopistokeskuksen Martti Helan salissa. Lisäksi seura järjesti samana iltana perinteiset Kohtuuden ystävien pidot Kajaaninjoen toisella rannalla kartanohotelli Karolineburgissa.

Juhlaseminaari oli samalla Elias Lönnrot seuran perustajan ja 10 vuotta puheenjohtajana toimineen opetusneuvos Tuulikki Yli-Lonttisen puheenjohtajakauden juhlava ja menestyksekäs päätöstilaisuus. Hän on vaikuttanut keskeisellä tavalla kainuulaiseen kulttuurielämään Elias Lönnrot -seuran lisäksi mm. Kalevalaisten naisten, Eino Leino -seuran ja Kainuun lausujien kautta. Kulttuurielämän lisäksi hänellä on ollut merkittävä ura opettajana ja poliitikkona.

Juhlaseminaarissa esiintyivät vuodesta 1999 lähtien valitut vuoden Eliakset. Dosentti Reijo Heikkinen julkisti seminaarissa vuoden 2006 Eliaksen, professori, LKT Jorma Rantasen, joka luennoi aiheesta "Elias Lönnrot lääketieteen uranuurtajana Suomessa".

Seminaari ja pidot kokosivat suuren osanottajamäärän
Sekä juhlaseminaari että Kohtuuden ystävien pidot oli tarkoitettu Elias Lönnrot -seuran jäsenille, Lönnrot-perinteen, Kalevalan, kansanrunouden, kansanperinteen ja kulttuurin tutkijoille ja asiantuntijoille, harrastajille, Kajaanin yliopistokeskuksen opettajille, henkilökunnalle ja opiskelijoille sekä suurelle yleisölle. Seminaari oli osanotoltaan menestys: siihen osallistui yhteensä 115 Elias Lönnrot -seuran ystävää.

Kohtuuden ystävien pitoihin kartanohotelli Karolineburgissa osallistui 60 henkilöä, mukana Eliakset ja seuran toiminnan keskeiset tukijat. Pitojen musiikkiohjelmasta vastasi Kaukametsän kongressikeskuksen johtaja, huilisti Tapani Lakaniemi. Illan emäntänä toimi Tuulikki Yli-Lonttinen, isäntänä johtaja, professori Juhani Suortti ja ohjelman vetäjänä lehtori Juha Vartiainen. Tervehdyksiä tilaisuudessa esittivät mm. Kainuun maakuntajohtaja Hannu Leskinen, Lapin yliopiston uusi rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola ja Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson.

Vuosikokous valitsi hallituksen
Elias Lönnrot -seura ry:n vuosikokous pidettiin Eliaksen päivänä 9.4.2006 Karolineburgin kartanohotellissa. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kokouksessa projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen. Lyytikäinen toimii Kajaanin yliopistokeskuksen Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman johtajana. Seuran hallituksen jäsenenä ja asiantuntijana jatkaa edelleen 10-vuotiskauden puheenjohtajana ollut ja seuran perustaja opetusneuvos Tuulikki Yli-Lonttinen.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin toiminnanjohtaja Teija Juntunen, joka jatkaa myös edelleen myös seuran sihteerinä, kunnallisneuvos Aarno von Bell, toimitusjohtaja Elsa Haapalainen, dosentti Reijo Heikkinen (varapj.), kehityspäällikkö Osmo Korhonen, rehtori Eila Parviainen, lääkäri Johanna Rantala, kirjastotoimenjohtaja Erkki Romppainen, johtaja, professori Juhani Suortti, lehtori Juha Vartiainen, koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas. Hallituksen ulkopuolisena rahastonhoitajana toimii palveluneuvoja Raili Suortti. (Lasse Lyytikäinen, Elias Lönnrot -seuran puheenjohtaja)

Kohtuuden ystävien pidot 8.4.2006 kartanohotelli Karolineburgissa (PDF)

 

 

Flooran-päivänaattoa juhlittiin suomalaisuuden ja Snellmannin päivänä 12.5.

Kainuulaiset Akavalaiset juhlivat Flooran-päivää jo suomalaisuuden ja Snellmannin päivänä perjantaina 12.5. Yliopiston kampukselle kokoontui yli 50 AKAVA-Kainuun aktiivia, ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen henkilökunnan jäsentä. Mukavassa keväisessä tunnelmassa pidettiin puheita, laulettiin ajankohtaan liittyviä lauluja sekä keskusteltiin tiiviisti keväisten keveiden ruokapalojen lomassa. 

Flooran päivän antimia ovat nauttimassa Leea-Maaret Aho,
Marko Vähä-Kangas ja Juha Vartiainen.

Iloisia kevät lauluja esittivät Anja Hongisto, Lapin yliopiston tuleva
rehtori Mauri Ylä-Kotola ja Vuokko Tolonen-Junttila.

 

Musiikista ja viihdyttämisestä vastasivat Heljä Tervo (piano) ja Anja Tuovinen (huilu). Tapahtuman juonsi Juha Vartiainen.

Juhlayleisöä oikealta: Johanna Anttonen, Kuvataideakatemian rehtori Mauri Ylä-Kotola,
Taideteollisen korkeakoulun professori Ilkka Huovio ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Arto Karjalainen.

 

 

Matomoottorin kyydissä

Kun on ensimmäisiä kesäisiä päiviä, aurinko porottaa ja on vielä sunnuntai, niin luulisi myös opettajaksi opiskelevien viettävän aikaa lähinnä terassien tuntumassa nestehukkaa estämässä, mutta eivät kaikki. Jo varhain sunnuntai päivänä 7.5. oli yhdeksän opiskelijaa matkalla Kaukametsälle. Mihin ihmeeseen me oikein lupauduttiin? Mikä on matomoottori?

Eläimellistä menoa pitivät yllä vasemmalta lukien: Riikka Sipilä, Jatta Ala-Mattila,
Merja Ahonen, Marjaana Ala-Kojola, Sanna Karjalainen, Krisiina Sirvio, Suvi Immonen,
Hanna Huusko ja Sanna Hemminki.

Matomoottori on festivaalikiertue, jonka tarkoituksena on ollut esitellä Oulun läänin lastenmusiikkia ja sen tekijöitä. Festivaali on järjestetty Ylivieskassa, Oulussa ja 7.5. myös Kajaanissa. Festivaali on yhden päivän kestävä konserttipläjäys, jossa riittää liikettä, musiikkia ja muutakin vipinää. Tähän vipinä osuuteen pääsivät osallistumaan myös yhdeksän laitoksemme opiskelijaa. Emme tarkalleen tienneet mitä päivä meille tarjoaisi, mutta olimme varmoja, että pääsemme kuulemaan lastenmusiikkia ja se todellakin toteutui! Päivän aikana kuulimme kahdeksan erilaista konserttia, joista jokainen kesti n. 45 minuuttia. Päivä oli pitkä ja hikinen, varsinkin jos ottaa huomioon, ettei asusteitamme oltu suunniteltu tälle ilmalle. Lähdimme tapahtumaan tunnelman nostattajiksi ja lasten tanssittajiksi. Kuin salaman iskusta, astuessamme sisään Kaukametsään, muutuimme mitä erikoisemmaksi joukoksi. Porukkaan kuului sen jälkeen kaksi karhua, kaksi jänistä, lumileopardi, kettu, Mikki-hiiri, tiikeri ja lehmä. Ei muuta kuin tanssimaan!

Tanssittuamme läpi kaikki kahdeksan konserttia, voimme yhdestä suusta todeta, että lastenmusiikin taso Oulun läänissä on huimaavan korkea. Joukkoon kuului todella loistavia esityksiä, jotka saivat yleisönsä mukaan. Bändeinä tapahtumassa soittivat: Risto Järvenpää, Tatsia ja janssia, Kainuun musiikkiopisto, Soiva siili, Pressan katit, KuuLuu, Hiljennyt hetkeksi, Merisrosvot sekä Juha Harjun Salatut eläimet. Eläimellisen porukan suosikeiksi kohosivat Pressan katit sekä Salatut eläimet, jonka kappale Muumikalsarit, sai aikaan täydellisen kontrollin menetyksen. Voimme vain todeta, että onneksi tapahtumaa ei videokuvattu! Tapahtuman yleisömäärä jäi varmastikin alle tavoitteen, koska ilma ulkona oli uskomattoman kuuma. Jokaisessa konsertissa lapsia kuitenkin oli kuuntelemassa, joten esiintyjien ei tarvinnut soittaa vain meille.

Salatut eläimet sai sukat pyörimään jaloissa!

Kun hiki virtasi karvaisten pukujen alla ja väsymys tuntui jaloissa, saattoi vain kysyä itseltään: Miksi ihmeessä olen täällä? Kaikki totesivat kuitenkin tapahtuman loppuessa, ettei tällaista kokemusta ole usein mahdollista saada ja muistot Matomoottorista naurattivat vielä seuraavinakin päivinä. Joskus kannattaa vain päästää irti kontrollista, nauraa itselleen, nauttia musiikista ja tarttua hetkeen! (Sanna Hemminki (Mikki-hiiri))

 

 

Teknisen työn sivuaineen kautta monitaitajaksi sekä apua käytännön elämään!?

Kulunut kolmas opiskeluvuosi on ollut erittäin mielenkiintoinen, haastava sekä toisaalta joskus hiukan rankkakin. Tänä vuonna olen opiskellut pääasiassa itse valitsemiani sivuaineita, joista toinen on tekninen työ. Se on ainakin näin jälkeenpäin LÄHES valmiiksi suoritettuna on ollut mielenkiintoinen ja varmasti sellainen valinta, josta on tulevaisuudesta hyötyä opettajana toimiessa sekä töitä haettaessa. Teknisen työn sivuaineeseen sisältyvät metallityön, puutyön, elektroniikan ja konehuollon jaksot sekä tuotesuunnittelujakso. Sivuaineen tarkoituksena on kerrata ja syventää peruskurssilla opittuja asioita sekä tietysti opettaa myös jotain uutta.

Metallijaksossa oli hyvin huomioitu opitun taidon soveltaminen ala-asteelle vaadittaviin töihin. Päättötyönä valmistimme ala-asteelle sopivan työ sekä siihen liittyvät työohjeet. Metallijakson kanssa samoihin aikoihin suoritimme konehuoltokurssin, jonka jälkeen varmasti jokainen meistä osaa huoltaa tulevaisuudessa ruohonleikkurinsa sekä moottorisahansa.

Aloittaessamme puujaksoa kävimme perusteellisesti läpi työturvallisuuteen liittyviä seikkoja kuten millaisia koneita ala-asteelle olevat oppilaat saavat käyttää. Sorvausta harjoittelimme paljon, puujakson lopussa meillä tuli jokaisella olla tarjoiluvälinesetti, joka sisälsi munakupin ja lautasen sorvaamisen. Lisäksi harjoittelimme viilutusta ja intarsion tekemistä puuhun.

Tuotesuunnittelussa toteutimme eräänlaisen päättötyön, jonka oli tarkoitus olla hiukan vaativampi ja käsityötaitoa vaativa itse suunniteltu työ. Lisäksi tästä päättötyöstä piti laatia raportti kotisivun muodossa sekä tehdä piirustukset keycad-ohjelmalla. Päättötöiden aiheet vaihtelivat laidasta laitaan shakkilaudasta asekaappeihin. Ahkerana opiskelijana tein itselleni kirjoituspöydän, jonka ääressä minun on hyvä tehdä opintotehtäviä ja gradua sekä myöhemmin tulevaisuudessa suunnitella oppitunteja.

 

Elektroniikkajaksosta päällimmäisenä itselle jäikin mieleen se, että useimmat elektroniikka laitteet eivät välttämättä ole niin monimutkaisia kuin aluksi vuosi luulla ja usein niiden toimintaperiaatteet ovat hyvin yksinkertaisia. Kevään poikkeuslaatuinen opintojakso oli lyhyt lennokkikurssi. Kurssilla valmistimme ala-asteelle sopivat toca-liidokit ja saimme vinkkejä sekä liidokkien valmistamiseen. Lisäksi pääsimme kokeilemaan polttomoottorilla toimivan lennokin ohjaamista, joka osoittautui yllättävän hankalaksi. Lisäksi jotkut meistä pääsivät kokeilemaan, kuinka lennokin saa käytännössä alas puun latvasta kuten allekirjoittaneelle itselleen kävi. Kiitoksia Ilpo Kemppaiselle hyvästä kurssista.

Näin lopuksi voisi miettiä, että mitä opimme ja saimme teknisen työn sivuaineen suoritettua. Työtunteja töiden valmistamisessa kului kaikilla varmasti niin paljon, että niitä ei uskalla edes laskea, itsekin vietin välillä enemmän aikaa teknisen työn luokassa kuin kotonani. Kevään aikana teknisen työn luokka toimikin toisena kotinani. Saamamme avaimen ansiosta pääsimme viikonloppuinakin tekemään töitämme.

Tästä palkkiona tietomme ovat syventyneet niin metalliin, puuhun kuin elektroniikkaan liittyvissä asioissa ja varmasti meistä sivuaineen suorittajista jokainen osaa valmistaa näistä tarvittaessa jotakin. Uskallan jopa väittää, että meistä teknisen työn sivuaineen suorittajista on tullut jollakin tavalla monitaitajia, jos otetaan huomioon se, mitä kaikkea olemme opiskelleet kuluneen vuoden aikana. Opitut asiat ovat olleet vielä sellaisia, että niistä on hyötyä niin käytännön elämässä kuin koulumaailmassakin. Lisäksi kaikki ovat saaneet itselleen muutakin konkreettista kuin ison kansan monisteita. Jokainen meistä sivuaineen suorittajista on saanut itselleen tekemänsä työt. Uskallan väittää, että jokaisella työt ovat onnistuneet niin hyvin, että niitä kehtaa esitellä ja sanoa, että tämän olen itse tehnyt. Lopuksi voisi sanoa vielä kiitokset kaikille teknisen työn sivuaineessa mukana olleille opettajille hyvästä kurssista sekä hyvin organisoidusta toiminnasta. (Petri Kettu)

 

 

Saamelaiset toivovat kulttuurialalle yliopistollista koulutusta

Kulttuuripedagogiikan ja -teollisuuden koulutus kiinnostaa
Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas vierailivat 9.10.5.2006 Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Saamelaismuseo Siidassa Inarissa koulutuskeskuksen kutsumina. Koulutuskeskuksen puolelta haluttiin tietoja Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmasta sekä millä tavoin ohjelman kulttuuripedagoginen koulutus on toteutettu Oulun yliopiston kasvatustieteiden suuntaan ja kulttuuriteollisuuden koulutus Lapin yliopiston suuntaan. Koulutus toteutetaan Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikössä Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyönä.

Porot hakuetuivat matkalla tien vierustoille.

Emäntänä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa oli kansainvälisten asioiden koordinaattori Outi Korpilähde, joka laatii opinnäytettä saamelaisten ammatillisen koulutuksen kehittymisestä. Keskusteluihin osallistuivat koulutuskeskuksen puolelta Outi Korpilähde, rehtori Lassi Valkeapää, lehtori Ilmari Laiti, käsityöntekijä Petteri Laiti, keraamikko, käsityöntekijä ja opettaja Susanna Näkkäläjärvi, käsityöntekijä ja opettaja Marja Näkkäläjärvi sekä projektipäällikkö Samuli Valkeapää. Lisäksi Siidassa tavattiin koulutuskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Ristenrauna Magga.

Isäntäväki ja vieraat ryhmäkuvassa: vasemmalla yllä hopeaseppä Petteri Laiti,
käsityöntekijä Susanna Näkkäläjärvi, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen,
kansainvälisten asioiden koordinaattori Outi Korpilähde, käsityöntekijä
Marja Näkkäläjärvi; alla vasemmalta projektipäällikkö Samuli
Valkeapää ja koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas.

Koulutuskeskuksen edustajat olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta saada aikaan saamelaisalueella saamelaiskulttuurilähtöistä yliopistollista käsityön ja opettajankoulutusta. Ajatuksena heillä oli joustava malli, jossa yliopistokoulutus järjestettäisiin tarvittavat muodot täyttäen kulttuurin sisäisillä ehdoilla. Kiinnostusta oli sekä Kajaanin yliopistokeskuksen että Lapin yliopiston suuntaan.

Ammatillista käsityökoulutusta ja -yhdistystoimintaa 30 vuotta
Aktiivista koulutusta ja saamenkäsitöiden järjestötoimintaa on harjoitettu jo yli 30 vuotta. Vuonna 1974 Taideteollinen korkeakoulu järjesti Menesjärvellä Erkki Jomppasen asuntolassa korkeakoulun sihteerin Lasse Lyytikäisen johtaman Saamenkäsityöseminaarin. Seminaariin oli saapunut nelisen-kymmentä käsityöntekijää, jotka pohtivat käsityökoulutusta ja käsityötuotteiden markkinointia. Osanottajia oli saapunut pohjoisten kuntien lisäksi Saamelaisvaltuuskunnasta sekä myös Norjasta ja Ruotsista. Valtion taideteollisuustoimikunnan puheenjohtaja Antti Siltavuori korosti saamelaisten käsityön korkeaa tasoa ja aitouden valvonnan tärkeyttä. Lyytikäinen rohkaisi ottamaan saamenkäsi-työn tutkimuksen, koulutuksen ja valvonnan omiin käsiin.

Seminaarissa syntyi päätös perustaa käsityöntekijöille yhdistys. Yhdistyksen valmistava kokous pidettiin Inarin kansanopistolla 28.6.2005 ja yhdistyksen nimeksi tuli Sábmelas Duoddjárat ry. Nykyinen nimi Sámi Duodji syntyi vuonna 1997 yhdistyksen aloittaessa pienimuotoisen liiketoiminnan.

Hopeaseppä Petteri Laiti.

Vuonna 1974 aloitettiin myös saamenkäsitöiden myyntinäyttely- ja seminaaritoiminta Taideteollisessa korkeakoulussa Ateneum-rakennuksessa. Joulun alla toteutuneet tilaisuudet olivat suuri menestys ja vuosi vuodelta saamenkäsityön taso nousi. Kaksipäiväinen tilaisuus toteutettiin kaikkiaan kahdeksan kertaa. Ensimmäiset saamelaiskäsityön ammattitutkinnot vahvistettiin 80-luvulla. Saamelaiskäsityön ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto uusittiin vuosina 1996–1997 ja nyt on käsillä näidenkin ajantasaistamisen aika.

Tasokas juhlanäyttely Saamelaismuseo Siidassa
Sámi Duoddji -yhdistys avasi 30-vuotisnäyttelynsä Siidassa syksyllä 2005. Duodjin lähtökohdat ovat luonnossa. Erityisen tärkeä raaka-aineen lähde on ollut poro, saamelaisten kulkuneuvo, toimeentulo ja tarve-esineiden materiaalipankki. Kaupankäynti on monipuolistanut luonnosta saatavaa materiaalivalikoimaa mm. kankaiden ja metallien käyttöönoton myötä. Saamenkäsityö jaetaan perinteisesti ns. pehmeisiin ja koviin töihin. Pehmeitä töitä, kuten poronnahkatuotteita ja kudonnaisia, tekivät naiset. Miehet työstivät sarvea, puuta ja metallia. Saamelaisten käsityötuote on yhtä aikaa käyttö- ja taide-esine. Sen tulee olla funktionaalinen, käytössä toimiva, mutta samalla kaunis ja miellyttävä koskettaa. Perinteinen rikas muotokieli on saanut vaikutteita naapurikansoilta mutta ennen kaikkea se perustuu materiaalin ominaisuuksiin ja omaperäiseen kauneus- ja värisilmään.

Inarin järven lahti pistää suoraan Inarin kylän keskustaan.

Saamelaisalueen koulutuskeskus on kiinnostunut jatkamaan keskustelua koulutusyhteistyöstä Kajaanin yliopistokeskuksen ja sen Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman kanssa.

Lähteet: Jorma Lehtola, 2005, 30 vuotta käsityö sydämellä – Sámi Duodji Tiedote "Sámi Duodji ry:n 30-vuotisjuhlanäyttely"Inarin Saamelaismuseo Siidassa Kuvat: Marko Vähäkangas, Lasse Lyytikäinen ja Saamelaisalueen koulutuskeskus (Marko Vähäkangas)

 

 

KOKY testasi salibandytaitojaan Kainuu Cupissa

KOKY osallistui 24 harrastelijasalibandyjoukkuetta keränneeseen Kainuu Cupiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Joukkueen runko koostui KOKY:n opiskelijoista, mutta apuvoimia jouduttiin pienoisen miehistöpulan vuoksi keräämään runkomiesten kaveriporukoista. Avauspäivä perjantaina alkoi turnaus kovalla pelillä Tervapuroa vastaan. Kevyellä jalalla liikenteessä ollut vastustaja painoi pelin hurrikaanin lailla KOKY:n päätyyn. Maalivahti Paavo Jokisen uskomattomista pelastuksista huolimatta peli oli äkkiä Tervapuron eduksi 0–2. KOKY ei kuitenkaan lannistunut, vaan kavensi ottelun puolivälissä lukemat 1–2:een. Pelin kahden viimeisen minuutin käydessä KOKY otti maalivahdin pois. Mylläkkä Tervapuron maalilla päättyi maalijuhliin, kun Olli Hietajärvi passasi takatolpalle hiipineen Sami Juntusen maalintekoon. Lukemiin 2–2 päättyneessä koettiin myös dramaattinen takaisku, kun yliopistokeskuksen ”Litmanen” Janne Rytilahti sai määrittelemättömän alaraajavamman, ja joutui jättämään jo tässä vaiheessa turnausta leikin kesken.

Perjantai-illan toisessa pelissä vastaan asettunut Masturboys oli hieman avausvastustajaa kesympi vastus. KOKY ottikin mallikkaan pakkovoiton lukemin 7–2, vaikka alussa vastustaja pääsikin ottamaan johdon itselleen. Tässäkin pelissä KOKY:n tahtipuikkoa heilutteli pakki Sami Juntunen, muun orkesterin säestäessä hyvin mukana.

Lauantai oli KOKY:n kannalta isoja pelejä ajatellen kohtalon päivä. Vastaan tiedettiin tulevan kaksi lohkon jatkopaikkoja tavoittelevaa joukkuetta. KOKY oli edellisen illan aikana kartoittanut paikkaajaa loukkaantuneen Janne Rytilahden paikalle. Puolustukseen saatiinkin lisävoimaa, kun Janne ”Kokemus” Huotari tuli luutimaan takalinjoille. Ensimmäisessä lauantaipelissä parketin toiseen päähän kaarsi Pompituu. Raikkaalla liikkeellä vakuuttanut Pompituu laittoikin KOKY:n koville. KOKY:n vielä ihmetellessä maailman menoa Pompituu iski tarkasti maaleja. Vasta loppuhetkillä pelaamaan herännyt KOKY oli vielä viittä minuuttia ennen loppua 1–3 tappioasemassa, mutta jälleen kerran ihmenousu pelasti KOKY:n tappiolta. Peli päättyi lukemiin 3–3, ja pelin parhaana palkittiin kukapas mukaan kuin loppuhetkien sankari Sami Juntunen. 

Lauantain viimeisessä ottelussa vastassa oli Uusis Määrää. Kerrankin hyvin aloittanut KOKY laittoi kuitenkin curling-kuningasta ihannoivalle joukkueelle jauhot suuhun. Ratkaisijaksi nousi yllättäen aiemmin isoilla kentillä huonosti viihtynyt Mikko Hakkarainen, joka pamautti pari maalia komeiden yksilösuoritusten päätteeksi. Lopullisesti Uusis Määrään liekin sammutti managerinkin roolia turnauksessa hoidellut Aleksi Kortelainen, jonka ”kerran elämässä” -lämäri meni lähes puolikentästä yläkulmaan. Lukemiin 5–2 päättyneen ottelun paras pelaaja oli kuitenkin kiistatta Hakkarainen, joka palkittiinkin t-paidalla upeista suorituksistaan.

Sunnuntaina KOKY voitti alkusarjan viimeisessä ottelussaan suurinumeroisesti puhtaasti tyttöenergiaan turvautuneen Charlien Enkelit. Enkeleiden puolustukseksi täytyy kuitenkin sanoa, että heidän pelisysteemi oli kunnossa. Kokemuksen ja voiman karttuessa näistä tytöistä kuullaan vielä! Sunnuntaina jatkuneet play off -pelit alkoivat kovimmalla mahdollisella tavalla. B-lohkon ykkönen, kolminkertainen Kainuu Cupin mestari Pallo Hukassa oli erittäin haastava vastus KOKY:lle. Sami Juntusen leija omasta päästä meni vastustajan pelaajan kautta omaan maaliin heti pelin alkuhetkillä. Tämän jälkeen KOKY veti liinat kiinni, ja keskittyi puolustustaisteluun. Uhrautuva puolustuspeli Jari-Pekka Varjosen johdolla, sekä maalivahti Paavo Jokisen hyvät torjunnat siivittivät KOKY:n mitalipeleihin.

Välierissä vastaan asettui tuttu joukkue Tervapuro. KOKY oli ottanut opiksi alkusarjan virheistään, eikä vastustajaa päästetty karkumatkalle – päinvastoin. Ensin ylivoimalla osui Aleksi Kortelainen Juha Heikkisen unelmapassista, tämän jälkeen Olli Hietajärven rannekuti vei KOKY:n 2–0 johtoon, ja lopuksi Jyväskylän yliopistosta lainattu Mikko Meriläinen täräytti lukemat vielä 3–0:aan. Tervapuro ei pystynyt kirimään etumatkaa kiinni, ja näin ollen KOKY matkasi finaaliin.

Finaalissa vastassa oli laajalla materiaalilla pelannut Perussettijengi. Jengi oli täynnä polkukoneita ja KOKY olikin ottelun alkuhetkillä ahdingossa. Ahdinko näkyi myös tulostaululla, Perussettijengi johti 2–0. KOKY kuitenkin kavensi maalilla; KOKY:n parhaana palkitun Olli Hietajärven maaginen syöttö löysi Aleksi Kortelaisen, jonka lukkoranteet toimittivat pallon maalivahdin kainalosta pussiin. Myöhemmin Teppo Jokisen terävä rannelaukaus tasoitti tilanteen jo 2–2:een. Maalin jälkeen KOKY:lle sattui kuitenkin musta hetki ja Perussettijengin pistohyökkäys tuotti tulosta komean laukauksen painuessa KOKY:n maaliin. KOKY jäi takaa-ajajaksi ottelun loppuajaksi, eikä tasoitusta saatu aikaan loppujen lopuksi hyvästä yrityksestä huolimatta. Joka tapauksessa Kahvikoloa koristaa taas yksi pokaali lisää! KOKY:n joukkueessa pelasivat Kainuu cupissa Henrikki Heikkinen, Aleksi Kortelainen, Paavo Jokinen, Teppo Jokinen, Jari-Pekka Varjonen, Janne Rytilahti, Mikko Meriläinen, Olli Hietajärvi, Juha Heikkinen, Janne Huotari, Veli-Antti Leinonen ja Mikko Hakkarainen.

Kahvikolon tähdet:
*** Sami Juntunen. ”Hyvä poika” pelasi isot minuutit ja täräytteli isot tehot. Kohtuullisen pallovarma Juntunen sai myös uuden lempinimen happihetkistään, Niilo Ortti.

** Paavo Jokinen. Lukioikäinen Jokinen oli kuin muuri, joukkueen junnu piti porukkaa pystyssä hankalissa paikoissa. Tuolla kilpailupäällä voisi olla tulevaisuutta Kajaanin okl:n pääsykokeissakin!

* Olli Hietajärvi. Hyökkäyspelin moottori. Itseluottamusta pallon kanssa kuin Silvio Berlusconilla, silti täydellinen joukkuepelaaja. Lunasti hyvillä näytöillään ikuisen jatkosopimuksen KOKY:yn.

Pedaköökkipelaaja: Henrikki Heikkinen. Laukaisumäärä sata, osumatarkkuus alle 5%. Henkka kuitenkin taisteli hyvin ja puhumalla pehmitti vastustajan tähdet jo ennen alkuvihellystä. (Aleksi Kortelainen)

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) kesän 2006 numeroon 12.6. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.