TOUKOKUU 2005
TOUKOKUU 2005
Kivialan tutkimus- tuotekehitys- ja koulutustapaaminen Suomen kivikeskuksessa 15.4.2005
Suomen kivikeskuksessa Juuassa pidettiin 15.4.2005 kivialan tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutushanketta valmisteleva neuvottelu. Neuvottelussa olivat läsnä mm. Sitran yliasiamies Esko Aho, Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suoritti, Oulun yliopiston arkkitehtiosaston johtaja, professori Yrjö Tuppurainen, Tulikivi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, eurooppalaisen kivialan yhteistyöorganisaation Euroroc´in presidentti, teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen, Suomen kivikeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Nykänen, Suomen kiviteollisuusliiton toiminnanjohtaja Pekka Jauhiainen, Taideteollisen korkeakoulun taideteollisuuden historian professori Ilkka Huovio, Taideteollisen korkeakoulun muotoiluosaston johtaja, professori Helena Hyvönen, Juuan kunnanjohtaja Ahti Puumalainen, Suomussalmen kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen ja Kajaanin yliopistokeskuksen projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen. Tapaamisentarkoituksena oli luoda pohjaa Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kattavalle kivialan tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutushankkeelle
Taustatilanne
Kivialalta on puuttunut johdonmukainen yliopistollinen tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoiminta. Suomen kiviteollisuus on panostanut viime vuosina 60 miljoonaa euroa kiviteollisuuden kehittämisohjelmaan. Tulikivi Oyj vastaa yksin tällä hetkellä noin puolesta koko kivenjalostusteollisuuden toimialasta Suomessa.
Kivialan testaustoiminta Suomessa ei ole riittävää, ongelma koskettaa myös Geologian tutkimuskeskusta GTK:ta ja Valtion teknillistä tutkimuslaitosta VTT:tä. Kivialalla tarvitaan kansallinen testausyksikkö, jossa alan teollisuus on myös yksi keskeinen vaikuttaja. Euroopan Unionin alueella tulee kehittää yhteiset laatujärjestelmät ja -normit, testaustoiminta ja yhteiset suunnitteluohjelmat, jotka mahdollistavat kansainväliset CE-merkinnät.
–Euroopan Unionin alueella tulee kehittää tutkimuksen ja testauksen avulla yhteiset laatujärjestelmät ja -normit, testaustoiminta ja yhteiset suunnitteluohjelmat
–Arkkitehtien, rakennusinsinöörien ja muotoilijoiden täydennys-, yrittäjyys- ja tutkintotavoitteinen maisterikoulutus tulee käynnistää
–Jatkokoulutus ja tutkimustoiminta tulee järjestää, tämä koskee – paitsi em. ryhmiä – myös rakennuttajiaKiina on kiviteollisuuden alalla suurin jalostaja. Suunnitteluohjeiston ja normien rakentaminen muodostaisivat suojan eurooppalaiselle kiviteollisuudelle halpatuontia vastaan. Kiviteollisuus on Euroopassa merkittävä työllistäjä, alan piirissä toimii noin 100.000 henkilöä. Euroopassa kiviteollisuuden etuja valvoo yhteinen organisaatio Euroroc, jonka presidenttinä toimii teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen.
SITRA:n yliasiamies (oik.) keskustelee (vasemmalta oikealle) Suomen kivikeskuksen
toimitusjohtajan Ilkka Nykäsen, Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suorttin
ja taideteollisuuden historian professori Ilkka Huovion kanssa kivialan tutkimuksesta,
tuotekehityksestä ja koulutuksesta.
Kivialan tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusprojektin perustaminen
Tavoitteena on, että kivialalle synnytetään projekti, jossa kivialan tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoimintaa pyritään edistämään yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Keskeisiä koulutettavia kohderyhmiä ovat ensi vaiheessa arkkitehdit, rakennusinsinöörit, teolliset muotoilijat ja kaupallisen alan henkilöt.
Projektin vetovastuussa olisi Kajaanin yliopistokeskus ja keskeisinä yhteistyökumppaneina Taideteollinen korkeakoulu ja Suomen kivikeskus. Taideteollisen korkeakoulun osaamisalueeseen kuuluisi uusien tuotteiden innovointi ja tuotesovellutusten kehittäminen.
Valmisteluosapuolten mielestä on tärkeää, että kivialan tutkimus- tuotekehitys- ja koulutushanke ”vedetään” pois ruuhka-Suomesta Itä- ja Pohjois-Suomeen, jotta ohjelmalle syntyisi paremmat edellytykset kehittyä. Kajaanin yliopistokeskus voi toimia hankkeen koordinaattorina. Kajaanin yliopistokeskuksen yhteydessä hankkeeseen voidaan kytkeä opettajankoulutus. Toiminta sijoittuisi keskeisesti Kainuun, Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille.
Tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoiminta voi käynnistyä mm. yliopistokeskuksen Mittalaitelaboratorion tutkimustoiminnan, Aikuiskoulutusyksikön, Venäjän kulttuurin ja kielen maisteriohjelman ja Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman kanssa yhteistyössä.
Suomen Kivikeskus (Juuka) on verkottunut osaamiskeskittymä, jonka tarkoituksena on kivenjalostustoimialan kehittäminen, uuden pienyritystoiminnan kehittäminen ja toimialan tukirakenteiden kehittäminen. Suomen Kivikeskus on syntynyt yhteistyössä Alan teollisuuden ja useiden asiantuntijalaitosten, kuten GTK:n, VTT:n ja CTM:n (Centro Tecnológico del Mármol-Murcia, Espanja) kanssa. Stole Pole Oy toimii yhteistyössä alan teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen elämän asiantuntijoiden kanssa.
Suomen Kivikeskuksen testauslaboratorio tarjoaa testaus- ja koulutuspalveluita alan teollisuudelle ja tutkimuslaitoksille sekä koulutusorganisaatioille. Testaustoiminta perustuu eurooppalaisiin luonnonkiven standardeihin (CEN). Kivikeskus muodostaa koulutusympäristön, näyttely-ympäristön ja laboratorioympäristön.
Kivikeskukseen palkataan tulevan kahden vuoden aikana tohtoritasoista henkilökuntaa. Toiminnan kehittämisessä pyritään hyödyntämään Opetusministeriön ja Opetushallituksen tukemaa resurssikeskusverkostoa, jonka osa Suomen kivikeskus voisi olla. Kivikeskuksen fasiliteetteja käytetään hyväksi tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusprojektissa.
Toiminta: paikallisesta, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen
Kivikeskuksen toiminnan kehittämisessä paikallisuuden rooli on keskeinen. Eri tahojen rahoitusmuotojen kautta (EU ja muut osapuolet) on saatu aikaan monipuoliset palvelut tarjoava keskus, jonka muodostavat viihtyisän rakennuskompleksi laboratorioineen, koulutus- ja näyttelytiloineen ja puistoympäristö kivialan teollisen toiminnan yhteydessä. Myös maakunnallinen rooli on vahva. Toiminta on verkottunutta maakunnan useisiin kivialan yrityksiin ja muihin toimintoihin. Toiminta ylittää maakunnalliset rajat, valtakunnallista toimintaa on yhteistyössä mm. Tulikivi Oyj:n kanssa Kainuussa ja eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen toiminnassa keskeinen toimija on Kiviteollisuusliitto, jonka kanssa toimitaan läheisessä yhteistyössä. Kansainvälinen toiminta on laajaa. Tulikivi Oyj:n varapuheenjohtaja teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen on eurooppalaisen kivialan järjestön Euroroc'in presidentti. Kivikeskuksen toiminta perustuu suurelta osin kansainväliseen toimintaan.
Muita yhteistyöosapuolia olisivat olemassa olevat kivialan kehittämishankkeet, Tulikivi Oyj. Kivialan yritykset (erityisesti Itä-Suomessa), Kiviteollisuusliitto ja Euroroc, kunnat ja Kainuusta mm. Kainuun Etu Oy.
Tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoimikunnan tueksi pyritään saamaan mukaan mm. Tekniikan edistämiskeskus Tekes, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra, Työvoimahallinto, Geologinen tutkimuskeskus GTK, Valtion teknillinen tutkimuslaitos VTT, TE-keskukset ja lääninhallitukset, Kivialan yritykset, Kiviteollisuusliitto, Juuan Kivikyläsäätiö ja rakennusteollisuus, Pohjois-Karjalan liitto ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä.
Tavoitteet
Kivialan tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusprojektin keskeisiä tavoitteita ovat täydennys- ja yrittäjäkoulutuksen järjestäminen lyhyt- ja pitkäkestoisilla kursseilla, kivialan tuotekehityksen ja muotoilun kansainvälinen maisteriohjelman järjestäminen sekä jatkokoulutuksen järjestäminen (tohtorikoulutus), tutkimus- ja tuotekehitysstrategian kehittäminen, kansainvälinen toiminnan edistäminen sekä työllisyyden edistäminen (alan työllisyyttä pyritään edistämään tuhansilla työpaikoilla ja useilla kymmenillä työpaikoilla yliopistosektorilla).
Yliasiamies Esko Aho ja johtaja Juhani Suortti tutustuvat kivilaboratorioon.
Koulutuksen kehittäminen
Koulutusasteet
Suomen kivikeskus on pyrkinyt perehdyttämään kivialaan jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Peruskoulun, lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen luokkien vierailu keskukseen on ollut runsasta ja kiviala pyritään samaan oppilaitoksen vakinaiseen toimintaan. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on kivialan aikuisten ammattitutkintoja. Kivialan koulutus pyritään saamaan myös ammattikorkea-asteen koulutuksen osaksi omiksi ohjelmikseen.
Yliopistollisen koulutuksen järjestäminen
Kivialan yliopistollinen koulutus on puuttunut. Kehittäminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
–Arkkitehtien, rakennusinsinöörien ja muotoilijoiden koulutusohjelma tulee käynnistää Kajaanin yliopistokeskuksessa, erikoistuminen voidaan toteuttaa eri puolilla Suomea ja kansainvälisesti eri yliopistoissa. Em. ryhmien sekä yrittäjien, kaupallisen ja markkinointialan henkilöstön täydennyskoulutus tulee käynnistää.
–Jatkokoulutusmahdollisuus (tohtorikoulutus) tulee mahdollistaa.Lähiopetuksen lisäksi tärkeä oppimistapa olisi verkko-opetus. Tutkinnot voitaisiin aloittaa yhdessä ja suorittaa tarvittaessa loppuun kussakin erityisalan yliopistossa.
Rakennuskivi keskeisessä roolissa
Keskeisen koulutuksen alueen muodostaa rakennuskivialan tuotekehittely ja muotoilu, mutta myös muut alueet, kuten ympäristörakentaminen (ulkotilat: kadunkalusteet, katuympäristöt, maisemat jne.), sisustusarkkitehtuuri ja kalustesuunnittelu (sisustukset: lattiat, seinät, kylpyhuoneet, julkiset tilat, kivikalusteet, kiven ja muiden materiaalien yhdistäminen) esinesuunnittelu, kuvanveisto ja korutaide.
Kivialan tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen kehittämisessä tulee ottaa lähtökohdaksi moniorientoitunut perspektiivi. Suunniteltava maisterikoulutus kestäisi 3–4 vuotta ja siihen osallistuisivat (esim. viisi kultakin alueelta): arkkitehdit, muotoilijat, diplomi-insinöörit (rakennusinsinöörit) sekä kaupan ja markkinointialan edustajat.
Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälinen yhteistyö muodostuu koulutuksen toteuttamisessa merkittäväksi. Osa koulutuksesta voisi toteutua ulkomailla. Niin ikään osa opiskelijoista otettaisiin samaten ulkomailta. Tutkintotavoitteisen koulutuksen tulisi olla osaksi kansainvälistä toimintaa, jossa Kajaanin yliopistokeskus on vetäjä- ja koordinointivastuussa. Kansainvälisiä yhteistyöosapuolia voitaisiin ottaa mukaan mm. Tsekinmaalta, Puolasta, Espanjasta tai Italiasta edustus. Esimerkiksi Prahassa on toista sataa vuotta vanha kivikoulu. Kansainväliseen toimintaan kuuluvat tapaamiset, työharjoittelu, tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihto.
Alueellinen vaikutusalue
Koulutuksessa tulee ottaa huomioon itäisen Suomen: Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Ylä-Savon yrittäjien ja ammatissa toimivien tarpeet.
Yliopistollisen koulutuksen organisointi
Kahden viikon intensiivijakso (täydennyskoulutuskurssi)
Perusopintoina voisi olla kahden viikon mittainen jakso, johon voitaisiin ottaa arkkitehtejä, rakennusinsinöörejä, teollisia muotoilijoita ja kaupan alan opiskelijoita myös muista yliopistoista. Opinnoista osa voitaisiin toteuttaa Kajaanin yliopistokeskuksessa ja osa Suomen kivikeskuksessa Juuassa.
Opintokokonaisuus
Edellisen pohjalta kehitettäisiin 15 opintoviikon (Bolognan mallin mukaan 25 opintopisteen) laajuinen opintokokonaisuus, joka olisi tarjolla samalle kohderyhmälle ja olisi sivuaineopintomahdollisuus käynnissä olevalle Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmalle. Opintokokonaisuuteen voisi sisältyä myös kulttuuripedagogisia opintoja.
Kansainväliset seminaarit
Koulutuksen yhteyteen voitaisiin niin ikään kytkeä 1–3 päivän mittaisia kansainvälisiä seminaareja, joihin kutsuttaisiin keskeisiä eurooppalaisia asiantuntijoita. Seminaaritoiminta voisi saada julkisuutta ja sen kautta voitaisiin tiedottaa mm. rakennusalalle kivenkäytön mahdollisuuksista.
Kivilaboratorio edustaa uusinta teknologiaa Suomessa. Henkilöt oikealta: Suomussalmen
kunnanjohtaja Timo Säkkinen, Esko Aho, Juhani Suortti ja Ilkka Nykänen.
Kivialan tuotekehityksen ja muotoilun maisteriohjelma
Alalle suunnitellaan Kivialan tuotekehityksen ja muotoilun maisteriohjelma, joka olisi suunnattu arkkitehdeille, rakennusinsinööreille, muotoilijoille ja kaupan alan edustajille. Koulutuksen toteuttamisessa rahoituksessa on mahdollisista käyttää eri rahoitusmuotoja.
Ohjelma olisi osittain kansainvälinen.
Tohtorikoulutus
Kajaanin yliopistokeskuksessa on monialainen tohtorikoulutusohjelma, josta osa voitaisiin suunnata kivialan koulutukseen.
Tutkimus- ja tuotekehitysstrategia (jatkokoulutus ja tutkimus)
Kajaanin yliopistokeskuksessa on monialainen tohtorikoulutusohjelma, josta osa voitaisiin suunnata kivialan koulutukseen. Keskeisen koulutuksen alueen muodostaa rakennuskivialan tuotekehittely ja muotoilu, mutta myös muut alueet, kuten ympäristörakentaminen (ulkotilat: kadunkalusteet, katuympäristöt, maisemat jne.), sisustusarkkitehtuuri ja kalustesuunnittelu (sisustukset: lattiat, seinät, kylpyhuoneet, julkiset tilat, kivikalusteet, kiven ja muiden materiaalien yhdistäminen) esinesuunnittelu, kuvanveisto ja korutaide. Korkean asteen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan varaudutaan siten, että lähiaikoina Suomen kivikeskukseen voidaan palkata tohtoritason tutkijoita. Italialainen henkilö on valmistelemassa kivialalta väitöskirjaa Suomen kivikeskukseen. Kivialalle luodaan tutkimusstrategia, johon sisältyvät mm. materiaalitutkimus, jalostustekniikoiden tutkimus ja design-tutkimus (innovaatioiden kehittäminen ja mallinnustutkimus).
Yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta
Tärkeää kehittämistavoite on myös uusien yritysten synnyttäminen hautomo- ja kiihdyttämötoiminnan avulla.
Verkostoituminen
Tutkimuksen-, tuotekehityksen-, koulutuksen ja yritysyhteistyön osalta toteutetaan verkostoitumisperiaatetta mahdollisimman suuren synergiaedun saavuttamiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö
Tavoitteena on luoda projektin kautta kivialalle vahva kansainvälinen osaaminen.
Keskeinen tavoite on vahvistaa jo hyviä yhteistyösuhteita Euroopan sisällä. Prahassa pidettiin 5.4.2005 Euroc'in kokous, jossa saatiin tuki projektille ja sovituksi mukaan kansainvälisiä osapuolia. Suomen Kivikeskuksen, yliopistojen ja muiden osapuolten kansainvälisiä suhteita hyödynnetään kivialan koulutuksen kehittämisessä, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Erityisesti tulisi kehittää edelleen lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa. Lähialueyhteistyö Venäjälle on nousemassa voimakkaasti. Mm. Tulikivi Oyj:llä on toimintaa Venäjän puolella.
Kajaanin yliopistokeskuksen Venäjän kulttuurin ja kielen maisteriohjelma sekä Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma luovat osaltaan kansainvälisiä yhteyksiä, joita voidaan hyödyntää lähialueyhteistyössä ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Em. ohjelmia on kaavailtu kehitettäväksi siten, että ne yhdistetäisiin ja samalla laajaan ohjelmaan tulisi venäjän- ja englanninkieliset suuntautumisalat. Ohjelmaa varten perustettaisiin kulttuuripedagogiikan professuuri.
Keskeiset toimenpiteet
Tutkimus-, tuotekehitys ja koulutusstrategian luominen käsittäisi seuraavat sisältöalueet:
1. täydennys- ja yrittäjäkoulutus
2. jatkokoulutus- ja tutkimusstrategia
3. kansainvälistymisstrategia
4. työvoimapoliittinen strategia
5. maisterikoulu täydennys (LL) TÄSTÄ LINKISTÄ POWERPOINT-ESITYS
Leikki varhaiskasvatuksessa -vuorovaikutteinen viikonloppukurssi
Kajaanin opettajankoulutusyksikön varhaiskasvatuksen koulutus järjesti 14.–15. toukokuuta päiväkodeissa opetusharjoittelua ohjaavalle henkilöstölle neljännen täydennyskoulutusjakson. Osallistujia päiväkodeista, koulutuksesta ja hallinnosta oli 20. Viikonloppukurssin tavoitteena oli yhdessä alan tutkijoiden kanssa pohtia leikkiä lapsen kasvun ja kehityksen tukijana arjen kasvatustyössä. Kurssilaiset valmistautuivat koulutukseen miettimällä leikin tilannetta omassa päiväkodissa ja lapsiryhmässä sekä lasten leikin kehittämiseen liittyviä haasteita. Yhdessä pohdittiin kentän ja koulutuksen kokemuksia opiskelijan tukemisesta leikin ohjauksessa opetusharjoittelussa. Kouluttajina toimivat professori Aili Helenius Rauman opettajankoulutuslaitokselta, KM Maija Hintikka, KM Leena Vähälä, asisstentti Milda Bredikyte sekä yliassistentti Hilkka Munter. (JV)
Karjala Kainuussa – Rajakylien vaiheita 1700-luvun lopulta 1920-luvulle -kirjan julkistaminen
Oulun yliopiston Lönnrot-instituutti julkisti yhdessä Oulun Historiaseuran kanssa 12.5.2005 Heikki Rytkölän kirjoittaman Karjala Kainuussa – Rajakylien vaiheita 1700-luvun lopulta 1920-luvulle -teoksen. Kirja käsittelee Kainuun vienankarjalaisten kylien (Suomussalmen Yli-Vuokin Hietajärvi ja Kuivajärvi sekä Kuhmon Vartiuskylän Rimpi) vaiheita edellä mainittuna ajankohtana. Kylät olivat tavallaan ”väärällä puolella rajaa”.
Kylät tunnetaan muun muassa Samuel Roosin, Elias Lönnrotin, Daniel Europaeuksen, F. Ohrtin, Axel Gallénin, Louis Sparren, Emil Wikströmin, Yrjö Blomstedtin, Victor Sucksdorffin ja Ilmari Kiannon sekä Helmi ja Pertti Virtarannan matkoista.
Kirjassa käsitellään laajasti muun muassa kylien ongelmallista kirkkopoliittista asemaa autonomisen Suomen ja keisarikunnan rajalla. Samalla käsitellään laajemminkin kirkkopoliittisia ongelmakysymyksiä maamme itärajalla. Kirjassa on 416 sivua, kuvia, karttoja piirroksia, henkilöhakemisto, paikannimihakemisto ja värikuvaliite.
Kirjaa on tilattavissa Oulun yliopiston Lönnrot-instituutista Mervi Paasilta postitse, puhelimitse (08-632 4629) tai sähköpostilla (mervi.paasi@oulu.fi). Kirja hinta on 25 € kappale. (HR)
Verkko-oppimisen työvälineitä
Professori Pertti Yli-Luoma ja tutkija Lauri Pirkkalainen julkaisivat 10.5. Verkko-oppimisen työvälineitä -kirjan. Yli-Luoman johtaman TEKES:in INTeL-projektin tarkoituksena on selvittää interaktiota verkossa ja erityisesti oppimista verkkotyökaluilla. Tutkimustuloksia raportoidaan verkkosivulla http://www.web-learning.fi. Projektissa kehitetään koulujen opettajille työvälineitä joilla voi vähäisilläkin taidoilla uskaltautua verkkomaailman opettajaksi. (PY-L)
Professori Pertti Yli-Luoma ja tutkija Lauri Pirkkalainen julkaisivat
10.5. Verkko-oppimisen työvälineitä -kirjan.
Suomessa
Terve! My name is Vass Hunor and I am from Hungary. I was exchange student in Kajaani – Finland – for three month. I came here in February until May. This period it was a one of my unforgettable times in my life. I spent a very wonderful time here in Suomi.
I would like to speak about my ‘start’ … and I would like to tell for every same students, that the BEGINNING is the most hardest.
When I arrived here … my first thing it was that I started to look for how can I go back at my “sweet home”. I hadn’t any friends cause I came here at alone from my school. I started to count the days in the calendar… So it was a bit boring.
I had many “strange” classes what I didn’t tried before: cross country skiing, ice skating, shooting, bowling. Maybe you can see from the pictures J.
I begun to enjoy all of my period and to learn unknown things … I forgot to draw out the days from my calendar.
I had chance to see this beautiful country in winter time and when everything start to grow green in springtime too.
I just advise for the other – can be Finnish, Hungarian or other nationalities – students if they have possibilities to go in other country like an exchange student: DON’T LEAVE OUT!
Salatut Eläimet runokahvilassa
Kerran kuukaudessa järjestetään Eino Leino -talossa Paltaniemellä runokahvilailta, jossa esiintyy erilaisia sanataiteilijoita. Torstaina 21. huhtikuuta päätin lähteä katsomaan, millaista illassa on. Itse Eino Leino -talo oli vanha, mutta hyvin säilynyt tunnelmallinen rakennus. Tulijat toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi. Esityshuoneen etuosaan oli pystytetty soittimilta näyttäviä rakennelmia ja esimerkiksi rummun osaa esitti vanhan pesukoneen rumpu sekä erilaiset ämpärit ja maalipurkit. Ihmetystä herätti kastelukannu, juuriharja sekä kärpäslätkä, mitähän ne tekivät runoillassa?
Esiintymään saapui Juha Harju ja hänen poikansa Tatu ja Johannes sekä Niko Lappalainen. Porukan esiintymisnimi on Salatut Eläimet. Runon lausunnan lisäksi yhtyeen jäsenet ovat monipuolisia musiikin suhteen. Juha tekee laulut ja soittaa kitaraa, mandoliinia ja huuliharppua sekä laulaa. Tatu soittaa rytmisoittimia ja laulaa. Johannes soittaa tuolirumpusettiä, djempeä ja laulaa. Niko soittaa heiluteltavia, ravisteltavia ja kaikenlaisia kotitekoisia soittimia sekä myöskin laulaa. Juha Harjua lainatakseni Salatuttujen Eläimien ohjelmisto sopii lapsille eli nollasta sataan -vuotiaille.
Ohjelmisto painottui pääasiassa laulupuolelle, mutta laulujen välissä oli myös muutama runo. Laulut ja runot olivat hauskoja ja oivaltavia, ja saivat 15-päisen yleisön hymyilemään ja tempaisivat heidät mukaansa. Laulujen nimet olivat hullunkurisia, oli taikinaohjelma-laulua, likinäköistä prinssiä, koirani pani hanttiin. Erityisesti minua huvitti “Hyvää unta” -laulu, jossa esiintyjät matkivat unen ääniä; huulten pärinää, puhinaa ja mörököllimörinää. Laulujen mukana saivat merkityksensä myös kodin välineet, sillä niillä saatiin aikaan erilaisia lauluihin liittyviä ääniä. Kaikkein ihmeellisin soitin oli kaktuksen varsi, jonka sisään oli laitettu siemeniä. Sitä käännellessä ylös ja alas saatiin veden solinalta kuulostava ääni. Laulujen ja runojen sanat olivat myös opettavaisia; “Tosi iso juttu” -laulun mukaan ei tarvitse olla super, eikä mega eikä edes eka ollakseen jotain. Esityksen lopuksi yleisölle tarjottiin pullakahvit.
Olin odottanut perinteistä kuivahkoa runon lausuntaa jonkun vanhemmanpuoleisen ihmisen esittämänä, mutta sainkin aivan uudenlaisen elämyksen: hauskoja mielikuvia ja humoristisia lauluja. En ole aiemmin käynyt näissä illoissa, joten en tiedä kuinka perinteistä runonlausuntaa ohjelma yleensä on. Salatut Eläimet eivät kovin paljon esittäneet runoja, joten jäin miettimään oliko ohjelmisto linjassa runokahvilailta-nimen kanssa. Nimi voisi olla paremminkin runollinen musiikkikahvilailta. Kaiken kaikkiaan illasta jäi positiivinen ja iloinen mieli. Voinpa joskus mennä sinne uudestaankin. (MH)
Papin pätkä
opiskelija: Huhhuh. Yksi vuosi on kohta takana. Siis opintojen suhteen.
pappi: Onko ollut rankkaa?
opiskelija: No aika lailla. Työläämpi vuosi kuin mitä odotin. Ryhmätöitä ja projekteja pilvin pimein. Näppäimistöäkin on tullut naputeltua enemmän kuin koskaan.
pappi: Mikä sinua on auttanut jaksamaan?
opiskelija: Hmm. Ystävien kanssa on paljon puhuttu kaikesta mahdollisesta. Että on voinut purkaa tuntojaan. Ja ihan vaan hölöttää ja tehdä kaikkea kivaa.
pappi: Se on hyvä juttu.
opiskelija: Joo. Mutta kaikesta eniten minua on auttanut sellainen asenteellinen rentoutuminen. Se alkoi tässä lopputalvesta.
pappi: Mitäs silloin tapahtui?
opiskelija: Minä olin yksinäni mökillä iltaa istumassa. Poltin takkatulta ja kynttilöitä rentouduin kerrankin ihan rauhassa. Koitin antaa koulujuttujen valua mielestä pois ja olla vaan. Ja siellä tuli sellainen ajatus, melkein kuin joku ahaa-elämys, että se opiskelu tai työhän on vain yksi juttu muiden joukossa. Ei se ole sitä, minkä vuoksi eletään.
pappi: Niin.
opiskelija: Sen jälkeen on ollut helpompi ottaa asiat asioina. Että jos joku juttu menee pieleen, niin ei siihen elämä lopu. Tai että jos ei jaksa, niin pitää antaa itselleen tilaa.
pappi: Hieno asia, jos sen osaa.
opiskelija: Kyllä. Semmoinen leikkimielen säilyminen on tosi tärkeää. Ettei ota liian vakavasti. Se tuntuu vastaukselta rukouksiin.Kimmo Nieminen
opiskelijapappi
kimmo.nieminen@evl.fi
http://www.kajaaninseurakunta.fi/opiskelijat
Kirjastot yliopistokeskusten yhteistyöpäivillä Vuokatissa 14.–15.4.2005
Yliopistokeskusten kirjastoille yhteistyö on tärkeää
Vuokatin yhteistyöpäivät olivat kirjastolaisille jo kolmas tapaaminen, vuonna 2004 kirjastojen edustajat tapasivat Lahdessa kaksi kertaa. Yhteistyötä Sotkamossa ei siis tarvinnut aloittaa tyhjästä. Paikalla olivat edustajat kolmesta kirjastosta: Kajaanista (Outi Vaattovaara), Kokkolasta (Päivi Vuorio) ja Mikkelistä (Hilkka Aro).
Yliopistokeskusten kirjastopalvelut on järjestetty eri tavoin. Kajaanissa palvelut tulevat pääosin Oulun yliopiston kirjaston kautta, Kokkolassa ne järjestää Jyväskylän yliopisto. Mikkelissä on oma kirjasto sekä Helsingin yliopistolla että Helsingin kauppakorkeakoululla. Seinäjoella palvelut ostetaan korkeakoulukirjastolta (Seinäjoen AMK). Lahdessa tiedekirjaston rahoitus tulee pääosin Lahden kaupungilta, tietokoneet ovat kuitenkin Helsingin yliopiston verkossa. Porissa yliopistokeskuksella on kaksi kirjastoa: Porin tiedekirjasto ja Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitoksen kirjasto.
Yhteistä yliopistokeskusten kirjastoille on pieni koko, vakituista henkilökuntaa kirjastoissa on minimissään yksi ja maksimissaan neljä. Kirjastoilla on kuitenkin paljon tehtäviä, ne eivät palvele selkeästi vain yhtä organisaatiota, vaan kaikkia paikallisen yliopistokeskuksen sateenvarjon alla olevien yliopistojen opiskelijoita ja henkilökuntaa, ja lisäksi muita asiakkaita. Yhteistyötä tehdään eri organisaatioiden (esim. ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen) kanssa. Pienillä resursseilla toimittaessa yhteistyö onkin hyvin tärkeää.
Hyvä palvelu vaatii myös panostusta
Kirjastojen edustajat muotoilivat Vuokatissa yhteisen julkilausuman.
Kirjasto- ja tietopalvelut ovat olennainen osa yliopistoa, niitä tarvitsevat tutkimus, opetus ja opiskelu. Kirjastoilla on myös yhteiskunnallinen palvelutehtävä, ne ovat avoimia kaikille tietoa tarvitseville. Tutkinnonuudistuksen myötä kontaktiopetuksen määrä yliopistoissa vähenee ja itsenäisen opiskelun määrä lisääntyy, tämä merkitsee myös lisääntyvää kysyntää kirjastopalveluille. Yliopistokeskuksissa järjestetään normaalin tutkinto-opetuksen lisäksi paljon erilaisia muunto- ja maisterikoulutuksia. Näitä suunniteltaessa olisi muistettava, että opiskelijat tarvitsevat myös kirjastopalveluja: kurssi- ja muuta kirjallisuutta, pääsyn elektronisiin lähteisiin (FinELib) ja tiedonhankintataitojen opetusta pystyäkseen työskentelemään itsenäisesti. Koulutusprojekteissa (esimerkiksi EU-projektit) olisi siis otettava huomioon myös kirjallisuus- ja kirjastohenkilöstömenot, nämä on usein unohdettu. Myös avointen yliopistojen olisi muistettava omien opiskelijoidensa kirjastopalvelujen järjestäminen.
Elektroniset aineistot ovat oma lukunsa kirjastopalveluissa. Tässä elektronisilla aineistoilla tarkoitetaan kansallisen elektronisen kirjaston eli FinELib:n välittämiä tietokantoja ja elektronisia lehtiä. Tällä hetkellä käyttöoikeudet aineistoihin hankitaan yliopistokohtaisesti eli esimerkiksi Oulun yliopistossa tutkintoa suorittavilla on oikeus käyttää Oulun yliopiston hankkimia tietokantoja. Erilaisissa muuntokoulutuksissa saattaa kuitenkin olla yliopistojen yhteisesti järjestämiä opintoja, tällöin voi käydä niin, että opiskelija ei löydä oman yliopiston tietokannoista opintojensa kannalta keskeisiä aineistoja. Tällä hetkellä FinELibillä onkin työryhmä, jossa pohditaan ratkaisuja useiden organisaatioiden yhteiskirjastojen ongelmiin.
Lokakuussa 2005 yliopistokeskuspäivät järjestetään Kajaanissa. Kirjastoasioista kiinnostuneille järjestetään päiville omaa ohjelmaa Lahden 2004 yliopistokeskuspäivien esimerkin mukaisesti. (OV)
Opetusjärjestelykokeilu käsityön, äidinkielen, (käsityön)kuvataiteen oppiaineksen yhdistämisestä
Kajaanin Normaalikoulussa on meneillään pieni opetusjärjestelykokeilu. Siinä toteutuu ryijyn suunnittelu, valmistus, tulkinta- ja analysointiprosessi yhdistettäessä oppiainekseen käsityötä, äidinkieltä ja kuvataidetta. Käsityötä voidaan nimittää koulussa myös käsityöllisen toiminnan oppimiseksi. Vastoin yleistä käsitystä käsityö on oppiaine, jonka sisällä on monta oppiainetta. Pelkän nopeasti valmistuvan tekemisen korostaminen voi antaa oppijalle aineesta virheellisen kuvan. Opiskelija Sirpa Suutari kokeili opetusharjoittelujaksollaan käsityön (kuvataiteen) ja käsityön tulkinnan = äidinkielen yhdistämistä. Normaalikoulun 3a-luokan käsityön opetukseen kuuluneen opetusharjoittelun ohjaajina toimivat luokanlehtori Anne Rönkkö ja yliopistonlehtori Eeva-Maija Lappalainen. Hanke toteutui rehtori Seija Blombergin myötävaikutuksella. Aikanaan, kun Sirpa Suutarin progradu -työ valmistuu saadaan lisää tietoa käsityön, äidinkielen ja kuvataiteen integrointi ja opetusjärjestelykokeilusta. (E-M.L.)
Rajauksesta piirrokseksi.Suunnittelu, toteutus, analysointi- ja tulkintaprosessista pääpiirteissään kertovat seuraavat sisältöalueet. Mitä käsityön, äidinkielen ja kuvataiteen integroimisessa tapahtui:
1. MIELIKUVASTA, MIELIPAIKASTA – PIIRROKSEKSI
2. PIIRROKSESTA – KOLLAASIKSI
3. KOLLAASISTA – RAJAUKSEKSI
4. RAJAUKSESTA – PIIRROKSEKSI
5. PIIRROKSESTA – RYIJYN MALLIKSI
6. RYIJYN MALLISTA, MATERIAALINVALINNASTA, VÄRINVALINNASTA – RYIJYKSI
7. RYIJYSTÄ – RUNOKSI
8. RUNOSTA – TULKINNAKSI…(E-ML)
Ryijyn materiaalista mallista värinvalinnasta ryijyksi.
HELMIÄ SOPASSA Eino Leino -talon runokahvilassa to 19.5.
Runoillan idea rakentuu luonnon kiertokulusta ja ruoka-aineksista. Keräsimme tekstejä menneiltä vuosikymmeniltä tähän päivään.
Etsimme kepeyttä, huumoria, elämän totuuksia – ihmisen olemassaolon oikeutta. Luonnon kiertokulku lähti puhuttelemaan samoin kuin ihmisen elämänkaari. Lastenrunoissa tarinoita kerrotaan eläinhahmojen kautta. Mikko Jauru ja Timo Koskelo tuovat esitykseen myös musiikillista antia. Nuoret esiintyjät ovat menestyneet Pietari Brahen koulun Runoprinssi- ja -prinsessakilpailuissa aikaisempina vuosina, ja heille on jo kertynyt esiintymiskokemusta lausujien järjestämistä yhteisesiintymisistä ja Runoviikon tilaisuuksista.
Lea ja Mikko Helmiä sopassa harjoituksissa.Runokahvila 19.5. kello 18.00 Eino Leino -talossa Paltaniemellä
Esiintyjät: Mikko Jauru, Jenna Keinänen, Jonna Keinänen, Panu Korkkonen, Timo Koskelo, Juho-Matti Seppänen, Lea Suopelto
Ohjaus: Sirkka Kirkkopelto
Ohjelman kesto 30 min.
Lisätietoja ja lippuvaraukset Kapsakka, puh. 08 636 606
Runokahvilaillan järjestää Kainuun lausujat ry ja Kapsakka
Pääsylippu 6 € sisältää ohjelman ja iltasopan (lapset puoleen hintaan) (LSu)
Juho-Matti, Sirkka, Timo ja Jenna.
Ylioppilaskunta-teemapäivää vietettiin Kajaanissa
Huhtikuun puolessa välissä vietettiin kampuksellamme ylioppilaskunta-teemapäivää. Opiskelijat saivat tietoa siitä, miten Oulun yliopiston ylioppilaskunta toimii Kajaanissa ja ketkä opiskelijat ja millä tavoin ajavat opiskelijoiden etuja. Ala-aulan ständillä kävi kova vilske pitkin päivää. Karkit kävivät kaupan, Nyyti ry:n halikortit löysivät uusia omistajia ja tietovisaan vastattiin innokkaasti kirjakaupan lahjakortti tähtäimessä. Samana päivänä Kajaanissa oli vierailulla ylioppilaskunta-aktiiveja Oulusta. Iltapäivällä Kajaanissa kokoontuivatkin ensimmäistä kertaa koulutus- ja sosiaalipoliittiset valiokunnat. Valiokuntien kuumimpina kysymyksinä olivat tutkintorakenneuudistus, opetuksen kehittämistyö ja ahdas ruokalamme.
Noin 650 kajaanilaista maksaa vuosittain 65 € jäsenmaksua Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle. Valitettavan harva tietää, mihin rahat menevät. Monelle tuli yllätyksenä tieto siitä, että pakollisesta jäsenmaksusta jää YTHS:n jäsenmaksun ja ylioppilaslehden kustannusten lisäksi Kajaaniin filiaalipalautteena 15,95€/opiskelija/vuosi. Opiskelija-aktiivien tavoitteena oli herätellä opiskelijatovereita miettimään, voimmeko olla tyytyväisiä niihin palveluihin, joita saamme tätä summaa vasten.
Teemapäivän aikana ylioppilaskunnan kajaanilaisjäsenillä oli mahdollisuus tutustua ylioppilaskunnan toimintaan. Ainakin osalle opiskelijoista selvisi, ketä opiskelijoita on huolehtimassa missäkin työryhmässä ja toimielimessä, että päätöksenteossa otetaan huomioon opiskelijoiden näkökulma ja etu. Tällä hetkellä opiskelijoiden edustajia on mukana ainakin ylioppilaskunnan edustajistossa, korkeakoulunopetuksen kehittämistoimikunnassa, tiedekuntaneuvostossa, yliopistokeskuksen hallituksessa, yksikköneuvostossa, opetuksen kehittämistyöryhmässä, opetusharjoittelun koordinaatiotyöryhmässä, kansalaisvaikuttamistyöryhmässä, AKAVA:ssa, Kainuun opiskelija-asunnot oy:n hallituksessa, ruokalatyöryhmässä, kirjasto- ja tiedonhallintatyöryhmässä, virantäyttötyöryhmässä ja valintatoimikunnassa.
Päivän aikana oli mahdollisuus osallistua tietovisaan. Visassa kysyttiin vastaajaan halukkuutta lähteä mukaan ajamaan opiskelijoiden etuja. Suurin osa koki, ettei heillä ole tällä hetkellä aikaa sellaiseen. Kaikilta visaan osallistuneilta (n.80) löytyi kuitenkin hienoja näkemyksiä opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Lähes järjestään opintoihin vaadittiin lisää käytäntöä. Toivottiin, että opetuksessa tulisi enemmän esille työelämän haasteet, ja että opettajakouluttajilla itsellään olisi vahva tuntuma koulun arkeen. Samoin opetusharjoittelua (nimenomaan kenttäharjoittelua) ja sivuainetarjontaa toivottiin enemmän. Opiskelijat toivoivat myös muutoksia laitoksemme opetusmenetelmiin (toiminnallisempaa, keskustelevampaa) sekä vapaampaa mahdollisuutta vaikuttaa omien opintojen etenemiseen. Opiskelijat ehdottivat, että harjoittelut ja monialaiset opinnot sidottaisiin vahvemmin toisiinsa, ja että opetukseen saataisiin enemmän didaktiikkaa. Toivottiin myös, että lukujärjestykset ja muu opetushenkilökunnalta tms. tahoilta tuleva informaatio löytyisivät myös netistä Kajaanin Kampuksen sivuilta. Matematiikan opiskelijat toivoivat tiiviimpää lukujärjestystä.
Meidän kajaanilaisten onnistunutta teemapäivää kruunasi se, että ylioppilaskunta-aktiiveja oli saapunut kampuksellemme Oulusta saakka. Vierailu oli jo toinen, jonka ylioppilaskunnan ydin eli hallitus ja sihteeristö ovat Kajaanin kevään aikana tehneet. Saimme huomata, että oululaisten mielenkiinto Kajaania kohtaan on kasvanut viime aikoina. Yhteistyömme tuleekin olla avointa ja aktiivista. Vain sen avulla varmistamme, että me kajaanilaiset opiskelijat saamme todellista vastinetta maksamallemme ylioppilaskunnan jäsenmaksulle. (EK)
Tutustu ylioppilaskunnan nettisivuille www.oyy.fi!
Monikulttuurisuutta silmästä silmään katsomassa
Kevät teki tuloaan, kun krookukset ja sinivuokot kukkivat kauniisti Malmössä 4.–10. huhtikuuta. Osallistuin opiskelijoiden kanssa Learning and Teaching in the Multicultural School or School with Diversity Challenges and Possibilities -nimiseen Nordplus Intense -kurssiin. Nordplusin järjestämän seminaarin aiheena oli oppiminen ja opettaminen monikulttuurisessa tai -muotoisessa koulussa. Tuon viikon aikana oli ilo paneutua Englannista, Färsaarilta, Grönlannista, Islannista, Norjasta Ruotsista ja Tanskasta tulleiden kollegojen ja opiskelijoiden kanssa monikulttuurisuuden ilmiöihin. Suomea edustivat Kajaanin yliopistokeskuksen lisäksi Oulun ja Lapin yliopistot.
Kurssille osallistuneet jakoivat keskenään tietoa ja kokemuksia kulttuurien kohtaamisesta ja kohtaamisen edistämisestä. Meillä oli tilaisuus osallistua kouluvierailuihin ja kuunnella luentoja kielen toisena vieraana kielenä oppimisesta. Kajaanilaiset osallistujat kuvailivat maahanmuuttajien kohtaamista Suomessa maamme lainsäädäntöön pohjautuvasti.
Luentoni (The Arts and Crafts Design and Teaching a Language) käsitteli käsityön, kielen ja kulttuurin oppimisen toisiinsa integroimista. Se ja demonstraatio: “The Dialogue of Uniting Hand, Language and Culture Learning. What can happen in the learning environment” herätti osallistujat keskustelemaan aiheesta.
Suomalaiset opiskelijat toimivat ”maahanmuuttajina”, kun käytimme tupsun tekemistä kä-ki-ku-oppimistyylin havainnollistajana. Se tempaisi mukaansa osallistujia. Varsin pian färsaarelainen ja islantilainen opiskelija alkoivat tilannekohtaisesti ohjattuna leikkimielisesti opiskella suomen kieltä.
Kehittämäni ja käyttämäni menetelmä koettiin Ruotsin monikulttuurisimmassa kaupungissa tehokkaana ja hyviä oppimiskokemuksia antavana. Koin kiintoisana ja antoisana käyttää kä-ki-ku-menetelmää uusissa konteksteissa. Totesimme yhdessä, että kieli ja sen oppiminen on muutakin kuin sen ”putkisilmäinen” opiskelu ja käsityö on enemmän kuin sen ”putkisilmäinen” tekeminen. (E-ML)
Mistä löytyy Suomen Murremestari 2005?
Suomussalmella on ilo ja kunnia isännöidä vuoden 2005 murteella puhumisen SM-kilpailuja lauantaina 23. heinäkuuta kello 13.00 alkaen. Leikkimielisen kilpailun tarkoituksena on elvyttää ja ylläpitää murteella puhumisen taitoa Suomen eri heimojen keskuudessa.
Kilpailun järjestää tänä vuonna Kainuun Elias Lönnrot -seura ja Suomen Heimot ry. yhteistyössä Kiannan Voima ry:n ja Suomussalmen kunnan kanssa.
Murteella puhumisen SM-kisoissa on kaksi sarjaa: yksilökilpailu ja joukkuekilpailu. Alueilla, joilta löytyy Suomen Heimot ry:n jäsenyhdistys, yhdistykset järjestävät karsintakilpailun.
Muilta alueilta halukkaat kilpailijat voivat ilmoittautua suoraan kilpailun järjestäjälle yksilökilpailuun. Kultakin alueelta mukaan pääsee kolme kilpailijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Alueet ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Kilpailun tuomaristoon kuuluu Suomen johtavia murreasiantuntijoita. Arvioinnissa tärkein mittari on murteen aitous. Kilpailuesityksen kesto on kolme minuuttia ja sen aihe on vapaa. Esitys voi olla muodoltaan puhe, pakina tai muu murretta esiintuova esitys. Lisätietoja säännöistä saa osoitteesta www.teatteriretikka.net. Kukin osallistuja voi halutessaan tehostaa esiintymistään asusteilla ja muin varustein.
Ilmoittautumiset ottaa vastaan Teija Juntunen Elias Lönnrot -seurasta,
puhelinnumero (08) 6122 388 tai 044 533 6116,
sähköpostiosoite teija.juntunen@kajaani.net.
Lisätietoja kilpailusta antaa järjestäjä: Kiannan Voima ry.
Eero Schroderus, 040 5865 380
s-postiosoite: teatteriretikka@netti.fi.
Kenestä Kainuun murremestari 2005?
Tämänvuotinen Kainuun murremestari valitaan lauantaina Suomussalmella Vanhassa Kurimossa kello 14.00. Kilpaan on ilmoittautunut kahdeksan osallistujaa Suomussalmelta, Kajaanista, Sotkamosta, Ristijärveltä ja Kuusamosta. Mukaan mahtuu vielä, sillä ilmoittautumisia otetaan vastaan vielä kilpailupaikalla tuntia ennen kisaa. Kilpailun järjestää Elias Lönnroth seura Kajaanista ja Esittävän Taiteen yhdistys Kiannan Voima Suomussalmelta. Kolmihenkisen tuomariston puheenjohtajana toimii kainuulaissyntyinen emeritusprofessori Alpo Räisänen Joensuun yliopistolta. Kilpailussa valitaan Kainuun edustajat heinäkuulla pidettävään valtakunnalliseen murrekilpailuun. (ES)
Mistä on käsityön moniulotteisuutta avartavat, kasvattavat luokka-aste ja oppimisympäristötyöt tehty?
On tunnettua, että esi- ja alkuopetukseen luontuu paperin, liiman ja saksien käytön oppiminen käsityöopetusta edeltävänä toimintana. Kuitenkin varhaiskasvatuksesta, esi- ja alkuopetuksesta saakka mielestäni on tärkeää paneutua pienten oppijoiden kanssa myös tekstiilimateriaalien käytön oppimiseen.
Tekstiilien määritelmän mukaan tekstiilejä ovat kaikki kankaat ja kaikki kudotut tuotteet. Oleellisena osana tekstiileihin liittyvät niiden materiaalit. Perustavaa laatua olevana lähtökohtana käsityöllisen toiminnan oppimisessa on kyse materiaalien käytön oppimisesta, sillä materiaalien valinta ja käyttö ovat tekstiilityön ilmaisukeinoja. Materiaalin käyttö suhteutuu siinä tehtävässä värien, menetelmien, työvälineiden ja -työtapojen oppimiseen. Näin ollen esimerkiksi kuvataiteen opetuksessa käsitellyillä asioilla ja oppisisällöillä pitäisi olla paikannettava ilmaisukanava siirryttäessä tekstiilimateriaalien käyttöön tekstiilitöiden oppimisessa. Näistä lähtökohdista on tarpeen pohtia kysymystä, mistä on käsityön moniulotteisuutta avartavat, kasvattavat luokka-aste ja oppimisympäristötyöt tehty? Ellei niitä ole, on niitä luotava ja kehitettävä. Tähän liittyen monialaisissa perusopinnoissa tehtävillä mallinäytteillä on kopioinnin sijasta monia käsityön oppimisen perustaa rakentavia tehtäviä. Mallinäytteen nimeä kantavina ne toimivat herätteinä, virikkeinä, ärsykkeinä ja kimmokkeina yhä uusille ja toisistaan poikkeaville variaatioille. Siitä ovat esimerkkeinä pinssi- ja neulakirjat, valovärjäystöineen, piparkakkumuottiin huovutuksineen, etupistojen käyttötarkoituksineen, helmikirjontoineen. (E-ML)
Pinssi- ja neulakirjojen tekemiseen käytettiin valovärjäyksen kuvioinnin variaatioita. Pienet oppijat onnistuvat varmasti lähtivätpä he sitten mustasta muovista leikatuista kuvioista, langanpätkistä muotoilluista ornamenteistä, napeista, neuloista jne. Huovutus piparkakku-muottiin on turvallista toteuttaa. Etupistoille tulee harsimisen sijaan huolitellun vaikutelman antavaa käyttöä ja helmikirjonta kruunaa huovutettujen hahmojen olemuksen.
Kermaleivoksiako, tulitikku- ja säilytysrasioiden kansia vai mitä?
Entäs kun karamellihahmot pukivat päälleen kevätkeijujen vaatteet!
Pellavahaltijatkin olivat käsityön materiaalien käytössä mukana:
Monikulttuurisen oppijaryhmän luokkapotrettiko?
Uudenlaisten pirtanauhojen virtuaaliparaati. (E-ML)
Vilkasta myös kesällä avoimessa yliopistossa
Kesän 2005 aikana yleisopintojen lisäksi on lähtenyt käyntiin kaksi approa, kirjallisuuden sekä puhe- ja ilmaisukasvatuksen. Molemmat ryhmät ovat käynnistyneet, mutta matti myöhäiset voivat vielä kysellä paikkoja ryhmiin. Myös syksyn 2005 avoimen yliopiston tarjonnasta Kajaanissa, voi jokainen löytää itselleen sopivia opintoja. Humanistisista tieteistä on tarjolla perusopintoja muun muassa elokuvatutkimuksesta 15 ov, historiasta 20 ov ja suomen kielestä 15 ov sekä aineopinnot kirjallisuudesta 20 ov. Kasvatustieteiden alalta voi opiskella erityispedagogiikan 15 ja 20 ov, kasvatustieteen 15 ja 20 ov, tieto- ja viestintätekniikan 15 ov sekä varhaiskasvatuksen 15 ov. Taito- ja taideaineista on valittavana sekä tekstiilityön että teknisen työn perusopinnot 15 ov. Luonnontieteistä opetusta annetaan maantieteen 16 ov, tietojenkäsittelytieteen 15 ov sekä johdatus tähtitieteeseen 2 ov. Kauppatieteistä tarjotaan markkinoinnin 15 ov, johdon laskentatoimen 3 ov, raha- ja pankkiteorian 3 ov sekä yritysjuridiikkan 12 ov. Yhteiskuntatieteistä valittavaksi tarjotaan hallintotiede 15 ov, psykologia 15 ja 20 ov, sosiaalityö 15 ov, työ- ja ihminen muutoksessa 15 ov, työ- ja organisaatiopsykologia 15 ov. Liikunta-, lääke- ja terveystieteistä valittavana on kansanterveystiede 15 ov, kuntoutus 15 ov sekä lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi 15 ov, terveyshallintotiede 15 ov ja terveystiede 15 ov. Muita avoimen yliopistossa tarjottavia opintoja ovat musiikkipedagogiikan perusteet 1 ov, musiikkiliikunta 2 ov, musiikkiterapia 1 ov, historia- ja yhteiskuntaoppi 5 ov, liikunta- ja terveyskasvatus 5 ov, kuvataide 5 ov ja seikkailukasvatus 5 ov. (JA)
Tervetuloa testaamaan sydän ja verenkiertoelimistön kuntoa!
UKK-kävelytesti järjestetään työpaikallanne maanantaina 23.5.2005. Testi aloitetaan klo 15.00 ja viimeistään klo 16.30 paikalle tulleet ehtivät vielä osallistua testiin. Testiin osallistuvia pyydetään tutustumaan oheiseen testiohjeeseen sekä täyttämään siinä olevat kysymykset sekä palauttamaa täytetyt lomakkeet testin alussa testaajille. Testipaikka on Vimpelin urheilu- ja ulkoilukeskuksessa urheilukentän juoksuradalla.
Tiedustelut
tth Marja Huotari puh. 020 581 6174
MEDIVIRE TYÖTERVEYSPALVELUT OY
Kajaani
Yliopiston tukemien liikuntavuorojen keskeytyminen kesän ajaksi
Oulun yliopiston rahallisesti tukemat liikuntavuorot Kajaanin uimahallissa, Vuokattihallissa (uinti ja sulkapallo), Body-Centerissä, Tupiinassa ja Kajaanin Keilahallilla keskeytyvät kesän ajaksi 1.6.–31.8.2005.
Hyvää jatkoa Sinulle Anne!
Elämän sanoitus:
rytmiä ja taukoja.
Sävelten summa
= Vielä suurempi nuottiavain.
Niin monet pidot,
liimat ja nidokset
olivat kuin voita leivälle.
Mutta me emme sano
hyvästejä keväälle,
läpimurtoja tulee vielä,
padot murtuvat ja riemun
letkajenkka kajahtaa.
Ystävät eivät unohda.Lea Suopelto 27.4.05
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) kesän numeroon 15.6.
mennessä mieluiten sähköisesti tänne.
|
Sivut päivitetty 19.05.2005 |
