TOUKOKUU 2002

---

 Ristiriitojen rakentava ratkaisu

 Työyhteisökouluttaja VTM Tuulikki Juuselan johdolla olimme 10.4.2002 Joutenlammella pohtimassa tärkeitä työyhteisöasioita. Aiheina oli muun muassa se, miten ristiriidat syntyvät, miten niitä ratkaistaan ja voiko niitä ennaltaehkäistä. Iltapäivän aikana saimme paljon hyödyllistä tietoa ja ajattelemisen aihetta. Konfliktien ratkaisemisessa on tärkeää löytää todelliset solmukohdat. Analyysin jälkeen tulisi miettiä yhdessä, miten yhteentörmäyksiin johtavat ongelmat ja epäkohdat voitaisiin poistaa. Työpaikan rakenteisiin, johtamistapoihin tai organisaatioon pesiytyneet ongelmat voivat heijastua työnjakoihin, tiedon kulkuun ja ihmisten käyttäytymiseen. Joskus esimerkiksi uudenlainen työnjako, tavoitteiden selkiinnyttäminen, tiedonkulun tehostaminen ja työnohjaus voivat lisätä työyhteisön toimivuutta.

Ongelmat eivät ole umpikujia
Kokonaiskuvan saaminen työyhteisön ongelmista ja konfliktiin johtaneista syistä edellyttää kaikkien osapuolten näkemysten kuuntelemista ja huomioon ottamista. On hyvä pohtia, mitkä ovat rakentavat menettelytavat ongelmien ratkaisemisessa ja tehdä ne tiettäväksi organisaation jäsenille. Keskinäistä luottamusta ja yhteistyötaitoja tulisi työyhteisössä rakentaa pitkällä aikavälillä ja mieluiten rauhallisista oloista ja tilanteista aloittaen.

Juusela erotti kaksi erilaista tapaa ratkaisujen löytämiseen: ongelmakeskeisen (purnaaminen, valittelu, syyllisten ja puutteiden etsiminen sekä kielteiset tulevaisuudenkuvat) ja ratkaisukeskeisen (mahdollisuuksien ja vahvuuksien löytäminen sekä myönteisen tulevaisuuden kuvitteleminen). Hän puhui myös yksimielisyyttä etsivästä konfliktin hallinnasta, jossa aktiivisesti kuunnellaan toista osapuolta, todetaan myönteisiä asioita ja etsitään rakentavassa hengessä vaihtoehtoja tilanteelle.

Juusela totesi, että kaikissa työyhteisöissä on vahvuuksien ohella myös ristiriitoja. Tulisikin pyrkiä luomaan työyhteisöön ratkaisukeskeinen ilmapiiri, jossa ristiriidat ymmärretään tavalliseen elämään kuuluviksi ilmiöiksi, joiden ratkaiseminen on pikemminkin haaste kuin hankala asia. Käsittelemällä ristiriitoja varhaisessa vaiheessa estetään niiden pitkittyminen ja paheneminen. Jos tavoitteena on oppiminen ja kehittyminen eikä vain suoriutuminen kulloisestakin päivästä, se heijastuu tapaan suhtautua virheisiin, paneutua asioihin ja tapaan ratkaista ongelmia. Tärkeä taito on myös kyky ottaa kritiikkiä vastaan. Työssä ja vaivassa opin tuntemaan myös itseäni. Tunnistetuista puutteista on mahdollista tuottaa uutta osaamista ja henkistä pääomaa organisaation käyttöön. Kriisi ja ristiriitojen rakentava käsittely voi olla myös sysäys uuteen myönteiseen kehityskulkuun.

Miten vaikutan työympäristööni?
Juusela herätteli miettimään kysymystä, mikä on yksilön ja mikä työyhteisön vastuu työpaikan ilmapiirin, asenteiden ja arvojen luomisessa. Hän totesi: "Jokaisen olisi otettava vastuu siitä, mitä tuo työhön mukanaan aamulla. Tuntuuko aamusi jo tympeältä ja työhöntulo vastenmieliseltä? Se heijastuu omassa käytöksessäsi sanattomana viestinä."

Työn pitäisi olla mielekäs haaste, jonka parissa aika kuluu mukavasti, mutta aina ei näin ole. Työelämän arki koettelee meitä toisinaan. Mieltä kaihertavat asiat on joskus hyvä puhua "ulos" ja näin tuulettaa myös tunteitaan. Tunteet "tarttuvat" helposti työntekijästä toiseen. Tämä tuulettaminen tulisi tapahtua kuitenkin sillä tavalla, ettemme vahingoita ja loukkaa toisia ihmisiä. Monesti joudumme kamppailemaan myös itsemme kanssa. Suurin voitto ei olekaan toisen, vaan itsemme voittaminen. Vastuu elämästämme ja käyttäytymisestämme kuuluu ensisijaisesti meille itsellemme.

Mielellämme toimimme yhteistyössä sellaisten ihmisten kanssa, jotka kuuntelevat meitä ja osoittavat ymmärtämystä. Fredrik Wislöff sanoo kirjassaan Elämäntaide, että "ihmiset ovat sitä, miksi heidät teemme". Eli ympärillä toimivien ihmisten reaktiot heijastavat meidän omaa sisimpäämme. Tämä antaa aihetta itsereflektioon. Millä tavalla kommunikoimme kollegoillemme? Taitomme joutuvat koetukselle etenkin silloin, kun joudumme käsittelemään ns. ikäviä asioita (epäkohtia, väärinkäsityksiä ja väärinymmärtämisiä). Kultainen sääntö (kohtele toista kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan) antaa hyvän ohjeen kaikkeen vuorovaikutukseen vaikka emme kykene sitä aina noudattamaan.

Harva on niin itsenäinen ja siten varustettu, ettei hän tarvitsisi tunnustusta ja hyväksyntää. Työn ilo, itseluottamus ja toimintakyky lisääntyvät pienestäkin rohkaisevasta sanasta. Tällaisia pieniä huomaavaisuuden eleitä voisimme viljellä enemmän, sillä ne eivät maksa mitään, mutta niillä on suuri kantava voima arjen työssä.

Työyhteisössämme on mahtavat voimavarat ja monipuolinen asiantuntemus. Yhteinen haasteemme on Juuselan sanoin, "miten saamme tästä yhteisöstä parasta mahdollista aikaiseksi". (MaH)

 

 

Pedaforum 8 v

Peda-forum piti vuosittaiset opetuksen kehittämisen teemapäivänsä kysymyksestä "Monitieteisyys opetuksessa ja oppimisessa". Valtakunnallinen opettajille, opetuksen kehittäjille ja suunnittelijoille tarkoitettu konferenssi kokosi n. 300 osallistujaa kaksipäiväiseen tapaamiseen Tampere-taloon 23.–24.04. 2000.

Tampereen yliopiston vararehtori Kari-Jouko Räihä johdatteli tervehdyksessään tieteidenvälisiin rajapintahankkeisiin tutkien niistä verkon kautta saatavaa yleiskuvaa ja kohteiden horisontaalista ja vertikaalista integroitumista. Merkittävä oli arkiajattelua tukeva huomio siitä, että monitieteisiä yksiköitä ja hankkeita syntyy paljon juuri e-learning sovelluksissa ja erilaisissa projekteissa. Käytännössä usean erikoistieteen tuntemuksen yhdistäminen tuottaa käyttökelpoisia tuloksia.

Merja Vanhala loi humoristisesti Peda-forumin ja Kati Koivu asiapitoisemmin IT-pedan ajankohtaiskatsauksen SYL:in terveiset välitti Leena Noronen. Opiskelijat vaativat hänen suullaan sivistysyliopistoa, mahdollisuutta opiskella laaja-alaisesti putkitutkintoja väistellen ja koota edellytyksiä uusiin ja ennalta aavistamattomiin tehtäviin, "Kapeakatseisuus ei hyödytä ketään," otsikoi Leena Noronen.

Kaksi alustusta: Tietoverkot ja tieteen rajat ja niiden tuoma opetuskulttuurin muutos laitosorganisaatiossa alustivat iltapäivän työpajoja. Purtavaa ajatuksille ja muutoshaasteille toi opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä Bolognan julistuksen hengessä. Liikkuvuutta ei voida mahdollistaa, ellei opetuksen rakenteita yhtenäistetä Euroopassa. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen palaaminen ja sisältöjen karsiminen opiskeluaikojen lyhentämiseksi, opintoviikkomäärityksistä luopuminen ja muuntyyppinen suorituspisteiden laskeminen odottelevat opetussuunnitelman uudistajia. Lehikoinen muistutti kylmän viileästi siitä, että Suomessa kansainvälistymisen haasteet on vasta alustavasti otettu vastaan. Laitoksissamme tarvitaan lisää ulkomaisia opettajia ja tutkinto-opiskelijoita. Hän lisäsi: Koska suomen ja ruotsin kielet eivät satu kuulumaan maailmankielien joukkoon, niin ei vielä ole selvä kuinka paljon halutaan ja kuinka paljon on pakko muuttaa korkeakoulujen kieleksi englanti. On olemassa maisteriohjelmia , joita jo nyt tarjotaan vain englanniksi. Kajaanin venäjän kielen ja kulttuurin maisteriohjelma on yksi näistä.

Anna Lehikoisen puheen loppumetreillä maalattiin kuvaa korkeakoulutuksesta palveluna palvelujen joukossa Euroopan opiskelijoille, jätettiin vain vähän raolleen ovi kysymykseen maksupalvelunako. Laadun arviointiin , erityisesti suhteessa yksityisiin yliopistoihin ei vielä ole olemassa yhtenäisiä edellytyksiä. Kansainvälistyminen kuitenkin joka tapauksessa tuo laatua ja on tärkeä laadun indikaattori, päätti Lehikoinen puheenvuoronsa.

Iltapäivän teemaryhmissä tuntui kuin olisi päässyt virkistävään keitaaseen. Osallistuin niistä kaikista viidestätoista työpajasta siihen, joka pohti tieteelliseen ajatteluun opettamista ja oppimista monitieteisten pienryhmäkeskustelujen pohjalta. Vetäjän Asko Karjalaisen innostavan juonnon vuoksi olin ylpeä siitä että oli Oulun yliopistosta. (AHe)

 

Pohjois-Suomen lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus

Opettajankoulutusyksikön yksikköneuvosto päätti kokouksessaan 7.5.2002 perustaa Pohjois-Suomen lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskuksen Kajaanin yliopistokampukselle. Keskuksen perustaminen on jatkoa 15 vuotta jatkuneelle liikunta- ja terveyskasvatuksen kehittämistyölle Kajaanissa. Keskus on vahva alueellinen, merkittävä kansallinen ja kehittyvä kansainvälinen lasten liikunnan ja terveyskasvatuksen tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen keskus. 

Keskuksen tavoitteena on vakinaistaa Pohjois-Suomen liikunnan ja terveystiedon opettajien koulutus ja tutkimus. Keskuksen toiminta-alueet ovat liikunta- ja terveyskasvatuksen tutkimus- ja kehittämistyö sekä koulutus. Eri toiminta-alueita hoitaa keskuksen opetus- ja muu henkilöstö liikuntakasvatuksen professorin (sisältyy hanke-esitykseen) johdolla. 

Tutkimuksen painopistealueita keskuksessa ovat mm. lasten päivittäisen liikunta- ja terveyskasvatuksen ja perheliikunnan toimintamallien kehittäminen sekä liikuntamotivaatioon liittyvien tekijöiden selvittäminen. Tutkimuksen painopisteisiin kuuluu myös erilaisten koulutusmallien kehittäminen liikunta- ja terveystiedon opettajankoulutukseen. Keskuksessa ohjataan opinnäytetöitä liikunta- ja terveyskasvatuksen teema- ja graduryhmissä. Opiskelijalla on mahdollisuus alan jatko-opintoihin liikunta- ja terveyskasvatuksen monitieteisessä tohtorikoulussa.

Keskuksen koulutuksellisena päätehtävänä luokanopettajien ja varhaiskasvattajien peruskoulutuksen lisäksi on
·         kouluttaa sivuaineopintojen kautta liikunnan ja terveystiedon aineenopettajia Pohjois- ja Itä-Suomen tarpeisiin
·         kouluttaa liikunta- ja terveyskasvatuspainotteisia luokanopettajia ja varhaiskasvattajia (16-20 opiskelijan lisäryhmä, sisältyy hanke-esitykseen)
·         tarjota ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä erilaista tilauskoulutusta.

Keskuksessa toteutettavat erilliset projektit ja hankkeet osaltaan vahvistavat liikunta- ja terveyskasvatuksen kehittämistyötä Pohjois- Suomessa.

Keskuksen merkittäviä yhteistyökumppaneita tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistyössä ovat Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Kainuun kesäyliopisto, Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja muut mahdolliset yliopistolliset yhteistyötahot. Muita kansallisia yhteistyökumppaneita ovat Opetushallitus, Nuori Suomi, SVOLI ja SLU:n eri lajiliitot. Alueellisen vaikuttamisen yhteistyökumppaneita ovat mm. Oulun lääninhallitus, Kainuun Liitto, Kainuun Liikunta, Kajaanin kaupunki, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Vuokatin urheiluopisto sekä alueen urheiluseurat ja järjestöt. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty Englannin Exeterin yliopiston, Venäjän Karjalan Petroskoin pedagogisen yliopiston sekä Venäjän Karjalan opetusministeriön ja fyysisen kulttuurin, urheilun ja matkailun ministeriön kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä pyritään laajentamaan.

Keskus toimii Oulun yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti. Keskukselle perustetaan johtokunta, jossa edustettuina ovat keskeisimmät yhteistyötahot ja taustayhteisöt. Johtokunnan tehtävänä on päättää keskuksen toiminnallisista suuntaviivoista ja strategiasta.

Kajaanin opettajankoulutusyksikkö käy lasten liikunta- ja terveyskasvatuskeskuksen tulosneuvottelut Oulun yliopiston hallinnon kanssa. Keskus laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman johtokunnan päättämien strategisten suunnitelmien ja suuntaviivojen mukaisesti Kajaanin opettajankoulutusyksikön yksikköneuvoston hyväksyttäväksi. Keskus pyrkii hyödyntämään myös ulkopuolista rahoitusta toimintansa kehittämisessä ja vahvistamisessa.

Liikunnanopetuksen kehittämisseminaari 25.–26.4.2002
Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti järjesti yhteistyössä Oulun lääninhallituksen sivistysosaston kanssa Liikunnanopetuksen kehittämisseminaarin kampuksella ja Kajaanihallilla. Seminaarin avasi koulutuspäällikkö Anneli Pönkkö ja koulutoimentarkastaja Esko Lämsä (kuvassa etualalla). Seminaariin osallistui 62 liikunnanopettajaa ja liikuntaa opettavaa opettajaa sekä kuntien liikuntasihteereitä Oulun ja Lapin lääneistä.

Seminaarin tavoitteena oli tarjota aineksia liikunnan opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämiseen esiopetuksesta toisen asteen liikunnanopetukseen. Opetusneuvos Tytti Luukko (kuvassa keskellä) Opetushallituksesta valotti tämän hetkistä tilannetta opetussuunnitelman perusteiden kehittämisessä. Perusopetuksen 1.–2. luokkien opetussuunnitelman perusteiden lisäksi hän esitteli 3.–9. luokkien ja lukion alustavia suunnitelmia.

 

Kajaanissa kehitettyjä liikuntakasvatuksen toimintamalleja, päivittäistä liikuntaa ja perheliikuntaa, esittelivät Eeva-Liisa Sarlin ja Anneli Pönkkö. Käytännön liikuntaharjoitusten osuudesta vastasi pitkäaikainen yhteistyökumppani Jyväskylästä, lehtori Erkki Tervo, jonka aiheena oli ”kehonhallintaa ja onnistumisia telinevoimistelun avulla”.

 
Kehonhallintaa Erkki Tervon tapaan

Ensimmäisen seminaaripäivän iltana tutustuttiin Kajaanin kaupungin liikuntapalvelujen ja koululiikunnan yhteistyömalliin, jota esittelivät yhteyspäällikkö Pentti Pönkkö ja apulaisrehtori Matti Sirkka. Vapaamuotoista keskustelua jatkettiin Kajaanin kaupungin ja Kainuun Liikunta ry:n isännöimän buffet-iltapalan merkeissä Kaukametsässä.

Seminaari oli merkittävä askel rakennettaessa Pohjois- ja Itä-Suomen liikunnan asiantuntijoiden yhteistyöverkostoa. Projektin tavoitteena on, että koulutusyhteistyö Oulun lääninhallituksen kanssa jatkuu syksyllä terveystiedon kehittämisseminaarin merkeissä.

Rytmi- ja tanssielämyksiä kouluun
Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojektin 26.–27.4. järjestämälle kurssille osallistui 37 varhaiskasvattajaa, luokanopettajaa ja liikunnanopettajaa eri puolilta Pohjois- ja Itä-Suomea. Koky:n pitkäaikainen tuntiopettaja, kansantanssin opettaja ja tanssikouluttaja Antti Savilampi johdatteli suurella innostuksella kurssilaisia erilaisten ja eri ikäisille lapsille sopivien rytmi- ja tanssiharjoitusten maailmaan. Osallistujat saivat mukaansa tukevan opetuspaketin videoineen oman opetustyön kehittämiseksi.

Valtakunnallinen terveystiedon opettajankoulutuksen keskustelufoorumi kokoontuu Kajaanissa 19.9.2002
Kuluneen lukuvuoden aikana eri yliopistoissa on suunniteltu terveystiedon aineenopettajien koulutusta. Yhteisten linjausten löytämiseksi suunnitelmiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos professori Lasse Kannaksen johdolla ja yhteistyössä opetushallituksen kanssa on koonnut valtakunnallisen keskustelufoorumin. Koky:n edustajina keskustelufoorumissa toimivat koulutuspäällikkö Anneli Pönkkö ja koulutussuunnittelija Sannaleena Tuomikoski.

Keskustelufoorumi on kokoontunut neljä kertaa kertaa Jyväskylässä ja Helsingissä, jossa on esitelty yliopistojen suunnitelmia ja kehittämishankkeita. Kajaanissa Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti yhteistyössä kesäyliopiston kanssa toteutti terveyskasvatuksen 15 ov kuluneen lukuvuoden aikana. Terveyskasvatusta opiskeli 39 opiskelijaa, joista osa on Koky:n opiskelijoita. Suorittamalla terveyskasvatuksen sivuaineena opiskelijat halusivat hankkia itselleen lisää asiantuntemusta tilanteessa, jossa terveystieto tulee oppiaineeksi myös perusopetukseen. Ensi syksynä alkaa uusi terveyskasvatuksen 15 ov:n opintokokonaisuus ja keväällä 2003 tavoitteena on aloittaa 20 ov:n aineopinnot.

Valtakunnallisen terveystiedon opettajankoulutuksen keskustelufoorumin seuraavaa kokoontumista 19.9. isännöi Kajaanin opettajankoulutusyksikkö.

Sivuaineopintojen kautta liikunnan aineenopettajaksi
Jyväskylän yliopiston, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opetussuunnitelman mukaiset, aineenopettajapätevyyden tuottavat liikunnan sivuaineopinnot voi suorittaa Jyväskylän, Turun tai Kajaanin opettajankoulutusyksiköissä. Pitkäaikaiseen liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa tehtyyn yhteistyöhön perustuen Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on saanut näiden opintojen toteuttamisoikeuden jo vuonna 1994. Turku on tehnyt Jyväskylän kanssa oman sopimuksensa opintojen toteuttamisesta vuonna 2001.

Liikunnan sivuainekokonaisuuteen voivat pyrkiä hakijat, jotka suorittavat tai ovat suorittaneet yliopistossa tutkinnon, joka tähtää opettajankelpoisuuteen (tutkinnossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot). Kuhunkin koulutusyksikköön valittavien sivuaineopiskelijoiden kiintiö on 12 opiskelijaa.

Sivuainekokonaisuuden laajuus on ollut 44 opintoviikkoa. Opintojen laajuus selittyy toisen opetettavan aineen, terveystiedon opintojen osuudella (8 ov) osana kokonaisuutta. Terveystiedon tultua oppiaineeksi, se laajeni omaksi sivuaineeksi ja sen osuus liikunnan sivuainekokonaisuudessa vähenee. Opetussuunnitelmamuutoksen jälkeen liikunnan sivuaineopintojen opintoviikkomääräksi jäänee 36–37 opintoviikkoa.

Kiinnostus opintoja kohtaan on lisääntynyt ja sivuainehakijoiden määrä kasvanut niin, että pidettiin tarkoituksenmukaisena tarkistaa opintojen hakumenettely. Sivuainevalinnat on tänä keväänä uudistettu ja irrotettu liikunnan pääaineopiskelijoiden valintakokeista omaksi pääsykokeekseen. Kaksivaiheinen valinta tapahtuu kuitenkin edelleen liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa Jyväskylässä. Ensimmäisessä vaiheessa hakijan pistemäärä lasketaan yliopisto-opintojen, liikunta-alan työkokemuksen ja alan muiden opintojen perusteella. Esivalinnan perusteella valintakokeisiin kutsutaan 110 opiskelijaa. Toisen vaiheen valintakokeeseen kuuluu kaikille pakollisina kirjallinen koe, liikuntakoe ja soveltuvuuskoe.

Kirjallisessa kokeessa tentitään liikunnan yhteiskunnallista näkökulmaa valottava teos: Haasteena huomisen hyvinvointi (2000). Liikuntakokeet järjestetään neljässä liikuntaympäristössä; voimistelu-, palloilu-, ulkoliikunta- ja vesiliikuntaympäristössä. Soveltuvuuskokeen avulla arvioidaan hakijan kykyä tehdä havaintoja ja analysoida liikuntatilannetta sekä hakijan vuorovaikutustaitoja ryhmätilanteessa. Soveltuvuuskoe sisältää videon katselua ja analysointia sekä osallistumisen ryhmäkeskusteluun.

Tämän kevään hakuaika päättyi 28.3. ja valintakoe pidettiin 26.4. Liikunnan sivuainekokonaisuuteen haki 176 hakijaa. Heistä 120 kutsuttiin kokeisiin. Kajaaniin pyrkineitä oli 85 ja heistä 49 osallistui valintakokeeseen. Kajaaniin valittiin tänä vuonna 12 opiskelijan kiintiön yhdellä ylittävä 13 opiskelijaa. Valituksi tulleet opiskelijat ovat Jukka Juutinen, Timo Welsby, Jari Pekka Marjala, Ulla Hyttinen, Marita Pesola, Jani Komulainen, Maija Haapasalo, Miia Mäntykoski, Paula Kari, Sirpa Jauhiainen, Ari Pekka Roppola, Sari Anttonen ja Henna Holopainen. Valituista viisi on Kajaanin opettajankoulutusyksikössä opintojaan suorittavia opiskelijoita. Varasijoille valittiin 5 opiskelijaa. Liikunnan sivuaineopinnot aloitetaan perinteisellä elokuun intensiiviviikolla 19.–23.8.

Liikunta- ja terveyskasvatuksen www-sivut
Liikunta- ja terveyskasvatuksen www- sivut ovat työn alla ja työversiona nähtävillä osoitteessa http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/liikjaterv/. Kampuksen kokonaisuudessa liikunta- ja terveyskasvatuksen sivut eivät vielä sijaitse ”oikeassa paikassaan”, mutta löytyvät toistaiseksi seuraavien klikkausten päästä: yläpalkista ”opettajankoulutus” à vasemmasta palkista ”avoin yliopisto ja projektit” à ”liikunta- ja terveyskasvatus”. Sivuilta puuttuu vielä paljon kirjoitettua sisältöä, mutta idea ja rakenne ovat nähtävissä. Toivomme, että kampuksen väki vierailisi sivuilla ja antaisi kommentteja ja palautetta yksikön liikuntatyöryhmälle sivujen kokonaisuudesta ja sisällöstä. (SL.T.)

 

 

Konsertti, teemana kainuulaiset runoilijat 18.4.2002

Martti Hela-salissa oli 18.4 juhlahetki musiikin merkeissä. Kajaanin OKY:n musiikin sivuaineopiskelijat järjestivät opettajiensa Helena Haatajan ja Heljä Tervon johdolla täyteläisen kevätkonsertin. Konsertin lähtökohtana olivat kainuulaisten runoilijoiden tekstit. Konsertti liittyi juhlavuosiin Lönnrot 200 v. ja 450 v. Kainuun asutuksesta.

Monelle esiintyjälle konsertti oli ensimmäinen kokemus kuoron johtajana, solistina, kuorolaulajana tai säestäjänä. Koko syksyn ja kevään ahkera harjoittelu ja pukuhuoneen ennakkojännitys palkittiin onnistuneella konsertilla. Runsaslukuinen yleisö antoi oman panoksensa konsertin onnistumiselle väkevällä yhteislaululla. Myös yhteislaulut oli koottu kainuulaisten runoilijoiden teksteistä.

Laulun opettaja, Helena Haataja toivotti konserttiyleisön iloisesti tervetulleeksi. Hän kertoi illan kuluessa myös taustoja konsertin kappaleiden säveltäjistä ja runoilijoista. Yhteislaulujen säestäjinä oli lukuisa joukko pianonsoiton opiskelijoita: P.Karjula, M. Juntunen, E. Koponen, A. Ronkainen, J. Kinnunen, A-L. Nuolioja, A. Määttä, H. Sved ja K. Ahola. Opiskelijoista koottu kuoro esitti Heidi Svedin säestyksellä viisi kappaletta: Aallon kehtolaulu (runoilija Asp ja säveltäjä ovat molemmat kainuulaisia), Pyry (Hela), Narvan marssi (Hela suom.), Lähteellä (Lönnrot suom.) ja Sydänmaan lammella (Kianto). Sydänmaan lammella oli kuoron, säestäjän ja solistin, Tanja Heikkisen yhteisesitys. Tanja tulkitsi pehmeästi, mutta varmasti herkän kappaleen. Kuoroa johtivat taitavasti vuorollaan Heljä Pönkkö ja Johanna Kinnunen. Muita sooloesityksiä olivat Jaana Ala-Mattilan kauniisti tulkitsema Huutolaistytön kehtolaulu (K. Leino) ja Juuso Kopperoisen sekä Johanna Kinnusen duetto Oi kiitos sä Luojani (Leino). Johanna joutui yllättäen laulamaan varsinaisen esiintyjän ollessa poissa, mutta pienen alkukankeuden jälkeen pari tulkitsi täyteläisesti tämän vanhan, kauniin kappaleen.

Tilaisuus päättyi kevätillan hämärtyessä yhteislaulukappaleeseen Kun päivä mailleen vaipuu. Konsertin jälkeen kukin lähti yhtä muistoa ja tunnelmaa rikkaampana kotiin. Kiitos konsertista! (Sisko Kemppainen)

 

Tekstiilin alkuopetuskurssi

Kuiduista villa ja pellava, pääsivät alkuopetuskurssin tekstiilityössä monien käsien muokkaukseen. Sitten huopahattuisten pellavalettihaltijoiden piiri asettui yhdessä karamellikaravaanin kanssa paraatiin hyvää kevättä ja kesän alkua toivottamaan! 10.5.2002 (E-M.L.)