TAMMIKUU 2011
Neljän yliopiston yhteistyö jatkuu Kajaanin yliopistokeskuksessa
Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen rehtorit allekirjoittavat perjantaina 14.1.2011 yhteistyösopimuksen vuosille 2011–2012 Kajaanin yliopistokeskuksessa toteutettavasta toiminnasta. Tilaisuus pidetään Kajaanin kaupungintalolla kokoussali Brahessa alkaen klo 9.00. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
Allekirjoitettavan sopimuksen perusteella kaikki neljä yliopistoa jatkavat toimintaansa Kajaanin yliopistokeskuksessa. Jokainen yliopisto on uudessa toimintalinjauksessa tarkentanut toimialojaan omien strategisten linjaustensa mukaisesti. Niiden mukaan Oulun yliopisto vastaa yliopistokeskuksen toiminnan koordinoinnista sekä sähkö- ja tietotekniikan, biotekniikan, tietojenkäsittelytieteen, lääketieteen, kasvatustieteiden ja aikuiskoulutuksen aloista.
Itä-Suomen yliopisto toteuttaa mittaustekniikkaan ja optiikkaan sekä biotekniikkaan ja elintarviketutkimukseen liittyvää toimintaa. Jyväskylän yliopisto vastaa liikuntatieteistä ja Lapin yliopisto toteuttaa taideteollista alaa, matkailua, yhteiskuntatieteitä ja aluetutkimusta koskevaa toimintaa.
Yhteistyösopimuksen allekirjoittavat Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ja Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola.
Rehtori Lauri Lajusen mukaan Oulun yliopisto vahvistaa toimintaansa Kainuussa. "Yliopiston Kajaaniin osoittama perusrahoitus on alkaneena vuonna noin 180 000 euroa suurempi kuin vuonna 2010. Lisäksi Oulun yliopisto on neuvotellut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuotuisen 150 000 euron starttirahoituksen tutkimuskeskus CEMIS:ille kahdeksi vuodeksi, siis yhteensä noin 300 000 euroa", hän sanoo.
Lajunen jatkaa, että Oulun yliopisto tulee keskittämään voimavaransa Kajaanin kaupungin kanssa tehtyjen linjausten mukaisesti CEMIS-toimintaan ja aikuiskoulutukseen. Oulun yliopiston henkilöstöä Kajaanin yliopistokeskuksessa työskentelee kaikkiaan noin 150 henkilöä, joista 60 opettajankoulutusyksikössä ja normaalikoulussa sekä noin 90 aikuis- ja täydennyskoulutuspalveluissa ja CEMIS-OULU-tutkimusyksikössä.
Kajaanin yliopistokeskuksen hallintomalli on uudistunut vuoden 2011 alusta alkaen. Se toimii Oulun yliopiston erillislaitoksena, jota johtavat johtokunta ja johtaja. Yhteistyöyliopistojen rehtorit osallistuvat vuotuiseen yliopistokeskusneuvotteluun, jossa käsitellään yliopistokeskuksen strategia ja toimintasuunnitelma. Keskuksen johtoryhmään kuuluvat jäsenyliopistojen alueellisten toimintayksiköiden johtajat. Yliopistokeskuksen johtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa yliopistokeskuksen toimintaan osallistuvien yliopistoyksiköiden yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi sekä yhteydet alueellisiin rahoittajiin ja sidosryhmiin.
Vesa Virtanen jatkaa Kajaanin yliopistokeskuksen johtajana
21.12.2010 tekemällään päätöksellä on rehtori Lauri Lajunen määrännyt tutkimusjohtaja, dosentti Vesa Virtasen toimimaan Kajaanin yliopistokeskuksen johtajana ajalla 1.1.2011–31.12.2012.
(Juha Vartiainen)
Kolmas liikuntateknologian maisteriohjelma alkaa Vuokatissa
Vuokatin Snowpoliksessa käynnistyi vuoden alussa jo kolmas Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian maisteriohjelma. Liikuntabiologian laitoksen järjestämässä ohjelmassa aloittaa vuonna 2011 yhteensä 22 uutta maisteriopiskelijaa.
Vuonna 2004 EU:n ja Sotkamon kunnan myöntämällä rahoituksella alkaneeseen koulutusohjelmaan on rahoitus turvattu vuoteen 2013. Ohjelman aikana on valmistunut 26 liikuntateknologian maisteria ja ensimmäisen Vuokatin tohtorin odotellaan väittelevän tänä vuonna. Myös liikuntateknologian tutkimus- ja tuotekehitystyö on edistynyt vauhdikkaasti osana Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa. Kajaanin yliopistokeskuksen toimijat Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Lapin yliopisto allekirjoittivat jatkosopimuksen Kajaanissa 14.1.2011. Jyväskylän yliopiston vastuualueena yliopistokeskuksessa on liikuntatieteet.
- Kajaanin yliopistokeskuksessa toimiva mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskuksen CEMIS vahvistaa entisestään alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteisvoimin pystymme aktivoimaan hanketoimintaa ja teknologiakehitystä. Liikuntateknologian maisteriopiskelijoiden opinnäytetöitä pystytään jatkossa erinomaisesti yhdistämään CEMIS-projekteihin, Vuokatin yksikössä työskentelevä Jyväskylän yliopiston professori Vesa Linnamo toteaa.
Tutkintoja, tieteellistä tutkimusta ja työpaikkoja Kainuuseen
Liikuntateknologian opiskelijat ovat maisteriohjelman edesauttamina työllistyneet noin 25 työpaikkaan, josta pääosa sijaitsee Kainuun alueella. Yhteistyötä on ollut lähes 30 yrityksen ja 10 koulutus- tai tutkimusorganisaation kanssa. Henkilöstöä Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikössä on tällä hetkellä yhdeksän. Tieteellisiä alkuperäisartikkeleita Vuokatin tiimi on julkaissut viimeisen kolmen vuoden aikana 25 ja kansainvälisiä kongressiabstrakteja 30 kappaletta.
- Jyväskylän yliopisto on vastannut liikuntateknologian alueella Kainuusta tulleeseen tilaukseen. Liikuntatieteellisenä keskuspaikkana Jyväskylän yliopisto pitää Vuokattia kiinnostavana toimintaympäristönä, jossa voidaan toteuttaa erityisesti talviliikunnan opetus-, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Yhteistyö CEMISin kanssa parantaa toimintaedellytyksiä entisestään mittausteknologian kehittämisen ansiosta, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen kuvailee.
Tietotaitoa pohjoismaisten hiihtolajien valmennukseen
Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikkö on erikoistunut kehittämään niin yksilöllisiä liikunta- ja hyvinvointimittauksia kuin teollisuuden käyttämiä, vaativia mittausteknologioita. Vuokatissa on tutkittu muun muassa hiihdon mittausjärjestelmiä, biosensoreita sekä lumen ominaisuuksia mittaavia sensoreita.
- Tänä vuonna tavoitteenamme on panostaa erityisesti pohjoismaisiin hiihtolajeihin niin, että tutkimustieto saadaan vietyä nopealla aikataululla myös valmennuksessa hyödynnettäväksi, professori Vesa Linnamo väläyttää.
Koulutuksessa hyödynnetään biomekaanisen, fysiologisen ja valmennus- ja testausopin tietotaidon tuomia mahdollisuuksia teknologian kehittämisessä. Opinnäytetyöt pyritään toteuttamaan yhteistyössä yritysten kanssa. Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi liikkumisen apuvälineet ja kuntoliikunnan testaus- ja harjoitteluvälineiden kehittäminen. Koulutusta, joka on osa Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa, rahoittavat Kainuun ELY-keskus ja Jyväskylän yliopisto. Lisäksi samanaikaisesti on käynnissä Kainuun maakunta- kuntayhtymän tukema laiteinvestointihanke. Tutkimusympäristönä keskeinen on Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS, joka on Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä kahden tutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) yhteinen, sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus.
Lisätietoja:
professori Vesa Linnamo, Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, puh. (014) 260 3162, 040-5044800, vesa.linnamo(at)jyu.fi
Satutunnit alkoivat keskiviikkona 12.1.
80 satutuntia kajaanilaislapsille keväällä 2011
Satutunnit alkoivat jälleen keskiviikkona 12.1. Kajaanin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat pitä-vät satutunteja 12.1.–1.6.2011 välisenä aikana joka keskiviikko. Satutunnit alkavat pääkirjaston Mielikki-salissa, Lehtikankaan sekä Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat pitävät satutunteja myös Keskussairaalan lastenosaston potilaille. (Juha Vartiainen)
Yliopistokeskuksen muutto
Vuoden vaihteessa yliopistokeskuksen toiminnat Intteri-rakennuksesta ja TOL:n projektitoiminnat Linnan tiloista keskitettiin Mittalaitelaboratorion tiloihin Petäisenniskaan. TOL:n opetuspuolelta kaksi henkilöä siirtyivät vastaavasti kampukselle päärakennukseen. Muutto kosketti kaikkiaan pariakymmentä henkilöä. Muuttoapuna talkoilivat Kajaanin Hokin juniorijoukkueiden vanhemmat. Virastomestari Marko Kananen toimi muutto-operaation ”nokkamiehenä”. Milan puolella muuttoa organisoi Veijo Sutinen.
Muutto tapahtui rivakasti ja vauhdilla. Kiitos Hokin junnujen vanhemmille! Kaikki ovat nyt paikkansa löytäneet. Muuton myötä palvelupisteen toimintoja, yliopistokeskuksen hallinto sekä Kajaanissa toimivat Mittaustekniikan yksikön, Cemis-Oulun projektit saatiin keskitettyä yhteen paikkaan. Toimintojen keskittämisellä saadaan huomattavat tilakustannusten säästöt. (Vuokko Tolonen-Junttila)
Tuula Nygård eläkkeelle
Projektisihteeri Tuula Nygård jäi eläkkeelle 31.12.2011 Biotekniikan laboratoriosta. Läksiäisiä vietettiin 27.1.2011.
Kiitokset kahdenkymmenen vuoden työtoveruudesta
Haluan kiittää vielä näin Kampuslehden kautta kaikkia työtovereita, teitä jotka pääsitte läksiäisteni yhteislaulutilaisuuteen ja teitä jotka ahersitte töissänne samaan aikaan. Erikoiskiitos vielä kerran laulutilaisuuden taitaville vetäjille ja säestäjille Anjalle, Paulalle ja Marikalle – ja samalla kaikille taideaineiden opettajille ja opiskelijoille, jotka ovat luoneet meille monta antoisaa hetkeä musiikin, kuvataiteen, teatterin keinoin. Olette monin tavoin tuoneet väriä arkipäiviin.
Kiitoksen sanoja pitäisi jakaa kaikille. Erikoisesti haluan nostaa esiin taitavat ja kärsivälliset atk-ihmiset, jotka ovat pelastaneet minut monesta ”mitä minä nyt teen” -pulmasta sanomatta kertaakaan kysyjää tyhmäksi (sitä en tiedä mitä ovat ajatelleet!). Ja toinen suuri kiitos virastomestareille; tehtäviini kuuluivat mm. juhlien järjestelyt ja sehän tarkoittaa suurta määrää esineiden ja asioiden siirtelyä paikasta toiseen nopeasti ja huolella. Marko tarkisti vuosien kokemuksella kaikki nyanssit. Vieläkin muistan sen julmetun ison joulukuusen, jonka hän hankki henkilökunnan pikkujouluun sinä vuonna kun säästettiin.
Ja kiitos kaikille opiskelijavalintatoimikunnille, joiden sihteerinä olen ollut nämä vuodet. Opiskelijavalinnathan sattuivat aina kesän kuumimpaan aikaan olivat ne sitten elo- tai kesäkuussa, joku taika siinäkin, mutta sinnikkäästi raadit kokoontuivat tehtäviinsä. Erikoisesti puheenjohtajat ovat olleet luotettavia yhteistyökumppaneita. Kiitos Irma, Aili, Seppo, Hilkka. Opintotoimistossa erikoisesti Marja-Liisa piti pisteet ja luvut järjestyksessä. Hyviä valintoja me tehtiinkin joka vuosi suuresta hakijajoukosta, opiskelijat ovat valmistuneet tavoiteajassa ja sijoittuneet työelämään, kuka minnekin. Kiitos virkeille, lahjakkaille opiskelijoille. Opettajankoulutushan antaa mahdollisuuden myös muihin kuin opettajan ammattiin ja sitä mahdollisuutta näyttää käyttävän 20–30 % valmistuneista. Tarvelaskelmat heittävät tältäkin osin.
Kiitos pomolle, Juhani Suorttille, työntekijöihin luottavasta johtamistavasta. Tapasi uskoa ihmisiin kannusti ja rohkaisi. Kajaanissa oli maan ensimmäinen varhaiskasvatuksen professuurikin. Kaudellasi talo todella kehittyi, jatkuvasta puolustustaistelusta huolimatta.
Tekisi mieli muistella monia hassuja sattumuksia vuosien varrelta. Mielenkiintoisimpia vierailuja kampuksella ovat olleet vanhojen seminaarilaisten luokkakokoukset ja muistelut kesäisin. Reijo kertoo seminaarin historiassaan, että asuntolan valvojan työ oli vähemmän haluttua. Seminaarilaisten muistelusten mukaan homma oli mahdoton: kuulostavat menneen mielitietyn luo seinienkin läpi. Vierailuillaan pariskunnat haluavat ehdottomasti käydä Intterin käytävillä tuijottamassa suljettuja työhuoneiden ovia: tuolla me tavattiin! Intteriä saa moni kyläkoulu kiittää pariskuntaopettajistaan. Mihinkähän muistelijat jatkossa kokoontuvat?
Monta mielenkiintoista projektia on työvuosiin mahtunut. Opettajan koulutukseen läheisesti liittyvä kulttuurikasvatus poiki EU-projekteja ja maisterikoulutuksia kunnes hankkeet hallinnollisesta syystä valuivat muualle... Pettymyksiä on ollut, suurin tietysti yliopiston hallituksen viimekeväinen päätös lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutus. Päätöksen kauaskantoista merkitystä ei vielä tajuta Kajaanin kaupungissa, katukuvan hiljeneminen aikanaan havahduttanee päättäjätkin. Ties kuinka monen kerhon, liikunta- ja kulttuuriharrastuksen vetäjät, opettajat ja opiskelijat, poistuvat vähitellen kaupungista.
Hyvä työnantaja pitää huolen työntekijöistään myös talouden puristuksessa, näinhän strategioissa sanotaan. Muutamia erityisen pulmallisia tilanteita tulee esiin. Määräaikaisten työntekijöiden tilanne on epävarma. Monessa perheessä mietitään nyt mitä isän tai äidin työn siirto Ouluun tai loppuminen merkitsee. Ongelmallista muutto on myös kaikille pienipalkkaisille. Lähellä eläkeikää olevien kohdalla työn katoaminen on pulmallista. Muutoksen tukipalveluissa – kiitos teille – kävi selville mm. se, miten erilaisin tukipaketein työnantaja voi hyvästellä työntekijänsä.
Kainuussa on aina selvitty, on kestetty nälkävuodet, sodat, raskaat työt. On totuttu menemään pienestäkin raosta läpi ja elämä on jatkunut. Tästäkin muutoksesta – vaikka jokainen päivä tuo jonkin uuden kurjan uutisen- työntekijät selviävät.
Voimia ja jaksamista, uskoa tulevaisuuteen teille kaikille! (Anja Hongisto, suunnittelija evp)
Matkani Etelä-Arfikkaan
Joulukuun 28.päivänä lähden 30 asteen pakkasesta toiselle puolelle maapalloa, Etelä-Afrikan 30 asteen helteeseen. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevassa Etelä-Afrikassa vuodenajat ovat päinvastaiset kuin täällä pohjoisessa: kesä on marraskuusta maaliskuuhun ja kylmintä kesäkuusta syyskuulle. Lentoni ei mene suoraan, vaan minun pitää vaihtaa konetta Helsingissä, Lontoossa ja Johannesburgissa ennen viimeistä määräänpäätäni eli Durbania, mikä sijaitsee maan länsirannikolla. Etelä-Afrikka on pinta-alaltaan lähes neljä kertaa suurempi kuin Suomi ja siellä asuu 40 miljoonaa tummaihoista ja 5 miljoonaa valkoihoista asukasta. Maassa on peräti 11 virallista kieltä, joista yleisimmät ovat englanti, afrikaans ja zulu. Etelä-Afrikalla on kolme pääkaupunkia ja kaikilla näillä on erinlainen tehtävä: Kapkaupunki on lakiasäätelevä, Pretoria hallinnollinen ja Bloemfontein juridinen pääkaupunki. Maan rahayksikkö on randi.
Matkani idea lähti siitä, kun vuonna 2009–2010 kotonani asui etelä-afrikkalainen vaihto-oppilas Beverly ja nyt oli minun vuoroni tehdä vastavierailu Beverlyn kotiin ja kotimaahan. Loma kesti kolme viikkoa ja sen aikana kävin mm. Durbanissa, St.Luciassa, Dragensburgissa, Kapkaupungissa, Fish Hoekissa, Stellenboschissa ja Johannesburgissa. Loman kohokohtana oli varmasti safariajelu ja kaikkien Afrikan eläinten kuten kiraffien, seeprojen, puhveleitten, virtahepojen, sarvikuonojen ja krokotiilien näkeminen luonnossa.
Onni oli, että minulla oli paikallisia ystäviä, jotka osasivat kertoa minne on turvallista mennä ja mitä alueita pitäisi varoa. Tästä oli minulle suunnatonta apua, sillä matkailinhan maassa, jossa tehdään ryöstömurhia 10 randin eli noin euron vuoksi. Valkoihoisten ja erityisesti naisten piti olla erityisen varovaisia. Laukkua tuli kantaa vartalon edessä ja autolla ajettiin ovet lukittuina. Autolla ajaessa oli vältettävä turhia pysähtymisiä, sillä maantierosvoukset olivat yleisiä. Vaikka jotkut asiat kuulostivat pelottavalta, etelä-afrikkalaiset ihmiset ovat pääsääntöisesti ystävällisiä ja auttavaisia. Maa on todella kaunis ja siisti. Kauniita maisemia ja ihania hiekkarantoja oli silmän kantamattomiin. Ihasteltavaa riitti jokaiseen hetkeen.
Surullista oli valko- ja tummaihoisten välillä vallitseva elintasokuilu. Ero tummaihoisten slummiasukkaiden ja valkoihoisten rikkaitten ihmisten välillä on edelleen huomattava. Työn ja tulojen kuten myös väestön etninen rakenne ja asuinalueet noudattavat edelleen pitkälti apartheidin aikaisia rajoja. Valtatien toisella puolella saattoi nähdä tuhansien ihmisten slummikortteleita ja toisella puolella rikkaiden hienoja taloja. Kaupoissa, ravintoloissa, huoltoasemilla, hotelleissa yms. työskentelee vain tummaihoisia. Valkoihoiset ovat johtavissa asemissa olevia työntekijöitä, heitä ei palveluammateissa näy. Tätä selittänee koulutustaso, joka niin ikään on parempi valkoihoisten kohdalla.
Etelä-Afrikassa valkoihoiset käyvät lähes pääsääntöisesti yksityiskoulua kun vastaavasti tummat opiskelevat huonokuntoisissa valtion omistamissa oppilaitoksissa. Valkoisten koulut ovat länsimaista tasoa kun mustien kouluissa ei välttämättä ole edes sähköjä tai viemäröintiä. Apartheidin aikana Etelä-Afrikan koulujärjestelmä oli räikeän epäoikeudenmukainen. Niistä ajoista maa on onneksi päässyt ison askeleen eteenpäin, saavathan mustatkin nykyisin opiskella niin pitkälle kuin haluavat. Jos heillä on siihen varaa. Kaikki 7–15-vuotiaat ovat oppivelvollisia.
Yliopiston lukuvuosimaksu oli yliopistosta riippuen tuhansia euroja. Valtio avustaa köyhiä opiskelijoita noin 50%:sti. Avustuksesta huolimatta lukukausimaksut jäävät usein liian kalliiksi slummien asukkaille. Etelä-Afrikkalaisessa yliopistossa on lukuvuoden aikana läpäistävä kaikki kurssit, muuten opiskelija ns. potkitaan ulos koulusta.
Kun kerroin etelä-afrikkailaisille tulevani Suomesta, maasta jossa lämpötila voi talvella olla jopa -30 astetta, he kauhistelivat ja ihmettelivät miten sellaisessa kylmyydessä kukaan voi edes asua. Monet eivät tienneet missä Suomi on, naapurimaamme Venäjä ja Ruotsi olivat siellä tunnetumpia. Monista paikallisista oli hauska kuulla suomen kieltä, joka kuulosti heidän korvaansa todella eksoottiselta. Jotkut jopa pyysivät, että opetan heille joitakin suomenkielisiä sanoja.
Etelä-Afrikassa kannattaa liikkua omalla autolla, sillä siellä julkinen liikenne on heikosti hoidettu eikä edes turvallista. Maassa on vasemmanpuoleinen liikenne, tuntui aluksi hyvin kummalliselta. Liikenne isoissakaan kaupungeissa ei ollut kaaosmaista ja tiet olivat hyvin opastettuja. Hauskaa oli huomata sarvikuonoista ja virtahevoista varoittavia liikennemerkkejä Suomessa totuttujen hirvivaarojen sijaan.
Etelä-Afrikan ilmasto vaihtelee tosi paljon, onhan maa hyvin laaja. Länsirannikon Durbanissa on tosi kosteaa ja sataa vettä aika paljon. Itärannikolla sijaitsevassa Kapkaupungissa saattaa olla todella kuumaa ja ilma kuivaa. Ilmat suosivat meitä kyllä hyvin, sillä joka päivä oli vähintään +25–30 astetta, vaikka muutamana päivänä satoi. Matkan aikana kävin myös Hyväntoivonniemessä, mikä sijaitsee ihan Etelä-Afrikan eteläisimmässä kärjessä ja siellä yhtyvät Intian ja Atlannin valtameret. Näiden valtamerien lämpötilaerot vaihtelevat hurjasti; kun uimme Intian valtameressä saimme nautiskella lämpösestä vedestä, kun astaavati Atlannin valtameri oli jääkylmää.
En olisi varmasti koskaan saanut ideaa lähteä Etelä-Afrikkaan, ellei Beverly olisi vieraillut meillä. Olen onnellinen saadessani tutustua Beverlyyn ja matkani hänen kotimaahansa oli unohtumaton. Vaikka loman alussa kolme viikkoa tuntui pitkältä ajalta, se meni yllättävän ja aivan liian nopeaa. Ehdin nähdä ja kokea näiden kolmen viikon ajalla tosi paljon, mutta maan laajuuden ja uskomattoman monipuolisuuden vuoksi paljon jäi näkemättäkin. Toivon tietysti, että pääsen vielä joku päivä palaamaan tähän ihanaan ja värikkääseen maahan. Krügerin kansallispuisto ei tällä kertaa mahtunut matkaohjelmaani, mutta sinne aion vielä joskus mennä ihastelemaan maan kattavia suurnisäkäslaumoja ja uskomattoman kaunista luontoa. (Veera Hooli, ensimmäisen vuosikurssin opiskelija)
Irene Salomäki Oulun yliopiston kirjaston koulutus- ja tietopalveluiden osaston esimieheksi
Kirjasto jakautuu hallinnollisesti osastoiksi
Yliopiston kirjasto uudistaa organisaationsa toimintopohjaiseksi entisen yksiköihin perustuvan kokonaisuuden sijaan. Vuoden 2011 alusta aloittava uusi kirjasto perustuu viiteen osastoon. Asiakaspalveluun muutos ei vaikuta, sillä kirjastoyksiköt säilyvät nykyisellään asiakkaiden palvelupisteinä.
Uuden organisaation toiminnot ovat hankintapalvelut, tietoaineistopalvelut, lainaus- ja neuvontapalvelut, koulutus- ja tietopalvelut sekä julkaisu- ja hallintopalvelut. Toimipisteet eli viisi kirjastoyksikköä ja niiden palvelut ja kokoelmat säilyvät pääosin ennallaan.
Kirjaston henkilökunta ei enää kuulu tiettyyn kirjastoyksikköön, vaan työntekijät ovat näiden osastojen henkilökuntaa. Osastoissa työskentelee 16–22 työntekijää.
Osastoja johtavat vasta nimetyt esimiehet. Hankintapalveluja johtaa Tiina Jounio, tietoaineistopalveluja Eila Tapio, lainaus- ja neuvontapalveluja Riitta Hoppania sekä koulutus- ja tietopalveluja Irene Salomäki. Muutos ei koske julkaisu- ja hallintopalveluja, jonka esimiehenä jatkaa Marja-Leena Heikkilä-Kuutti. (Juha Vartiainen)
Studia Generalia -luentosarja alkaa
Vuoden 2011 Studia Generalia -luentosarja alkoi ti 25.1.2011 opiskelijapalvelupäällikkö Raija Näpän luennolla moniammatillisista verkostoista oppijan tukena otsikolla Sivuosan oskarista – pääosan esittäjäksi.
Luennot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Luennot välitetään Ammattiopisto Luovin Oulun yksiköstä Kajaaniin Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn tilaan auditorio 300 (Linnankatu 6, 3 krs., Kajaani). Luennot ovat joka kerta klo 14.15–16.00, paikalle toivotaan klo 14.00.
Osallistujaksi voi ilmoittautua vaikka heti kaikkiin vuoden luentoihin, viimeistään viikkoa ennen kutakin luentoa Kaisa Ottavainen-Nurkkalalle (kaisa.ottavainen-nurkkala(at)oulu.fi, 040 540 0809). Tavataan luennoilla! (Kaisa Ottavainen-Nurkkala)
CEMISille rahoitusta Kainuun maakunta -kuntayhtymältä
Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS saa toimintaansa Kainuun maakuntahallituksen myöntämää rahoitusta. CEMIS käynnistää kaksivuotisen kehittämisohjelman vuoden 2011 alusta. Kainuun maakuntahallitus rahoittaa ohjelmaa 2 miljoonalla eurolla. CEMIS on Kajaanissa ja Sotkamossa toimiva sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus, jossa Oulun yliopisto on mukana. (Juha Vartiainen)
Pallo on nyt Kajaanilla!
Yliopistokeskusseminaarissa 14–15.12.2010 Lahdessa yli 90 henkeä pohti alustusten pohjalta ajankohtaisia teemoja, mm. yliopistouudistusten ja yliopistokeskusten suhdetta, yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ja ikuisuuskysymystä rahasta. Kajaanilaisittain kuultuna varsinkin Lahden kaupunginjohtajan Jyrki Myllyvirran puheenvuoro Lahti ja yliopistokeskus oli vaikuttava. Lahden kaupungin panos yliopistokeskukselleen on merkittävä, yhteensä lähes 4 milj. euroa/vuosi, lisäksi EAKR-rahaa ja maakunnan kehittämisrahaa. Perusteluna oli näkemys, että korkeakoulutasoisen osaamisen vahvistamisen nähdään olevan ratkaisevaa alueen kehityksen kannalta. Vuonna 2009 aloitetun strategiaprosessin tavoitteena on Lahden yliopistokampus, jossa yliopistojen läsnäolo entisestään vahvistuu. Yliopistokeskuksen avulla kaupunki nimittää itseään yliopistokaupungiksi, mikä on merkittävä lisäarvo kaupungin kehittämisessä.
Yliopistokeskusten yhteisten asioiden koordinointivastuu siirtyi Lahdelta
Kajaanille vuodeksi 2011. Kuvissa vahdinvaihto: pääsihteeri
Seija Jouttimäki ja kehitysjohtaja Pentti Malinen.Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Vesa Harmaakorven luento Innovatiivisuuden menetelmien tutkimusretkellä oli hauska, vaikuttava ja innovatiivinen. Mikä on innovaatio? Innovaatiot ovat käytäntöön otettuja uudisteita, joissa yhdistellään tietoa, osaamista ja teknologioita uudella tavalla. Ne syntyvät usein osaamisalojen rajapinnoilla. Miten innovaatioita syntyy? Keskeisimpinä innovaatioiden lähteenä nähdään monensuuntaisten osaamisen ja teknologian siirron mekanismien hallinta. Innovaatiot syntyvät sattumista. Hedelmällisimpiä potentiaaleja ovat verkostojen rakenteelliset aukot ja heikot linkit.
Yliopistokeskusseminaari pidettiin Sibelius-talolla.Opetusministeriön ja Lahden yliopistokeskuksen emoyliopiston Helsingin puheenvuorot luotasivat nykytilannetta. Seinäjoen vahvan yliopistokeskuksen tutkimusjohtajan Juha Alarinnan puheenvuorossa Aikuiskoulutusyhteistyö Seinäjoella esitettiin käytännön toimia aikuiskoulutusyhteistyön kehittämiseksi. Hänen esittämissään kalvopohjissa korkeakoulutasoisen koulutustarpeen osoittajana kiinnitettiin huomiota tilastoihin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta 15 vuotta täyttäneeseen väestöön. Luennoitsija otti esiin koulutustarpeen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla; kainuulainen löysi luettelon häntäpäästä myös Kainuun. (Lukevatko meidän poliitikkomme koskaan tilastoja!)
Lahden Muotoilu- ja taideinstituutin näyttelystä.Seminaarit kiertävät eri yliopistokeskuksien järjestäminä. Ensi vuonna yliopistokeskusseminaarin on määrä olla Kajaanissa. Kajaanin yliopistokeskuksella on nyt toisen kerran näytön paikka emoyliopiston, kaupungin ja yhteistyöyliopistojen tuella. Edellisessä Kajaanin yliopistokeskuksen järjestämässä seminaarissa esiintyi mm. silloinen ”uunituore” opetusministeri Antti Kalliomäki. (Anja Hongisto)
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) helmikuun 2011
lehteen 21.2. mennessä osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 31.1.2011 |