TAMMIKUU 2010
Opettajankoulutusta Kajaanissa 110 vuotta
Kajaanissa on jälleen juhlavuosi, sillä kampuksellamme on opettajia koulutettu tänä vuonna 110 vuotta. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on maamme kolmanneksi vanhin yhtäjaksoisesti perusasteen opettajia kouluttava yksikkö Suomessa. Vanhempia ovat Jyväskylä ja Rauma. Pohjois- ja Itä-Suomessa Kajaani on selvästi vanhin (Oulussa opettajankoulutus alkoi väliaikaisessa opettajakorkeakoulussa vuonna 1953 ja Rovaniemellä opettajankoulutuslaitoksessa 1975).
Yli puolet Suomesta käsittävällä alueella ei yliopistokoulutuspaikkoja ole ihan joka kodin nurkalla, kuten eteläisessä Suomessa. Kajaania lähimmät yliopisto- ja korkeakoulupaikkakunnat sijaitsevat 200–300 kilometrin etäisyydellä (Ouluun 180 km, Kuopioon 169 km, Joensuuhun 230 Km, Rovaniemelle 337 km ja Jyväskylään 307 km). Hyvän kuvan Kainuun maakunnan laajuudesta antaa se, että Kuhmo – Vaala – Suomussalmi -kolmioon mahtuu useampi eteläsuomalainen maakunta kolmiossa Helsinki – Turku – Tampere.
Vuosisadan kuluessa Kajaanista on valmistunut kansakoulunopettajia, ortodoksiuskonnon opettajia, peruskoulun luokanopettajia, opinto-ohjaajia, lastentarhanopettajia, erityisopettajia, liikunnan aineenopettajia, matematiikan aineenopettajia yhteensä lähes 8000 eri puolille Suomea aina ulkomaita myöten. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on ollut edelläkävijänä muun muassa varhaiskasvatuksessa, kaksoistutkinnoissa sekä yrittäjyyskasvatuksessa. Pienkoulupedagogiikan asiantuntijoita on Kajaanista levinnyt laajalle alueelle Suomessa.
Tuhatkunta hakijaa opettajankoulutukseen vuosikymmenien ajan
Vuosittainen hakijamäärä luokanopettajakoulutukseen on vaihdellut tuhannen molemmin puolin, joten luokanopettajaopiskelijaksi kaikista Kajaaniin hakeneista pääsee vuosittain vain 6–10%. Karsinta on tiukka. Opettajaksi opiskelevat ovat olleet hyvin motivoituneita ja menestyksekkäitä sekä haluttuja työelämässä.
Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on edelleen valmius vastata huutavaan erityisopettajapulaan, sillä Pohjois-Suomen ainoa erityispedagogiikan professuuri on perustettu Kajaaniin. Pedagogisesti pätevistä lastentarhanopettajista on jo akuutti pula Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Muutaman vuoden kuluttua pula on myös luokanopettajista, jos syntyvyys jatkuu yhtä korkealla.
Uhkakuvia ja karkeaa faktaa menetetyistä aloituspaikoista
On yllättävää lukea aamun sanomalehdistä, milloin mitä hurjempia uutisia mahdollisesta opettajankoulutuksen lakkauttamisesta. Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä on jo siirretty 45 varhaiskasvatuksen aloituspaikkaa Oulun yksikölle vuonna 2007. Lopetettu 2009 ruotsin kielikylpykoulutus Vaasan yliopiston kanssa 16 aloituspaikkaa sekä liikunnanopettajakoulutus Jyväskylän yliopiston kanssa 12 aloituspaikkaa. Myös menestyksellinen matematiikan aineenopettajakokeilu päättyi 30 aloituspaikan menetykseen. Lisäksi Oulun yliopisto päätti lakkauttaa tietojenkäsittelytieteen 40 aloituspaikkaa Kajaanista.
Aikamoisia leikkauksia on siis Kajaanin yliopistokoulutukseen jo tehty. Ikävää se on Kainuun kannalta siksi, että opiskelijoilla on pyrkimys jäädä lähelle yliopistopaikkakuntaa valmistuttuaan. Minkään muun yliopisto-opiskelupaikkakunnan vaikutus ei yllä Kainuuseen, sillä myönteinen vaikutus on noin sadan kilometrin laajuinen.
Yli puolet Suomesta tarvitsee kolme yliopistopaikkakuntaa
Kajaani houkuttelee opiskelijoita Pohjois-Suomeen alueen ulkopuolelta. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö lienee ainoa Oulun yliopiston yksiköistä, johon puolet hakijoista on Oulun aluehallintoalueen eteläpuolelta.
Mitä voisi saada aikaiseksi 25 miljoonalla eurolla? Itsenäisen säätiöyliopiston, joka pystyisi vastaamaan niin alueen kuin valtakunnankin koulutus- ja tutkimustarpeisiin jouhevasti rikastuttamalla ja monipuolistamalla Kainuun henkistä pääomaa. Mistä löytyisi rikas mesenaatti kainuulaiselle yliopistokoulutukselle?
Menestyksellistä vuotta 2010 kampuslehden lukijoille! (Juha Vartiainen)
Linkkejä
Kainuun radiossa:
http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/01/opiskelijat_okyn_puolustusrintamaan_1405155.html
http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/01/okyn_lakkauttaminen_olisi_oikeusmurha_1399320.html
http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/01/kajaanin_okln_tilanne_on_hyvin_vakava_1387490.html
http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/01/suortti_opettajankoulutus_on_sailytettava_kajaanissa_1377324.html
http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/01/kajaanin_okl_tarvitsee_valtion_apua_1381795.html
http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/02/kainuun_kansanedustajien_avoin_kirjelma_oulun_yliopiston_hallitukselle_1410349.htmlKainuun Sanomat:
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194634688584/artikkeli/ratkaisut+kajaanin+opettajakoulutuksesta+faktojen+perusteella.html
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194634651910/artikkeli/kajaanin+opettajankoulutus+oulua+tehokkaampi.html
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194634704645/artikkeli/linden+yliopiston+hallitus+ei+voi+piiloutua+tiedekunnan+selan+taakse.htmlJuuri avattu adressi luokanopetuksen puolesta Kajaanissa löytyy osoitteesta:
http://www.adressit.com/kokyllekunniaa
Ei lisäleikkauksia Kainuun korkeakoulutukseen
Me allekirjoittaneet AKAVAn aluetoimikunnat olemme erittäin huolestuneita korkeakoulutuksen keskittämisestä pelkästään kasvukeskuksiin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007–2012 nostaa koulutuksen laadun keskeiseksi kehittämisen painopisteistä. Opetuksen ja tutkimuksen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys.
Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoinneissa sekä Kajaanin yliopistokeskus että ammattikorkeakoulu on todettu erittäin tehokkaiksi ja laadukkaiksi koulutusyksiköiksi. Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä valmistutaan määräajassa ja noin 30 prosentin rahoitusosuudella on tuotettu 40–50 prosenttia Oulun yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan maistereista. Lisäksi tutkintoja/opettaja tuotetaan Kajaanissa enemmän.
Opettajankoulutusyksikön vetovoima on erinomainen – jo vuosikymmeniä hakijoita opettajankoulutukseen on vuosittain ollut tuhatkunta. Ammattikorkeakoulun vetovoima on kasvanut merkittävästi uusien koulutusavauksien ansiosta. Molemmista yksiköistä valmistuneet työllistyvät hyvin alueelle ja lähimaakuntiin, opettajat myös kaikkialle Suomeen. Kajaanin ammattikorkeakoulusta vuonna 2008 valmistuneista 71 % työllistyi Kainuuseen – esimerkiksi Oulun AMK:sta valmistuneista Kainuuseen vain 0,7 %.
Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus Kainuussa on vain 19,1 % – maassa keskimäärin 25,4 %. Koulutuksen lisäsupistukset alueelta lisäisivät koulutuseroja entisestään. Kainuun korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on vuoden 2005 aloituspaikkoihin verrattuna jo supistettu lähes 30 %. Eikö se jo riitä? Koulutetun työvoiman tarve ei Kainuussa ole vähentynyt. Tutkimusten mukaan nuoret hakeutuvat töihin ensisijaisesti opiskeluseudulleen. Jos opiskelu on mahdollista vain kasvukeskuksissa, jää muiden alueiden työvoimatarve tyydyttämättä. Käykö opettajankoulutukselle kuten taannoisessa hammaslääkärikoulutuksen lakkauttamisessa Kuopiossa? Se johti Itä- ja Pohjois-Suomen huutavaan hammaslääkäripulaan, minkä vuoksi koulutus on käynnistetty uudelleen. Jo nyt on tiedossa pula lastentarhanopettajista – aloituspaikathan siirrettiin Kajaanista Ouluun vuonna 2007.
Esitämme, että Oulun yliopiston laaja-alainen luokanopettajakoulutus keskitetään Kajaaniin. Hyvin sujunutta yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa tulee jatkaa erityisopettaja- ja liikunnanopettajakoulutuksessa. Oulun yksikköön sijoitetaan englanninkielinen, teknologiapainotteinen sekä taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus.
Uhka opettajankoulutukselle on uhka koko Kainuun korkeakoulujärjestelmälle. Vaadimme, että koulutuspoliittisessa päätöksenteossa otetaan huomioon korkeakoulujen toiminnallinen laatu ja merkitys alueille. (Esko Pääskylä, puheenjohtaja, Akava Kainuu – Akava Pohjois-Karjala, Akava Pohjois-Savo, Akava Etelä-Savo, Akava Phohjois-Pohjanmaa ja Akava Lappi tukevat esitystä)
Tutkimus- ja koulutusneuvostot nimetty
Rehtori Lauri Lajunen on nimennyt tutkimus- ja koulutusneuvostot 31.12.2013 päättyväksi toimikaudeksi. Tutkimusneuvosto tukee yliopiston hallitusta ja rehtoria tieteellisen tutkimuksen edistämisessä ja tiedepoliittisen keskustelun ylläpitämisessä, tekee tutkimuspolitiikkaan liittyviä aloitteita sekä arvioi tutkimustoiminnan laatua.
Tutkimusneuvoston puheenjohtajana toimii tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi ja jäseniä ovat tutkimusdekaani Matti Lehtihalmes, HuTK, tutkimusdekaani Leena Syrjälä, KTK, tutkimusdekaani Jari Oksanen, LuTK, tutkimusdekaani Jouni Jaakkola, LTK, tutkimusdekaani Mikko Puhakka, TaTK, tutkimusdekaani Harri Haapasalo, TTK, tieteellinen johtaja Johanna Myllyharju, Biocenter Oulu, tieteellinen johtaja Matti Pietikäinen, Infotech Oulu, professori Helena Aksela, LuTK, akatemiatutkija Markku Niskanen, HuTK ja tutkijakoulutettava Hanna Järvenoja, KTK.
Koulutusneuvosto tukee yliopiston hallitusta ja rehtoria opetuksen edistämisessä, tekee koulutuspolitiikkaan liittyviä aloitteita ja aloitteita opetuksen kehittämiseksi sekä arvioi koulutuksen laatua. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii koulutusrehtori Olli Silvén ja jäseniä ovat koulutusdekaani Kuisma Korhonen, HuTK, koulutusdekaani Marko Kielinen, KTK, koulutusdekaani Petri Pulli, LuTK, koulutusdekaani Olli Vainio, LTK, koulutusdekaani Petri Sahlström, TaTK, koulutusdekaani Helka-Liisa Hentilä, TTK, professori Peter Hästö, LuTK, professori Timo Rahkonen, TTK, professori Jaana Tähtinen, TaTK ja yliopisto-opettaja Vesa-Matti Sarenius, KTK. Oulun yliopiston ylioppilaskuntaa edustaa filosofian ylioppilas Annakaisa Tikkinen varajäsenenään kauppatieteiden ylioppilas Iikka Meriläinen.
Kokeneita kansallisia asiantuntijoita Oulun yliopiston hallitukseen
Ensimmäinen uuden yliopistolain mukainen Oulun yliopiston hallitus nimitettiin 3.8.2009. Hallitukseen kuuluu viisi yliopiston ulkopuolista jäsentä ja viisi yliopistoyhteisön edustajaa, yhteensä kymmenen henkilöä. Hallitus valitsee puheenjohtajan yliopiston ulkopuolisten jäsenten joukosta. Hallituksen toimikausi alkoi heti ja jatkuu 31.12.2013 saakka.
Yliopiston ulkopuolelta tulevat hallituksen jäsenet ovat kokeneita kansallisen tason asiantuntijoita alallaan. Diplomi-insinööri Pekka Erkkilä on Outokumpu Oyj:n General Stainless -sektorin johtaja. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Lea Kauppi on toiminut Suomen ympäristökeskus SYKE:n pääjohtajana vuodesta 1995 lähtien. Valtiotieteiden tohtori Leena Mörttinen työskentelee syyskuun 2009 alusta lähtien Nordea-konsernin European Affairs -yksikön johtajana. Tekniikan tohtori Erkki Ormala on toiminut johtajana teknologiapolitiikan alueella Nokia Oyj:ssä vuodesta 1999. Filosofian tohtori Hans Söderlund on VTT:n bioteknologian, kemian ja prosessiteknologian tutkimusstrategiasta vastaava johtaja.
Yliopistoyhteisöstä hallitukseen valittiin professorikunnan edustajina kasvatustieteiden professori Sanna Järvelä ja sisätautiopin professori, dekaani Markku Savolainen, yliopiston muun henkilöstön edustajina lehtori Markku Mäkivuoti ja ylivirastomestari Raija Ukkola sekä opiskelijoiden edustajana filosofian ylioppilas Milja Seppälä.
Uuden Oulun yliopiston hallituksen valitsi yliopistokollegio, johon kuului 22 yliopistoyhteisön jäsentä lähinnä yliopiston vuodesta 2006 toimineesta hallituksesta täydennettynä kolmella vararehtorilla sekä muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajilla.”Hallituksen jäsenten asiantuntemus kattaa hyvin monitieteisen Oulun yliopiston koulutusalat ja tutkimuksen vahvuusalueet. Ulkopuoliset jäsenet tulevat yliopiston ja Pohjois-Suomen talousalueen kannalta keskeisiltä toimialoilta ja heillä on vankan elinkeinoelämän tuntemuksen lisäksi vahva tutkimustoiminnan ja yliopistojen tuntemus”, kuvaa valinnan tehneen yliopistokollegion puheenjohtaja, teknillisen tiedekunnan dekaani Kauko Leiviskä.
Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain kesäkuussa ja se tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Yliopistolain voimaanpanolaki tuli voimaan 1.8.2009.
Pihlajaniemi ja Silvén Oulun yliopiston vararehtoreiksi
Oulun yliopiston hallitus on tänään nimittänyt rehtori Lauri Lajusen esityksestä professori Taina Pihlajaniemen yliopiston tutkimusrehtoriksi ja professori Olli Silvénin koulutusrehtoriksi. Viisivuotinen toimikausi alkaa vuoden 2010 alusta.
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Taina Pihlajaniemi työskentelee Oulun yliopistossa lääketieteellisen biokemian professorina ja Biocenter Oulun tieteellisenä johtajana. Tutkimusrehtorina hänen tehtäviinsä kuuluu vastata yliopiston tutkimustoiminnan ja sitä tukevien palveluiden tuloksellisuudesta sekä tutkimuksen laadusta ja kehittämisestä. Tekniikan tohtori Olli Silvén työskentelee Oulun yliopistossa signaalikäsittelytekniikan professorina. Koulutusrehtorina hänen tehtäviinsä kuuluu vastata yliopiston koulutustoiminnasta ja sitä tukevien palveluiden tuloksellisuudesta sekä koulutuksen laadusta ja kehittämisestä.
Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koordinoima ajoneuvojen tietojärjestelmien simulointitutkimuskeskushanke CreaVehicle sai rahoituksen
Ajoneuvojen testaamiseen ja tutkimiseen keskitytään Kainuussa monella taholla – lähtökohdat ainutlaatuiseen valtakunnalliseen ja kansainväliseen osaamiskeskittymään ovat hyvät. Vastikään myönteisen rahoituspäätöksen Oulun lääninhallitukselta saanut ajoneuvojen tietojärjestelmien simulointitutkimuskeskuksen kehittämishanke CreaVehicle polkaistaan käyntiin tammikuussa 2010. Kaksivuotinen EAKR-hanke tuo yhteen Kajaanin koulutus- ja tutkimusorganisaatioita – projektin valmisteluun ovat osallistuneet Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen, Kajaanin opettajankoulutusyksikön yhteydessä toimivan SkilLab-tutkimuslaboratorion, Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä Kainuun ammattiopiston asiantuntijat. Yhteisesti valmisteltua hanketta koordinoi tietojenkäsittelytieteiden laitos ja sen osatoteuttajina ovat yliopiston lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Kainuun ammattiopisto.
CreaVehicle -hankkeen tavoitteena on synnyttää pitkäjänteinen simuloinnin koulutus- ja tutkimusyhteistyö Kainuun ajoneuvojen tietojärjestelmien koulutus-, kehitys- ja tutkimusorganisaatioiden keskuuteen. Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan koulutusorganisaatioiden yhteistyönä ajoneuvojen simulointiympäristö, jota voidaan hyödyntää Kainuun alueen ajoneuvojen tietojärjestelmiä tuottavien yritysten tuotekehityksessä yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja alan toimijoiden Kainuuseen houkuttelemiseksi, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Ari Heiskanen tietojenkäsittelytieteiden laitokselta. Tutkimus kohdistuu ajoneuvojen tietojärjestelmien simulointiin ja ajoneuvojen tietojärjestelmien käytettävyystutkimukseen. SkilLab-laboratorio tuo osaamistaan käytettävyystutkimuksen kognitiiviseen ja kvantitatiivisen mittaukseen. Silmänliikkeitä, sykettä, lihastoimintaa ja aivojen sähköistä toimintaa mittaamalla voidaan tutkia esimerkiksi ajoneuvojen informaatiotukijärjestelmien käytettävyyttä ja vaikutusta kuljettajien päätöksentekoon sekä monimutkaisten ajoneuvojen eristetyssä ympäristössä työskentelevien käyttäjien ongelmanratkaisuvaihtoehtoja.
Tutkimuskeskus tarjoaa palvelujaan tutkimuksen, koulutuksen, tuotekehityksen ja kolmannen sektorin toiminnan tarpeisiin. Kerättyä informaatiota välitetään mm. seminaareissa. Hankkeen aikana kerättyjen tieteellisten tulosten perusteella kehitetään toimintamalleja, joiden avulla pyritään vahvistamaan Kainuun alueen ICT-sektorin ajoneuvojen tietojärjestelmiä suunnittelevien ja toteuttavien yritysten kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen kautta syntyvien innovaatioiden myötä voidaan löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja sitä kautta uusia kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. (Jonna Kalermo)
PressDisplay – sanomalehtiä verkossa
Kansainvälinen yli 700 sanomalehteä sisältävä PressDisplay tarjoaa ajantasaista luettavaa 82:sta maasta lähes neljälläkymmenellä kielellä. Suomesta mukana ovat Alma Median lehdet Kainuun Sanomista Iltalehteen. Tietokanta löytyy Nelli-portaalin kautta, siihen on myös pikalinkki kirjaston pääsivulla http://kirjasto.oulu.fi/ keskipalkissa piirroskuvan alapuolella. Oulun yliopiston henkilökunta ja opiskelijat pääsevät etäkäytön avulla kirjautumaan palveluun myös yliopiston verkon ulkopuolelta.
Näköispainoksina digitoidut lehdet säilytetään palvelussa nimekkeestä riippuen 1–3 kuukautta. Hakumahdollisuudet ovat monipuoliset: lehtiä ja artikkeleita voi etsiä aihe- tai maakohtaisesti yhdellä tai useammalla hakusanalla. Osassa artikkeleista on kuuntelumahdollisuus, artikkeleita voi lähettää sähköpostissa edelleen, niitä voi tulostaa ja linkittää. Hakusana(t)kirjoitetaan sivun ylälaidassa olevaan laatikkoon ja klikataan Search-painiketta.
Englanninkielisiä lehtiä PressDisplayssa on paljon, joten vaikka Kiinan lehdistöstä juttuja haettaessa englanti on käypää valuuttaa. Kansan Päivälehteä ei ole tarjolla, mutta muita, lähinnä talousasioihin keskittyviä kiinalaisia lehtiä on useita, myös puhtaasti kiinankielisiä. Haitistakin on yksi ranskankielinen sanomalehti, mikä välittää maanjäristyksen jälkeistä kaaosta lukevalle yleisölle.
Tietokantaa avatessa tulee joskus Access Denied -ilmoitus, mikä estää pääsyn palveluun, koska käyttäjärajoitus on ylittynyt. Oulun yliopistolla on kolmen samanaikaisen lukijan käyttöoikeus. Kannattaa yrittää uudestaan, paikka yleensä vapautuu pian. Niinpä on tärkeää kirjautua ulos palvelusta, kun tiedonhaku loppuu. ”Your library’s eye on the world” pitää lukijan luotettavasti ajan tasalla maailman tapahtumista. (Hilkka Axelsen)
Satutunnit alkoivat
95 satutuntia kajaanilaislapsille keväällä 2010
Satutunnit alkoivat jälleen keskiviikkona 13.1. Kajaanin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen 1. vuosikurssin opiskelijat pitävät satutunteja 13.1.–26.5. (ei pääsiäisenä 31.3.) välisenä aikana joka keskiviikko. Satutunnit alkoivat pääkirjaston Mielikki-salissa, Kuurnan, Lehtikankaan sekä Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. Pääkirjastossa vuoden ensimmäisen satutunnin pitivät Lauri Peisterä ja Elina Wallenius, Kuurnassa Katja Paukkeri ja Anu Väisänen, Lehtikankaalla Maija Nousiainen ja Katri Vesaluoma, Lohtajalla Emma Myllymäki ja Mia-Mari Tolonen. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat pitävät satutunteja myös Keskussairaalan lastenosaston potilaille. (Juha Vartiainen)
Kainuun kulttuurifoorumi Suomussalmen Karhulanvaarassa 5.2.2010
Kolmas Kainuun kulttuurifoorumi toteutetaan Suomussalmen Karhulanvaarassa perjantaina 5.2.2010. Foorumin teemoina ovat kulttuuriyrittäjyys ja -matkailu, joita tarkastellaan valtakunnallisesti, Kainuun osalta maakunnallisesti sekä erityisesti Suomussalmen kunnan näkökulmasta.
Seminaarin avaa Suomussalmen kunnan puolesta erityisasiantuntija Matti Mentilä. Lapin yliopiston rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola kertoo Lapin yliopistoon perustetusta Matkailualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta, joka vastaa ainoana matkailualan yliopistollisena yksikkönä alan tutkintokoulutuksesta ja -tutkimuksesta maassa. Lapin yliopisto haluaa lisätä läsnäoloaan kulttuurin ja matkailun alalla Kainuussa. Tällä hetkellä toteutetaan jo yliopiston alaisena Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälistä maisteriohjelmaa Kajaanin yliopistokeskuksessa.
Valtakunnallisen matkailun teemaryhmän pääsihteeri Pirjo Räsänen kertoo Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimasta Kulttuurimatkailun valtakunnallisesta kehittämishankkeesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen valottaa kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun tilan-netta ja kehittämiskaavailuja Kainuun osalta.
Suomusalmen oman näkökulman kulttuurimatkailun tilanteeseen ja kehittämiseen esittää kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Huttunen. Projektipäällikkö Pirjo Heikkinen esittelee Karhulanvaarasta kajahtaa -hankkeen. Karhulanvaaran kehittämistä pohditaan monialaisena keskuksena, jossa myös kulttuuritoiminnalla olisi merkittävä osuus.
Tuottaja-läänintaiteilija Ulla Schroderus ja Kiannon Kuohut -hotellin johtaja Jukka Seppänen esittelevät Suomussalmelle tänä vuonna nousevaa uuden teatteritalon hanketta, jonka peruskivenä on teatteriharrastajien into, omistautuminen ja aktiivisuus. Teatteri Retikan muutto kylän keskustaan luo paikkakunnalle monenlaisia uusia mahdollisuuksia.
Tilaisuudessa järjestetään myös ”kulttuuritreffit”, joissa taide- ja kulttuurialan toimijat sekä opiskelijat voivat kohdata ja keskustella yrittäjien ja matkailualan osaajien kanssa. Pyrkimyksenä on edistää kulttuurialan ja yritystoiminnan yhteistyötä. Kohtaamistilanteita juontaa Into-talon yrittäjyysvalmentaja Olli Leppänen.Foorumiin ja kulttuuritreffeihin voi ilmoittautua 29.1.2009 mennessä projektipäällikkö Pirjo Heikkiselle,
pirjo.k.heikkinen(at)suomussalmi.fi, puh. 044 777 3137. Kajaanista järjestetään linja-autokuljetus 5.2. klo 7.15 osoitteessa Kajaanin yliopistokeskus, Seminaarinkatu 2, 87100 Kajaani (Normaalikoulun puolelta).Kainuun kulttuurifoorumin toteuttajia ovat Suomussalmen kunta, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kulttuuri-Kainuu -projekti, Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma sekä Kainuun Yrittäjät ry. (Lasse Lyytikäinen)
Lisämateriaalia: Aikataulu ja ohjelma ja Kutsu kulttuuritreffeille
Metsästäjä
Eräänä syyskuisena pakkaspäivänä kokoontui paikallinen metsästys porukka eräkämpällään. Tarkoituksena heillä oli saalistaa metsälintuja. Porukka koostui niin vanhoista kuin nuoristakin metsästäjistä. Heitä oli kolmetoista miestä, jossa yksi toimi porukan johtajana, Esko viisain miehistä. Niin metsästys päivä alkoi ja miehet lähtivät matkaan. Eräille miehille päivä kävi kunnon päälle. Joku joutui tämän tästä huilaamaan ja jäi sitten muiden jälkeen. Miehet olivat valinneet illan kokoontumispaikaksi erään metsätien risteyksen, jossa oli valmis nuotiopaikka ja jonka kaikki myös tiesivät. Sinne alkoi illan tullen saapua miehiä, jotka innokkaina kertoilivat päivän jännittäviä tapahtumia. Miehet olivat istuskelleet jo muutaman tovin, kunnes porukan vetäjä Esko totesi, että yksi oli vielä metsässä. Miestä ei kuulunut, vaikka kokoontumispilliin oli puhallettu monta kertaa. Sillä välin tämä muista pahasti jälkeen jäänyt mies Antero, huilasi ja pyyhki hikeä kasvoiltaan sekä tuuletti paidan sisään viileämpää ilmaa. Hän istuskeli puunjuurella hetken, kunnes kaivoi piippunsa ja alkoi tuprutella.
Siinä istuessaan hän huomasi vanhan pariskunnan kävelevän häntä kohti. Antero nousi ylös sekä toivotteli hyvät illat ja vanhukset vastasivat hänelle: Näimme tuolta kauempaa, että olette aivan väsyksissä, koska olette jo jonkin aikaa siinä istuskellut. Toinen vanhuksista kertoi, että meillä on tässä lähellä pieni talo ja ruoka on juuri valmistumassa. Tulkaa meille, niin saatte ruokaa ja kylmää lähdevettä. Siitä saatte uusia voimia ja pääsette täältä metsästä sinne mihin olitte menossa. Antero keräsi kamppeensa ja aseensa. Sitten hän seurasi vanhuksia ja jonkin matkan päässä oli pikkuinen mökki, jonne he kaikki menivät. Ruoka oli valmiina pöydällä ja vesi isossa kannussa. Ilman eri käskyä Antero asettui pöydän ääreen ja alkoi syödä ja juoda. Raikas lähdevesi oli ihmeellisen hyvää ja Antero tunsi voimiensa palaavan. Silloin hän kuuli, kuinka joku huuteli häntä. Hän näki avoimesta ikkunasta, että Esko oli tulossa. Antero hihkaisi, että tule tänne, täällä minä syön ruokaa ja raikasta vettäkin on! Samassa kuului, kuin jokin tai joku olisi huokaissut oikein syvään ja koko mökki ja kaikki siinä oleva hävisi näkyvistä. Esko kauhisteli, mitä sinä oikein teet, syöt sammalia keskellä metsää? Silloin Anterokin tajusi istuvansa kivellä ja syöneensä sammalta toiselta. Kauhistuen Antero nousi ylös ja syljeskeli sammaleet suustaan.
Antero alkoi kertoa, mitä oli tapahtunut ja kun hän sai kaiken kerrottua, niin siihen Esko tokaisi kuulleensa joskus pikku poikana muutaman samanlaisen tarinan, mutta luuli sen olevan vain vanhojen ukkojen höpötyksiä. Eikä hän nytkään uskonut, sinulle on väsymyksestä tullut vain harhoja. Lähdetään nyt muiden luo sanoi Esko. Siinä kävellessään Antero huomasi kädessään olevan puisen lusikan, se oli jäänyt hänen käteensä. Se oli taitavasti veistetty ja vanhalta puulta se vaikutti. Antero näytti sitä Eskolle ja hän vastasi siihen, että ehkä ne tarinat sittenkin ovat tosia. Meillä kotona on samankaltaisia aitan vintillä. Sen jälkeen Antero sai vielä vakuutella, ettei hän ollut Eskon aitan vintillä koskaan käynytkään. Muu porukka odotteli nuotiolla ja hämärä oli jo laskeutunut metsän ylle. Joku antoi Anterolle kupillisen kahvia ja makkaraa. Sitten kaikki lähtivät kohti eräkämppäänsä iloisesti jutellen. Antero ei ollut saanut saalista, mutta kokemus painui hänen mieleensä ihmeellisimpänä ja kaikkein voimakkaimpana kaikista metsästysreissuistaan. (Kari Laine)
Korjausrakentamisen varaosapankki Kainuuseen?
Lönnrot-instituutissa toteutettiin syksyn 2009 aikana Paltamon kunnan hallinnoiman EAKR-rahoitteisen hankkeen tilauksesta selvitys, jossa tarkastellaan Kainuuseen perustettavaksi suunnitellun korjausrakentamisen varaosapankin toiminnan organisoimista sekä toiminnan edellytyksiä Kainuussa. Selvityksen aineisto kerättiin kyselyn ja henkilökohtaisten haastatteluiden sekä Paltamossa järjestetyn keskustelutilaisuuden avulla.
Viime aikoina kiinnostus vanhojen rakennusten korjaamiseen niiden alkuperäisen kaltaisilla materiaaleilla ja osilla on lisääntynyt. Tämä on myös lisännyt varaosapankkien tarvetta. Suurin osa varaosapankeista sijaitsee läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Pohjoisemmassa Suomessa toiminta on keskittynyt lähinnä koulutukseen ja neuvontatyöhön. Kainuussa varaosapankkitoimintaa ylläpidetään lähinnä yksittäisten ihmisten harrastuksena.
Selvityksen perusteella varaosapankin perustamista Kainuuseen pidettiin tarpeellisena. Korjausrakentamisen varaosapankin tulisi sijaita logistisesti mahdollisimman keskeisellä paikalla ja asiakkaiden helposti saavutettavissa. Valtatien 22 varrella sijaitseva Paltamo on sijoituspaikaksi varteenotettava vaihtoehto.
Varaosapankkiin tulevien tuotteiden vastaanotto tulisi järjestää pääsääntöisesti lahjoitus–myynti -periaatteella eli tavara otettaisiin vastaan ilman korvausta. Toiminnan organisoimiseksi olisi alusta asti järkevää luoda alueyksiköiden verkosto, joihin varaosapankkiin tulevaa tavaraa voitaisiin varastoida. Varaosapankin vastaanottopisteet olisi hyvä rakentaa jätteiden lajittelupisteiden yhteyteen, jolloin ei tarvitsisi ”kouluttaa” ihmisiä viemään kierrätettäviä rakennustarpeita erilliseen vastaanottopisteeseen. Kunnallisilla lajittelupisteillä on myös vakiintuneet aukioloajat, joita ihmiset ovat tottuneet käyttämään. Välitysmyyntiä voitaisiin varaosapankissa soveltaa erityisesti suurten tuotteiden kuten hirsikehikoiden kohdalla.
Keskeisimpiä tuotteita varaosapankissa olisivat erityisesti vanhat ikkunat, sisä- ja ulko-ovet, erilaiset helat sekä tulisijat luukkuineen ja muine tarvikkeineen. Myös erilaisia tiiliä, korvaushirsiä sekä lattialankkuja toivottiin otettavan vastaan. Varaosien kunnostustyön arveltiin lisäävän tuotteiden kysyntää ja niistä saatavaa hintaa. Varaosia voitaisiin hyödyntää myös materiaalina muiden tuotteiden valmistuksessa, mikäli ne eivät itsessään menisi kaupaksi. Paikallisena erikoisuutena varaosapankissa voisi olla tarjolla varaosien ohella muita rakentamiseen ja sisustamiseen liittyviä tuotteita kuten kainuulaista tervaa ja sepän takomia esineitä.
Selvityksen perusteella varaosapankki voisi toimintansa kautta vaikuttaa merkittävästi kainuulaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja vaalimiseen sekä vanhojen rakennusmateriaalien saatavuuden parantamiseen eli tukea kulttuurista kestävyyttä. Varaosapankin kautta kiinnostus korjausrakentamista kohtaan voisi lisääntyä sekä vanhojen rakennusmateriaalien arvostus kasvaa. Korjausrakentamisen varaosapankki vastaa myös ekologisesti kestävän kehityksen periaatteisiin, sillä toiminta vähentää jätteiden syntyä sekä edistää käyttökelpoisten tavaroiden kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä. Selvityksen pohjalta Paltamon kunnassa pohditaan jatkotoimia korjausrakentamisen varaosapankin perustamiseksi Kainuuseen. (Verna Mustonen)
Viimeisimpiä kuulumisia kummikyytöltänne Äpyliltä
Äpyli on palannut Koutaniemen reissultaan Seppälän navettaan. Äpyli on ollut opettelemassa lehmän elämää jo reilun kuukauden verran Seppälän muiden lehmien joukossa. Lypsyasemalla kulkeminen sujuu Äpyliltä jo rutiinilla. Luonteeltaan Äpyli on tullut jos mahdollista entistäkin rauhallisemmaksi ja tykkää kovasti rapsuttelusta. Lypsyboksissakin se suorastaan odottaa että joku tulisi puhuttelemaan. Äpylin poikimisen laskettu aikakin alkaa pian olla käsillä. Helmikuun 11. päivä odotellaan Äpyliltä ensimmäistä vasikkaa. (Arto Mäkeläinen, karjamestari)
Vielä kerran PSTL
Entisen Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen (PSTL) henkilökuntaa kokoontui jouluviikolla, 21.12.2009 Oulun lääninhallituksen virkarakennuksessa. Tapaamisen ideana oli koota yhteen entisiä PSTL:läisiä ja erityisesti Eino Siuruaisen aikaan tutkimuslaitoksella työskennelleitä henkilöitä: ”Meidän peeästeeälläläisten on suorastaan velvollisuus kokoontua vielä kerran, ennen kuin kaikki vanhat instituutiot, ihmiset ja ideatkin ovat siirtyneet historian enemmän tai vähemmän hellään huomaan”. ”PSTL:n suuri poika” maaherra Eino Siuruainen toimi Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen tutkijana 1970-luvulta alkaen ja myös vs. johtajana 1980-luvulla. Maaherra oli jäämässä eläkkeelle vuodenvaihteessa ja samanaikaisesti myös lääni-instituutio oli päättymässä. Oli hyvä syy hieman muistella menneitä.
Maljapuheita. Vasemmalla maaherra Eino Siuruainen. Kuva: Timo Karjalainen.
PSTL:n Kainuun yksikön entisiä työntekijöitä. Kuva: Timo Karjalainen.PSTL:n Kainuun yksikköä maaherran tapaamisessa edustivat kehitysjohtaja Pentti Malinen, kehityspäällikkö Timo Karjalainen ja tutkija Sirpa Korhonen Kajaanin yliopistokeskuksesta sekä yliassistentti Erkki Mäntymaa Oulun yliopistosta ja Kainuun yksikön entinen johtaja, professori Matti Häkkilä. Lapin yksikköä tilaisuudessa edusti mm. koko tapaamisen ideoinut entinen johtaja, professori Seppo Aho ja Oulun yksikköä mm. ”emerituspäällikkö” Boris Segerståhl.
Erinäisiä muisteluksia Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen toiminta-ajalta käytiin lävitse lääninhallituksen juhlahuoneistossa päivällisen lomassa. ”Maailma on muuttunut paljon ja elämme jatkuvassa muutoksessa. Maailma ei näytä nyt hyvältä PSTLn näkökulmasta", veisteli Boris tuttuun tapaansa. Huonona pidettiin sitä, että nykyisin aluepolitiikkaa ei enää juurikaan ole.
Tarinoita riitti myös päivällispöytään. Kuva: Timo Karjalainen.Pohjois-Suomen tutkimuslaitos oli Oulun yliopiston erillislaitos, joka toimi Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä vuoteen 1995 saakka. Sittemmin laitoksen henkilöstö jatkoi yliopiston henkilökuntana muissa yksiköissä, Kajaanissa kehittämiskeskuksen aluekehitysyksikössä ja nykyisin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutissa. PSTL:n Kainuun yksikön toiminta painottui maaseutututkimukseen ja sen pitkäaikaisena esimiehenä toimi Matti Häkkilä. Maaseudun ja maatilatalouden ohella tutkittiin mm. väestöä ja sen liikkuvuutta. Bioenergian tutkimus ja kehittäminen alkoi 1980-luvulla. Tutkimus kohdistui pääasiassa Kainuuseen ja Pohjois-Suomeen. Yksikössä luotiin perusta mm. kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien ja hankkeiden arvioinnille 1990-luvulla. (Sirpa Korhonen)
From the 20th minute
Unkarilainen Balázs Komár oli syksyn 2009 Kajaanissa vaihto-opiskelijana. Ennen joulua toteutui hänen haaveensa tavata oikea joulupukki. Jännittävä Rovaniemen matka päätyi yllättäen myös unkarilaiseen Duna Televizión uutislähetykseen. (http://www.dunatv.hu/musor/videotar?vid=599553)
Televisiouutiset keskittyivät aluksi unkarilaisten jouluvalmisteluihin. Joulutunnelmia ja vähävaraisten avustamista kuvattiin Romanian Transilvaniassa ja eripuolilla Unkaria. Kävipä kuvausryhmä kyselemässä Wienin joulutorillakin unkarilaisten jouluostoksista. Uutisten loppupuolella jouluaiheinen kierros päätyi pohjoiseen Suomeen oikeaan joulupukin kylään Rovaniemelle. Toimittaja haastatteli Balázs Komária, kun hän oli lähettämässä joulutervehdyksiä kotiväelle ja tutuille. Toimittaja epäili, ehtivätkö kortit perille jouluksi, mutta Balázs vakuutti korttien ehtivän – ainakin Unkariin saakka. Kajaanin yliopistokeskuskin pääsi esille haastattelussa, kun Balázs selitti vierailuaan näin pohjoisessa.
Uutisissa kerrottiin punapukuisten postivirkailijoiden lähettävän lukemattomia joulutervehdyksiä maailmalle, mutta he – kuten myös joulupukki – saavat itsekin paljon postia eri puolilta maapalloa. Koska joulupukki oli vielä kotona, toimittaja tietysti kyseli hänen vointiaan ja valmistautumista pitkälle matkalle. Lopuksi tuli todistettua, että joulupukki on kielitaitoinen ja osaa myös unkaria. Hän toivotti virheettömällä unkarin kielellä hyvää joulua kaikille: ”Boldog karácsonyt mindenkinek!” (Irene Salomäki)
Yrittäjyyskasvatusta Opettaja.tv:ssä
Opettaja.tv oli kuvaamassa 5.–6.11.2009 Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja normaalikoululla ohjelmasarjaa, joka käsittelee yrittäjyyskasvatusta Suomessa. YLE teemalla keväällä 2010 esitettävässä viisi osaisen sarjan tässä osassa on tarkoitus kuvata yrittäjyyskasvatusta opettajankoulutuksessa. Sarja on jo alkanut ja kyseinen osa esitetään ensimmäisen kerran Yle teemalla 9.2.2010 klo 18 (Sukella yrittäjyyteen 5/5: yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa.). Sen jälkeen ohjelma on nähtävissä osoitteessa http://opettajatv.yle.fi/. Yrittäjyyskasvatuksen toteutus noudattelee Suomen hallituksen yhtä politiikkaohjelmaa ja OPM:n Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoja 2015. (Juha Turpeinen)
Veistoksia päärakennuksessa
Kuvataiteen sivuaineopiskelijaryhmä Indigo on rakentanut näyttelyn päärakennukseen. Tällä kertaa esillä on plastisen sommittelun kurssilla tehtyjä teoksia. Veistokset löytyvät toisen kerroksen aulasta ja molemmista päärakennuksen portaikoista. Näyttely on esillä 5.helmikuuta saakka.
Näyttelyn paperista tehdyissä veistoksissa opiskelijoiden innoittajana on ollut ranskalaisen kuvanveistäjän ja maalarin Niki de Saint Phallen taide. Haasteena oli tutkia ja kuvata ihmistä liikkeessä.
Savesta muotoilluissa naamioissa lähtökohtana on ollut ulkoeurooppalainen taide. Naamioilla on eri kulttuureissa ollut useita tehtäviä. Niiden taakse on voitu piiloutua ja niiden avulla on voitu ottaa erilaisia rooleja. Näyttelyssä voi pohtia tarkemmin, mihin tarkoitukseen esimerkiksi näitä naamioita olisi voitu käyttää? Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn toivottaa Indigo! (Matti Lukkari)
Suomen kulttuurirahaston apurahat haettavana
Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston apurahat 2010 ovat haettavina 10.1.–10.2.2010. Katso liitteestä tarkemmin! KA_apurahat_2010.pdf
"Jos ei Paavoa palella eikä Kynttilänä kylmä – ei ole kelpoa kesästä"
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) helmikuun 2010 numeroon 22.2.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 29.1.2010 |