TAMMIKUU 2009

---

Yliopistokeskukset ovat menestys suomalaisessa korkeakoulumaailmassa

Rahoituksen turvaaminen on tulevaisuudenhaaste
Opetusministeriön toimeksiannosta käynnistetty yliopistokeskusten arviointi on koulutuspoliittinen teema-arviointi, jonka tavoitteeksi asetettiin tiedon tuottaminen yliopistokeskusten kehittämiseen. Maahamme perustettiin kuusi yliopistokeskusta maakuntiin, joista puuttui oma yliopisto. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki.

Arvioinnin kohteiksi määriteltiin yliopistokeskusten toimintaympäristö, koulutus, tutkimus ja kehittämistyö, yhteistyö ja työnjako sekä rahoitus ja alueellinen vaikuttavuus. Arviointiaineisto koostui kaiken kaikkiaan yliopistokeskuksia koskevista dokumenteista, yliopistokeskusten tuottamista itsearvioinneista ja pyydetyistä lisäaineistoista, emoyliopistojen rehtoreille suunnatuista kyselystä, yliopistokeskusten opiskelijakyselystä, emoyliopistojen ylioppilaskunnille suunnatusta kyselystä sekä arviointivierailuista ja niiden yhteydessä toteutetuista haastatteluista.

Kajaanin yliopistokeskuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet
Kajaanin opettajankoulutuksen vakiintuneisuus sekä opiskelijoiden näkemyksien huomioon ottaminen ovat Kajaanin yliopistokeskuksen vahvuuksia. Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun aikuiskoulutusten yhdistäminen arvioitiin hyödylliseksi. Sidosryhmien innostuneisuus ja sitoutuneisuus Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaan on huomionarvoista.

Rahoituksen turvaaminen rakennerahastokauden jälkeen, tietojenkäsittelytieteiden lähiopetuksen lisääminen todetaan arviointiraportissa kehittämiskohteiksi. Maisteriohjelmia sekä konsortiosopimuksen mukaista hallintomallia tulisi selkeyttää ja tutkimusta fokusoida. Yliopistokeskuksen yksiöiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Kaikkien yliopistokeskusten toivottiin tiivistävän opetus- ja tutkimusyhteistyötä yliopistokeskuspaikkakuntien ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kajaanin yliopistokeskus on toiminnallisesti Jyväskylän, Joensuun, Kuopion, Lapin ja Oulun yliopistojen yhteinen yksikkö, jonka toiminta perustuu em. yliopistojen, yliopistokeskuksen ja alueen sopijaosapuolten välillä solmittuihin yhteistyösopimuksiin. Hallinnollisesti Kajaanin yliopistokeskus on Oulun yliopiston erillislaitos. Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti on mielissään yliopistokeskusten saamasta myönteisestä arvioinnista. – Kajaanin yliopistokeskuksen kandidaatinkoulutuksella on pitkät perinteet ja ne luovat pohjan muulle maisterikoulutuksille sekä muulle yliopistolliselle opetustarjonnalle, toteaa Suortti.  

Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi -raportti (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2009) löytyy täydellisenä osoitteesta: http://www.kka.fi/files/665/KKA_0109.pdf. Painettuun versioon voi tutustua Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa. (Juha Vartiainen)

 

 

Yliopistoon hakeminen muuttuu - sähköinen haku alkaa Kajaanin opettajankoulutukseenkin

Mikä muuttuu – miten hakea
Sähköinen haku Syksyllä 2009 alkavaan Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutukseen (60 aloituspaikkaa) ja ruotsinkielen kielikylpykoulutukseen (16 aloituspaikkaa) haetaan tänä keväänä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Hakuaika kaikkiin VAKAVA-hankkeessa mukana oleviin koulutuksiin päättyy torstaina 30.4.2009 kello 16.15. Hakulomaketta täyttäessään hakijan tulee tutustua hakulomakkeiden lisätieto-osaan, jossa on kerrottu mm. VAKAVA-kokeen koepaikan määräytymisestä.

Paperihaku
Jos hakijalla ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, hän voi tilata paperisen hakulomakkeen Opetushallituksesta puhelimitse 2.2.–30.4.2009 kello 9–15 (puhelin 020 690 696). Lomaketta tilattaessa on ilmoitettava mihin yliopistoon ja hakukohteisiin on hakemassa sekä postiosoite, johon hakulomake toimitetaan. Tärkeät määräajat sekä sähköisesti että postitse lähetettävän paperisen hakulomakkeen tulee olla perillä Opetushallituksessa viimeistään 30.4.2009 kello 16.15. Kaikkia VAKAVA-koulutuksiin hakijoita, erityisesti niitä, jotka aikovat jättää paperisen hakulomakkeen, kehotetaan jättämään hakemuksensa hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä. Aikaisempien vuosien kokemus on osoittaa, että viime tipassa havahtuneita on paljon.

Hänkin haluaisi opiskella.

VAKAVA-koe
VAKAVA-koe järjestetään kaikissa hankkeessa mukana olevissa yliopistoissa samanaikaisesti keskiviikkona 13.5.2009 klo 13–15. Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt korkeakoulukelpoinen hakija saapuu kokeeseen ilman eri kutsua. Hakija voi samalla kirjallisella kokeella osallistua usean eri VAKAVA-hankkeessa mukana olevan koulutuksen valintaan. Aineisto, josta VAKAVA-kokeen kysymykset laaditaan, on luettavissa tältä, ja muiden hankkeessa mukana olevien yliopistojen www-sivuilta 7.4.2009 lähtien. Koepaikan määräytymisestä on ohjeet valintaoppaissa.

Valinnan toinen vaihe
Opettajakoulutuksissa valinnan toinen vaihe on soveltuvuuskoe, johon jokainen yliopisto kutsuu hakijat VAKAVA-kokeen pistemäärän ja hakutoiveen perusteella. Kajaanin opettajankoulutusyksikön toisen vaiheen valinnat ovat 11.–12.6.2009 luokanopettajakoulutuksen osalta Kajaanissa ja ruotsin kielen kielikylpykoulutuksen osalta Vaasassa. Tulokset saadaan selville viimeistään 1.7.2009. Opiskelupaikan saaneet ja varasijoille valitut saavat kutsun kirjallisesti. (Anja Hongisto)

 

 

Kainuulaisten asiantuntijoiden opintomatka Romaniaan

Millaisia ovat nykyajan trendit paikallisessa kehittämisessä? Millaisia innovatiivisia esimerkkejä maaseudun paikallisesta kehittämisestä on löydettävissä? Mikä voisi olla nuorten rooli paikallisessa kehittämisessä?

Kysymyksiä tarkastellaan maa- ja metsätalousministeriön Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoittamassa Palma2-hankkeessa, joka toteutetaan Lönnrot-instituutissa. Projekti seuraa nuorisolle suunnattuja palveluja syrjäisillä ja harvaanasutuilla seuduilla, erityisesti Suomessa, mutta poimii myös esimerkkejä Norjasta, Venäjältä ja Romaniasta. Palma2 on kolmivuotinen tutkimushanke, jonka rahoitus haetaan vuosittain. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten aluekehittämistoimenpiteet vaikuttavat maaseudun kehittämiseen ja erityisesti miten nuoret ovat mukana.

Syyskuussa 2008 kysymyksiin oli vastaamassa Bukarestissa romanialaisia ja suomalaisia asiantuntijoita sekä ministeriön ja muiden toimijoiden edustajia seuraavista organisaatioista: Maatalouden ja maaseutukehittämisen ministeriö (Ro), Kainuun Naisyrittäjyys Leader -toimintaryhmä, World Bank (Ro), Kainuun TE-keskus, Romanian Sosiaalikehitysrahasto, Lönnrot-instituutti (Kajaanin yliopistokeskus) ja sosiologian laitos (Bukarestin yliopisto). Bukarestin työpaja alkoi rehtori FT Marian Predan puheella, jatkui professoreiden ja asiantuntijoiden esityksillä ja päättyi keskusteluun tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Opintomatka Romaniaan jatkui Horezuun, missä osallistuimme paikalliskuntien yhteiskokouksiin, tutustuimme lukion toimintaan sekä suunnittelimme yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lukion johtaja Constantin Sorici esitteli uutta rakennusta ja alustavia toimintasuunnitelmia. Opastetun kierroksen jälkeen paikalliset nuoret ja opettajat esittelivät erilaisia toteutettuja ja meneillään olevia kansainvälisiä hankkeita. Tilaisuudessa pohdittiin myös mm. Lönnrot-instituutin Palma2 -hankkeen tiedonkeräystä romanialaisista lukiolaisista koostuvalta kohderyhmältä.

Horezussa pidettyyn keskusteluun osallistujat Romaniasta ja Suomesta,
syyskuussa 2008. Kainuusta matkalla olivat Andra Aldea-Partanen, Jouni
Ponnikas, Tarja Lukkari, Liisa Häme ja Nina Leinonen.

Yhteistyötä romanialaisten kanssa jatketaan Kainuun maakunnassa. Mm. maakunnan teemaohjelmien edustajat ovat kiinnostuneita tutustumaan romanialaisiin toimintamalleihin ja suunnitteilla on opintomatka Romaniaan elo-syyskuun vaihteessa 2009. Paikalliskehittämisen konseptissa kuvataan kehittämisprosesseja, jotka tapahtuvat paikallistasolla, joko maaseudulla, kaupungissa tai syrjäseudulla. Nykyään sekä paikallisosaamista (paikallistietoa) ja kansallisosallistumista että kohderyhmän tarpeita on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. 

Bukarestissa esitettyä materiaalia löytyy sivustolta: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/proj/alupro/PALMA_II_Workshop250908.htm (Andra Aldea-Partanen)

 

 

Tulevaisuus on meidän!

Kajaanin opettajankoulutusyksikön ja normaalikoulun henkilökunta kokoontui omin joukoin 19.1.2009 Joutenlammella yhteiseen Tulevaisuusseminaariin. Alustukset luotasivat nykyistä, joskus hektiseltä vaikuttavaa yliopistomaailmaa. Työryhmissä pureksittiin kuultua ja etsittiin toimintamalleja. Monenlaisia esityksiä jatkotyöstämistä varten saatiin kokoon. Yhteinen toive oli kaikilla: lisää "sisäisiä VESO-päiviä"! (Anja Hongisto)

Opettajankoulutusyksikön johtaja Juhani Suortti, varadekaani Pentti Hakkarainen
ja amanuenssi Anja Hongisto alustivat keskusteluja. Kuvat: Reijo Heikkinen

 

 

Satutunnit alkoivat keskiviikkona 14.1.

90 satutuntia kajaanilaislapsille keväällä 2009
Satutunnit alkoivat jälleen keskiviikkona 14.1. Kajaanin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen 1. vuosikurssin opiskelijat pitävät satutunteja 14.1.–20.5. (ei pääsiäisenä 8.4.) välisenä aikana joka keskiviikko. Satutunnit alkavat pääkirjaston Mielikki-salissa, Kuurnan, Lehtikankaan sekä Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat pitävät satutunteja myös Keskussairaalan lastenosaston potilaille. (Juha Vartiainen)

 

Kitch ja artefaktit

Mitä kithc on, ja mistä se löytyy? Se on hyvän maun vastainen esine, ihmiskädentyö ts. artefakti. Mukailen sanakirjan selitystä ja ajattelen, että siitä puuttuu hyvien käytäntöjen ja teorioiden yhdistämisen ammattitaito. Usein syntyy piraattikopioita vaikka ollaan luovinaan uutta. Työt luisuvat tekemisen paloon. Junnaukset ja taantumat estävät edistyksen.

Kithcistisiä töitä leimaa muun muassa epätarkoituksenmukaisuus ja epäyhtenäisyys. Laadukkaan linjakkuuden sijaan syntyy epälinjakasta, strukturoitumantonta tyylittömyyttä. Siksi kitchille ominaiset työn ratkaisut ylittävät sovinnaiset lainalaisuuksien rajat. Niitä ilmenee muun muassa seuraavilla käsityömuotoilun oppimisen tai/ja artefaktin tekemisen alueilla. Materiaalinvalinta ja käyttö ontuvat suhteessa työtavan ts. tekniikan valintaan. Lyhyesti sanottuna ne ovat ristiriidassa ja epätasapainossa keskenään.

Kitchistisen työn heikkoudet liittyvät myös työn värinvalintaan, mittasuhteisiin, kokoon, muotoon, malliin, tyyliin ja ajanhenkeen. Kithcin paljastavassa työssä on osia ja alueita, jotka kuuluvat toiseen kontekstiin. Valmis produktiokin on osa (oppimis)prosessia, ja se kertoo siitä. Kitchistisestä ihmiskädentyöstä on jäänyt pohtimatta, reflektoimatta ja suhteuttamatta perustavaa laatua olevia osatekijöitä. Ne on jätetty keskenään yhdessä ja erikseen keskusteluttamatta. Tämä ilmentää ammattitaidon ohuutta.

Kitchistinen työ voi olla uusiutumaton ja tahallisen vanhanaikainen. Vääristyneisyydessään se voi olla myös lapsen selän taakse piiloutuva ts. tahallisen lapsenomainen. Kitch ilmenee myös työtapoja ts. tekniikoita tarkoituksettomasti varastoivana toimintana. Siksi näkijä jää kaipaamaan sykähdyttävää hohdokkuutta. (Eeva-Maija Lappalainen)

 

 

Opettajuuden haasteet - Kaikille avoin erityisopetuksen Studia Generalia luentosarja vuonna 2009

"Hyvä koulu" – kannustavia näkökulmia koulun arkeen

Kajaanin yliopistokeskus järjestää Studia Generalia -luentosarjan, jossa pohditaan, millainen on tämän päivän koulu. Näkökulma luentosarjassa on positiivinen: mitä hyvää on koulussa? Mihin suuntaan koulua tulisi kehittää, jotta se olisi vielä parempi? Luentosarja alkoi joulukuussa professori Timo Järvilehdon luennolla. Luentosarjan toisessa luennossa to 29.1.2009 FT, johtava rehtori Seija Blomberg luennoi aiheesta "Peruskoulun kipupisteet opettajien kokemana". Kommenttipuheenvuoron käyttää Mikko Saari.

Luennot pidetään Kajaanissa yliopistokeskuksen Tietojenkäsittelytieteen (TOL) auditoriossa 300, osoitteessa Linnankatu 6 (entinen Linnan lukio). Luennot välitetään videoneuvottelulaitteiston avulla Kainuun kuntiin ja Ylä-Savoon. Jokaisella luennolla on asiantuntijaluennoitsija, joka luennoi aiheestaan 2 x 45 min. Luento-osuuden jälkeen on kommenttipuheenvuoro. Kommenttipuheenvuoron jälkeen siirrytään paikkakuntaisiin keskusteluihin, jotka lopuksi kootaan yhteen. Jokaisella paikkakunnalla on luentosarjan tutor, joka johtaa paikkakuntakohtaisia keskusteluja ja vetää ne lopuksi yhteen videoyhteydessä kaikille paikkakunnille.

Luentojen aikataulu on seuraava:
kello 14.00–15.15 luento
kello 15.15–15.30 kommenttipuheenvuoro 
kello 15.30–15.45 keskustelut paikkakunnittain 
kello 15.45–16.00 paikkakuntakohtaisten keskustelun yhteenveto

Luentoja järjestetään kevään 2009 ajan joka kuukausi. Tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Oikeus oppimiseen yhdessä -esite (PDF)

Studia generalia 2009 ohjelma (PPT)

Lisätietoja luentosarjasta antaa suunnittelija Mari Karjalainen. Ilmoittautumiset koulutusassistentti Eila Ilkolle (etunimi.sukunimi@oulu.fi tai (08) 632 4809) ma 26.1.09 mennessä.

 

 

Entäpä jos kaikki olisikin toisin?

Joulun ja uuden vuoden välinen aika on yleensä rauhoittumista varten. Kaupungissa kierrellessä silmät kohtaavat paikkoja ja ajatukset virtaavat. Mitäpä jos rakkaassa kotikaupungissammekin tärkeänä päämääränä olisi kulttuuriperinnön vaaliminen ja sen edellytysten lisääminen?

Moni historiallinen rakennus – merkki omasta ajastaan – olisi säästynyt alkuperäisellä paikallaan tai ainakin löytänyt uuden sijoituspaikan. Loma-aikana tulee katsottua televisiota ja pujoteltua eri kanavilla aiempaa enemmän. Ohjelmissa on kunnostettu ja siirrettykin melkoisia rakennuksia, kuten viljamakasiineja, kivikirkkoja, hirsitaloja. Olen vakuuttunut yksityishenkilöiden ja yhteisöidenkin rakennetun kulttuuriperinnön vaalimishalusta.

Rauhallisen kulttuurikävelyn ohessa mieleen kohoaa harmistus oman kotikaupunkini rakennetun kulttuuriperinnön kohtaloa. Mitä meillä on jäljellä tuleville sukupolville? Jääkö jäljelle pelkkiä valokuvia ja aavistuksia menneestä? Viimeisten vuosikymmenien aikana tuhoamisvoima on ollut melkoinen. Usein äimistelemme, miten 1960–1970-luvuilla vanha rakennus sai lähteä. Kajaanissa tämä lista on pitkä. Itselleni voimakkaimmin on jäänyt mieleeni Lönnrotin talo nykyisen Anttilan tavaratalon paikalla, niin sanottu sininen talo Kajaaninjokimaisemassa sekä vihreä talo maakuntakirjaston lähellä; puhumattakaan muista kaupunkikuvaa aiemmin elävöittäneistä pienemmistä rakennuksista. Ainakin kaupungin keskustassa on tehty tilaa uusille ja suuremmille rakennuksille sekä tietysti myös – tyhjää tilaa.

Olisipa yläkaupungilla säästetty edes yksi täysinäinen kortteli, johon saisi aikaiseksi Kuopion korttelimuseon kaltaisen kokonaisuuden Kajaanin eri vuosikymmenten rakennuksista! Kajaanissa vetää 2000-luku vertoja aiemmalle hävitystyölle. Monta kertaa saamme lukea lehdistä, kuinka se ja se rakennus oli niin ja niin huonossa kunnossa. Viimeisimpinä kaupunkikuvasta ovat hävinneet entisen Kajaani Oy:n talli, valtion klooritehtaan toimistorakennus ja herrainkerho.

–Ei tästä takkia tule, jospa tulisi liivi, sanoi hiiri sadussa

Lastensaduissakin meitä toki valmennetaan kohtaamaan pettymyksiä ja ottamaan elämä rennosti vastaan. Hämmästyttävintä on se, että mikä muualla Euroopassa onnistuu, ei se Suomessa ota syttyäkseen. Keski-Euroopassa jopa kokonaisia kaupunkikeskustoja on palautettu ennalleen entisöimällä tai jopa rakentamalla uudelleen hävitettyjä rakennuksia.

Parasta olisi alkuperäisen rakennuksen alkuperäiseksi saattaminen alkuperäisellä paikallaan alkuperäisestä vastaavaan tarkoitukseen. Toinen mahdollisuus on rakennuksen hienovarainen uusiminen johonkin uuteen käyttöön, kuten päiväkodiksi tai eri-ikäisten toimitaloksi. Hyvänä vaihtoehtona tuhoamisen sijaan pidän myös rakennuksen siirtäminen johonkin toiseen paikkaan. Viime vuoden joulun ja uuden vuoden välisenä aikana purettu UPM:n kutomoharrastetalona toiminut entinen klooritehtaan hirsinen toimistorakennus olisi saanut oivan paikan entisen esimerkiksi ns. vihreän talon paikalta. Rakennus olisi voinut toimia kajaanilaisten korkeakouluopiskelijoiden kohtaamispaikkana, eräänlaisena ylioppilastalona.

Neljäs, aiempia arveluttavampi, mutta kierrätysaikana varsin sopiva ja hirsitaloperinteeseen kuuluva, mahdollisuus olisi purkaa rakennus ja käyttää ko. rakennusmateriaali jossakin uudiskohteessa, kuten loma-asuntoina. Kuulemani kaupunkilegendan mukaan UPM:n PK4:sen vieressä sijainneesta hirsitalosta olisi säästetty vain ikkunat, palamaton osa viety kaatopaikalle ja palavan osan olemme saaneet nauttia Kainuun Voiman uuneissa lämmikkeenä.

Onneksi aiempi UPM:n tehdasalue on saanut ja on yhä saamassa uusia yrityksiä, jotka työllistävät alueen ihmisiä. Mahtuisiko Tihisenniemelle myös Kajaanin historiallinen keskusta tai jonkinlainen kooste jo menetetyistä rakennuksista? Otettaisiin mallia eurooppalaisista kulttuuri- ja sivistysmaista ja rakennettaisiin jotakin sellaista takaisin, minkä jo kertaalleen menetimme? (Juha Vartiainen)

 

 

Publikki with my eyes

We received an email from the school that we, the Hungarians can sing in a traditional event of the university. All the Hungarians were so excited after this message, because we can show our national songs. It was harder than we thought… First we started to choose those songs which we would liked to sing in the Publikki. We were searching in our memories as we have learnt a lot of folk-songs in the elementary school and the high school as well. It was not as successful as we believed. Each of us knew an other song than the others, or the lyrics were forgotten, or the melody was missing.

So we decided to find out the songs in the internet. It was a good idea, because there we have found all the lyrics and music what we wanted. The hardest part of our preparations have just begun after this. As we are not chorus members, it was so difficult to arrange our performance. We had to tune up the starting voices, because everybody started to sing on their own voice and it sounded terrible. So we invented that we should start each songs on the same voice together, and the idea for it was that one of us will begin a song and the others will join to that voice.

While we were selecting between the Hungarian folk-songs we realized that almost all of them are slow and have a sad ring. So we started to look for some happier or faster melodies. In the end our choices were some typical Hungarian folk-songs (about love, slow melody and sad ring), a revolutionary song (as in the history of Hungary there were a lot of determining revolutions) and a "pub-song" which is very fast, has a happy ring and shows the Hungarian attitude, because we wanted to demonstrate not only the sad side but the happy, jolly side of our country.

The day of the Publikki has arrived and we were so excited, we had some doubts about our performance´s successfulness. After some beautiful musical performances this feeling has grown to the top in us. First two Finnish girls were playing, one of them the piano the other the violin. It was very wonderful, the sound of these two instrumentals flew me somewhere else, my thoughts about our performance have disappeared. The next performance in the programme was ours. We went up to the stage, holding in our hands the lyrics, and started to sing. It took only a few minutes and I think it was not so bad as we thought before. Naturally it could be better but we tried to give our best.

After this the next was a clarinettist and a pianist girl. In the end of the Publikki everybody stood up and sang the Gaudeamus Igitur song. I felt that time, we are one company, the nationalities are not metter. In front of the hall some drinks and delicious cakes were waiting for us. We took pictures together and were talking about this amazing event. It was a very nice time what we spent there, the different performances of the instrumentals and the Hungarian singing, the inviting to a drink, coffee and cakes were such a big pleasure for me. I´m very glad I have taken part of this important traditional Finnish event. (Gabriella Szép)

 

 

Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston apurahat

Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston apurahat 2009 haettavina 10.1.–10.2.2009. Kainuun rahasto, kuten suurin osa Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista, siirtyy yhtenäiseen hakuaikaan 10.1.–10.2. ja samalla myös sähköiseen hakujärjestelmään. Uudet hakuohjeet löytyvät verkkosivuilta www.skr.fi/apurahat/ka. Rahasto jakaa hakemusten perusteella yleisrahastostaan apurahoja 73.000 euroa kainuulaisille tieteen ja taiteen harjoittajille sekä Kainuussa suoritettavaa tai Kainuuseen kohdistuvaa tieteellistä tai taiteellista työtä varten. 

Yleisrahaston lisäksi jaetaan Kajaani oy:n rahastosta 8.000 euroa kainuulaisille tieteen ja taiteen harjoittajille, Längmanin yrittäjärahasto II:sta 18.000 euroa Kainuun maakunnan taloudellisen vaurastumisen edistämiseen ja Hemmi Tikkasen rahastosta 8.000 euroa nuorten kainuulaisten maa- ja metsätalousopintoihin sekä saman alan tutkimukseen. Arffmanin apurahoina jaetaan 10.000 euroa. Maakunnallisesti merkittävään, tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativaan kulttuurihankkeeseen myönnetään enintään kahtena apurahana 30.000 euroa. Taiteen tukemiseen, ensisijaisesti visuaalisten taiteiden alueelle myönnetään kokovuotisena apurahana 21.000 euroa. Lisäksi myönnetään 15.000 euroa jaettavaksi lasten- ja nuorten kulttuuritoimintaan. 

Vuoden 2009 apurahoja myönnettäessä erityisinä painopisteinä ovat laajemmat, maakunnalliset hankkeet sekä lasten ja nuorten kulttuuri ja kulttuuritietoisuuden kasvattaminen. Hakuaika päättyy tiistaina 10.2.2009 klo 18. Käsiteltäviksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu Kainuun rahastoon sekä sähköisesti verkkopalvelun kautta että allekirjoitettuna paperitulosteena asiamies Antti Toivaselle osoitteeseen Kainuun Etu Oy, Lönnrotinkatu 1, 87100 Kajaani. Tietosisältöjen tulee olla yhdenmukaiset. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileima hyväksytään. Ulkomailta tulevien hakemusten tulee olla rahastossa viimeiseen hakupäivään mennessä. Käsiteltäväksi ei oteta faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä eikä myöskään myöhästyneitä hakemuksia. Hakemuksia ja niiden liitteitä ei palauteta. Apurahat jaetaan Kainuun rahaston vuosijuhlassa 7.5.2009. Tiedustelut: asiamies Antti Toivanen, antti.toivanen(at)skr.fi, puh. 044 551 4554. 

 

 

Työtä ja elämää porttien toisella puolella

Vuosi on nyt vierähtänyt Helsingissä Santahaminan saaressa asuessa ja tehdessä töitä. Sotilaskulttuuri on tullut tutuksi ja sotilasarvot sekä niiden merkitykset tuntuu hyvin läheiselle. Vaikka siviilinä saammekin työskennellä tasa-arvoisina sotilaiden kanssa, silti sotilasarvon mukainen toiminta on vähitellen siirtynyt myös omaan päivittäiseen työhön. Tällä tarkoitan sitä, että usein tulee itsekin nimitettyä everstiä "herra eversti" tai kenraalia tietysti "herra kenraali". Ensimmäisinä kuukausina tuntui itselle hyvin erikoiselle, kun kokoukset tai muut tilaisuudet aloitettiin huomioimalla sotilasarvoltaan ylin ja tervehtimällä häntä ensin. Tämä osittain johtui siitä, että en aluksi erottanut kaikkia sotilasarvoja (merivoimat tuottaa ongelmia edelleen).

Kuvassa joukko-osastotunnukset, ensimmäinen kadettikoulun, toinen maanpuolustuskorkeakoulun.

Maanpuolustuskorkeakoulu on yksi maamme 21 yliopistosta, mutta se eroaa siinä muista, että olemme puolustushallinnon alaisia, emme opetusministeriön. Silti yliopisto on pyrkinyt yhdenmukaistamaan toimintaansa muiden yliopistojen kanssa niin paljon kuin se on mahdollista. Paljon on sellaista, mitä siviiliyliopistoissa ei ole, kuten se, että sotilaskuri koskee opiskelijoita. Opiskelijat ovat palveluksessa koko opintojensa ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että poissaolo edellyttää hyväksyttyä syytä. Opiskelijat ovat läsnä tunneilla palveluspuku päällä ja akateemista varttia ei tunneta. Opiskelijat saapuvat sisäpalvelukseen 5 minuuttia ennen luentojen alkua ja kurssin vanhin ilmoittaa kurssin opettajalle. Tämä on aiheuttanut myös kiinnostusta muissa yliopistoissa. Kuulun yliopistomme yhdyshenkilönä Peda-forum yhteistyöverkostoon ja siellä opiskelijoiden läsnäolo ja tietynlainen kuri on jopa ihailtavaa. Useat opettajat siviilipuolella ovat sitä mieltä, että akateeminen vapaus on viety jopa liian pitkälle, eikä opiskelijoihin saa otetta. Tunneille tullaan miten sattuu ja lähdetään miten huvittaa. Puhumattakaan siitä, että jos kännykkä soi, siihen on pakko vastata.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kurssijohtajansa kanssa.
Vuosikurssit erottaa olkaviivoista, yksi viiva on ensimmäinen vuosi jne.

MPKK työpaikkana ei juurikaan eroa edellisestä työstäni. Itse vastaan opetuksen laadusta ja yliopisto- ja verkkopedagogisesta kehittämisestä. Yhdyshenkilönä saan tavata muiden yliopistojen kehittäjiä ja opettajia, mikä tuo työhön erilaista näkemystä. Varsinkin verkkopedagogiikan kehittäminen on vienyt minua eri puolille maailmaa seminaareihin, missä muutaman päivän seuraamisella on päässyt käsiksi koko maailmaa koskevaan tilanteeseen. Voin kertoa, että Suomi on hyvin pitkällä verkkopedagogiikan asioissa, vaikka kehitettävääkin on ja eteenpäin mennään hurjalla vauhdilla varsinkin 3D tekniikassa. Työpäiviimme kuuluu myös säännöllinen liikunta, joka koskee myös siviilityöntekijöitä. Vuosittaisella kuntotestauksella lunastamme itsellemme mahdollisuuden lähteä urheilemaan töiden niin salliessa. Ja mahdollisuudet on rajattomat tällä saarella, voi mennä uimaan, salille, juoksemaan, pelata sählyä, sulkapalloa, sauvakävellä jne. Pääasiana pidetään, että jokainen liikkuu.

Uuno Turhapuro -elokuvastakin tuttu kuntorata.

MPKK:sta on tähän asti valmistunut vain upseeriksi, tutkintonimikkeenä on ollut Sotatieteen kandidaatti tai maisteri. 1.1.2009 voimaan tullut laki maanpuolustuskorkeakoulusta muuttaa tilannetta niin, että myös siviileillä on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tänne. Ensin vuonna 2010 otetaan muutama kandidaatintutkinnon suorittanut suoraan maisterivaiheeseen. Vasta myöhemmin mahdollisuus tulee myös kandidaatintutkintoa suorittaville. Siviilit valmistuvat joko SK tai SM tutkintonimikkeellä, mutta upseereita heistä ei tule. Tutkinnosta jäävät pois upseerin ammatissa vaadittavat luvat, pätevyydet ja oikeudet. Siivilimaisteriopinnot tulevat koskemaan hyvin marginaalista ryhmää, eikä kaikki aineet ole avoimia siviileille opiskeltavien tietojen luonteesta johtuen. Sotatieteen tohtoriksi on myös mahdollisuus lähteä opiskelemaan jo nyt. Itse päätin muuttaa painopistettä koskemaan puolustusvoimia sen palautejärjestelmää ja johtamistoimintaa ja teen tohtorintutkintoni tänne, aika näyttää oliko tämä oikea ratkaisu, tässä vaiheessa uskon että näin on ja voin hyödyntää osaamistani jatkossa muuallakin kuin vain meillä sotilasyhteisössä.

Virkaan nimittäminen.

MPKK on hyvin perinteitä kunnioittava, tämä tarkoittaa erilaisia vuosipäiviä, tanssiaisia ja tapahtumia ympäri vuoden, mutta myös sovittuja käyttäytymissääntöjä. Harvassa paikassa pääsee työnpuolesta juhlimaan ja tanssimaan iltapuku päällä näinkin usein. Ehkäpä tämä on osasyy siihen, miksi sotilasyhteisö on niin kiinteä. Nyt vuoden jälkeen voin jo kävellä ohi tuijottamatta suu auki komeita kadetteja, kun he juhlapuku päällä kävelevät ohitse. Juhlapuku on sama, joita kadetit käyttävät esim. itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnassa. Se mikä saarelle tultaessa oli myös huomiota herättävää on tervehtiminen. Vaikka et tunne ihmisiä, täällä tervehditään kaikkia, oltiin töissä tai ulkona. Kadetit aukaisevat ovet ja auttavat jos apua tarvitsee. Ei niin, etteikö näin olisi ollut entisessä työssäni oman työyhteisön kesken, mutta liian usein tervehtiminen jää, mikäli henkilö on vähänkään tuntemattomampi.

Vaikka olenkin tuonut aika lailla positiivisia puolia työstäni esille, en voi sanoa, ettenkö olisi yhtään kaivannut Kajaania ja sitä ihanaa työporukkaa joka siellä oli. Nyt uudet haasteet on kuitenkin vieneet mennessään ja olen saanut oppia paljon. Ehkäpä tulevaisuudessa täällä hankkimaani osaamista laadunvarmistusjärjestelmän ja opetuksen laadun parissa tarvitaan juuri pohjoisessa, koskaan ei pidä sanoa ei koskaan.

Työntäyteistä vuotta koko yliopistokeskuksen väelle. Kuten viimeisestä kuvasta näkee, täälläkin on joskus lunta, tälläkin hetkellä. (Johanna Anttonen)

 

 

Murreviikko 11. kerran Kuopion torilla 29.6.–4.7.2009

Savon kielen seura r.y. järjestää jo perinteeksi muodostuneen ja yleisön suuren suosion saavuttaneen murreviikon ensikin kesänä. Ohjelmaa on torilla maanantaista perjantaihin kello 12–13. Lauantaina 4.7. esiintymisaika on kello 12–14.

Esiintyjät eri murrealueilta ovat myös erittäin tervetulleita! Erikoisesti lauantaina haluttaisiin kuulla esiintyjiä tavallisen toriyleisön joukosta ja siksi on varattu pidempi esiintymisaika. Tervetulloo – huastammaa savvoo – hilijoo ja kovvoo! Savon kielen seura r.y. (Birgitta Pajusilta)

 

Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma

Yrittäjyyden, tuottajuuden, matkailun ja kansainvälisyyden osaamista luoville aloille
Onko sinulla alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulu-tutkinto, johon sisältyy viestintä-, kulttuuri- tai matkailualan opintoja? Haluaisitko valmistua maisteriksi? Vai oletko jo suorittanut maisteritutkinnon ja haluaisit laajentaa osaamistasi? ESITE (PDF)

 

 

Kakku kaikille kotikokeille

Tammikuun riennoissa olemme maistaneet seuraavanlaista kakkua ja todenneet sen makoisaksi:

Terveyskakkua kaikenikäisille

Ohje
4 munaa
1 dl hedelmäsokeria
1 dl luomujukurttia tai -piimää
1 dl rypsiöljyä
3 dl karkeita luomuruisjauhoja
½ tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
½ tl itse kutakin maustetta, kuten kanelia, kardemummaa, korianteria, neilikkaa

Lisää mehevyyttä ja makuvaihtoehtoja tällaiseen rukiiseen maustekakkuun saadaan lisäämällä esimerkiksi 1 dl persikkapaloja mehuineen. Toki alkoholillakin voi kakkua maustaa. Lakka- tai mesimarjalikööri tuovat arktista lisää makumaailmaan.

Muna ja sokeri vatkataan vaahdoksi, johon lisätään kuiva-aineet (kohotusaineet ruisjauhon joukkoon sekoitettuina). Lopuksi lisätään jukurtti tai piimä sekä rypsiöljy. Kakku paistetaan noin 175-asteisessa uunissa tunnin verran.

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) helmikuun 2009 numeroon 20.2. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.