TAMMIKUU 2007

Ennätysmäärä maistereita opettajankoulutusyksiköstä

Kajaanista yli puolet tiedekunnan maistereista
Kajaanista valmistui 127 maisteria vuonna 2006, tiedekunnan toisesta yksiköstä valmistui samana aikana 119 maisteria. Kasvatustieteiden tiedekunnan tulos oli siis mitä mainioin 246 ylemmällä tutkinnolla. Aiempi Kajaanin opettajankoulutusyksikön ennätys 122 ylempää tutkintoa oli vuodelta 2003. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä Oulussa alempia tutkintoja tehtiin 17 ja Kajaanissa alempia tutkintoja oli 6. Tohtorintutkintoja tuli vain 5 koko tiedekunnassa.

Eniten Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä valmistui luokanopettajankoulutuksen maistereita 57 ja varhaiskasvatuksen ylempiä tutkintoja 55. Myös kokeilukoulutukset tuottivat tulosta, sillä ruotsin kielen kielikylpykoulutuksesta valmistui 5, samoin kulttuuriteollisuuden kokeilusta 5,  matematiikan aineenopettajakokeilusta 2 ja venäjän kielen ja kulttuurin maisterikoulutuksesta 3. Ilahduttavaa olivat kulttuuriteollisuuden tutkinnot jo tässä vaiheessa projektia, kuten myös varhaiskasvatuksen ennätyksellisen suuri tutkintomäärä. Hienoa tulosta kokyläiset! Ja erityinen kiitos opettajille – on tarvittu venymistä ja joustavuutta. Laatukin on hyvää, niin kertovat viestit kentältä. Opetuksen laatutyö on tosi suuri lähivuosien haaste koko yliopistossa. (Timo Mauno) 

 

 

Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu hioivat yhteistyötä

Yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyö syvenee
Kajaanin yliopistokeskuksen koulutuksen koordinaatioryhmä järjesti yhteistyöfoorumin yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Tilaisuudessa täsmennettiin työnjakoa, pohdittiin yhteistyömuotoja sekä toimenpiteitä Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Kajaanin korkeakouluissa on perustutkinto-opiskelijoita 3 500 ja tohtoriopiskelijoita 84; opetus- ja tutkimushenkilöstöä noin 400 sekä 10 professuuria eri oppiaineissa. Korkeakoulujen budjetit yhteen laskettuna ovat lähes 30 miljoonaa euroa. Opetus- ja tutkimustoimintaa Kajaanin kampusten lisäksi on Sotkamossa ja Kuusamossa. Iisalmessa toimii tutkimusasiamies, joka koordinoi Ylä-Savon innovaatiotoimintaa.

 

Yhteistyötä syvennetään edelleen kirjastojen ja kansainvälisen vaihdon osalta, jotta opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden palveluja voidaan kehittää entistä pitkäjänteisemmin. Samalla olemassa olevien taloudellisten resurssien ja inhimillisen pääoman synergiaa sekä toiminnan tehokkuutta voidaan lisätä. Lisäksi opetusyhteistyötä, t&k-toimintaa syvennetään tietojenkäsittelytieteen yksikön, mittalaitelaboratorion ja ammattikorkeakoulun välillä. AMK:n opiskelijoille luodaan koulutusväyliä DI-koulutukseen ja tietojenkäsittelytieteen maisterikoulutukseen. Lisäksi suunnitellaan yhteisiä koulutusmoduuleita. Vieraiden kielten opetusyhteistyötä laajennetaan yhteisiin koulutusjaksoihin.

Kajaanin yliopistokeskus osallistuu ammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutusohjelman laatimiseen sekä matkailun tutkimus- ja koulutusohjelman laatimiseen. Lisäksi on suunnitteilla maaseudun tutkimus- ja kehittämisohjelman laatiminen yhteistyössä AMK:n kanssa. Kehittämis- ja tutkimusohjelmien painoaloista tarjotaan opinnäytetyön aiheita AMK:n opiskelijoille.

Yhteistyötä maakuntakorkeakoulun edistämiseksi jatketaan. Tilaisuudessa pohdittiin sitä, mitä lisäarvoa ko. hanke tuo aikuiskoulutuksen ja työelämäyhteistyön alueelle. Päädyttiin verkostomaiseen yhteistyön. Mitään uusia organisaatiota ei rakenneta vaan yhteistyö ja palvelujen tuottaminen toteutetaan verkostomaisen yhteistyömallin mukaisesti. Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu ovat yhdessä osallistuneet Kainuun korkeakoulustrategian kokoamiseen, aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien suunnitteluun, niiden sisältöjen ja painoalojen valmisteluun ja toteutukseen. (Jouko Käsmä)

 

 

Mitä on informaatiolukutaito ja mitä tekemistä sillä on opiskelun ja opetuksen suunnittelun kanssa?

Informaatiolukutaitoa voidaan pitää avaimena tiedonhaun kokonaisuuteen. Lyhyesti sen voi määritellä kyvyksi etsiä, paikantaa, arvioida, käyttää tehokkaasti ja kriittisesti tietoa. Kirjastojen kannalta tarvitaan jatkuvaa tiedottamista sekä käytettävissä olevista että uusista tietoaineistoista ja palveluista. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Käyttäjien – siis myös opiskelijoiden ja henkilökunnan – pitää olla tietoisia näistä mahdollisuuksista sekä pystyä käyttämään tarjolla olevia aineistoja ja palveluja tehokkaasti hyväkseen.

Tiedonhankintataitojen kehittyminen edellyttää harjoittelua ja positiivisia oppimiskokemuksia. Kyky löytää luotettavaa tietoa opetuksen, opiskelun, tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi on tämän päivän yhteiskunnassa tärkeä taito. Tietoverkkojen ja lisääntyvän elektronisen aineiston lisäksi olennaista on myös tietoisuus painetuista lähteistä – samoin taito käyttää niitä.

Tutkimustulosten (esim. Poll, R. 2005) mukaan opiskelijoiden käsitykset omasta informaatiolukutaidosta eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Paljon tietokonetta käyttäneet henkilöt saattavat kokea, etteivät he tarvitse kirjaston tarjoamaa tiedonhankinnan opetusta, koska löytävät netistä riittävästi tietoa. Tutkimus osoitti kuitenkin, että näistä opiskelijoista 53 % ylsi taidoissaan vain minimitasolle. Siksi olisi tärkeää kirjastojen, opetushenkilökunnan ja suunnittelijoiden yhteistyöllä tuoda esille, mistä informaatiolukutaidon opetuksessa on kysymys – unohtamatta myöskään elinikäisen oppimisen näkökulmaa.

Informaatiolukutaito on tärkeä osa opiskelutaitoa ja opiskelijoiden oppimisprosessin tukemisessa sillä on erityinen merkitys. Kirjasto on muuttunut oppimisympäristönä ja sen tehtäviin entistä kiinteämmin kuuluu tiedonhankintataitojen opetus. Keskustelua ja yhteistyötä opetushenkilökunnan ja suunnittelijoiden välillä tarvitaan näiden taitojen opetuksen integroimiseksi muuhun opetukseen. Näin tämän päivän kirjaston tarjoamia tietoresursseja ja palveluja voidaan tehokkaasti käyttää ja laadukkaasti hyödyntää osana oppimisprosessia sekä antaa eväitä informaatioyhteiskunnan vaatimaan elinikäiseen oppimiseen.

Aiheesta lisää Informaatiolukutaito osana oppimisprosessia -seminaarissa 6.–7.2.2007. Tervetuloa! Seminaarin järjestävät Kajaanin yliopistokeskus, yliopistokeskuksen kirjasto ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto. Ohjelma ja ilmoittautumiset: http://www.kajak.fi/kirjasto/seminaari.htm

Poll, R: 2005. Assessing the Value of Academic Libraries (esitelmä). STKS:n laatuseminaari 14.1.2005. Helsinki. http://pro.tsv.fi/stks/tyoryhmat/laatu/laatusem_05/Helsinki.pdf  (viitattu 14.1.2007) (Irene Salomäki)

 

 

Uusia VAKAVA-tuulia ilmassa

Opiskelijavalinnat 2007
 Tänä vuonna moni asia muuttuu opiskelijavalinnoissa. Entiset hakuoppaat ja -lomakkeet eivät juurikaan anna vinkkejä tulevasta. Opiskelijaksi pyrkivän on tarkasti etsittävä tietoa, joka on tarkoitettu vuodelle 2007. Paljon hyviä hakijoita ja hyviä opiskelijoita olemme tähänkin asti saaneet. Valintojen keventäminen toivottavasti keventää pyrkijän taakkaa! Kajaanin opettajankoulutusyksikköön valitaan vuonna 2007 yhteensä 91 uutta opiskelijaa.

Ylioppilaat ja vastaavan tutkinnon suorittaneet
Hakuaika luokanopettajakoulutukseen ja ruotsin kielen kielikylpykoulutukseen päättyy 20.4.2007 kello 16.15. Hakulomakkeet luokanopettajankoulutukseen lähetetään Jyväskylään, ruotsin kielen kielikylpykoulutukseen Kajaaniin. Hakuedellytyksenä on suoritettu suomalainen ylioppilastutkinto, International Baccalaureate -tutkinto (IB-tutkinto), European Baccalaureate -tutkinto (EB-tutkinto) tai Reifeprüfung-tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto, ammatillisen opistoasteen tutkinto tai vähintään kolmivuotinen ammatillinen tutkinto, joiden on oltava valmiina 4.6.2007 mennessä.  Keväällä 2007 ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat myös osallistua hakuun.

Ensimmäisen vaiheen valinta on verkossa osoitteessa http://wwwedu.oulu.fi/VAKAVA 2.4.2007 lähtien nähtävillä olevaan aineistoon perustuva kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa kasvatusalan valintahankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa 7.5.2007 kello 14.16. Toisen vaiheen valinnat noudattavat entistä mallia. Siihen kutsutaan VAKAVA-kokeen perusteella Kajaaniin noin 180 pyrkijää. Aloituspaikkoja on 60.

Ruotsin kielen kielikylpykoulutus on mukana VAKAVA-hankkeessa. Koulutukseen hakevat osallistuvat Kajaanissa ensimmäisen vaiheen valintoihin. VAKAVA-kokeen jälkeen on ruotsinkieliseen kirjaan perustuva kirjallinen koe. Jatkovalinnat ovat Vaasassa.  Aloituspaikkoja on 16.

Vaka-lto
 Lastentarhanopettajan tutkinnon tai lto-kelpoisuuden sisältävän kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneiden valinta varhaiskasvatuksen koulutukseen perustuu tänä vuonna esseiden kirjoittamiseen. Hakuaika on edellisvuosia aikaisempi eli samaan aikaan kuin ylioppilasryhmilläkin, 20.4.2007 kello 16.15. Pyrkijällä on oltava em. tutkinnon lisäksi vähintään yhden aineen aineopinnot suoritettuna (35 ov / 60 op). Ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan pyrkijöiden hakukelpoisuus. Toisessa vaiheessa pyrkijä kirjoittaa aineistopohjaisen esseen. Esseen aineisto ja kirjoittamisohjeet julkaistaan 30.3.2007 verkossa osoitteessa http://wwwedu.oulu.fi/vakalto. Essee tulee lähettää Kajaanin opettajankoulutusyksikköön 1.6.2007 kello 16.15 mennessä.

Aikaisemmat opinnot otetaan huomioon mahdollisessa tasapistetilanteessa. (Anja Hongisto)

 

 

Jyväskylän yliopiston viestintäyksikkö vieraili Kajaanin yliopistokeskuksessa ja Vuokatissa

Kuvissa yliopistokeskuslaisten lisäksi Kajaanin kampuksella vierailleet Tarja Vänskä-Kauhanen, Liisa Harjula, Talvikki Lehtolainen, Martti Lummukka ja Anu Mustonen, jotka tutustuivat professori Timo Järvilehdon johdolla Skillabiin. Vuokatin-osuuteen osallistuivat myös Kirsi-Marja Nurminen, Marja-Liisa Helimäki, Kirsi Torkkola, Pirjo Heikkinen, Päivi Lamberg, Matti Haveri-Heikkilä ja Kalevi Luoma.

 

 

Bioenergiaseminaari veti Sipilä-salin täyteen

Kajaanin yliopistokeskuksen pidettiin 4. tammikuuta bioenergiaseminaari, jonka teemana oli "Syrjäisen seudun rooli bioenergia-alalla – halkoja vai high techiä". Seminaarin järjestelyistä vastasi Lönnrot-instituutti. Seminaarissa pohdittiin, miten energian tuotannon vääjäämättömään ja väistämättömään rakennemuutokseen liittyvien uusien energian tuotantomuotojen paikalliset mahdollisuudet voidaan Kainuussa maksimoida. Riittääkö Kainuulle bioenergian tuottaminen vai onko myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle tilaa ja tarvetta?


Kuvat Sari Pöllänen

Seminaarissa alustajina olivat professori Erkki Pulliainen Oulun yliopistosta, tutkija Matti Kojo Tampereen yliopistosta, toimitusjohtaja Keijo Mutanen Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:stä, johtava asiantuntija Juha Rautanen Motivasta ja toimitusjohtaja Tapio Kakko Kainuun Voimasta. Kainuun bioenergiaohjelmaa esitteli Timo Karjalainen ja seminaarin puheenjohtajana toimi Lönnrot-instituutin esimies Jouni Ponnikas.

Tilaisuuden johtopäätöksissä todettiin Kainuusta löytyvän tilaa tutkimus- ja tutkimustoiminnalle bioenergia-alalla; kysymys on strategisista valinnoista. Itse asiassa Kainuu runsaine uusiutuvine luonnonvaroineen antaa tähän hyvän toimintaympäristön. Kajaanin yliopistokeskuksen vastuulla vasta valmistuneessa bioenergiaohjelmassa vuosille 2006–2010 on tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tiedonsiirtoon ja koulutukeen liittyvät tehtävät. (Timo Karjalainen)

 

 

Euroopan mediayliopistojen edustajia koolla Kajaanissa ja Rovaniemellä

Euroopan Unionin kulttuuri- ja mediapolitiikka -seminaari 16.11.2006
Kaksi merkittävää ja arvovaltaista Euroopan Unionin kulttuuri- ja mediapolitiikan asiantuntijaa Brysselistä ja Ateenasta luennoi Kajaanissa 16.11.2006. Professori Jean-Dominique Seroen Haute École ICHEC – ISC Saint Louis – ISFSC -yliopistosta Brysselistä ja professori Dimitris Charitos kuuluvat eurooppalaisten kulttuuri- ja media-alan yliopistojen verkostoon, joka on toteuttanut yhteistyössä lukuisia eurooppalaisia maisteriohjelmia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Seroenilla, joka toimii läheisessä yhteydessä EU:n komission ja sen virkamiesten kanssa, on laaja asiantuntemus EU:n kulttuuripolitiikasta. Hän on myös toiminut yliopistojen maisteriohjelmien koordinaattorina.


Rehtori Mauri Ylä-Kotola ja professori Jean-Dominique matkalla
neuvotteluun Brysselin keskustassa.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma, Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia ja Kaukametsän opisto ja se toteutettiin Kaukametsässä. Professori Dimitris Charitos luennoi aiheesta “mediatilat kommunikaatioympäristöissä” (Mediated Spaces as Environmental Contexts for Communications), esityksessään hän kuvasi kreikkalaisen kulttuuriperinnön tuotteistamista virtuaaliseen museotilaan. Professori Jean Dominique Seroen kertoi Euroopan Unionin kulttuuri- ja mediapolitiikasta ja siihen liittyvästä toimintasuunnitelmasta vuonna 2007 (EU Policy for Culture and Media – the Culture 2007 Action Programme).


Brysselin keskustan Grande Place on monien Belgian historiallisten
tapahtumien näyttämö. Kultakoristeiset rakennukset aukion
ympärillä kuuluvat Euroopan kauneimpiin.

Eurooppalaisten yliopistojen yhteistyö laajentuu
Lapin yliopistossa pidettiin 17.–19.11.2006 eurooppalaisten kulttuuri- ja media-alan yliopistojen kokous. Yhteistyöyliopistoja EU-alueella ovat olleet Haute École ISC Saint Louis (Bryssel), University of Athens (Ateena, Kreikka), Universidade Nuovo de Lisboa (Lissabon, Portugali) ja Université de Metz (Metz, Ranska) sekä Lapin yliopisto. Mukana on nyttemmin myös Kajaanin yliopistokeskus. Paikalla olivat Lapin yliopistosta rehtori Mauri Ylä-Kotola ja professori Eija Timonen, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen Kajaanin yliopistokeskuksesta, professori Jean-Dominique Seroen (Bryssel), professori Eric Pedon (Metz), professori Luc Massou (Metz) ja professori Dimitris Charitos (Ateena).

Rehtori Mauri Ylä-Kotola ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ennakkovalmistelivat Rovaniemen tapaamista Brysselissä professori Jean-Domique Seroenin kanssa 29.9.–1.10.2006. Samalla suomalaiset vieraat rekrytoivat opettajia Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmaan ja tutustuivat Belgian yliopistojärjestelmään.


Ateena yliopiston professori Dimitris Charitos luennoi Euroopan Unionin
kulttuuri- ja mediapolitiikka -seminaarissa Kaukametsässä..

Maisteriohjelmien toteuttamisessa EU:n Media-ohjelmien kautta on vankka kokemus
Yhteistyöyliopistot ovat toteuttaneet media-alan koulutusohjelmia 1990-luvun loppupuolelta EU:n Media I, Media II ja Media Plus, Leonardo da Vinci ja Sokrates -ohjelmien kautta. Koordinaattorina ja pääjärjestäjänä on toiminut Haute École ISC Saint Louise Brysselistä. Media II -ohjelman kautta on toteutettu Master in Multimedia and Audiovisual Business Administration Programme sekä Leonardo da Vinci -ohjelman kautta European Master in Interactive Multimedia Business Projects Programme.

EU-Venäjä -yhteyksiä halutaan korostaa
Yliopistot tavoittelevat uudella ohjelmakaudella eurooppalaisia kulttuurituotannon maisteriohjelmia Belgian, Suomen, Kreikan, Ranskan ja Portugalin välillä sekä mahdollisesti myös Puolan yliopistojen välillä. Osapuolet haluavat olla mukana Lapin yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen suunnittelemassa Kulttuurituotannon kansainvälisessä maisteriohjelmassa, joka on jatkoa jo päättyneelle Venäjän kulttuurin ja kielen maisteriohjelmalle sekä vuoden 2007 loppuun jatkuvalle Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmalle.


Kainuun Sanomien toimittaja Jouko Marin osallistui aktiivisesti
Kaukametsän seminaarin keskusteluihin.

Yhteistyötä venäläisen osapuolen kanssa korostettiin. Rovaniemen tapaamisessa sovittiin, että yhteistyöyliopistojen rooli mahdollisesti toteutuvassa ohjelmassa on asiantuntijatehtävä. Koulutus toteutettaisiin pääasiassa Kajaanissa, eurooppalaisten yliopistojen edustajat vierailevat ohjelmassa ja ohjelman opiskelijat ja henkilökunta tekisivät tutustumiskäyntejä eurooppalaisia ja venäläisissä yliopistoissa ja suorittaisivat suppeita opintoja niissä. Yleisesti nähtiin, että kulttuuriteollisuus on erittäin voimakkaassa kasvussa ja Venäjän avautuminen eurooppalaisille markkinoille vahvistaa tätä kehitystä.


Kansainväliset vieraat tutustuivat Lapin yliopiston moderneihin tiloihin
rehtori Mauri Ylä-Kotolan johdolla. Kuvassa vasemmalta lukien rehtori
Ylä-Kotola ja professorit Jean-Dominique Seroen, Dimitris Charitos,
Luc Massou, Eija Timonen ja Eric Pedon.

Uudentyyppinen ohjelma suunnitteilla
Rovaniemen tapaamisessa valmisteltiin myös uudentyyppistä kulttuurituotannon maisteriohjelmaa, jossa lähtökohtana opintomoduulien toteuttamien yhteistyöyliopistoissa. Ohjelmaan otettavat kunkin maan opiskelijat suorittaisivat moduuleja oman maansa lisäksi vähintään kahdessa muussa maassa. Yhtenä painoalana nähtiin eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuotteistamiseen tähtäävä koulutus. Tällaisesta kulttuuriperinnön tuotteistamisesta hyvänä esimerkkinä ovat esimerkiksi Kreikan valtava taiteen ja kulttuurin perintö, joka on vaikuttanut koko Euroopan kulttuurin kehittymiseen olennaisella tavalla. Toisena esimerkkinä mainittiin kalevalainen perintö, jota etenkin ulkomailla on menestyksellisesti tuotteistettu sekä saamelaisten kulttuuri.


Lapin yliopiston Arktinen keskus kiinnosti Rovaniemellä. Vasemmalta Eric Pedon,
Luc Massou, Lasse Lyytikäinen, Dimitris Charitos ja Jean-Dominique Seroen.

Tätä ”Master Degree Programme in Cultural Production and Services” -työnimellä kuvattua ohjelmaa jatkotyöstettiin Metzin yliopistossa Ranskassa 13.–15.12.2006. Hakemus EU:lle hankkeesta valmistuu Universidade Nuovo de Lisboa´ssa Lissabonissa Portugalissa maaliskuun alussa 2007 pidettävässä kokouksessa.


Kansainväliset vieraat tapasivat myös Lapin yliopiston omia opettajia
ja vierailijoita. Vasemmalla professori Jeff Taylor ja oikealla
Espoon–Vantaan ammattikorkeakoulun yliopettaja Martti Lahti.

Muita uusia avauksia
Tärkeänä ohjelmatavoitteena Ateenassa kesäkuussa 2006 järjestetyssä kokouksessa pidettiin ”European Master in Scientific Communication Programme” -maisteriohjelman synnyttämistä, johon on erityinen tarve. Kysymyksessä olisi tieteentekijöiden, elokuvaajien, toimittajien (sanoma- ja aikakauslehdet, tv, internet ja multimedia) ja muiden median edustajien yhteistyöhanke, jossa tieteellisen tiedon tuottajat ja välittäjät oppisivat muokkaamaan vaikeaselkoista aineistoa yleistajuisesti havaittavaan muotoon sekä kirjallisesti, visuaalisesti että auditiivisesti. Esimerkkinä on ollut Center of Applied Industrial Design -koulun maaliskuussa 2006 Ateenassa toteuttama kansainvälinen tiede-elokuvafestivaali (International Science Film Festival, Athens), johon oli saatu johtavia tieteentekijöitä ja tieteen popularisoijia ja pedagogeja eri puolilta maailmaa.


Oikealla Lapin yliopiston opettaja Michael Jacobs ja vasemmalla
Dimitris Charitos. Vierailun aikana solmittiin lukuisia yhteistyösuhteita.

Kokouksessa tehtiin ehdotus, että ohjelma toteutettaisiin Suomen johdolla. Tämä edellyttäisi suomalaisten osapuoliyliopistojen vahvaa sitoutumista sekä yritysmaailman tukea. Yhteistyöyliopistot selvittelevät maisteriohjelman toteuttamismahdollisuuksia. Toteuttajina voisivat olla Lapin yliopisto ja Kajaanin yliopistokeskus. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Minttusiideriä Kainuusta 

Kuhmolainen juomatalo Newalco Oy on tuonut uutuutena markkinoille elintarvikeliikkeissä myytävän minttusiiderin. "Minttusiideriä ei ole aikaisemmin ollut markkinoilla, joten uusi, raikkaan mintunmakuinen siiderijuoma tuo piristävän poikkeuksen kaupoissa myytäviin nykyisiin siidereihin" kertoo toimitusjohtaja Risto Halonen Newalco Oy:stä.


Pohjoisen kesän pitkät päivät ja viileät yöt kasvattavat voimakasaromisen
mintun. Kuvassa minttuviljelmä Sotkamon Sapsonrannalla.

Mauste siideriin löydettiin sotkamolaisesta mintusta, jota Aromel avoin yhtiö kasvattaa ja tislaa tilallaan. "Suutuntumasta tulee raikas, aito. Pohjoisessa kasvatetun mintun eteerinen öljy antaa hyvän aromin juomalle", Halonen perustelee kainuulaisen mintun käyttöä tuotteessa.

Tuotekehityshanke toteutettiin osana Oulun yliopiston Sotkamon biotekniikan laboratorion koordinoimaa tutkimus- ja kehittämishanketta Erikoiskasvit peltoviljelyyn, jalostukseen ja markkinoille 2003–2006. Hankkeen ideana on ollut edistää markkinalähtöisesti erikoiskasvien viljelyä, talteenottoa ja jatkojalostusta sekä muiden luonnonraaka-aineiden käyttöä elintarvike- ja rohdosteollisuudessa Kainuun alueella ja muualla Pohjois-Suomessa. Hankkeessa toteutettaviin erikoiskasvien viljely-, tislaus- ja laatututkimuksiin on biotekniikan laboratorion lisäksi osallistunut myös MTT Sotkamo.


Kuhmolainen Newalco Oy kehitti minttupohjaisen siiderin
yhteistyössä biotekniikan laboratorion kanssa.

Erikoiskasvien ja marjojen tuotanto ja jalostus ovat yksi varteenotettava tulevaisuuden tuotannonala Pohjois-Suomessa ja varsinkin Kainuussa. Markkinointivaltteina ovat puhdas luonto ja valoisat kesät, jotka kasvattavat hyvälaatuisia ja aromirikkaita luonnon raaka-aineita. Sotkamon biotekniikan laboratoriossa etsitään uusia sovelluksia erikoiskasvien ja marjojen tuotantoon ja jalostukseen mm. biotekniikan avulla. (Leena Heinola, kuvat Markku Kajalo)

 

 

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian uudet tuulet

Senioriakatemia on osa Kajaanin yliopistokeskusta
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia on siirtynyt osaksi Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikköä 1.1.2007. Ristijärven kunta on organisoinut senioriakatemian toimintaa vuodesta 2004 lähtien ja yliopistokeskuksen johtokunta päätti 26.10.2006, että Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia siirtyy virallisesti vuoden alusta lähtien osaksi yliopistokeskusta. Koulutustoiminta on samalla yliopistollista avoimen täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston koulutusta.

Kevään 2007 aikana toteutetaan vuoden 2006–2006 senioriakatemian opinto-ohjelmaan kuuluvat koulutustilaisuudet yhteistyössä Ristijärven kunnan kanssa. Ohjelman sisällytetään vielä joitakin uusia koulutuskokonaisuuksia sekä Studia generalia -luentosarja, jonka tilaisuuksia järjestetään sekä Kajaanissa että Ristijärvellä. Koulutuksen sisältöjen tarkemmasta suunnittelusta vastaa suunnittelija Sisko Tamminen ja kurssijärjestelyt hoitaa koulutusassistentti Seija Pyykkönen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Juhani Suortti, jäseniä ovat professori Ilkka Huovio, Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, Seniorpoliksen projektipäällikkö Hannu Tervonen, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja suunnittelija Sisko Tamminen, joka toimii samalla myös ohjausryhmän sihteerinä.

Kainuun TE-keskus on lisäksi myöntänyt yliopistokeskukselle määrärahan ”Työllisyyttä ja hyvinvointia edistävään taiteen ja kulttuurisenioriakatemia” -projektiin, jonka osalta täytetään vakansseja tammi-helmikuun aikana.

Ristijärven kunta teki vuonna 2004 opetusministeriön rahoittamana esiselvitystyön, jonka pohjalta esitettiin toiminnan kehittämistavoitteet. Tavoitteena oli, että Taiteen ja kulttuurin seniori-akatemia kiinnittyy osaksi yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikön toimintaa ja tuottaa senioreille tarkoitettuja taiteen ja kulttuurin koulutus-, tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä palveluja. Taustalla on elinikäisen oppimisen periaate ja yliopistojen yhteiskunnallinen ja alueellinen palvelutehtävä. Palvelut toteutetaan yhteistyössä Ristijärven kunnan kanssa.

Siirtyminen Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikön tiloihin takaa senioriakatemialle aikuiskoulutuksen toteuttamisen ja organisoinnin asiantuntijuuden ja osaamisen tuen, jota yhteistyössä voidaan käyttää koulutusten kehittämisessä. Lisäksi senioriakatemia mahdollistaa yhteistyön Kajaanin yliopistokeskuksen ja Ristijärvellä toimivan yhteisö- ja studiokoulun mediaosaamisen ja asiantuntijuuden käytössä. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Egyszer ősszel Kajaaniban…

Én Fanta Szilvia és Hitter Eduárd a Nyiregyházi Főiskola negyedéves – utolsó eves – hallgatói a 2006-os őszi szemesztert Erasmusos hallgatókként töltöttük kint Finnországban. Finnországi fogadóintézményünk a Kajaani városban található Tanitó Képző Egzetem volt, amely az Oului Egyetem leány egyeteme.

Kintlétünket három nagyon kedves és segitőkész ember segitette: Juha Vartianen- a nemzetközi koordinátorunk, Kaisa Pietilá- egyik csoporttársunk és a tutor studentünk- Krisztin. Ők az első pillanattól kezdve nagyon segitőkészek és vendégszeretőek voltak velünk.

Mivel mi eredetileg nemzetközi kapcsolatok szakos hallgatók vagyunk, és a Kajaani fogadó intézmény pedig tanító képző, ezért mi kiváltságos helyzetbe kerültünk. Annak érdekében, hogy minnél több a mi szakterületünknek megfelelő tantárgyat vegyünk fell, ezért a Juha közben járásának köszönhetően felvehettünk néhány tantárgyat a Kajaani Alkalmazott Tudományok Egyetemén is. A Tanitó képző egyetemen Candi Kallio izgalmas és élményteli angol óráin vehettünk részt ( English Pronanciation, Grammar and History ) , Nikolaj Veresov bevezetett minket a pszihológia relytelmes és rendkívül érdekes világába ( Organizational Psichology ), Juha Vartianen pedig a finn kultúrával ismertett meg minket ( Culture of Finnland). 

A Kajaani Alkalmazott Tudományok Egyetemén a következő tárgyakat tanultuk: Russian Business, Basics of Business English, és Finn nyelvtant tanultunk. Ezek közzül a tárgyak közzül a Russian bussines-t emelném ki, mivel ennek a tantárgynak a keretében tanulmányi kirándulásra utaztunk Oroszországba, Szt. Pétervárra. A tanulmány kirándulás alatt egyébbként cégeket látogattunk meg: helsinkiben a Fazert ( édesség, csokoládé gyár ) és az Ittálát ( üveg és porcelán gyár), Péterváron pedig a Coca-Colát, Járovitot ( teherszállító gépjármű gyár ) és a Baltikát ( sör gyár) látogattuk meg.

Ami Finnországot illeti, nekünk nagyon megtetszett ez az ország. A finnek igazi minta emberek benyomását keltette bennünk, mivel mindenki becsületes, vendégszerető, kiegyensúlyozott és őszinte, legalábbis mi csak ilyen finnekkel találkoztunk. A természete pedig egyszerüen csodálatos a rengeteg tisztavizü hatalmas tavaival és gyönyörű fenyves erdőivel! Csodás volt Kajaaniban az ősz a gazdag színkavalkádjával, és feledhetetlenül szép volt a tél kezdete, amikor leesett a hó. 

Feledhetettlen négy hónapot töltöttünk Finnországban, nagyon szerencséseknek érezzük magunkat hogy ott tanulhattunk egy szemesztert. Biztosak vagyunk benne, hogy a jövőben szintén megszeretnénk majd még látogatni Finnországot, mondjuk egy nyár alkalmával. (Szilvi+Edu) 

 

 

Syksyllä Kajaanissa…

Olemme Szilvia Fanta ja Eduárd Hitter Nyíregyházan korkeakoulun 4. eli viimeisen vuosikurssin opiskelijoita ja vietimme syksyn 2006 Erasmus-vaihdossa Suomessa. Vastaanottajamme oli Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. 

Sopeutumisessa meitä avusti kolme mukavaa ihmistä: Juha Vartiainen, kv-koordinaattori, Kaisa Pietilä omassa ryhmässämme sekä tutor-opiskelija Kristiina. He olivat erittäin auttavaisia ja vieraanvaraisia heti ensimmäisestä hetkestä lähtien 

Varsinaisesti opiskelemme kansainvälisiä suhteita ja koska kajaanilainen yksikkö on opettajankoulutusyksikkö, joudimme tiettyyn erityisasemaan. Alaamme sopivia opintoja saimme Juhan avustuksella suorittaa myös Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Osallistuimme myös opettajankoulutusyksikön Candy Kallion jännittäville ja elämyksellisille englannin tunneille (English Pronanciation, Grammar and History), Nikolai Veresovin opetuksessa saimme perehtyä psykologian mielenkiintoiseen maailmaan (Organizational Psychology), Juha Vartiaisen avustuksella taas tutustuimme suomalaiseen kulttuuriin (Culture of Finland).

Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskelimme seuraavia aineita: Russian Business, Basics of Business English sekä suomen kieltä. Erityisesti haluamme painottaa Russian Business -opintoja, koska sen tiimoilta kävimme opintomatkalla Venäjällä Pietarissa. Matkan aikana vierailimme myös seuraavissa firmoissa: Helsingissä Fazer (makeis- ja suklaatehdas), Iittala (lasi- ja posliinitehdas), Pietarissa Coca-Cola, Járovit (rekka-autojen valmistus) sekä Baltik (olutpanimo).

Mitä tulee Suomeen, pidimme maasta erittäin paljon. Suomalaisista saimme erittäin hyvän kuvan, he ovat rehellisiä, vieraanvaraisia, tasapainoisia ja vilpittömiä, ainakin me tapasimme vain sellaisia suomalaisia. Luonto on ihmeellinen aarniometsineen ja puhdasvetisine valtavine järvineen ja ihanine mäntymetsineen. Syksyn väriloisto oli Kajaanissa kaunis ja ehdottoman kaunista oli talven alussa, kun satoi lunta.

Vietimme Suomessa neljä kuukautta ja pidimme itseämme onnekkaina, että saimme opiskella siellä lukukauden. Olemme varmoja, että ensi vuonna haluaisimme vierailla uudelleen Suomessa, kesällä. (Szilvi +Edu+Irene)

 

 

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Kaukametsässä 18.–19.9.2007

Ensimmäinen korkean tason Venäjän ja EU:n välinen kulttuurifoorumi
Opetusministeriö järjesti Kajaanissa 18.–19.9.2006 osana Suomen EU-puheenjohtajuus-ohjelmaa Euroopan unionin ja Venäjän välisen kulttuuriasiantuntijakokouksen. Kokouksen tarkoituksena on käynnistää EU:n ja Venäjän välillä toukokuussa 2005 sovitun kulttuurin tiekartan toimeenpano.

Avajaisistunnossa puhuivat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki kulttuurin ja talouden vuorovaikutuksesta ja Venäjän kulttuuri- ja joukkoviestintäministeri Aleksandr Sokolov.


Projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja projektipäällikkö Eveliina Tervaniemi esittelivät
ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäelle suunnitteilla olevaa Kulttuurituotannon
kansainvälistä maisteriohjelmaa sekä taiteen ja kulttuurin Venäjä-yhteistyön mahdollisuuksia
ulkoministeriössä keväällä 2006. Ministeri Lehtomäki käytti tematiikasta keskeisen
linjapuheenvuoron Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Kaukametsässä.

Kokoukseen osallistui 160 kulttuuri- ja ulkoasioiden asiantuntijaa EU-maista ja Venäjältä sekä alueellisista hallitusten välisistä organisaatioista. Euroopan unioni ja Venäjä sopivat vuonna 2003 uudesta neljän yhteisen alueen yhteistyöpolitiikasta. Yhteistyötä toimeenpannaan Moskovan huippukokouksessa 10.5.2005 hyväksyttyjen tiekarttojen pohjalta. Yksi tiekartoista koskee kulttuuria. Suomi on ollut aloitteellinen ja nostanut kulttuurin muiden sektoreiden rinnalle EU:n Venäjä-politiikassa.

Suomi on hankkinut kahdenvälistä yhteistyökokemusta mm. suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan avulla. Kajaanin asiantuntijakokouksessa kuultiin eri EU-maiden ja Venäjän kulttuuriasiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä taiteen ja kulttuurin alan projektiyhteistyöstä, kulttuuriperintöalan yhteistyöstä, taideyliopistojen ja -laitosten yhteistyöstä sekä yhteistyöstä elokuvan ja audiovisuaalisten tuotteiden promovoinnissa, jotka kaikki sisältyvät kulttuurin tiekarttaan. Kokouksen toinen päivä keskittyi pohtimaan sitä, miten eri alueelliset kulttuurielimet voivat osana omaa toimintaansa toimeenpanna EU-Venäjä -kulttuuriyhteistyön toimintaohjelmaa, jonka valmistelu alkaa Kajaanin kokouksen tuloksista riippuen. Asiantuntijakokouksen tavoitteena oli tuottaa aineistoa ensimmäisen EU-Venäjä -kulttuuriyhteistyön toimintaohjelman laatimista varten.

Taiteen ja kulttuurin Venäjä-yhteistyö
Foorumin epävirallisissa neuvotteluissa keskusteltiin mm. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurialan yliopistoyhteistyöstä. Opetusministeriön kulttuurivientiyksikön johtaja Paula Tuomikoski, Tarton yliopiston vararehtori, professori Jaak Kangilaski,  Taideteollisen korkeakoulun professori Ilkka Huovio, Kajaanin yliopistokeskuksen projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja amanuenssi Anja Hongisto ideoivat Kainuun prikaatissa pidetyssä iltatilaisuudessa verkoston toteuttamismahdollisuuksia. Mukana olisivat yliopistoyksiköistä Suomesta mm. Lapin yliopisto ja Kajaanin yliopistokeskus, mahdollisesti taidekorkeakoulut, Virosta mm. Tarton yliopisto ja Tallinnan taidekorkeakoulu sekä ylipistoja Luoteis-Venäjältä ja Pohjoismaista.


Opetusneuvos Tuulikki Yli-Lonttinen, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja projektipäällikkö
Eveliina Tervaniemi (kuvan ottaja) kävivät neuvotteluja kulttuuriyhteistyöstä Karjalan
kulttuuriministeriön erityisasiantuntijan Natalia Rekunovan kanssa.

Kulttuurituotannon maisteriohjelmaa esiteltiin venäläisille edustajille
Lapin yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen yhdessä valmistelemaa Kulttuurituotannon maisteriohjelmahanketta esiteltiin Foorumin venäläisille neuvottelukumppaneille kolmessa eri tilaisuudessa. Suunnitelma kansainvälisestä maisteriohjelmasta jätettiin opetusministeriölle 15.9.2006. Ohjelman toteuttamisessa tavoitteeksi asetettiin eurooppalaisten yliopisto-osapuolten lisäksi venäläisten lähialueiden yliopistojen asiantuntijuuden käyttämistä koulutusohjelman toteuttamisessa. Kansainvälisyys ohjelman osalta merkitsee ulkomaisten asiantuntijaopettajien vierailua maisteriohjelmassa sekä ohjelman opettajien, henkilökunnan ja opiskelijoiden vierailuja Venäjän ja EU:n yliopistoissa. Opiskelijat voivat suunnitelman mukaan suorittaa tutkintoon sisällytettäviä lyhytkestoisia opintoja yhteistyöyliopistoissa.

Keskeisenä tavoitteena maisteriohjelmassa on kouluttaa kulttuurin tuotteistamiseen. Osa tuotteistamisesta koskee Kainuun ja Karjalan kulttuuriperintöä, esimerkiksi kalevalaisuutta, jonka käyttö nykyaikaisissa esitysmuodoissa ja formaateissa vaatii ennakkoluulotonta ja uudenlaista otetta. Tässä suhteessa suomalaisella ja venäläisellä osapuolella todettiin olevan yhteisiä intressejä. Karjalan kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Natalia Rekunova kertoi mm. Petroskoin teatterin toteuttamasta Kalevala-oopperasta.


Kulttuurifoorumin osanottajia olivat mm. Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö
Eveliina Tervaniemi (vas.), kunnallisneuvos Aarno von Bell, Kajaanin yliopistokeskuksen
Lönnrot-instituutin tutkija FT Heikki Rytkölä ja Kaukametsän opiston venäjän kielen opettaja
Eeva Kilpeläinen. Von Bellin ja Rytkölän takana kauempana kurkistaa opetusneuvos Tuulikki Yli-Lonttinen.

Elias Lönnrot -seuran edustajat solmivat suhteita Venäjän ja EU-maiden kulttuuriministeriöiden edustajiin. Petroskoin teatterista on tarjolla mm. Kalevala-aiheinen rock-ooppera. Kunniapuheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen ja puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen neuvottelivat yhteistyösuhteiden kehittämisestä mm. erityisasiantuntija Natalia Rekunovan kanssa. Neuvotteluissa oli myös mukana

Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Eveliina Tervaniemi, joka johtaa ammattikorkeakoulussa Venäjä liiketoiminta-alueena -hanketta. (Lasse Lyytikäinen)

 

Kulttuurituotannon maisteriohjelman toteuttamista valmistellaan

Lapin yliopisto jätti opetusministeriölle Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa valmistelemansa esityksen Kulttuurituotannon maisteriohjelmasta 15.9.2006. Ohjelma on jatkoa jo päättyneelle Venäjän kulttuurin ja kielen maisteriohjelmalle ja Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmalle, joka kestää vuoden 2007 loppuun. Toteuttaja on Lapin yliopisto ja järjestämispaikka on Kajaanin yliopistokeskus.

Ohjelmalla on laaja tuki. Hanke on saanut puollon Oulun yliopiston rehtorilta Lauri Lajuselta, Kainuun maakunta -kuntayhtymältä ja Kajaanin kaupungilta. Kajaanin kaupunki on todennut opetusministeriölle toimittamassaan lausunnossa seuraavaa:

”Tutkintoa on valmisteltu laajapohjaisesti kansainvälisenä tutkintona yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa. Valmistelussa on ollut lisäksi mukana neljä EU-maiden yliopistoa ja venäläisiä yliopistoja. Ohjelma on tarkoitus toteuttaa kertaluonteisena rakennerahastorahoituksella vuosina 2007-2009 Kajaanin yliopistokeskuksessa. Sen Venäjä-osioihin haetaan rahoitusta myös Interreg-ohjelmasta. Ohjelman pilottitoteutus arvioidaan, jonka jälkeen tehdään mahdollinen esitys sen vakiinnuttamisesta. Lapin yliopisto on yksi Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyöyliopistoista.”

”Kajaanin kaupunki toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: Kajaanissa tuetaan merkittävästi ja laaja-alaisesti kulttuuria, joka on kaupungille aluekeskuksena ja maakuntakeskuksena tärkeä vetovoimatekijä. Käytännön esimerkkejä tästä ovat panostukset Kajaanin kaupunginteatteriin, Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskukseen, Tanssin pohjoisen aluekeskuksen toimintaan sekä nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan Generaattori-hankkeeseen.”

”Kajaanin kaupunki tukee Lapin yliopiston kulttuurituotannon maisteriohjelman toteuttamista Kajaanissa. Se vahvistaa osaltaan kaupungin omia kulttuuripanostuksia, erityisesti nuorten kulttuuritoimintaa. Nuorten lisääntynyt alan harrastus on jo näkynyt kasvavana hakeutumisena kulttuurialan koulutukseen. Korkeakoulutasoinen koulutusohjelma Kajaanissa olisi merkittävä osa kaupungin kulttuurikokonaisuutta. Myös Oulun yliopiston johto on kaupungin kanssa käymissään neuvotteluissa ilmoittanut tukensa ohjelman toteuttamiselle suunnitellulla rahoitusrakenteella.”


Maaherra Anneli Taina ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen seurasivat mielenkiinnolla
Kajaanin linnan historiaa käsittelevää seminaaria Kaukametsän foorumissa.

Ohjelman erityisyys
Suunnitellulle ohjelmalle asetetut osaamistavoitteet ovat uudentyyppisiä. Yliopisto on ainoa monitieteinen yliopisto, jossa on laaja-alainen taideaineiden opetus ja jossa sekä taide- että tiedeoppiaineet ovat samassa yliopistossa. Kajaanin yliopistokeskuksella on lisäksi hyvä kokemus kulttuurituotannon opetuksen järjestämisestä.

Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa toteutuu Kajaanin yliopistokeskuksen raamissa (jonka emoyliopisto Oulu on). Tämän lisäksi yhteistyöhön hakeudutaan erityiskysymyksissä tarpeellisten yliopistoyksiköiden (kuten Joensuun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu) sekä kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa.

Kansainvälinen yhteistyö
Sisällöllisissä erityiskysymyksissä hyödynnetään muiden kotimaisten ja verkostossa jo aiemmin toimineiden ulkomaalaisten yliopistojen kanssa, joita ovat: Haute École “Group ICHEC – ISC Saint Louis –ISFSC”, Belgia, Ateenan yliopisto (University of Athens), Kreikka, Université de Metz, Ranska, Universidade Nuovo de Lisboa, Portugali, Petroskoin yliopisto ja myöhemmin täsmennettävä yliopistot Pietarin, Arkangelin ja Murmanskin alueilta.

Kansallinen ja alueellinen tarve
OPM:n Kulttuuriteollisuustyöryhmä esitti jo vuonna 1999 kulttuuriteollisuuden koulutuksen ja tutkimusohjelman käynnistämistä joko jonkin yliopiston tai korkeakoulun alaisuudessa tai aiheen kan­nalta keskeisten yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten välisenä yhteistyönä. Tämä työ on aloitettu 2004 nykyisen Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmalla Kajaanin yliopistokeskuksessa. Ohjelmassa yhteistyöosapuolia ovat olleet Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto.

Opetusministeriöön on syyskuussa 2005 perustettu Kulttuuriviennin yksikkö. Kulttuurivientiyksikön toimiin kuuluvat kulttuurivienti, kulttuuri-instituutit, kulttuurimatkailu, taiteen tiedotuskeskukset sekä ulkosuomalaisten kulttuuriyhteistyö ja sukukansaohjelma. Opetusministeriö tavoittelee taiteen, kulttuurin ja kulttuuriteollisuuden kansainvälistymisen edellytysten lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi ministeriön mukaan pitää kiinnit­tää huomiota kulttuuriteollisuusyrityksiä palvelevien yritysten ja ammatinharjoittajien toimialao­saamisen ja valmiuksien kehittämiseen.

Kulttuurivientiyksikön perustamisen yhteydessä opetusministeriö julkisti ensimmäisen Taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman, joka tähtää Suomen ja Venäjän välisen kulttuurialan yhteistyön ja kulttuurimatkailun kehittämiseen sekä venäjän kielen osaamisen lisäämiseen. Ohjelmalla on tarkoitus tukea EU:n ja Venäjän välisen kulttuuri- ja koulutusyhteistyön kehittämistä. Kainuussa, muualla Itä-Suomessa  Lapissa on puute sellaisen yliopistollisen koulutuksen saaneista, joilla ammattitaidossa yhdistyy kulttuurituotanto-, yrittäjyys- ja liiketoiminta- sekä kansainvälisyysosaaminen.


Professori Ilkka Huovio, Opetusministeriön kulttuurivientiyksikön johtaja Paula
Tuomikoski, Tarton yliopiston vararehtori, professori Jaak Kangilaski ja amanuenssi
Anja Hongisto ideoivat pohjoisen ulottuvuuden yliopistojen kulttuuriyhteistyötä.

Kahta perinteistä asiantuntemusalaa (kulttuuri ja talous) yhdistävän ohjelman kautta luotava uudenlainen synergia ensi vaiheessa opetukseen, sen jälkeen näiden alojen liiketoimintaan ja muihin työelämän sovellutuksiin. Ohjelman synergisen otteen soveltaminen kenttätöihin toteutuu ensisijaisesti valituilla kohdealueilla: Kainuu, muu Itä-Suomi ja Lappi sekä Venäjän puolelta Karjalan tasavalta, Murmanskin,  Arkangelin ja Pietarin alueet. Taide- ja kulttuurituotannon ym. alueellisten elinkeinojen ja laajemminkin aluekehityksen edistäminen toteutuu näiden alojen osaamista kohottamalla yliopistojen ns. kolmannen tehtävän hengessä. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen Suomen, Venäjän ja yhteistyökumppaneiksi tulevien EU-maiden välillä

Kainuussa ja muualla Itä-Suomessa sekä Lapissa on yleisesti tarve yliopistollisten aloituspaikkojen lisäämiseen, sillä se on nykyisellään selvästi alle maan keskiarvon. Selvää tarvetta on edelleen myös asiantuntijoiden kouluttamiseen kansainvälistyvän matkailun tehtäviin sekä EU:n että Venäjän suunnilta tulevan matkailun tarpeisiin. Matkailun ja siinä hyödynnettävän kulttuurituotannon asiantuntemuksen vienti Karjalan tasavaltaan on keskeisesti mukana lähialueyhteistyön tavoitteissa, joiden toteuttamista ehdotettu ohjelma tukee. Tämän lisäksi Venäjän-tuntemuksen parantamiseen on edelleen selvä tarve koko Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ohjelma palvelee myös suoranaisesti matkailuelinkeinoa ja sitä tukevaa kulttuurituotantoa sekä EU:n ja Venäjän konkreettiseen yhteistyöhön perustuvan keskinäisen ymmärryksen kehittymistä erityisesti kulttuurin ja matkailun aloilla. Ohjelman vaikuttavuus koko Pohjois-Suomen alueen kannalta on arvioitavissa merkittäväksi, painopisteen ollessa sen itäisellä puoliskolla. Suomen, EU:n ja Venäjän kulttuuriyhteistyö ja taloudellinen toiminta lisääntyvät tulevaisuudessa erittäin nopeasti ja alan osaajille tulee olemaan suuri tarve. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Kenttäasiamieskierrokset alkoivat Kajaanissa

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL) pohjoisenalueen kenttäkierrokset pyörähtivät käyntiin Talvipäiväkiertueella Kajaanista torstaina 11.1. Ihmisiä oli mukavasti liikenteessä ja ilmoittautumisiakin saatiin niin Talvipäiville kuin Opela ry:n järjestämälle ensiapukurssille kiitettävästi. Ala-aulassa pidetyn standin lisäksi Talvipäiville voi ilmoittautua myös myöhemmin, kunhan kaikki matti-myöhäisetkin muistavat, ilmoittautua tammikuun loppuun mennessä.

Tämän vuoden Talvipäivät järjestetään Turussa 23.–24.2. ja nyt jo 61. kerran järjestettävä tapahtuma vetää opettajaopiskelijoita paikalle vuosittain tuhatpäisen määrän eri opettajankoulutuspaikkakunnilta ympäri Suomea. Uutena tapahtumana turkulaiset ovat keksineet itse Talvipäivien lisäksi Talvipäiväristeilyn, joka järjestetään 22.2., eli ennen varsinaisten Talvipäivien alkua. Nyt siis kaikki ilmoittautumaan vuoden parhaaseen tapahtumaan Aurajoen rannalle! Talvipäiväperinteen laittoivat alkuun kajaanilaiset opettajaopiskelijat yli 60 vuotta sitten. (Riikka Heiska)

 

 

Tuokiokuvia runoviikolta

Kajaanin Runoviikko pidettiin 5.–9.7.2006. Samalla festivaali täytti 30 vuotta. Runoviikon perustajia ja veteraaneja ovat olleet mm. Elias Lönnrot -seuran kunniapuheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen ja edesmennyt näyttelijä Veikko Sinisalo. Menestyksellisen juhlavuoden johti kolmivuosikautensa taiteellisena johtajana samalla päättänyt ohjaaja Sina Kujansuu, joka luovutti valtikan samalla tulevaksi kolmivuotiskaudeksi taiteelliselle johtajalle Kirsi-Kaisa Sinisalolle. Tämän vuonna Kajaani runoviikko on valittu vuoden 2007 festivaaliksi.

Pääosa runoviikon tilaisuuksista järjestettiin Kaukametsässä, mm. legendaariset Leino-iltamat. Tunnelmaa loivat Paltaniemellä Eino Leino -talolla pidetyt tilaisuudet, joita helli lämmin sää ja kaunis luonto.


Yleisö viihtyi Eino Leino -talon pihapiirissä hyvin.


Helteisen Runoviikon ainoa ukkosmyrsky ja rankkasade oli vähällä estää
siirtymisen Leino-talolle. Sää selkeni kuitenkin nopeasti ja Leino-talolla
Paltaniemellä ei ollut satanut lainkaan.


Leino-tapahtumien keskeiset voimahahmot oikealta Kainuun Eino Leino -seuran
puheenjohtaja Esko Piippo, varapuheenjohtaja Heljä Tervo ja Eino Leino -talon
emäntä Kirsi Kilpeläinen Leino-talon maisemissa Oulunjärven rannalla.


Elias Lönnrot-seuran kunniapuheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen ja Kainuun
lausujien puheenjohtaja Anne Karjula osallistuivat lukuisiin runoviikon tilaisuuksiin.


Suomalalais-hollantilainen Aina-yhtye tulkitsi Leinon runoja improvisoimassaan
esityksessä Leino-talolla. Kappaleet on säveltänyt yhtyen pianisti Izak Boom.
Kuvassa solisti Pauliina May ja basisti, kainuulainen Mikko Karjalainen.


Aina-yhtyeen Izak Boom (kitara) kertoi, että yhtyeellä on jo valmiina kalevalaisiin
runoihin sävellettyä musiikkia yhden CD:n verran. Trumpettia soittaa Sybren van Doesum.


Musiikin maisteri Sari Kaasinen esiintyi Syntyjä syviä -tapahtumassa.
Kuvassa oikealta Kaukametsän opiston rehtori Eila Parviainen,
Tuulikki Yli-Lonttinen, Sari Kaasinen ja Lasse Lyytikäinen.


Leino-talon tilaisuuksissa kävivät (vasemmalta lukien) Kajaanin yliopistokeskuksen
amanuenssi Johanna Anttonen, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola,
Sibelius-akatemian rehtori Gustaf Djubsjöbacka, Kajaanin yliopistokeskuksen
projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja taloussuunnittelija Vuokko Tolonen-Junttila.


Amanuenssi Anja Hongisto saapui Kajaanin kuvakirkon pihalle siirtyäkseen Paltaniemen kuvakirkkoon
kuuntelemaan lausuja Hannu Huuskan tulkintaa Eino Leinon teoksesta Alla kasvon kaikkivallan.


Eino Leino -seuran taloudenhoitaja Kaija Marin pohdiskeli Leino-talon
pihalla Kainuun kulttuurijärjestöjen yhteistyön tarvetta.


Kansainedustaja Anni Sinnemäki ja Leino-talon emäntä Kirsi Kilpeläinen kävivät
Leino-talon rantaan tehdyllä laiturilla, josta avautui kuulas maisema Oulunjärvelle.
(Lasse Lyytikäinen)

 

 

Monipuolinen konsertti helmikuussa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Martti Helan tulosta Kajaaniin, ja sen kunniaksi talossa järjestetään konsertti. Se pidetään keskiviikkona 21.2. kello 19 Martti Helan salissa. Konsertin ohjelmassa on tietysti Martti Helan lauluja sekä myös muiden "oman talon säveltajien" Eero Sipilän ja Ahti Sonnisen tuotantoa. Lisäksi ohjelmassa on myös esimerkiksi kansanlauluja ja Järnefeltin kaunis Berceuse viuluesityksenä. Konsertissa esiintyvät musiikin erikoistujat, KOKY:n kuoro johtajana, alumni Pekka Rytkönen sekä Kaukametsän kamarikuoro Juha Mikkosen johdolla. Riikka Sunnarborg soittaa pianoa ja Elisa Heikkinen viulua. Opettajankoulutusyksikön laulunopettaja Eija-Riitta Airo-Karttunen laulaa. Konsertin alkupuolella esitetään maallista ohjelmaa ja toinen puoliaika hengellistä. Konsertin hengellisessä osassa Kaukametsän kamarikuoro laulaa Martti Helan viisiosaisen kantaatin Isien kirkko. Yhteislauluna lauletaan Helan Kainuun laulu sekä tuttu virsimelodia Jeesuksesta laulan. Konsertin juontajana toimii Juha Vartiainen, joka tekee parhaillaan tutkimusta Martti Helasta. Pistäkääpä heti päivämäärä kalenteriin. (Anja Tuovinen)

 

 

Tulevia tapahtumia

31.1. Eduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttilan luento kello 10.00–10.45 Martti Helan salissa
6.2. kulttuurikeskustelu Kainuun Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan ehdotettavista kulttuurihankkeista kello 14 
11.4. yliopistokeskuksen virkistyspäivä
13.4. oopperalaulaja Ulla Raiskion konsertti Martti Helan salissa kello 12
20.4. publiikki Martti Helan salissa yliopistokeskuksesta valmistuville opiskelijoille

 

 


Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) helmikuun 2007 numeroon 12.2.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi

Sivut päivitetty 15.02.2007