TAMMI–HELMIKUU 2006

---

Tietojenkäsittelytiede vahvistuu Kajaanissa

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikön toimintaan sai uutta potkua, kun professori Ari Heiskanen astui virkaansa ja CreaTol-laboratorio avattiin perjantaina 10.2. Toimivien tilojen myötä toiminta alkaa nyt vakiintua.

CreTol-oppimis- ja tutkimusympäristö

CreaTol-hankkeessa rakennetaan Kajaaniin projektioppimiseen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan perustuva oppimisympäristö sekä käytettävyyslaboratorio. Fyysisen toimintaympäristön ja opetustilan rakentamisen lisäksi Kajaanissa aloitetaan tutkimus- ja kehittämistoiminta, jonka päämääränä on luoda toimintamalleja liiketoimintaan.

CreaTol on oppimisympäristö ja käytettävyyslaboratorio, mutta samalla se on myös metodi opettaa opiskelijoita yrittäjyyteen tavalla, joka on tietojenkäsittelytieteissä uusi. –Rakennamme avoimen yhteisöllisen oppimisympäristön, jossa yliopiston teoriaopetuksen lisäksi opiskelijat omaksuvat tekemällä oppimisen ja tutkimisen sekä erilaiset kokeilut mahdollistavan toimintamallin. Olennaista opetusmetodissa on konkreettisuus ja opiskelijoiden välitön yhteistyö alan yritysten kanssa, projektipäällikkö Kai Lindberg kertoo.

Työelämävalmiuksia ja yritysideoita

Hankkeen päämääränä on vakiinnuttaa tietojenkäsittelytieteiden yksikön toiminta Kajaanissa sekä kehittää opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia etenkin kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan alueella.

Hankkeen tavoitteena on myös tukea kainuulaisen tietoteollisuusalan kehittymistä. Yrityksille tehtävät projektit ja erilaiset yhteistyöhankkeet ovatkin oleellinen osa laboratorion toimintaa, samoin projektilaboratorion yhteydessä toimiva ideakehittämö, joka tukee opiskelijoiden omaehtoista tuote- ja palvelukehittelyä sekä uuden yritystoiminnan synnyttämistä.

Koulutuksen profilointia

–Selvitämme kevään 2006 kuluessa, onko tarpeen profiloida Kajaanin yksikön toimintaa tarjoamalla uudeksi suuntautumisvaihtoehdoksi tietotekniikan kouluttajakoulutusta. Tätä ajatusta tukee myös se, että Kajaanissa on vahvaa kasvatustieteellistä koulutusta ja tutkimusta. Resurssien puolesta tämä voisi olla mahdollista vaikkapa siten, että ohjelmistotuotannon opetus keskitettäisiin meillä maisterivaiheeseen. Tarkoitus ei ole lisätä opiskelijoiden sisäänottoa, vaan pysyä nykyisessä aloituspaikkamäärässä, joka on 40 uutta opiskelijaa vuodessa, Heiskanen visioi.

Joka tapauksessa tietojenkäsittelytieteiden opetus laajenee tulevien vuosiluokkien sisäänoton myötä kattamaan suuntautumisvaihtoehtojen koko kurssivalikoiman eli Kajaanin yksikön opetustarjonta monipuolistuu nykyisestä koko ajan. Tutkimustoiminnassa pääpaino on ohjelmistoliiketoiminnassa ja käytettävyyslaboratorion kautta tehtävässä tutkimuksessa eli CreaTol on Kajaanin yksikköä vahvasti profiloiva hanke.

Ihmiskeskeistä ja organisaatio-orientoitunutta toimintaa

Heiskanen painottaa, että tutkimus ja opetus ovat ihmiskeskeistä ja organisaatioihin orientoitunutta, ei teknologiavetoista.
– Tiedonsiirron kapasiteetti on kasvanut, yhä useammat tietokoneet ja siten myös niitä käyttävät ihmiset on kytketty toisiinsa, tietoliikenne ja tietotekniikka yhdentyvät. Osa ajan ja paikan rajoituksista on poistunut. Tehostunut sähköinen kommunikaatio vaikuttaa sekä organisaatioiden välisiin että sisäisiin rakenteisiin. Organisaatioiden väliset kytkennät nojaavat entistä enemmän tietotekniikkaan: niillä on suorat yhteydet toistensa tietojärjestelmiin. Syntyy myös verkosto-organisaatioita, löyhästi toisiinsa liittyviä yritysryppäitä.

CreaTol-hankkeen henkilöstö: tieteellinen johtaja Vesa Puhakka, projektipäällikkö Kai Lindberg, projektikoordinaattori Sari Laari, osaprojektipäällikkö Sakari Sipola ja osaprojektipäällikkö Anthony Okuogume.

CreaTol:n sivut: http://creatol.oulu.fi/

Professori Ari Heiskasen virkaanastujaispuhe:
http://www.tol.oulu.fi/tiedotusvalineet/www_materiaalit/Tiedotteet/Virkaanastujaisesitelma.htm

Rehtori Lauri Lajusen puhe:
http://www.tol.oulu.fi/tiedotusvalineet/www_materiaalit/Tiedotteet/Kajaani1022006.htm

***
Professori Ari Heiskanen

 

Filosofian tohtori Ari Heiskanen on nimitetty kutsusta tietojenkäsittelytieteen professorin virkaan Kajaanin yksikköön. Viran alana ovat tietojärjestelmät, erityisesti ohjelmistotuotteet. Työnsä Heiskanen aloitti Kajaanissa jo 1.10.2004. Hän on professuurin lisäksi yksikön esimies.

Heiskanen on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja väitellyt filosofian tohtoriksi tietojärjestelmätieteessä Tampereen yliopistosta. Hänen väitöksensä käsitteli Helsingin yliopiston opintotietojärjestelmän organisatorisen hajauttamisen ongelmia.

 

 

Kunniamerkkejä yliopistolaisille

Tasavallan Presidentti on myöntänyt itsenäisyyspäivänä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikön suunnittelija Marja-Leena Haatajalle Suomen Leijonan ansioristin / SL Ar. Opettajankoulutusyksikön lehtori Reijo Heikkiselle myönnettiin Suomen Leijonan ritarimerkki / SL R. Juhlava tilaisuus pidettiin Oulun yliopiston päärakennuksessa Linnanmaalla 8.2.2006. Mukana oli runsaasti professoreita ja muuta henkilökuntaa, joilla on pitkä palvelus yliopistossa.

  
Kuva: Lauri Lajunen

  

 

 

Kainuun runoprinssi ja -prinsessa valitaan ensi vuonna

Runoista ja runojen lausunnasta kiinnostuneet Kainuun kuntien opettajat, Kainuun lausujat ry, Kajaanin kaupunginteatterin alueteatteritoiminta, Kainuun Eino Leino -seura ja Ida Asp -seura ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikkö ovat tiivistämässä yhteistyötä Kainuun koululaisten runonlausunnan harrastuneisuuden herättämiseksi. Viime viikolla Ristijärvellä koolla olleet eri tahojen edustajat käynnistivät yhteistoiminnan, jonka tavoitteena on järjestää vuoden 2007 keväällä Kainuun koululaisten Runoprinssi ja -prinsessa kilpailu. Yhteistyön aloitteen on tehnyt Kainuun Eino Leino -seura ja yhteistyön järjestelijänä toimii Kainuun lausujat. Toiminnan koordinoimiseksi kuntiin kunnista on valittu yhdysopettajat.

Runoprinssi ja -prinsessakilpailun perinne juontaa alkunsa 90-luvulla Kajaanin kouluissa pidettyihin koululaisten joka toinen vuosi järjestettyihin koululaisten lausuntakilpailuihin. Sittemmin kilpailuja on järjestänyt Kajaanissa Pietari Brahen koulu. Nyt kilpailu käynnistetään maakunnallisena.

Ristijärvellä pidetty neuvottelukokous suositteli tänä keväänä huhtikuussa kouluilla järjestettäväksi leikkimielisiä lausuntatapahtumia, runotunteja, joissa oppilaat voisivat esittää valitsemiaan runoja. Näin vähitellen innostuttaisiin runojen esittämisestä.

Neuvottelukokouksessa todettiin tarpeelliseksi koulutuksen järjestäminen opettajille runojen esittämisen ohjaamiseen. Kajaanin kaupungin alueteatteritoiminta järjestää syksyllä opettajille tarvittavaa ohjauskoulutusta. Innostuksen herättäjiksi pyydetään myös Kajaanin opettajakoulutusyksikön opiskelijoita. (Esko Piippo)

 

 

Eläketurvauudistuksen tiedotustilaisuus

Valtion eläketurvaan liittyvistä kysymyksistä pidettiin yliopistokeskuksen henkilökunnalle 19.1.2006 tiedotustilaisuus, jossa puhujana oli TELA:n tiedottaja Matti Vainio. Tilaisuudessa käytiin läpi eläketurvauudistukseen liittyvät muutokset, ja henkilökunnalla oli mahdollisuus esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä.
Tiedottaja Matti Vainio kehotti jokaista ajoissa aktiivisuuteen omissa eläkeasioissaan. VEL-eläkkeestä voi saada itseä koskevaa tietoa mm. osoitteesta www.vel.fi.

Eläketurva uudistui vuoden 2005 alusta

Muutokset eläketurvassa koskevat ensin vanhuuseläkettä ja esimerkiksi osa-aikaeläkkeeseen, työttömyyseläkkeeseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen muutokset vaikuttavat vasta vuodesta 2006 alkaen.

Eläkkeelle voi jäädä ikävälillä 63–68 vuotta ja parhaiten eläke-etuudet säilyvät työskentelemällä henkilökohtaiseen eläkeikään saakka (63–65 vuotta vuotta tai valittu ammatillinen eläkeikä). Eläkettä voi kartuttaa jatkamalla työssä henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen jopa 68-vuotiaaksi saakka. Halutessaan henkilö voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, mutta tällöin tehdään aina varhennusvähennys, joka on pääsääntöisesti 0,6 % jokaiselta varhennetulta kuukaudelta. Oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen vaihtelee henkilön iän mukaan.

Eläkkeen laskutapa muuttuu

Kaikki 31.12.2004 mennessä karttuneet lakisääteiset eläkkeet lasketaan yhteen ja niillä on enimmäismäärä, joka on henkilökohtainen. Vuoden 2005 alusta työeläke muodostuu vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä ja vuoden 2005 alusta alkaen karttuvasta eläkkeestä.

Eläkkeen laskemisessa siirrytään järjestelmään, jossa eläke lasketaan kunkin vuoden työansioista. Vuodesta 2005 alkaen eläkkeellä ei ole enää enimmäismäärää, ja palvelussuhteen kestolla ei ole enää sellaista merkitystä kuin aikaisemmin.

Karttumisprosentti, joka nousee iän myötä, on:
– 18–52-vuotiaana 1,5 % ansioista vuodessa,
– 53–62-vuotiaana 1,9 % ansioista vuodessa,
– 63–68-vuotiaana 4,5 % ansioista vuodessa.

Eläkettä laskettaessa kunkin vuoden ansiot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Palkkoja tarkistettaessa käytetään palkkakerrointa, joka muodostetaan siten, että palkkojen kehitys vaikuttaa 80 % ja hintojen muutos 20 %.

Osa-aikaeläkettä voidaan maksaa 58 vuotta täyttäneelle työntekijälle. Vuonna 1947 tai myöhemmin syntynyt voi jäädä osa-aikaeläkkeelle 68 vuoden ikään saakka ja ennen vuotta 1947 syntynyt 65 vuoden ikään saakka (vuonna 1946 ja ennen syntyneet saavat osa-aikaeläkkeen entisin ehdoin, mutta voivat kuitenkin siirtyä halutessaan vanhuuseläkkeelle jo 63 vuoden ikäisenä.), jos lisäehdot täyttyvät.

Työkyvyttömyyseläkkeen laskentatapa muuttuu ja siihen siirrytään asteittain vuodesta 2006 lähtien.
Työttömyyseläke poistuu vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiltä. Sen sijaan heillä on oikeus saada työttömyyspäivärahaa tietyin edellytyksin 65-vuotiaaksi saakka. Heillä on myös oikeus saada vanhuuseläke 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä.
Lisätietoa osa-aikaeläkkeestä, työkyvyttömyyseläkkeestä ja työttömyyseläkkeestä saat osoitteesta www.vel.fi.

Vuoden 2005 alusta alkaen karttuu eläkettä myös palkattomilta jaksoilta (äitiys-,isyys-,ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaa)

53 vuotta täyttäneille korkeampi eläkemaksu

Työntekijältä perittävä eläkemaksu määräytyy iän mukaan. Työntekijänmaksu on 4,3% ja yli 53 vuotiailta 5,4 % (2006).

Eläkettä kertyy myös opiskeluajalta

Opiskelija, joka suorittaa ammatillista perustutkintoa, ammattikoulututkintoa tai korkeakoulututkintoa kartuttaa eläkettä tutkinnon mukaan määräytyvältä ajalta. (3,4 tai 5 vuotta)
Tulona otetaan huomioon 556,60 euroa/kk (2006).

LISÄÄ VEL-ELÄKKEESTÄ VERKOSSA WWW.VEL.FI
VALTIOKONTTORIN ELÄKENEUVONTA VASTAA VEL-ELÄKETTÄ KOSKEVIIN KYSYMYKSIIN! SUORA PUHELINNUMERO (09) 7725 284

 

 

Avoin yliopisto Kajaanissa sai kirjallisuuden sivuainelaudaturopinnot

Avoimen yliopiston amanuenssi Johanna Anttonen on syystä ylpeä ja iloinen tämän vuoden avoimen yliopiston hakutuloksista. Vaikka osa opinnoista jäi saamatta, kuten historian aineopinnot, niin suurena yllätyksenä kirjallisuuden sivuainelaudatur myönnettiin Kajaaniin.

Ainutlaatuiseksi asian tekee se, että koko Suomen avoimia yliopistoja koskevan periaatteen mukaisesti laudaturopintoja ei yleensä myönnetä. Lehtori Juha Vartiaisen ja Johanna Anttosen neuvottelureissu Ouluun toi toivotun tuloksen ja opintoja tarjotaan syksyllä 2006 alkaen. Myös kirjallisuuden opettaja Marko Vähäkankaan asettuminen Kajaaniin kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman koulutussuunnittelijaksi helpotti varmasti opintojen saamista. Kajaanissa pitkään jatkunut kirjallisuuden perus- ja aineopintojen opetus on luonut potentiaalisen opiskelijajoukon sekä tarpeen järjestään syventävät opinnot.

Peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyyden omaavat voivat hankkia myös lukio- ja muun keskiasteen opettajan pätevyyden. Tämä tekee näistä opettajista varmasti haluttuja työmarkkinoilla. Opettajan kelpoisuuden omaavalla tulee olla siis suomen kielestä aineopinnot, eli 60 op, puhe- ja ilmaisukasvatuksen 25 op:sta puhekasvatus 10 op ja nyt kirjallisuudesta laudaturiin asti 60 op. Eli kova on urakka, mutta toivottavasti kova on palkkakin tällä pätevyydellä.

Mikäli olet kiinnostunut aloittamaan kirjallisuuden ja suomen kielen opinnot, ota yhteyttä amanuenssiin joko sähköpostilla johanna.anttonen(at)oulu.fi, pirauta 632 4826 tai piipahda työhuoneessa. Avoimen yliopiston amanuenssin huone sijaitsee kesäyliopiston käytävällä. Esitteet ovat jo jaossa päärakennuksen ilmoitustaululla ja kesäyliopistolla. Aikataulut on jo pitkälti lyöty lukkoon ja ne voi tarkistaa www.kainuunkesayliopisto.net, avoin yliopisto-opetus ja ko. oppiaineen alta. Myös esitteen voi tulostaa sivustolta. (JA)

Kirjallisuuden asiaa Kajaanin yliopistokeskuksessa edistävät
koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas (vas.),
amanuenssi Johanna Anttonen ja lehtori Juha Vartiainen.

 

 

ECCO – Eighteenth century collections online

Minkä kirjallisuuden aarreaitan olemmekaan saaneet käyttöömme – 150 000 englanninkielistä kirjaa 1700-luvulta sivu sivulta digitaalisesti kuvattuna. Kokotekstihakumahdollisuudet antavat tutkijoille ennen kokemattoman menetelmän etsiä informaatiota historian, kirjallisuustieteen, uskonnon, oikeustieteen, kuvataiteitten, luonnontieteitten ja monien muiden tieteenalojen kirjoituksista.

1700-luku oli Englannin kirjallisuuden suuruuden aikaa, proosa löysi tällöin oman tyylinsä. Daniel Defoe kirjoitti seikkailukirjan Robinson Crusoe, Jonathan Swift julkaisi pessimismiä tihkuvat kirjoituksensa sekä kirjallisuuden historiaan jääneen teoksensa Gulliverin retket. Samuel Johnson, Samuel Richardson, Henry Fielding ja monet muut jälkipolville säilyneet kirjailijat tulivat tunnetuiksi.

Tietokannan hakumahdollisuudet ovat runsaat. Tietoa voi hakea selailemalla (browse) kirjailijan tai teoksen nimellä. Monipuolisen hakunäytön (advanced search) kautta voi hakea myös sumealla etsinnällä. Sumea haku (fuzzy search) löytää hakusanaa muistuttavat sanat, joten vanhahtavan sanan voi saada esiin vaikka käyttäisikin nykyenglantia. Hakua voi rajoittaa aihealueittain, julkaisuvuosien, läheisyysoperaattoreiden ym. avulla. Englannin opetukseen, kirjallisuustieteeseen, historian elävöittämiseksi ja moneen muuhun tarkoitukseen ECCO tarjoaa loistavan apuvälineen. (HA)

 

 

WomenIT:n tasa-arvo-osaamista Etelä-Afrikkaan

Kajaanin yliopistokeskuksen WomenIT hankkeen hyvät käytännöt ja tulokset hyödynnetään Etelä-Afrikassa toteutettavassa tutkimuspilottiprojektissa "Women in Science, Engineering and Technology; Exploring Mechanism to Stimulate the Increase Partcipation of Women in Information and Communication Technologies (ICTs). Yhteistyöpartnereita ovat CSIR/Meraka Institute- African Advanced Institute for Infromation&Communication Technology, Etelä-Afrikka, Trigrammic, a South African based consultancy group ja Suomen Etelä-Afrikan suurlähetystö, Kajaanin yliopistokeskus.

Pilotti alkoi vuoden 2005 lopulla ja päättyy kesäkuussa 2006. Ensimmäinen workshop pidettiin Pretoriassa 31.1. ja toinen toukokuun alussa, jolloin esitellään myös ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Suomesta mukana ovat projektikoordinaattori Marja-Leena Haataja, suunnittelija Marjo Riitta Tervonen Kajaanin yliopistokeskuksesta ja konsultti Eija Leinonen Oulusta.

 

 

Toisenlainen minä

Kuvataiteen sivuaineopiskelijat ovat tutkineet itseään pastellimaalauksen keinoin. Näistä on koottu näyttely joka kantaa nimeä Toisenlainen minä.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn päärakennuksen toisen kerroksen aulaan.
Näyttely on esillä 13.2.–3.4.

Anna-Kaisa Paukkeri


Liisa Petäjä-Suvanto

Maarit Hannus

 

 

Lukuprojekti alkaa

Kajaanin normaalikoulu aloittaa yhdessä kaupungin kirjaston kanssa lukudiplomiprojektin, joka jatkuu koko kevään ajan.

Lukudiplomin tavoitteena on vahvistaa oppilaiden lukutaitoa ja innostaa heitä lukuharrastuksen pariin.

Lukudiplomi painottaa erityisesti lukukokemusta ja sen herättämiä tuntemuksia. Jokaisellle luokka-asteelle mon valittu omat kirjat ja oppilas voi suorittaa lukuvuoden aikana vain oman luokka-astee diplomin.

Diplomia varten oppilas lukee kirjalistasta seitsemän kirjaa, yhden kustakin kuudesta eri kirjallisuusryhmästä sekä vapaavalintaisen teoksen. Luettuaan ja merkattuaan kirjat seurantalistaan saa oppilas lukudiplomin.

Taustaa

Suomalaisten koululaisten on todettu olevan maailman parhaita lukijoita. Samainen tutkimus (PISA 2003) osoitti myös, että suurin ero tyttöjen ja poikien välisessä lukutaidossa oli juuri Suomessa. Tutkijat ovat olleet huolissaan myös heikosti menestyvistä oppilaista kuin myös huippuosaajien vähyydestä.

Lukemista on määritelty eri tavoin. Sitä voidaan pitää lukemiskäyttäytymisenä, elinikäisenä oppimisena, erilaisten merkkien tulkitsemisena ja luetun sisällön ymmärtämisenä. Lukemisen eri lajeja ovat lukemaan oppiminen, lukemalla oppiminen, elämyksellinen lukeminen sekä välineellinen lukutaito. Hyvä lukutaito kasvattaa lapsen itsetuntoa ja edistää koulumenestystä. Lukeminen vaatii keskittymistä ja myös omien mielikuvien käyttämistä. Lukemalla voi matkustaa eri aikakausiin, eri maailmoihin, eri kulttuureihin ja elää monta erilaista elämää. Lukeminen antaa mahdollisuuden käydä läpi omia tunteita ja kokemuksia. Kirjallisuus antaa välineitä ymmärtää toisia sekä myötäelää toisten kokemuksia. Kirjallisuus herättää myös pohtimaan moraalisia kysymyksiä: hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää.

Tavoitteita

Lukudiplomin tavoitteena on vahvistaa oppilaiden lukutaitoa ja innostaa heitä lukuharrastuksen pariin. Hyvä lukutaito ja lukemisen eri lajit kehittyvät lukemisen kautta. Lukudiplomin suorittaminen perehdyttää oppilasta eri kirjallisuuden lajeihin, kehittää pitkäjänteisyyttä, tutustuttaa kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin sekä tuottaa lukijalle iloa ja virkistystä. Lisäksi lukudiplomin suorittaja oppii kirjastonkäyttötaitoja ja hänestä kasvaa aktiivinen kirjaston asiakas.

Suorittaminen

Lukudiplomi painottaa erityisesti lukukokemusta ja sen herättämiä tuntemuksia sekä oppilaiden mielipiteen ilmaisemista. Jokaiselle luokka-asteelle on valittu omat lukudiplomikirjat. Oppilas voi suorittaa lukuvuoden aikana vain oman luokka-asteensa diplomin. Lukudiplomin suorittaminen ei edellytä aikaisempien vuosiluokkien diplomisuorituksia. Esioppilaille sekä ensimmäisen luokan oppilaille hyväksytään kirjojen kuunteleminen lukusuorituksena. Lukudiplomikirjoja on saatavilla Kajaanin kaupunginkirjastosta sekä joitakin teoksia on myös Kajaanin normaalikoulussa. Kirjalistoja on kirjastoissa, koulun internet-sivulla sekä luokkien opettajilla.

Lukudiplomia varten oppilas lukee joka luokka-asteelle laaditusta kirjalistasta seitsemän kirjaa, yhden kustakin kuudesta eri kirjallisuuslajiryhmästä sekä yhden kirjalistasta valitsemansa vapaavalintaisen teoksen. Nämä lukemansa kirjat oppilas merkitsee seurantalistaan, jonka hän saa opettajaltaan. Kun kaikki seitsemän kirjaa on luettu, on oppilas oikeutettu saamaan lukudiplomin lukuvuoden lopulla järjestettävässä jakotilaisuudessa. Lukudiplomin suorittaminen merkitään myös vuosiluokkien 1.–6. lukuvuositodistukseen.

Ohjeita oppilaille

Hienoa, että haluat suorittaa lukudiplomin. Lukudiplomikirjoja löydät Kajaanin kaupunginkirjastosta (pääkirjaston ja muiden toimipisteiden lasten- ja nuorten osastoilta) sekä joitakin kirjoja on saatavilla myös normaalikoulusta. Aloittaessasi lukudiplomin suorittamista, toimi seuraavasti:

– Kerro opettajallesi, että haluat suorittaa lukudiplomin.
– Opettajasi antaa sinulle luokka-asteesi kirjalistan. Se on saatavilla myös koulun internet-sivulta sekä Kajaanin kirjastoista.
– Valitse jokaisesta kirjalistan kuudesta eri kirjallisuuslajiryhmästä YKSI kirja, jonka luet.
– Lisäksi valitse kirjalistalta luettavaksesi YKSI vapaavalintainen kirja.
– Kun olet lukenut jonkun diplomikirjoista, kerro opettajallesi, niin hän antaa sinulle seurantalistan.
– Luettuasi kaikki SEITSEMÄN kirjaa ja suoritettuasi niihin kuuluvat tehtävät, olet oikeutettu saamaan luokka-asteesi lukudiplomin.
– Lukudiplomit jaetaan lukuvuoden lopussa järjestettävässä jakotilaisuudessa.

Nautinnollisia lukuhetkiä ja hauskoja mielikuvitusretkiä !

 

 

Materiaalinkäyttö on käsityön ilmaisu- ja vuorovaikutuskeino:
Viiru-Miiri-Hiiri ja materiaalikoulu

Viiru-Miiri on hiiri, joka hiirulaistyttösiä ja -poikasia kouluttaa. Katsoppas kummaa, virkkoi Viiru, tässä on taulut ja tässä on sienet.

  

Missä on hiirukat, jos ei opissa pienet. Kaikki he kertovat olleensa koko pitkän päivän kuituja, lankoja, kankaita ja mukamas laadukkaita tekstiilimateriaaleja talojen nurkista saalistamassa.

Oppimisprosessista pudokkaan tulos on hassu, jos laatua, väriharmoniaa, haptista kosketustuntua, tietoa ja taitoa puuttuu. Siinä se pikkuhiiri raahaa nylonsukkaa siitä se aikoo puseroa luokka-astetyönä koulussa tehdä.

Ollaanko oppimisprosessissa vai sen ulkopuolella. Se osoittaa, että sitä suuremmalla syyllä Viiru-Miirin koulussa on tarvetta raaka-aineita ja tekstiilimateriaaleja tutkia. Niitä tunnustellaan ja analysoidaan, kun tiedon hankinta sisältyy oppimiskontekstiin. Tämäkö nyt sitten on sitä käytännön työtä? Joku puuskuttaa: ”Joutua pitää, muuten teen tätä vielä monta yötä.”

Ottakaa onkeen ja opiksi te nuppuset sievät, kuullaan Viiru-Miirin sanovan. Siinä ihka oikeassa kontekstikohtaisessa käytännön työssä ja opissa ovatkin hiirulaispienet, käsityöllisen toiminnan oppimisen kvalifikaatioiden tunnistamista opettelemassa.

Nyt sietäis olla sukkelat tuumat Viiru-Miiri-Hiirulla aivan korvat on kuumat. Pohtia pitää, miten ihmeessä näinkin yksinkertaista asiaa, varsin vaikea on opettaa: Puuvilla se on luonnonkuituihin kuuluva kasvikuitu. Tämän maailman eniten tuotetun tekstiiliraaka-aineen kuituja saadaan puuvillakasvin siemenkarvoista. Puuvilla on luja ja kestävä kuitu, joka ei sähköisty ja sitä on helppo värjätä. Se imee hyvin kosteutta, mutta lämmön eristäminen on heikkoa. Puuvillalla on monia hyvältä tekstiilikuidulta vaadittavia ominaisuuksia. Erityisesti tekokuituihin verrattuna mainittakoon helppo ommeltavuus ja hyvät pesuomaisuudet. Näin ollen puuvilla on hyvä luokka-astetöiden materiaali koulussa. Viimeistellyt työt ilmaisevat, että puuvilla on helppo ommella.

  

Puuvilla värjäytyy hyvin. Näitä oppeja ja sanoja hiirinuori kuuli, samalla kun se sillanrakoon silkkitossukoissa hiipi. Viiru-Miiri pohtii jälleen: Tästäpä tulee vasta lystikäs juttu: aa, aa, aa – se on vanha tuttu: Tavallisimpia tekstiileihin tarkoitettuja kankaita valmistetaan kahdella tavalla joko neulomalla tai kutomalla teollisuuskoneilla ja kangaspuilla. Ts. tekstiilejä ovat kaikki kankaat ja kaikki kudotut tuotteet.

  

Tekstiilin käyttötarkoitus määrää haluan tuon, haluan tuon -tahtokäyttäytymisen sijaan minkälaisesta kankaasta se valmistetaan. Materiaali on aina prosessoitavan ja valmiin tekstiilityön ilmaisukeino. Käsityön ja materiaalin laadun ymmärtäminen on tärkeää. Ymmärryksen saavuttaminen on erittäin pitkän oppimisprosessin tulos. Käsityön opetuksen tärkeimmät merkitykset liittyvät nykyisin ihmisten ja materiaalin käytön välisen yhteyden saavuttamiseen käsitysten vaihtoon tähtäävässä inhimillisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksen purkamisessa. Raaka-aine ja materiaali voidaan helposti sekoittaa, mutta materiaalin käytön oppiminen kuuluu käsityöllisen toiminnan perustaan. Materiaalin, värin, työtavan ja työstettävän esineen valinta on tekstiilityön sisältöosaamista. Niiden osa-alueiden hallinta on vastine sokealle haluamiselle, siihen piiloutumiselle ja pakenemiselle. Käsityön opetuksessa on tärkeää edistää käsityön oppijan kulttuurisen ja ekologisen tietoisuuden karttumista. Käsityöpedagogiassa edetään sekä materiaalin että työn laatua, kvalifikaatioita koskevan tietoisuuden herättämiseksi.

  

Kehittynyt materiaalin käyttötaju yhdistyy työtapojen ja värien valintaan. Valintakäyttäytyminen on tietotaito-osaamisen osoitin, ilmaisin ja paljastin. Kesken oppimisprosessia oleva hiirinuori ähkii: Mistä sitä tietää ne kaikki koukerot kummat? Sitten ne Antronit, Bri-Nylonit, Perlonit, Rilsanit ja Teritalit ovatkin eessä kuin pilvet tummat.

  

Niin se nuorihiiri mietti. Entäs kun siellä on kissa häijy, suuri ja julma. Se on Media nimeltään ja Massatuotanto ja Markkinavoimat on sillä apunaan. Siinäpä pulma, aina se pienten hiirulaisten retkiä ja saaliita väijyy. No onhan se meilläkin perinne kumma nimeltään Tuuro. Oikea viiksiniekka, kynnet kuin miekka, vaan se on onneksi vanha ja kuuro.

Viiru-Miiru kuvailee ja kertoo, että aina valintakäyttäytymisen takana vaikuttavat tieto, taito ja osaaminen käytössä olevasta kulttuuriperinnöstä. Se on sisältöosaamista, joka ei hetkessä synny. Myös käsityönopetuksen materiaalinvalinta on osa sitä. Kangasta valitessa pitää tuntea myös tekstiilimateriaalien ts. kankaiden ja lankojen ominaisuuksia. Se on välttämätöntä, jotta oppii tunnistamaan tarkoitukseen sopivan kankaan. ja sen työstettävyyden. Materiaalinkäyttö on käsityön ilmaisu- ja vuorovaikutuskeino. (E-M.L.)

 

 

Venäjän kulttuurin ja kielen koulutus

Hankekuulumisia
Kansainvälinen Venäjä-seminaari Kajaanissa 26.11.2005

Projekti järjesti kansainvälisen Venäjä-seminaarin Kieli – Historia – Kulttuuri
Kajaanin yliopistokampuksella lauantaina 26.11. klo 10.00–16.30.
Kansainvälisessä Venäjä-seminaarissa tarkasteltiin Venäjä-koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Kainuussa mm. koulutusprojektin kokemusten kautta.

Venäjän suurlähetystön tervehdyksen toi kulttuuriattasea Artem Semenov

Opiskelijan puheenvuorossa Juha Hankkila

Venäjän ja Suomen yhteistyön tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet
Professori Arto Luukkanen Joensuun yliopisto, Finnish-Russian Cross-Border University

Seminaarissa myös julkaistiin projektissa tuotettu Kieli – Historia – Kulttuuri -artikkelikokoelma, johon on koottu koulutusohjelman toteuttamiseen osallistuneiden asiantuntijoiden kirjoituksia Venäjästä eri tieteenalojen näkökulmasta.

 

 

Development, Mastering and Evaluation of Skills: From theory to practice
Multidisciplinary symposium at Kajaani University Consortium 16.–18.3.2006

The aim of the symposium

A central characteristic of the human action is the skill, the ability to cope successfully with different behavioral situations. The development of the child consists to a great extent of learning of different skills, and the learning of new skills is also a central feature in the life process of the adult. However, relatively little is known about the holistic development, mastering and evaluation of skills, which is probably due to the fact that such processes are usually studied separately within specific fields of research. The aim of the symposium is to build bridges and common research projects between research groups working on different fields relevant to the problem of developing skills. In such an endeavor it is especially important to explore the possibilities of a common theoretical position and to examine the connections between theory and practice.

Organizing committee
Timo Järvilehto
Hannu Soini
Juha Vartiainen
Kati Korento
Kaisa Ottavainen-Nurkkala

Invited speakers (plenary lectures):

Prof. Anna Leonova (Moscow State University, Moscow)
http://psy.msu.ru/personali/present/leonova.html
Applied Stress Research: from Diagnostics to Prevention

Prof. J. Kevin O’Regan (Université René Descartes, Paris)
http://nivea.psycho.univ-paris5.fr/
Theoretical arguments and empirical results supporting a skill theory of phenomenal consciousness

Prof. Boris Velichkovsky (The Dresden University of Technology, Dresden)
http://www.applied-cognition.org/
Cognitive eye-tracking extends the Bernstein's theory of sensorimotor control

Dr. Kaivo Thomson (University of Jyväskylä, Finland)
Changes in the functional system of the motion perception due to physical load

Program

16.3. Thursday

Arrival of participants
13.00 – 14.30 Informal meeting of the research groups
15.00 Opening of the symposium

Timo Järvilehto, Chairman of the Organizing committee
Juha E.P. Heikkinen, CEO of the Kajaani Technology Center
Juhani Suortti, Head of the Kajaani University Consortium

15.30 Plenary lecture
                Kaivo Thomson: Changes in the functional system of the motion perception due to physical load

16.30 – 18.00 Discussions between the research groups
              (Chair: Hannu Soini )

19.30 Evening at Karolinenburg

7.3. Friday

10.00–11.00 Plenary lecture
                Kevin O’Regan: Theoretical arguments and empirical results supporting a skill theory of phenomenal consciousness

11.00–12.00 Plenary lecture
                Boris Velichkovsky: Cognitive eye-tracking extends the Bernstein's theory of sensorimotor control

Lunch

13.00–14.00 Plenary lecture
                Anna Leonova: Applied Stress Research: from Diagnostics to Prevention

14.30–16.30 Discussions between the research groups

17.00 –18.00 Poster presentations

18.3. Saturday

9.00–12.00 Panel discussion, summary of the symposium
                (Chair: Timo Järvilehto)

Language
The general language of the symposium is English

 

 

Seminaari varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksista

Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus (KOKY) järjestää yhdessä Kainuun Liikunta ry.:n ja Nuori Suomi ry.:n kanssa seminaarin, jossa esitellään viime lokakuussa julkistetut varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Liikunnan suositukset tukevat osaltaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Stakes 2005) toteutumista.

Suositukset antavat ohjeita liikkumisen kokonaismäärästä, laadusta, ympäristöstä ja sopivasta välineistöstä. Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Liikunnan suosituksissa ohjeistetaan myös liikuntakasvatuksen suunnittelua ja toteutusta. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset painottuvat päivähoitoon, mutta ne on tarkoitettu ohjaamaan kaikkea alle kouluikäisten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. (AP)

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset –seminaari

AIKA: Ti 21.2.2006 klo 12.00–15.30
PAIKKA: Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, päärakennus 220 (2. kerros)
JÄRJESTÄJÄT: Kainuun Liikunta ry., Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus (KOKY) ja Nuori Suomi ry.

Ohjelma

12.00 Tilaisuuden avaus
                    Läänin sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen, Oulun lääninhallitus
                    Toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen, Kainuun Liikunta ry

12.30 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset
                    LitT Anneli Pönkkö, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö

13.30 Kahvitarjoilu ja liikuntaväline-/materiaaliesittely

14.00 Paikallinen esimerkki: Alle 4-vuotiaiden liikuntakasvatuksen kehittämis- ja tutkimusprojekti
                   Lto Pia Lehtola-Kettunen, päiväkoti Karuselli

14.25 Liikunnan suositukset Vasu:n osana
                   Koulutus- ja laatuvastaava Tiina Kemppainen, Kajaanin kaupungin sivistystoimiala

14.50 Kainuun Liikunnan koulutustarjonta
                  Lasten ja perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen, Kainuun Liikunta

15.00 Nuori Suomi lasten liikunnan vauhdittajana
                  Kehityspäällikkö Elina Pulli, Nuori Suomi

15.30 Tilaisuuden päätös

Seminaari on maksuton. Lisätietoja: Ira Saarinen 044 532 5918 tai Tuija Kyllönen 050 596 3220

 

 

Monikulttuurisia kohtaamisia opetuksessa ja kasvatuksessa -seminaari 31.3.2006
Kaukametsän kongressikeskus, Kouta-sali, Koskikatu 2

Ohjelma

9.00–9.15 Seminaarin avaus
               professori Juhani Suortti, Kajaanin yliopistokeskus

9.15–10.00 Maahanmuuttajaopetus Kainuussa
               Koordinaattori Mirja Junttila, Kajaanin kaupunki

10.00–12.15 Maahanmuuttajaperheen kohtaaminen
               KT, lehtori Mirja-Tytti Talib, Helsingin yliopisto

12.15–13.00 Lounastauko

13.00–13.45 Johdattelu työpajatyöskentelyyn

13.45–14.30 Työpajatyöskentelyä

1) Kulttuurien välisen kohtaamisen haasteet
2) Oppilasarviointi ja maahanmuuttajaoppilaat
3) Maahanmuuttajaoppilas koulun oppilashuollossa
4) Oman äidinkielen merkitys oppilaalle
5) Kunnan päättäjät ja viranhaltijat maahanmuuttajaopetuksen tukena

14.30–15.00 Kahvi

15.00–16.00 Pajatyöskentelyn tuotokset ja seminaarin päätös
               Suunnittelija Tuula Honkanen, Kajaanin yliopistokeskus

Tiedustelut: Suunnittelija Tuula Honkanen, puh. (08) 6324 825, 040 5759 242.
Ilmoittautumiset Kajaanin yliopistokeskukseen 20.3.06 mennessä puh. (08) 6424 812 tai
s-posti: anja.leinonen@oulu.fi . Seminaariin on vapaa pääsy.

 

 

Tyytyväisyys ruokailupalveluihin on edelleen nousussa
kertoo Fazer Amican asiakaskysely 2005:n tulokset

Syksyn asiakaskyselyn tulokset ovat valmistuneet. Niistä ilmenee, että asiakastyytyväisyys on tänäkin vuonna jatkanut nousuaan.
Kymmenen onnistumista mittaavan kysymyksen keskiarvo oli tällä kertaa 3,15 pistettä, kun viime vuonna pisteitä kertyi 3,04 kappaletta (skaala 1–4). ). Kaikkien Fazer Amican hoitamien julkisen sektorin ravintoloiden keskiarvo oli 3,05 pistettä. Paras ruoan maku koko Pohjois-Suomen isoissa opiskelijaravintoloissa on Pedaköökissä, hieno juttu.
”On tosi kiva havaita, että asiakkaiden tyytyväisyys on noussut viime vuodesta. Se innostaa meitä yrittämään parastamme tästä eteenkinpäin”, ravintolapäällikkö Eija Kolehmainen sanoo.

Parhaiksi osa-alueiksi arvioitiin tällä kertaa seuraavat osa-alueet:

• palvelun ystävällisyys 3,57 pistettä
• ravintolan siisteys 3,41 pistettä
• leipävalikoima 3,24 pistettä

Häntäpäähän jäivät:

• ruokailutilan viihtyisyys 2,77 pistettä
• palvelun sujuvuus 2,80 pistettä
• palautteisiin vastaaminen 2,97 pistettä

Ruokasalin seinällä on graafi, josta selviävät kaikki tyytyväisyyteen vaikuttavat osatekijät ja niistä annetut arvosanat ja niiden kehittyminen edellisestä vuodesta. Vastaajia oli tällä kertaa 278 henkeä.

Mitä pitäisi kehittää?
Tälläkin kertaa asiakkaat antoivat meille runsaasti neuvoja siitä, miten ruokailupalveluja tulisi kehittää. Kärkeen nousivat seuraavat toiveet ja ehdotukset:

• palvelujen sujuvuus paremmaksi
• mausteisempia ruokia, tulisuutta enemmän
• monipuolisempia kasvisruokia

Kiitämme kaikkia vastaajia heidän aktiivisuudestaan ja lupaamme jatkaa palvelujen parantamista. Erityisesti on tarkoitus panostaa seuraaviin seikkoihin:

• ruoan makuun ja ruokalistan suunnitteluun (teemapäivät joka kuukausi)
• kasvisruokien vaihtelevuuteen
• lisätilan suunnittelu on meneillään
  

Seuraava näytön paikka on taas vuoden kuluttua. ”Toivomme, että onnistumme pitämään teidän tyytyväisinä tänäkin vuonna. Antakaa meille palautetta päivittäin: se auttaa parhaiten pysymään toiveittenne tasalla ja parantamaan palvelujamme jatkuvasti”,

TAVATAAN PEDAKÖÖKISSÄ

Ystävällisin terveisin
FAZER AMICA
Eija Kolehmainen

Pedaköökin ravintolakohtanen nettisivuston osoite on muuttunut, se on www.fazeramica.fi/pedakookki.

 

 

Kokeile kampanisua runebergintortun ja laskiaispullan välissä

Kulttuuriperintöopetuskoulutuksesta käteen tarttunutta

Kampanisut (Vuotso)

500 g voita tai muuta rasvaa
2 kkp sokeria
2 prk kermaviiliä tai hapankermaa
1 tl soodaa
n. 1,8 kg vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Voi ja sokeri sekoitetaan puukauhalla vaahdoksi. Sekoita kermaviili/hapankerma ja sooda ja lisää ne edellisiin. Vähitellen lisätään vehnäjauho–leivinjauhe-seos. Taikina muotoillaan kammoiksi, joihin tulee viisi piikkiä. Paista pikkuleivät 225-asteisessa uunissa. Vanhanajan torttutaikinan ohjeesta saa, kun laittaa sokeria yhden kupin vähemmän. (Tuula-Maija Magga-Hetta) Tutustu kirjoittajaan netissä: http://www.siida.fi/kalenteri/nayttelytiedotteet/oodiporolle_tiedote.htm

Liukasta laskiaista, pitkiä pellavia!

 

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) maaliskuun numeroon 10.3. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.