TAMMIKUU 2004

---

Yliopistotoiminta ponkaisi uudelle tasolle Kainuussa

Kajaanin yliopistokeskus aloitti toimintansa vuoden vaihteessa, tietojenkäsittelytieteiden perustutkintokoulutus alkaa ensi syksynä

 Oulun yliopisto vahvistaa merkittävästi toimintaansa Kainuussa. Tämän vuoden alusta yliopiston Kainuun toiminnot on koottu yhteisen sateenvarjon alle yliopistokeskukseksi. Lisäksi Kajaanissa alkavat uusina toimintoina tietojenkäsittelytieteiden perustutkintokoulutus sekä matematiikan aineenopettajakoulutus ensi syksynä.

Kajaanin yliopistokeskus on yksi kuudesta perustetusta yliopistokeskuksesta. Muita ovat Pori, Lahti, Mikkeli, Kokkola ja Seinäjoki. Päätöksen lähtökohtana on ollut se, että yliopistoverkosto Suomessa on kattava eikä uusia yliopistoja enää perusteta.

Toinen asiaan vaikuttava tekijä on yliopistoille asetettu niin sanottu kolmas eli yhteiskunnallinen palvelutehtävä, millä tarkoitetaan niitä aktiivisia toimia, joilla yliopistot lisäävät tutkimus- ja koulutustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tehtävä voidaan karkeasti jakaa alueelliseen toimintaan ja innovaatiotoimintaan. Yliopistojen odotetaan välittävän tutkimustyötään ja opetustoimintaansa toiminta-alueelleen ja edistävän tutkimus- ja opetustoiminnassa syntyneiden tutkimustulosten ja innovaatioiden saattamista tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön.

Alueellisiin koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen edistää yliopistossa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen monialaisuutta ja ongelmakeskeisyyttä sekä yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Jokaisessa yliopistokeskuksessa toimii yksi yliopisto koordinoivana yliopistona, mutta tavoitteena on, että niissä tulee olemaan useamman yliopiston toimintaa. Kajaanissa luonteva emoyliopisto on tietysti Oulun yliopisto.

Yliopistoilla on jo pitkään ollut toimintaa oman paikkakuntansa ulkopuolella. Tunnetuin joskaan ei vanhin tällainen paikkakunta lienee Pori, jonka kokemuksia yliopistojen välisestä yhteistyöstä onkin käytetty hyväksi yliopistokeskustoiminnan käynnistämisessä. Mutta vain osaksi, sillä kukin aloittava yliopistokeskuspaikkakunta poikkeaa toisistaan paljon. Jokainen siten luo myös omat käytäntönsä. Se on myös opetusministeriön päämääränä. Jokainen paikkakunta keskittyköön vahvuuksiinsa.

 

Oulun yliopistolla vahva rooli Kainuussa

Erilaisuutta korostaa muun muassa se, että Porissa on jo läsnä useiden yliopistojen laitoksia, kun taas Kajaanissa Oulun yliopiston rooli on perinteisesti ollut hyvin vahva. Oulun yliopistolla on Kainuussa perinteikäs Kajaanin opettajankoulutusyksikkö sekä erillislaitos Kajaanin kehittämiskeskus, joka koostui aikuiskoulutus- ja aluekehitysyksiköstä, mittalaitelaboratoriosta ja Sotkamossa toimivasta biolaboratoriosta.  Aikuis- ja aluekehitysyksikkö puolestaan syntyi, kun aikuiskoulutus ja Pohjois-Suomen tutkimuslaitos joitakin vuosia sitten yhdistettiin.

Yliopistokeskuksen tiedotustilaisuus henkilökunnalle 7.1.2004
Martti Helan -salissa.

Yliopistokeskuksen aloitettua Oulun yliopiston erillislaitoksena lakkasi Kajaanin kehittämiskeskus olemassaolonsa ja sulautui yliopistokeskuksen. Kajaanin osalta Oulun yliopiston vahvistuminen on tavallaan kaksisuuntainen. Toisaalta yliopistollisen toiminnan resurssit kasvavat ja toimintojen synergiaa pyritään alueella lisäämään. Toisaalta Kainuun yksiköiden ja emolaitosten suhdetta tiivistetään. Esimerkiksi Kajaanissa aloitti myös vuoden vaihteessa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö.

Yliopistokeskus toimii sateenvarjo-organisaationa, jonka suojassa muiden yliopistojen on tarkoitus tulla mukaan. Tällaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kuopion, Jyväskylän, Lapin ja Joensuun yliopistot. Yhteistoiminta on pisimmällä Jyväskylän yliopiston kanssa. Vuokatissa aloitti EU-rahoitteinen yliopiston  liikuntateknologian muuntokoulutus tammikuussa. Koulutukseen otetaan lisää opiskelijoita syksyllä ja vuoden 2005 alussa.

 

Ei lisää byrokratiaa

Yliopistokeskuksen ideana ei ole kasvattaa hallintoa vaan luoda toimintaedellytyksiä varsinaiselle toiminnalle ja yliopistojen väliselle yhteistyölle. Yliopistokeskuksen organisaatio pyritään sen vuoksi pitämään mahdollisimman ohuena, jolloin voimavaroja voidaan kohdistaa itse toimintaan.

Tiettyjä perus- ja tukitoimintoja ei kuitenkaan kannata tuottaa jokaisessa yksikössä erikseen vaan ne on järkevää hoitaa yhteisesti yliopistokeskuksen kautta. Yliopistokeskus ei siten ole itsetarkoitus vaan se toimii palveluorganisaationa yliopistolliselle toiminnalle Kajaanissa.

Ulospäin yliopistokeskus näyttäytyy kuitenkin ikään kuin yhtenäisenä, jota kautta avautuu kaikki Kainuussa oleva monialainen ja monitieteinen yliopistotoiminta. Yliopistokeskuksen kautta organisoidaan myös yhteistyö paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa.

Porissa viime syyskuun lopussa pidetyssä yliopistokeskusten yhteisessä tapaamisessa tuli selkeästi ilmi yliopistojen saama hyöty toimimisesta oman paikkakunnan ulkopuolella. Yliopistokeskukset toimivat uudenlaisena innovaatioympäristönä, jossa tutkimus- ja kehittämistoimintaa voidaan hoitaa virtaviivaisemmin kuin raskaassa yliopisto-organisaatiossa. Yleinen viesti oli, että osallistuminen yliopistokeskuksen toimintaan on vanhoille yliopistoille mahdollisuus, ei pakkopullaa tai resurssien haaskausta.

Kajaanin yliopistokeskuksen asema erillislaitoksena on määritelty Oulun yliopiston hallituksen hyväksymässä johtosäännössä. Yliopistokeskuksen johtajana toimii Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtaja, professori Juhani Suortti (oto.). Yliopiston kolmannen eli yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamiseen on perustettu kehitysjohtajan virka, jota hoitaa Pentti Malinen (ma.). Hän toimii myös johtajan varamiehenä. Viranhaku on parhaillaan käynnissä. Lisäksi yliopistokeskus saa oman johtokunnan, joka asetetaan lähiaikoina. Yliopistokeskuksen organisoituminen on osittain kesken. Esimerkiksi tietohallinto ja yhteiset opiskelijapalvelut hakevat vielä muotoaan.

Oulun yliopisto käy loppuvuonna valmistelevat neuvottelut opetusministeriön ja alueen edustajien kanssa ennen varsinaisia tulosneuvotteluita. Näissä kolmikantaneuvotteluissa käsitellään keskeiset strategiset linjaukset, yliopistokeskuksen hankkeet ja resurssitarpeet. Kajaanin yliopistokeskus käy tulosneuvottelut yliopiston rehtorin kanssa erityisesti yliopistokeskuksen yhteiskunnallisesta palvelutehtävästä, tavoitteista, tuloksista ja resursseista. Yliopistokeskuksessa olevien laitosten yksiköiden resursseista sovitaan tietenkin asianomaisten tiedekuntien ja niiden laitosten tulosneuvottelujen yhteydessä.

 

Merkittävä koulutusavaus

Yliopistokeskuksen perustamisen ohella Kajaani on saanut merkittävän koulutusavauksen. Yliopistollinen perustutkintokoulutus laajenee syksyllä tietojenkäsittelytieteisiin. Asian poikkeuksellista merkitystä kuvannee se, että Porin seminaarissa opetusministeriön korkea virkamies sanoi yliopistojen aloituspaikkojen vähenevän tulevaisuudessa johtuen ikäluokkien pienentymisestä. Yliopistoja ja yliopistokeskuksia kehotettiinkin entistä enemmän tarttumaan aikuiskoulutuksen mahdollisuuksiin.

Ensi vuoden syksyllä alkavaan ylioppilaspohjaiseen perustutkintokoulutukseen otetaan 40 opiskelijaa. Kyse on siis filosofian maisteritutkintoon tähtäävästä 160 opintoviikon mittaisesta pysyvästä koulutuksesta. Tutkinto on sama kuin Oulun emolaitoksella ja sen hyväksyy luonnontieteellinen tiedekunta. Suuntautumisvaihtoehtoina Kajaanissa alkavat ohjelmistotuotanto ja ohjelmistoliiketoiminta. Jälkimmäisen vuoksi Kajaaniin tulee myös taloustieteiden lähinnä markkinoinnin opintoja Oulun yliopistosta. Sekin on merkittävä avaus ja mahdollistaa tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen profiloitumisen yrittäjyyteen ja yhdessä Venäjä-hankkeiden kanssa kansainvälisyyteen.

Yliopisto-opiskelijoiden määrä tulee siis lisääntymään voimakkaasti lähivuosien aikana Kainuussa. Opetusministeriö ja yliopisto ovat tehneet merkittävän avauksen Kainuussa, jonka arvo tullaan näkemään lähivuosina. (AY)

 

 

30 vuotta yliopistollista varhaiskasvatusta Kajaanissa

Varhaiskasvatuksen koulutus on käynnistynyt Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa vuonna 1974. Juhlavuotta tullaan muistelemaan asianomaisin menoin syyslukukauden alussa 2004. Vuoden aikana varhaiskasvatuksen asemaa ja sisältöä joudutaan pohtimaan monesta näkökulmasta ja tekemään merkittäviä päätöksiä. Käynnistynyt tutkinnon uudistuprosessi laajentaa opinnot viisivuotisiksi. Joudumme ratkaisemaan tiedekunnan kahden varhaiskasvatusta antavan yksikön profiilit kevään kuluessa ja tekemään niiden mukaiset päätökset varhaiskasvatuksesta Kajaanissa ja Oulussa. Kuljettua taivalta juhliessamme syksyllä tiedämme huomattavasti enemmän tulevan toiminnan näköaloista. (PH)

 

 

Kajaanin yliopistokeskus tulosopimuksesta yhteiskuntavastuusopimukseen

Strategisesti Kajaanin yliopistokeskus kehittää tulossopimusta ja tulossopimusmenettelyä kohti yhteiskuntavastuusopimuksen suuntaan. Se on enemmän kuin tulossopimus. Yliopistokeskus toimimalla aktiivisesti, taloudellisesti ja vastuullisesti voi vaikuttaa merkittävästi alueen kestävään ja taloudelliseen kehitykseen.

Yliopistokeskuksen yhteiskuntavastuusopimus jaetaan yleisesti seuraaviin osiin: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen vastuu toimintaympäristöstä. Lisäksi yliopistojen kohdalla tutkimus, opetus, kehittämistoiminta (t&k) luetaan osaksi yhteiskunnallista palvelutoimintaa. Toisaalta henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen kuuluvat sopimuksen piiriin. Innovatiiviset, taitavat ja motivoituneet työntekijät ovat tärkein voimavaramme.

Euroopassa tulossopimuskäytänteistä ollaan siirtymässä laajempaa yhteiskuntavastuusopimukseen, joka edellyttää yliopistolta kaikessa päätöksenteossa vastuullista toimintaa suhteessa henkilöstöön, tutkimukseen, opetukseen, kehitystoimintaan, johtajuuteen ja eri sidosryhmiin. Tänä päivänä yhteiskuntavastuu on vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, yhteistyötä ja vastuunalaisuutta. Lisäksi se auttaa luomaan yhteyksiä rahoittajiin ja poliittisiin päätöksentekojärjestelmiin. Yliopistokeskus joutuu tekemään yhteiskunnallisia arviointeja, jotta se pystyy luotaamaan yhteiskuntavastuutaan oikeaan suuntaan.

Yhteiskuntasopimuksen vaikutukset

Yliopistokeskus vaikuttaa alueen työllisyyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja taloudelliseen kehitykseen koko arvoketjumme, alihankkijoidemme ja oman henkilökuntamme sekä asiakkaiden ja liiketoimintakumppaneidemme kautta. Unohtaa ei sovi opiskelijoita, jotka ovat tärkeä osa meidän arvoketjuamme. Sidosryhmämme odottavat tutkimukselta, koulutukselta ja kehittämistoiminnalta korkeaa laatua. Samalla on toiminnassa noudatettava korkeimpia eettisiä periaatteita ja lainsäädäntöä.

Yhteiskuntavastuusopimukseen kuuluu, että on tärkeää ymmärtää sidosryhmien odotuksia ja ottaa ne huomioon tutkimus- ja koulutusratkaisuja tehtäessä. Samalla pyrimme saamaan oikean tiedon nopeasti oikeille ihmisille ja sitä kautta saada rattaat pyörimään.

Yliopistokeskus tulee olemaan aloitteellinen sidosryhmien välistä foorumia kehitettäessä. Koulutusjärjestelmien, kuntien, koulujen, yritysten, työntekijöiden edunsaajien ja muiden sidosryhmien, myös opiskelijoiden, kesken voitaisiin kehittää sellaisten hyvien toimintatapojen vaihtoa, jotka edistävät sosiaalista vastuuta. Tämä johtaa tehokkaampaan toimintaan.

Kokemusten ja toimintatapojen vaihtoa paikallis-, alue-, valtakunnan ja EU:n tasolla tehostetaan. Se tulee parantamaan keskuksen suorituskykyä, tehostamaan taloudellisten voimavarojen käyttöä. Toiminnot liittyvät hyvin myös yliopistokeskuksen maineenjohtamiseen ja kehittämiseen sekä sen imagon rakentamiseen. Se on osa myös riskienhallintajärjestelmää.

Jouko Käsmä työstudio

Mainetekijöillä on Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan huomattava vaikutus opiskelijoiden rekrytoinnissa ja pätevän henkilöstön saamisessa. Helsingin yliopiston entisen rehtorin Jaakko Ihamuotilan seuraavat sanat jäivät mieleeni eräässä tilaisuudessa: ”Jos professorin tai opiskelijoiden valinta epäonnistuu yliopistossa niin sitä ei korjaa mikään. Negatiiviset vaikutukset heijastuvat jopa vuosikymmenen. Tulosta ei tule.” Yhteiskuntavastuun kohdalla on samoin. Jos Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopiston tavoin ei kykene luomaan yhteiskuntavastuupakettia niin siitä seuraa negatiivisia vaikutuksia toimintaan ja tulokseen. Olemme kuitenkin asian suhteen hyvin liikkeellä!

Oulun yliopiston suunnittelija Matti Joensuu eräässä artikkelissaan toteaakin: ” Keskeinen kysymys onkin, tukeeko yhteiskunnallinen palvelutoiminta yliopiston omia strategisia tavoitteita. Onko ´homma hanskassa´, pelaako koordinaatio, toimiiko tulosohjaus tässäkin vai elävätkö hankkeet omaa elämää? Onko yliopistolla riittävästi valmiuksia vasta alueellisiin haasteisiin?” Joensuun kirjoituksesta voidaan havaita, että on tarvetta kehittää järjestelmää. Se voisi olla tulossopimuksista yhteiskuntavastuusopimuksiin.

 

Uusia päänavauksia

Yliopistot ovat tulossopimuskäytänteiden kehittämisen edessä. Nykyinen malli ei voi jättää huomiotta monia tärkeitä tuloksellisuuteen liittyviä tekijöitä. Tulisi edetä yhteiskuntavastuusopimuksen suuntaan. Käydä perusteellinen keskustelu uusista tulosmittareista, joihin on liitetty yrittäjyyskoulutus entistä tiiviimmin. Mikä sen osuus on yliopiston kaikissa peruskoulutusohjelmissa. Miksi fyysikot, matemaatikot, arkkitehdit, kemistit, diplomi-insinöörit valitsevat herkemmin työttömyyden kuin yrittäjyyden. Suomen yrittäjyysohjelmaa johtava Raimo Luoma totesikin, että toimijoita ja resursseja on riittävästi, mutta jotain puuttuu. Mitä se on? Katse oli nähtävästi suunnattu yliopistoihin! Kohta näemme ministeri Mauri Pekkarisen linjaaman yrittäjyysohjelman ja sen vaikutukset yliopistojen tulossopimuskäytänteisiin. (JKä)

 

 

Liikunnanopetus Unkarissa – opettajajohtoista, ryhdikästä ja perinteitä kunnioittavaa

 

Apáczai Csere János Primary School - harjoittelukoulun liikuntatunti

Vahvasti kuvan kaltainen mielikuva piirtyi viikon vierailun aikana sekä koulun liikunnanopetuksesta että liikunnan opiskelusta opettajankoulutuksessa. Sekä harjoittelukoulun että opettajankoulutusinstituutin käytävillä seiniä ja vitriinejä koristivat eri lajeissa menestyneiden joukkueiden valokuvat, pokaalit ja kunniakirjat. Koulujen ja opettajankoulutuslaitosten keskinäinen toiminta oli pitkälti oppilaitosten välistä kilpailua. Myöhemmin jopa olympialaisiin asti yltäneiden oppilaiden tai opiskelijoiden nimet muistettiin. Koulun liikuntalajit ja -välineet olivat perinteisiä kilpalajien pikkusiskoja ja -veljiä, opettajankoulutuksessa opiskeltiin edellisten lisäksi alkuverryttelyn pedagogiikkaa omana oppialueenaan. Opettajan rooli oli keskeinen ja kouluttajan ote tehokkaan valmennuksellinen. Vapaa-ajan liikunnalla ei näyttänyt olevan häivähdystäkään niistä olosuhteista, tai siitä merkityksestä, mihin kotimaassa olemme tottuneet.

Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojektin koulutuspäällikkö, Anneli Pönkkö ja koulutussuunnittelija, Sannaleena Tuomikoski vierailivat liikuntakasvatuksen laitoksella Nyíregyhazan korkeakoulussa Unkarissa 31.1.–5.12. 2003. Vierailukohde on talossa tuttu jo vuosien takaa, mutta liikunnan alueella ei yhteistyötä varsinaisesti oltu aikaisemmin tehty. Liikuntatiimi on kuitenkin ollut kiinnostunut myös kansainvälisestä yhteistyöstä, ja sitä haluttiin virittää käyntiin jo olemassa olevan yhteistyökumppanin kanssa.

Anneli, Sanna ja Liikuntakollegat Nyíregyhazasan korkeakoulussa.
Pääyhteistyökumppani, LitT Klara Batta edessä oikealla.

Alkusysäyksen konkreettiselle yhteistyölle antoi opetuksen kehittämisyksikön ”Benchmarking – vertailemalla laatua opetukseen” koulutus (2 ov), johon Anneli ja Sannaleena osallistuivat. Koulutuksessa laadittiin kirjallinen vertailumatriisi, jonka avulla omaa ja yhteistyökohteen liikuntakoulutusta pystyttiin vertailemaan ja arvioimaan. Matriisissa tarkasteltiin liikunnanopetuksen olosuhteita ja liikunnan opetussuunnitelmaa, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä liikunnan opinnoissa, liikunnan täydennyskoulutusta, sekä alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Matriisin täydentäminen oman koulutuksen osalta vaati analyysia, ja oli opettavaista jo sinänsä. Täydennetty, englanniksi käännetty, vertailumatriisi lähetettiin Unkariin, ja yhteistyökumppani täydensi matriisin omalta osaltaan.

Vertailumatriisi ja sen analyysi oli oleellinen lähtökohta vierailun aikana käydyille yhteistyöneuvotteluille. Kummallakin osapuolella oli jo selvillä välttämättömät perustiedot yhteistyöpartnerista. Koulutusrakenteemme on hyvin samantyyppinen, mutta sen sisällössä ja toteutuksessa on merkittäviä eroja. Neuvotteluissa asioita ja mahdollisia epäselvyyksiä pystyttiin täsmentämään ja potentiaaliset yhteistyöalueet voitiin kartoittaa.

Vierailun aikana todettiin, että yhteistyö voi olla hedelmällistä myös hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistaen. Kollega, liikuntatieteiden tohtori, Klara Batta kutsuttiin Kajaanissa huhtikuussa järjestettävään seminaariin kertomaan liikunnanopetuksesta Unkarissa ja luennoimaan tutkimusalueestaan; voimistelun kasvatuksellisista vaikutuksista. Päätettiin myös, että helmikuun loppuun mennessä kumpikin osapuoli kirjoittaa keskeiset tutkimus- ja kehittämishankkeensa paperille, ja niiden pohjalta kartoitetaan, millä alueilla tutkimusyhteistyö aloitetaan. Lisäksi vierailun tuloksena yksikön Erasmus- vaihtosopimusta täsmennettiin liikunnan yhteistyön osalta.

Harjoittelukoulun rehtori ja liikunnanopettaja Csabai Mihályné

Yhteistyökielemme oli englanti. Koko vierailun ajan ohjelman sujumisesta ja yhteisymmärryksestä vastasi  korkeakoulun kansainvälisiä asioita ja vaihto-ohjelmia hoitava englannin kielen opettaja, Gabriella Losonczi. Vierailun ohjelma oli tiivis, mutta sen aikana ehdimme sekä omin silmin todeta että kollegoiden kanssa hahmotella monia yhteistyömahdollisuuksia. Sekä oma ennakkovalmistautuminen että unkarilaisten yhteistyökumppaneiden valmistautuminen ja lämmin vieraanvaraisuus takasivat onnistuneen yhteistyövierailun. Kokemuksen perusteella suosittelemme lämpimästi kansainvälisten ovien avaamista: kauempaa näkee myös oman toimintansa uudesta perspektiivistä ja kirkkaammin. (ST)

 

 

Liikuntateknologian maisteriohjelman yrittäjyyskoulutus Intotalolle

Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan uusi koulutuksellinen avaus on liikuntateknologian maisterikoulutuksen käynnistäminen Snowpoliksessa Sotkamossa. Pääaine on biomekaniikka. Koulutus toteutetaan muuntokoulutuksena. Jyväskylän liikuntatieteilijät tavoittelevat kansainvälisen koulutus- ja tutkimustoiminnan Euroopan laajuista kärkipaikkaa. Snowpolis liittyy keskeisesti Jyväskylän yliopiston kansainvälistymisstrategiaan, johon kuuluu opetuksen ja tutkimuksen kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Lisäksi hanke vahvistaa tiedekunnan ja Vuokatin urheiluopiston yhteistyötä. Hanke tuo uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia urheiluopiston kansainvälistymiseen.

Vesa Linnamo tutustuu Intotalon yrittäjien valmennusohjelmiin.

Koulutus on osa 1.1.2004 aloitta Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa ja se toteutetaan poikkitieteellisenä yhteistyönä Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston Kajaanin mittatekniikanlaboratorion kanssa. Koulutus toteutetaan Vuokatin urheiluopistolla. Lisäksi uusi liikuntateknologian maisterikoulutus monipuolistaa alueen osaamista liikunnan, terveyden kasvatuksen, hyvinvoinnin, teknologiaan ja yritystoiminnan alueilla.

Liikuntateknologian maisteriohjelmasta vastaava Vesa Linnamo, Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen taloustieteen vastaava Pekka Käykö ja amanuenssi Jouko Käsmä sekä Intotalon yrittäjyysohjelmasta vastaava Marko Leppänen kävivät neuvottelut koulutusohjelman yrittäjyysopintojen järjestämisestä. Neuvottelujen tuloksena käynnistetään koulutuksellinen yhteistyö, jota arvioidaan ja kehitetään prosessin aikana.

OY:n Kajaanin yliopistokeskuksen taloustieteen vastaava Pekka
Käyhkö ja projektipäällikkö Vesa Linnamo (Jyväskylän yliopisto)
neuvotteluissa.

Snowpolis-ympäristöön siirtyvät liikuntateknologiaan liittyvät yritykset ja niiden henkilöstö sekä maisteriohjelmassa opiskelevat tarvitsevat yrittäjyysvalmiuksia ja -valmennusta, mitä Intotalo-konsepti pystyy tarjoamaan. Lisäksi yrittäjyyskoulutukselle tuo uusia haasteita Snowpoliksen toimintaan suunnitellut yrityshautomo- ja kiihdyttämispalvelut.

Yrittäjyysopinnot tulevat sisältämään yrittäjyys- ja projektipedagogiikan, liikeidean kehittämisen, liiketoimintasuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen, projektit, yrittäjien sparrauksen sekä johtamisen opintoja. (JKä)

 

 

Edustus Educa 2004 messuilla

Suomen suurin opetusalan valtakunnallinen tapahtuma Educa 2004 keräsi 9500 kävijää 23.1.–24.1 Helsingin messukeskukseen. Women IT oli myös paikalla – Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä ja normaalikoululta kaksi alaprojektia. MY GENER@TION+ ‑kerho Pentti Mankisen toimesta. Tytöt ja teknologia opintojakson toimintaa olivat esittelemässä Maria Huuki, Pia Lunström ja Juha Turpeinen.

 

Maria Huuki (vas.), Pia Lundström ja
projektipäällikkö Johanna Matinmikko.

Mielenkiintoa herätti uusissa opetussuunnitelman perusteissa kirjattu opintokokonaisuus Ihminen ja teknologia. Varsinkin aihekokonaisuuden käytännön toteutus oli kiinnostuksen kohteena. Tietoa kentällä tuon kokonaisuuden toteuttamiseen ei ollut. Allekirjoittanut voi täten todeta, että meillä molemmissa yksiköissä asiat ovat jopa erinomaisessa kunnossa kyseisen opintojakson toteuttamisessa. Nyt voisi todeta, että 1980- ja 1990-luvulla ovat yksikössä useat henkilöt olleet kaukaa viisaita. (JT)

Projektisihteeri Tiina Hurskainen

 

 

Metallisorvi kampukselle lahjoituksena

Viime kesänä tekninen työ sai hyvän uutisen. Rauman opettajankoululutuslaitoksen kanssa sovittiin, että kajaanilaisopiskelijoilla on erillisopinto-oikeudella mahdollisuus jatkaa teknisen työn aineenopettajaksi heidän opinto-ohjelmassaan. Kajaanissa suoritettu teknisen työn approbatur (5+15) korvaa heidän vastaavat perusopintonsa. Opiskelijan pitää suorittaa Kajaanissa suoritettujen teknisen työn opintojen lisäksi Raumalla 20 opintoviikon aineopinnot lisää yhden lukuvuoden aikana. Teknisen työn aineenopettajan kelpoisuuden kirjoittaa Rauman opettajankoulutuslaitos.

Tuon tiedon jälkeen alkoi opetussuunnitelmien uudelleen muokkaus ja samalla kuumeinen kehitystyö. Tuo toiminta sai nyt raskaan sarjan palkinnon. Meriläisen Olavi sai puhuttua Kuhmon Edukailta toimettomaksi jääneen ajattoman venäläisen metallisorvin meille lahjoituksena. Siitä iso kiitos molemmille tahoille. Tuo yli tuhannen kilon sorvi sai kyydit Engelin miehiltä, sillä metallityön tilaan laitetta ei saa kuin päätyovista.

Muutenkin teknisen työn tiloihin on tulossa pientä ajanmukaistusta ja työturvallisuutta parantavia korjauksia. Niistä kiitokset voin välittää näin lehden palstan kautta Kanasen Markolle ja Peksujeffin Kallelle. Ai niin ja tuo kyseinen sopimus olisi varmaan taas kerran jäänyt puuhastelun asteelle ilman Käsmän Joukoa ja Maunon Timoa.

Kyllä tiimityö on poikaa. Jatkamme tästä... (JT)

 

 

Tutkija Monica Nilsson Kajaanissa

Monica Nilsson on väitellyt vertikaalisesta integraatiosta tutkimalla lasten etenemistä varhaiskasvatuksesta kouluopetukseen ruotsalaisessa ympäristössä. Ruotsin systeemissä 6–16-vuotiaat voivat olla integroituna samoihin ryhmiin kunnallisista ratkaisuista riippuen. Hänen tutkimuksessaan vertikaalisen integraation kokeiluun rakennettiin viidennen dimension oppimisympäristö pedagogisena ratkaisuna.

Monica on mukana EU:n Tulevaisuuden koulu -hankkeessa, johon osallistuvat Ruotsi, Tanska ja Espanja. Hän on erityisesti keskittynyt viidennen dimension mallin mahdollisuuksiin ratkaista nykykoulun didaktiikan perusongelmia ja rakentaa uudenlaista lapsilähtöistä konstruktivismia ja oppimisympäristöjä.

Tällä hetkellä Monica Nilsson työskentelee San Diegossa, Kalifornian yliopistossa viidennen dimension tutkimushankkeissa ja tulee kertomaan hankkeiden lähtökohdista ja historiasta (toiminta on käynnistynyt vuonna 1986).

Koulutustilaisuus järjestetään 2.2.2004 kello 12.00–17.00 Karolinenburgissa. Etukäteisilmoittautuminen marja-leena.vuorinen@oulu.fi tai timo.mauno@oulu.fi (PH)

 

 

Marja-Leena Haatajalle 50-vuotispäivänä

Äidin kasvoista heijastuu
tulevien sukupolvien saattue.
Silmistä säteilee elämänkokemus.
Ajatuksen virta heittää viittansa kevyesti eteemme.
Mitä ennen haaveili, sekö toteutui vuosissa?
Tuliko prinssi valkoisella ratsullaan?
Jakoiko tunteitten notkuva pöytä antimiaan?

Viisikymmentä vuotta elämän lahjaa,
sileitä lahjapapereiden sivuja tai
vähän kostuneita rypistyneitä muistoja.
Muistoja, jotka rakentavat tulevaisuutta
lapsillemme ja itsellemme. 

Vuodet ovat armeliaita,
kun toiveitten malja ei läiky yli,
kun tämä päivä ja huominen eivät riitele keskenään,
kun sydämet lyövät samaan tahtiin. (LSu)

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) helmikuun numeroon 13.2. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.