SYYSKUU 2010
Väitös Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 9.9.
Yliopisto-opettaja Jyrki Komulaisen aiheena oli Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena.
Kajaanin opettajankoulutusyksikön kasvatustieteen yliopisto-opettaja Jyrki Komulainen väitteli päärakennuksen Martti Helan salissa torstaina 9. syyskuuta kello 12.00 alkaen. Komulaisen väitöksen otsikkona oli Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena – Mentored Teaching Practice Supporting the Professional Development of Student Teachers. Västaväittäjänä toimi professori Kyösti Kurtakko Lapin yliopistosta ja kustoksena professori (emeritus) Juhani Suortti Kajaanin opettajakoulutusyksiköstä.
Opettajan arkityö näkyviin jo harjoitteluvaiheessa – Laadukas harjoittelun ohjaus tukee ammatillista kehittymistä opettajankoulutuksessa
Opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua tulee kehittää niin, että opettajan arkityö tulee nykyistä paremmin näkyväksi jo opintojen aikana. Opettajiksi opiskelevien monipuoliseen ammatillisen kehittymisen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota ohjauksessa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ohjattu harjoittelu tukee opettajiksi opiskelevien ammatillista kehittymistä, miten ohjaus eroaa yliopiston harjoittelukoulussa ja kenttäkouluissa sekä miten ohjaajien ammattitaito on kehittynyt. Tutkimus perustuu 498 luokanopettajaopiskelijan harjoittelukokemuksia kartoittavaan kyselyyn sekä kymmenen, eri ohjaajaryhmiin kuuluvan ohjaajan haastatteluihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön ohjaustyössä ja ohjaajakoulutuksessa.
Tutkimus osoitti, että harjoittelun ohjaus keskittyy kaikkein voimakkaimmin opettajan didaktisten ja pedagogisten perustaitojen ja erityisesti oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen sekä toisaalta ajattelun taitojen kehittymisen tukemiseen. Vuorovaikutustaitojen, aineenhallinnan sekä opettajapersoonallisuuden tukeminen jäävät vähemmälle huomiolle. Opiskelijat kokevat ohjausvuorovaikutuksen pääosin myönteisenä. Eri ohjaajaryhmien toiminnassa ei ole merkittäviä eroja. Ajantasaisen tiedon seuraaminen, ohjaajakoulutus, yhteistyö sekä käytännön ohjauskokemus ovat vaikuttaneet eniten ohjaajien ammattitaidon kehittymiseen. Ohjaajakoulutusta olisi kuitenkin lisättävä, sillä yliopistollisen ohjauksen tulisi perustua nykyistä enemmän tutkimustietoon.
110-vuotiasta opettajankoulutusta juhlittiin Kajaanissa juhlaviikolla 8.–13. syyskuuta
Opettajankoulutusta Kajaanissa 110 vuotta -juhlaviikko alkoi keskiviikkona Kajaanin kaupunkialueen kirjastoissa opettajankoulutusyksikön 2. vuosikurssin opiskelijoiden pitämillä satutunneilla.
Kajaanin opettajankoulutusyksikön kasvatustieteen yliopisto-opettaja Jyrki Komulainen väitteli päärakennuksen Martti Helan salissa torstaina 9. syyskuuta.
Pääjuhla sekä lukuvuoden avajaiset pidettiin 10.9.2010. Opela ry:n järjestämä juhlakulkue järjestäytyi Kajaanin yliopistokampuksella kello 11.30. Juhlallisuudet alkoivat Kajaanin evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksella kello 12.15. Pääjuhla ja lukuvuoden 2010–2011 avajaiset pidettiin Kaukametsän salissa kulttuuri- ja kongressikeskuksessa kello 14.15 alkaen. Yleisradion vuoden 2010–2011 nuorisokuoroksi valittu iisalmelainen Allegro esiintyi perjantaina 10.9. sekä pääjuhlassa että kello 18.00 alkaneessa musiikillisessa kirkkoillassa Kajaanin evankelisluterilaisessa pääkirkossa. Muita esiintyjiä pääjuhlassa olivat muun muassa entinen pääministeri Paavo Lipponen, Kajaanin Tanssin miesryhmä sekä opettajankoulutusyksikön orkesteri.
Lauantaina 11.9. pidettiin kampuksella juhlaseminaarit: Opettajuus tänään ja huomenna (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto), Erasmus-seminaari sekä Ajankohtaista Akavalaisille (Korkeakoulupolitiikan alueellinen tasa-arvo Suomen hallitusohjelmaan, Kainuulainen työhyvinvointi) ja sunnuntaina 12.9.2010 kampuksen tilat olivat varattavissa vuosikurssien tapaamisia varten, jolloin oli myös opastuksia kampuksella. Maanantaina 13.9. Normaalikoululla olivat avoimet ovet. (Juha Vartiainen)
Koko juhlaviikon ohjelma löytyy nettiosoitteesta: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/ajankohtaista/Opettajankoulutusta110ohjelma.pdf
Juhlakulkuetiedote: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/ajankohtaista/kokyn_juhlakulkue2010.htm
Tiedote satutunneista: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/ajankohtaista/satutunnit_syksy2010.htm
Tiedote vuoden nuorisokuoron esiintymisestä pääjuhlassa: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/ajankohtaista/vuoden_nuorisokuoro.htm
Opettajankoulutuksen juhlat kiinnostivat
Opettajankoulutusta Kajaanissa 110 vuotta -juhlaviikon tapahtumiin osallistui yli 2000
2335 henkilöä osallistui Opettajankoulutusta Kajaanissa 110 vuotta -juhlaviikon tapahtumiin. Keskiviikkona 8. syyskuuta 2. vuosikurssin opiskelijoiden pitämät satutunnit kokosivat alle kouluikäisiä Kajaanin kaupunginkirjastojen lastenosastoille yhteensä 115 lasta osallistumaan satutuntien saloihin.
Torstaina 9. syyskuuta yliopisto-opettaja Jyrki Komulaisen väitös keräsi Martti Helan salin sekä pari muuta seminaarisalia täyteen asiasta kiinnostuneita. Komulaisen väitöksen aihe oli Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena – Mentored Teaching Practice Supporting the Professional Development of Student Teachers.
Yliopistokeskuksen avajaisjuhlallisuudet ja Kaukametsän salissa pidetty pääjuhla musiikillisine kirkkoiltoineen evankelisluterilaisessa pääkirkossa kokosi perjantaina 10. syyskuuta kansaa eri tapahtumiin reilun tuhannen osallistujan verran. Myös opiskelijoiden järjestämiin tapahtumiin osallistui useampi sata kiinnostunutta.
Lauantaina 11. syyskuuta Kajaanin yliopistokampuksella pidettyihin kolmeen juhlaseminaariin sekä illanviettoon osallistui lähes 400 juhlijaa. Sunnuntaina 12. syyskuuta yliopistokeskuksen kirjastossa oli tarjolla kahvia, kampuksen omenoita sekä seminaariaikaisia kirjoja ja päärakennuksessa näyttelyitä. Myös opastuksia kampuksen ja opettajankoulutuksen historiaan järjestettiin. Juhlaviikko päättyi maanantaina 13. syyskuuta Kajaanin normaalikoulun avoimet ovet -tapahtumaan. Kouluun ja sen opetukseen tutustui päivän aikana yli 70 paikalle tullutta.
Juhlavuosi jatkuu mukavissa merkeissä
110-vuotisjuhlalukuvuotena Kajaanin yliopistokampuksella on luvassa erilaisia näyttelyitä, konsertteja sekä muita tapahtumia. Kajaanin kampus -lehden jokaisessa numerossa tulee olemaan juhlavuoden kirjoituksia. Juhlavuoden aikana opettajankoulutusyksikön alumneilla sekä seminaarista valmistuneilla on mahdollisuus kokoontua kampuksen tiloissa vuosikurssitapaamisiin. (Juha Vartiainen)
Puolan ja Unkari esittäytyivät Erasmus-seminaarissa
Kajaanin Opettajankoulutusyksikön 110-vuotisjuhlaviikolla pidettiin lukuisten muiden seminaarien rinnalla myös Erasmus-seminaari. Kuulijat saivat kattavan esityksen, mitä Erasmus-toiminta on, ja toimintaansa olivat esittelemässä Nyiregyhazan yliopisto Unkarista sekä Ala-Silesian yliopisto Puolasta.
Tohtori Endre Mathe Unkarista.Seminaarin avasi yksikön johtaja Vesa Virtanen. Virtanen esitteli lyhyesti Erasmus-toimintaa, ja ääneen pääsi pian vararehtori Endre Mathe Nyiregyhazan yliopistosta Unkarista. Nyireguhazan kaupunki on kuuluista korkeatasoisesta yliopistostaan, joka sijaitsee kauniilla, kulttuuriltaan arvokkaalla alueella. Seudulla harjoitetaan maataloutta, ja yliopisto onkin erikoistunut maanviljelyksen tutkimiseen. Yliopistolla opiskelee 10 000 opiskelijaa. Mathe esitteli tiedekuntien toimintaa, kuitenkaan opettajankoulutustoimintaa sen tarkemmin erittelemättä. Luennoitsija esitteli enemmän maatalouden tutkintaa, josta jäikin kuulijalle mieleen päällimmäisenä ”Think globally – act locally” sanaparsi mieleen, ovathan lähiruoka ja kotimaisuus Suomessakin päivittäin esillä olevia asioita.
Seminaarin toinen luennoitsija, Zsuzsa Kokovay, esitteli Nyiregyhazan kampuksen pääkirjastoa. Luento kirjastosta oli niin kattava, että kuulija löytäisi varmasti kirjastosta haluamansa. Verraten Kajaanin yksikön kirjastoon, oli Nyiregyhazan yliopiston kirjasto valtava. Unkarin puheenvuoron päätti kansainvälisten suhteiden keskuksen johtaja Katalin Mathe, joka kertoi Erasmus-ohjelmasta käytännönläheisesti kuvin ja videoin höystettynä. Rouva Mathen puheesta kuulija sai kuvan lämminhenkisestä Kajaanin ja Nyiregyhazan yhteistyöstä. Molemminpuolinen ammattitaito , joustavuus ja ystävällinen lähestyminen olivat myös kiiteltyjä kohtia kaupunkien välisessä yhteistyössä. Lukuisat vierailut vahvistavat tätä sidettä kahden ystävyysyliopiston välillä, ja Mathe kutsuikin kuulijansa vuoden 2011 kansainvälisyysviikolle Unkariin.
Puolan edustajat Leszeek ja Dorota Kolzanowich esittelivät muun muassa puolalaista koulujärjestelmää. Professori Lezeek Kolzanowich nosti esille Suomeakin kiinnostavan keskustelun; Ala-Silesian yliopiston on täysin yksityisesti rahoitettu. Professori vakuutti, että yliopiston tutkimus ja tulokset eivät ole rahoittajasta kiinni; tutkimustyön suunta ei ole rahalla hallittavissa, eikä se vie tiedettä pois sen alkuperäisiltä tarkoitusperiltä. Taiteen professori Dorota Kolzanowich esitteli puheenvuorollaan omaa taidehistoriaansa, sekä pohti kysymystä voiko kuka tahansa olla taiteilija. Luennolla pohdittiin esimerkkien avulla, milloin taiteen voi tai milloin taide tulisi kyseenalaistaa.
Professori Lezeek Kolzanowich Puolasta.Seminaari päättyi yhteiseen keskusteluhetkeen. (Maria Alikoski)
Ajankohtaista Akavalaisille 11.9.2010
Osana Kajaanin opettajankoulutuksen 110-vuotisjuhlallisuuksia järjestettiin lauantaina 11.9.2010 Ajankohtaista Akavalaisille -tilaisuus. Tilaisuuden avasi kauniisti runoillen Akava Kainuun Työllisyys- ja innovaatiotyöryhmän puheenjohtaja Juha Vartiainen.
Ensimmäisen osion aiheena oli korkeakoulupolitiikan alueellinen tasa-arvo Suomen hallitusohjelmaan. Ensimmäisen puheenvuoron käytti kansanedustaja, Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Tuomo Hänninen (Kesk.) aiheesta korkeakoulupolitiikka vaalikaudella 2007–2011. Puheessaan hän sivusi mm. uutta voimaan astunutta yliopistolakia, Suomen koulutuksellista ykkösasemaa maailmanlaajuisesti mitaten, vuonna 2020 korkeakouluilta vaadittavia opiskelijamääriä, miten osaajia riittää jatkossa syrjäseuduille sekä Kajaanin opettajankoulutusyksikön tilannetta. Kommenttipuheenvuoron pääsivät esittämään kehitysjohtaja Pentti Malinen Kajaanin yliopistokeskuksesta ja Opela ry:n puheenjohtaja Petra Junno. Kommenttipuheenvuoroissa heijastui tiukka aikataulu, eikä varsinkaan Pentti Malinen ehtinyt käydä kovin yksityiskohtaisesti läpi kaikkea haluamaansa. Hän korosti puheenvuorossaan syrjäseutujen asemaa kärsijänä, innovaatiotoiminnan rahoituksen epätasaisuutta, KOKY:n lakkautuksen aluetalousvaikutuksia ja peräsi jatkamaan keskustelua ovatko pienet yksiköt hyvä vai huono asia. Petra Junno kaipasi tasa-arvoa tiedekuntien välille, nykyinen rahoitusmalli asettaa ns. pehmeät tieteet sijaiskärsijöiksi. Lisäksi hän kysyi, onko meillä varaa murentaa perusopetus ja opettajankoulutus, sillä eihän laadukasta opettajankoulutusta voi tuottaa mahdollisimman halvalla, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman suurissa yksiköissä. Lopuksi Petra Junno toi julki huolensa sivuaineopintojen karsimisesta KOKY:n opiskelijoilta. Ensimmäisen osion lopuksi yleisö sai osallistua keskusteluun, jolloin uutta yliopistolakia kritisoitiin ja toivottiin kovasti maisterikoulutuksen jatkumista Kajaanissa.
Kansanedustaja on kiireinen mies, kännykkä soi kesken puheenvuoron.Kahvitauon jälkeen tilaisuus jatkui teemalla Kainuulainen työhyvinvointi. Puhujana oli Akavan työelämäntutkija Ulla Aitta, joka julkisti Työhyvinvoiva Kainuu – esiselvityksen tulokset. Kysely toteutettiin syksyllä 2009 lähettämällä se noin 1400 yritykselle. Varsinaisen hankkeen välilliseksi päätavoitteeksi määrittyi työhyvinvoinnin edistäminen kainuulaisilla työpaikoilla ja samalla työn tuottavuuden lisääminen, tämä toteutetaan kiinnittämällä päähuomio työyhteisön työssä jaksamiseen.
Akavan työelämäntutkija Ulla Aitta pitämässä omaa esitelmäänsä.
Tilaisuudessa oli runsaasti kuulijoita.Tilaisuudessa onnistuttiin saamaan aikaan ehjä kokonaisuus kahdesta erilaisesta asiasisällöstä. Parhaimmillaan paikalla oli lähes 50 kuulijaa, jotka koostuivat suurimmaksi osaksi opiskelijoista. Lisätietoja Tuomo Hännisen ja Ulla Aitan esityksistä saa Akavan sivustoilta (www.akava.fi) kohdasta aluetoiminta.(Pasi Leppäniemi)
Liikunnan opiskelu aloitettiin vauhdilla ja vaelluksella
Liikunnan sivuaineopinnot (25 op) käynnistyivät taas tänä syksynä perinteisesti intensiiviviikolla 30.8. Viimeiset 16 vuotta mukana ovat olleet myös liikunnan aineenopettajaopiskelijat (35 op). Viime tammikuussa kasvatustieteiden tiedekunta sanoi yksipuolisesti irti yhteistyösopimuksen Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa koskien pitkän sivuaineen (35 op) järjestämistä Kajaanissa. Kajaanista on tähän mennessä valmistunut yli 90 opettajaa, joilla on liikunnanopettajakelpoisuus perusopetukseen.
Lyhyen sivuaineen opetussuunnitelma on liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan hyväksymä ja osa 60 opintopisteen opetussuunnitelmaa. Opinnot voi suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Opintojen aloittaminen intensiiviviikolla ennen muiden opintojen alkua on koettu hyödylliseksi. Viikon aikana orientoidutaan tuleviin opintoihin, minkä lisäksi tavoitteena on edesauttaa opiskelijoiden ryhmäytymistä.
30 liikunnan sivuaineopiskelijaa (osa puuttuu kuvasta) opettajineen aloittivat opinnot intensiiviviikolla.Opiskelijoiden kokemukset ja palaute intensiiviviikolta olivat myönteisiä, mikä tulee ilmi poiminnoista opiskelijoiden intensiiviviikon oppimispäiväkirjoista:
”Intensiiviviikko vaikutti myönteisellä tavalla innokkuuteeni opiskella liikuntaa sivuaineena. Olin ollut siitä innoissani jo etukäteenkin, mutta nyt tuo innostus syveni. Odotan innoissani lasten liikuntatapahtumaa, jonka pääsemme järjestämään ja odotan saavani sivuaineesta roppakaupalla ja vielä vähän yli materiaalia ja ideoita opetukseen ja opettajana toimimiseen.”
”Kokemukseni intensiiviviikon kaltaisesta opintojen aloittamisesta ovat pelkästään positiiviset. Mielestäni tällainen opintojen aloittaminen olisi ryhmähengen kasvattajana mielestäni enemmän kuin suotavaa myös muissakin sivuaineissa.”
”Ennen intensiiviviikon alkua mietin todella paljon sitä, tulenko sopeutumaan ”ei niin liikunnallisena tyttönä” liikunnallisten joukkoon ja selviänkö oikeasti näistä sivuaineopinnoista. Intensiiviviikon aikana tulin huomaamaan, ettei sillä ole väliä kuinka liikunnallinen on. Tärkeintä on omata innostusta ja halua uuden oppimiseen.”
”Ajattelen intensiiviviikolla olleen merkittävä positiivinen vaikutus ei vain liikunnan sivuaineopintoihin, vaan myös ylipäänsä opintoihin. Kun motivoituu yhteen aineeseen, motivoituu siinä sivussa vahingossa myös muuhunkin opiskeluun. Tämä kävi minulle huomaamatta, mutta olen todella onnellinen, että niin kävi. Toki opiskelumotivaatioon vaikuttaa monet asiat, mutta intensiiviviikko on ehdoton vaikuttaja motivaationi nousuun.”
”Intensiiviviikon torstai-aamu oli yksi elämäni hienoimmista aamuista. Alavilla mailla oli ollut yöllä hallaa ja joka puolelta nousi kevyttä usvaa auringon alkaessa lämmittää ja herätellä luontoa. Kaikki, mitä ympärillä näkyi, tuntui niin uskomattoman upealta. Tällainen kaupunkilainenkin tunsi kuuluvansa luontoon ja koki olonsa siellä vapauttavaksi. Yhtäkkiä tuntui, ettei enää olekaan kiire autoon ja kaupungin sykkeeseen. Tuli tunne, että jotain tällaista haluan tuntea uudestaan.”
”Vaellusreissu sopii mielestäni oikein mainosti liikunnan sivuaineopintojen aloitukseen. Vaelluksella ryhmä tulee itselle tutummaksi ja ohjaajiinkin on helpompi olla kontaktissa tämänkaltaisessa ympäristössä ja tilanteessa. Vaellus tavallaan pakotti minut ottamaan itseäni niskasta kiinni ja tuntuu, että se antoi potkua tuleviinkin opintoihin. Ryhminä toimiminen kehitti ja kehittää vuorovaikutustaitoja, jotka ovat myös liikunnan opettajana toimiessa ensiarvoisen tärkeitä. Vaellus oli myös esimerkki siitä, kuinka opetusta voi harjoittaa mielekkäästi luonnon helmassa. Olen aivan varma siitä, että lapsille jokin tämänkaltainen reissu olisi unohtumaton kokemus – olihan se sitä jo itsellekin.” (Anneli Pönkkö ja Heli Hämäläinen)
Liikuntateknologian maisteriohjelma jatkuu VuokatissaJyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian maisterikoulutus jatkuu Vuokatissa. Vuodenvaihteessa käynnistyy jo kolmas maisteriohjelma. Ohjelmaan valitaan 42 maisteriopiskelijaa, joilla tulee olla vähintään kandidaatin tutkintoa vastaavat opinnot joltakin tekniikan alalta. Näistä 22 on täysin uusia opiskelijoita ja loput siirtyvät edellisestä hankkeesta viimeistelemään opintonsa uuteen ohjelmaan.
Maisterikoulutus alkoi Vuokatissa tammikuussa 2004 EU-rahoitteisena projektina Sotkamon kunnan toimiessa toisena päärahoittajana. Projektin toisen vaiheen koulutus alkoi syyskuussa 2008 Snowpoliksessa Vuokatissa.
Koulutusta rahoittaa Kainuun maakuntahallitus Euroopan sosiaalirahaston varoista sekä Jyväskylän yliopisto. Maisteriohjelma on osa Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa.
Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen ja teknologian väliset yhteydet liikunnan, urheilun ja ihmisen hyvinvoinnin alueella hyödyntämällä biomekaanisen, fysiologisen ja valmennus- ja testausopin tietotaidon tuomia mahdollisuuksia teknologian kehittämisessä.
Opinnäytetyöt pyritään toteuttamaan yhteistyössä yritysten kanssa. Aihepiireinä voivat olla esim. ihmisen toimintaan ja liikkumiseen liittyvät apuvälineet, kuntoliikuntaan liittyvien testaus- ja harjoitteluvälineiden kehittäminen ja laadunvarmistus sekä biosignaalien prosessointi.
Tutkinnon suorittaneilla on mm. valmiudet perustaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä teknologia- ja palvelualan yrityksiä ja työskennellä jo toimivissa yrityksissä asiantuntijoina. (Vesa Linnamo)
Syksyn Studia Generalia -luennot jatkuvat!
Luennot välitetään Ammatillisesta erityisoppilaitoksesta Luovista. Luennot Kajaanissa järjestää Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA osoitteessa Linnankatu 6, ent. Linnanlukio (auditorio 300, 3. krs.).
Seuraava luento järjestetään torstaina 6.10.2010. Aiheena on Pragmaattisen kielen taidot lapsilla ja nuorilla, joilla on autismin kirjon häiriö tai tarkkaavaisuushäiriö sekä opettajan rooli kielellisten vaikeuksien tunnistajana ja tukijana. Luennoitsijana on puheterapeutti, tutkijatohtori Soile Loukusa ja kommenttipuheenvuoron antaa koulutusdekaani Marko Kielinen.
Luento alkaa klo 14.15 ja kuulijat toivotaan paikalle klo 14. Liitteessä syksyn hieman muuttunut ohjelma. Ilmoittaudu viimeistään 1.10.2010. Tervetuloa seuraamaan luentoa! (Kaisa Ottavainen-Nurkkala)
Ehdotus peruskoulun tuntijärjestelyiksi
eli kokemusperäistä tietoa siitä, miten koulun lisätunnit voisi hyödyntää tarkoituksenmukaisesti ja kaikki se hyvä, jota kouluun halutaan, voidaan toteuttaa.
Suomalainen peruskoulu on saanut hyvät arvostelut ulkomailta, vaikka eräät tahot eivät ole uskaltaneet katsoa sitä ”suoraan silmiin”. Viittaan Pisa-tutkimuksiin. Parantamisen varaa toki löytyy. On havaittu, että suomalaislapset viihtyvät muita huonommin koulussa, oppilaiden kyvyt jäävät piiloon, koska taito- ja taideaineita ei ole riittävästi ja lukuisat hyödylliset asiat oppimatta. Oppilaiden työaikaa ei voi rajattomasti kasvattaa ja lisätunnit maksavat monen kunnan päättäjien mielestä liian paljon.
Huolimatta paljon puhutusta rahan niukkuudesta on Suomen eduskunnassa parhaillaan menossa prosessi, jolla lisättäisiin oppilaiden työaikaa parilla tunnilla ainakin sillä tekosyyllä, että kouluaika on Suomessa lyhyempi kuin muissa EU-maissa. Tähän saakka kokonaistyöaika on voinut vaihdella kunnan päätöksellä muutama tunti viikossa, mutta lukuisista säästösyistä ja supistuksista johtuen on päädytty usein minimiaikaan. Pienempiä kouluja on lakkautettu koko joukko ja lapset sullottu suuriin yksiköihin, jota käytetään nykyään koulun synonyyminä. Oppilaat kuljetetaan takseilla ja busseilla ja toisaalta ihmetellään, että kun ei viihdytä ja kun liikuntaa ei tule tarpeeksi. Kerhot on ajat sitten jouduttu unohtamaan.
Olen sitä mieltä, että parin tunnin lisääminen mihin tahansa oppiaineeseen ei ole mikään ratkaisu juuri mihinkään ongelmaan. Jos salaisena tavoitteena on kompensoida opettajille supistuksissa menetettyjä ansioita, se toimii, mutta oppilaille siitä ei taida mitään herua riippumatta siitä, millä nimikkeellä lisätunnit annetaan. On löydettävä jokin muu ratkaisu. Väitän, että se on mahdollista jo nykyisten tuntien puitteissa. Ongelma tulee vain siinä, että asiasta päättävät eivät tunne riittävästi koulun käytäntöjä tai rehtorit ja opettajat ovat urautuneet omaan ajatteluunsa. On kieltämättä yksinkertaisempaa viitata hallinnon antamiin pykäliin ja malleihin tai resurssipulaan kuin yrittää luoda johonkin rakoon uutta ajattelumallia. Oppilaiden vanhemmille puhe on tietysti täyttä hepreaa, kouluslangia, ammattisanastoa, josta on vaikea päätellä yhtään mitään.
Kun 1990-luvulla tuli valtava innostus siihen, että lakipykäliä ja ohjausta on liikaa ja väljyyttä koulun toiminnan monipuolistamiseen tulee antaa, saatoimme kokeilla 10-opettajaisella ala-asteen koululla järjestelyä, jota nimitimme tähtitunniksi. Se vaatii tuntikehystä kaksi viikkotuntia opettajaa kohti. Yhtenä päivänä viikossa lukujärjestys laadittiin siten, että puolet oppilaista, sanotaan vaikka 1–3 luokat ja kaikki opettajat tulivat kouluun yhtä aikaa. Vapaana olevat opettajat muodostivat valintansa mukaan harrastusryhmiä paikalla olevista oppilaista luokista tai luokka-asteista riippumatta opettajan oman vahvuusalueen ja harrastuneisuuden mukaan. Myös ne oppilaat, jotka jäivät opettajansa johdolla perusluokkaan, pitivät tähtitunnin samoin opettajan harkinnan ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Iltapäivän viimeisellä tunnilla vaihdettiin osia. Kouluun jäivät 4–6 luokan oppilaat ja kaikki opettajat. Sama toistui heidän kanssaan. Edellä mainitulla järjestelyllä koulussa saattoi opiskella ja harrastaa kaikkea mahdollista, mihin opettajaresurssit ja kyvyt riittivät.
Opettajilla on erikoistumisaineensa (tukiaineet) ja yleensä monenlaista osaamista. Myös koulun ulkopuolista väkeä voi käyttää koulussa samaan aikaan ympäröivän yhteisön tarjoamin voimin. Mm. urheiluseurat tulevat mielellään kouluihin. Meidän kokeilussa paikalliset Martat pitivät kokkikoulua jne. Koulumme opettajat ohjasivat oppilaita tietokoneen käyttöön, teknisiin töihin, tekstiilitöihin, soittamiseen, kuvataiteeseen, tanssiin, pallopeleihin, näytelmiin, kasvien istuttamiseen ja juhlaohjelmien harjoitteluun. Jos koulussa on erikoisluokkatilat, se voi lisätä toiminnan monipuolisuutta eikä ryhmän koko tule ongelmaksi. Vain mielikuvitus on tässä rajana. Kaikki ne monet hyvät oppisisällöt voidaan toteuttaa näin syntyneissä tasoryhmissä, vaikka sen ei pidä eikä tarvitse olla lähtökohtana. Ideaa voi varmasti vielä kehittää jakamalla työaika yleensä uudella tavalla nykyistenkin tuntien puitteissa.
Järjestely sopii kaikenkokoisiin kouluihin oppilasmäärästä ja opettajamäärästä riippumatta. Koulun opettajien kyvyt tulevat koko koulun oppilaiden käyttöön. Luokkarajoja voi ryhmissä ylittää. Taito- ja taideaineet tulevat huomioiduksi tehokkaammin. Oppilaiden kyvyt saadaan esiin. Työ tapahtuu luontevasti koulutyön yhteydessä, jolloin vanhanaikaiselle kerhotyölle tyypilliset sekä oppilaiden että opettajien edestakaiset kulkemiset jäävät pois. Mielestäni oppilaskuljetukset eivät tule tässä mallissa esteeksi. Koulun työ saa uutta virtaa ja yhteenkuuluvuus ja viihtyvyys lisääntyvät ja juhlien ohjelmaharjoittelulle löytyy luonteva paikka. Uskoisin järjestelyn toimivan myös yläkoulun puolella. (Tapio Karppinen, Kajaanin seminaarin ensimmäinen yo-luokka 1969–72)
CSC perustaa palvelinkeskuksen Kajaaniin
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy perustaa maailman ekotehokkaimpiin kuuluvan palvelinkeskuksen Renforsin Rannan yritysalueelle Kajaaniin UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin. CSC:n ja UPM:n yhdessä rakentama palvelinkeskus tarjoaa huippuluokan ympäristön supertietokoneille, datan tallennukselle ja muille vaativille tietoteknisille järjestelmille.
Palvelinkeskuksen rakennustyöt alkavat kuluvan syksyn aikana ja keskus valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Rakennusvaiheessa hanke työllistää kymmeniä ihmisiä. Palvelinkeskukseen odotetaan CSC:n lisäksi muita asiakkaita. "Palvelinkeskushankkeella on suuri merkitys Suomelle. Se vahvistaa suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä kilpailukykyä tarjoamalla ekotehokkaan sijoituspaikan Suomen uudelle supertietokoneelle ja sen mahdollistamille palveluille. CSC, jota opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi, edistää tällä hankkeella myös suomalaista yritystoimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä", toteaa opetusministeri Henna Virkkunen.
"Tavoitteenamme on luoda yksi maailman ekotehokkaimmista konesaleista, jonka energia tuotetaan paikallisesti ja hiilijalanjälki on minimaalinen. Kaikkiin harkitsemiimme vaihtoehtoihin sisältyy sitova energiatarjous tehdaskokonaisuuden omasta verkosta. Tällä ratkaisulla saavutetaan merkittäviä kustannusetuja sähkön siirtomaksujen osalta", sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski. Tietokonesali käyttää runsaasti sähköä, joka Kajaanissa tuotetaan vesivoimalla. Konesalin tarvitsema jäähdytysvesi saadaan läheisestä joesta. "CSC:n päätös perustaa tietokonesali Renforsin Rantaan Kajaanin yritysalueelle on merkittävä kehitysaskel yritysalueelle. Hanke merkitsee alueelle lisää työpaikkoja ja uusia yrityksiä", sanoo UPM:n kiinteistöjohtaja Kaj-Erik Lindberg.
Renforsin Ranta on Kajaanissa toimiva yritysalue, jonka UPM perusti paperitehtaan entisiin tiloihin vuonna 2008. Monipuolinen valmis infra tekee Renforsin Rannasta vetovoimaisen kasvualustan uusille yrityksille. Tällä hetkellä alueella toimii 25 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 500 henkilöä. Yhtenä Renforsin Rannan strategisena kasvualueena on mittaus- ja informaatioteknologia. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy tarjoaa korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Suomen parhaimmat tietotekniset resurssit, tehokkaat supertietokoneet ja mittavan tallennuskapasiteetin. CSC myös vastaanottaa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta Cernistä tulevaa dataa, ylläpitää yliopistojen kirjastojärjestelmiä ja tarjoaa tallennuspalvelut Kansalliselle audiovisuaalisen arkistolle, kun kaikki Suomen radio- ja tv-ohjelmat arkistoidaan digitaalisesti.
Tietoliikenneverkoissa kulkevan tiedon määrä kasvaa nopeasti ja tulevaisuudessa käyttäjät säilyttävät tietojaan entistä enemmän palvelimilla. Suomella on hyvät edellytykset menestyä kansainvälisesti isojen ja kustannustehokkaiden palvelinkeskusten sijaintipaikkana. Toimiva tietoliikenne, viileä ilmasto, tehdassalit, vakaa maaperä ja vesistöt luovat kilpailuedun kestävän kehityksen konesalien rakentamiseen.
Lisätietoja:
– Toimitusjohtaja Kimmo Koski, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, puh. 050 3819 777
– Erikoistutkija Markku Suvanen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 09 160 77397
– Kiinteistöjohtaja Kaj-Erik Lindberg, UPM, puh. 0400 411 108_ _ _
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on voittoa tavoittelematon opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima osakeyhtiö, joka tarjoaa korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille tietoteknistä tukea ja resursseja: mallinnus-, laskenta- ja tietopalveluja. Tutkijat voivat käyttää Suomen laajinta tieteellisten ohjelmistojen ja tieteen tietokantojen valikoimaa sekä Suomen tehokkaimpia supertietokoneita Funet-tietoliikenneyhteyksien kautta. www.csc.fi
Avoimet ovet AIKOPAssa
Syyskuu aloitettiin Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAssa avoimilla ovilla. AIKOPA on muodostettu Kajaanin ammattikorkeakoulun Koulutuspalvelut-yksiköstä ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksiköstä. AIKOPA on toiminut Linnankatu 6:n tiloissa toukokuusta saakka. Tiloissa toimii myös Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitos.
Avoimet ovet tapahtuma 1.9. houkutteli AIKOPAn tiloihin parisensataa kävijää. Linnankadulla vieraili yhteistyökumppaneita, asiakkaita sekä ilahduttavassa määrin myös muita kaupunkilaisia. Vieraat otettiin vastaan ala-aulassa ja he saivat tutustua tiloihin joko omatoimisesti tai halutessaan henkilökunnan opastuksella. Useampi vierailija ilmaisi ihastuksensa Linnankadun valoisia ja ilmavia tiloja kohtaan. Lisäksi AIKOPAn sijaintia lähellä kaupungin keskustaa pidettiin hyvänä. Aulassa oli myös esillä AIKOPAn monipuolista koulutustarjontaa sekä mahdollisuus osallistua arvontaan. Vieraille tarjottiin virkistykseksi kahvia ja pienemmille mehua.
Avoimiin oviin osallistui myös opiskelijaryhmä Kaukametsän opistosta.Näyttelijä, yrittäjä Ismo Apellin luento täytti Linnankadun auditorion aamupäivällä ääriään myöten. Hän puhui vauhdikkaaseen tapaansa ja monien esimerkkien avulla vuorovaikutteisesta kehonkielestä. Moni kuulija varmasti tunnisti omia toimintamallejaan luennoitsijan paljonpuhuvista esimerkeistä. Yleisö poistui auditoriosta silmin nähden tyytyväisenä esityksen antiin.
Vuorovaikutuskouluttaja, TV:stä tuttu Ismo Apell piti vauhdikkaan luennon kehonkielestä.Iltapäivän luennolla työterveyslääkäri ja kouluttaja Björn Cederberg puhui aiheesta: Potkua työhön – iloa arkeen. Hän luotasi suomalaisen työelämän muutosta ja siitä aiheutuvia paineita arjessa jaksamiselle. Cederbergin sanoma oli pähkinänkuoressa se, että myös arki voi toimia ilon ja onnellisuuden lähteenä. Yleisö pääsi osallistumaan aiheen käsittelyyn miettimällä mm. omia stressin välttämiskeinojaan.
Työterveyslääkäri Björn Cederberg kertoi, miten hyvä arki auttaa jaksamaan myös työssä.Avointen ovien päivän kruunasi AIKOPAn johtajan, Taikamummo Tuula Honkasen hauska, mutta samalla koskettava pöytäteatteriesitys Ainamoisen unelma, jossa muistutettiin toisten huomioon ottamisen tärkeydestä. Esitys valloitti niin pienten kuin isompienkin katsojien sydämet.
Taikamummo Tuula Honkanen eläytyy pöytäteatterin maailmaan.AIKOPAlaiset kiittävät kaikkia avoimissa ovissa vierailleita ja toivottavat kaikki kiinnostuneet edelleenkin tutustumaan tiloihin ja toimintaan Linnankatu 6:ssa. Hienosti sujuneen ja hyvää palautetta saaneen päivän jälkeen AIKOPAlaiset ovat päättäneet tehdä avoimista ovista jokasyksyisen perinteen. (Tuula Rajander)
AIKOPAlaiset ”luokkakuvassa”.
Äänielimistö – Ääni viestinnän välineenä ja voimavarana
Aalto & Parviainen kirjoittavat teoksessaan (Anna-Liisa Aalto & Kati Parviainen: Auta ääntäsi, Otava 1985), että useimmat ihmiset pitävät ääntä itsestään selvyytenä, eivätkä tule ajatelleeksi siihen liittyviä ongelmia. Äänenkäyttöön liittyvät ongelmat ovat kuitenkin suurta ihmisryhmää koskettava asia ja siihen on saatavilla apua. Ääntä voidaan hoitaa ja kehittää, johon Aallon & Parviaisen teos pääasiassa keskittyy. Hoito voi tapahtua itsenäisesti, mutta myös ammattiapua on mahdollista hakea. Hoidossa rentoutuminen ja hengitys ovat oleellisessa osassa. Aalto & Parviainen toteavat teoksessaan, että lähes jokainen ihminen alkaa tuottaa virheetöntä ääntä heti synnyttyään. Lapsen ensiparkaisu on ihmisen ensimmäinen tapa ilmaista itseään ja tästä alkaa äänen käyttö tunteiden ja tarpeiden välittäjänä.
Äänet vaikuttavat erittäin paljon lapseen ja hänen olotilaansa. Jos esimerkiksi äiti puhuu leperrellen ja ystävällisesti, tuntee lapsi olevansa turvassa ja näin alkaa yhteisöön liittyminen. Lapsen tuntiessa, että hänen äänensä otetaan vastaan, vaikuttaa paljon hänen identiteettinsä rakentumiseen. Lasten ensimmäiset äännähdykset, kuten itku ja nauru ovat jääneet laulun ohella miltei ainoiksi tunteita ilmaiseviksi ääniksi. Ääni rasittuu helposti, mikäli äänen muodostamisessa on ongelmia. Erityisesti vaaravyöhykkeellä ovat esimerkiksi myyjät, opettajat ja näyttelijät ja muut jotka käyttävät paljon ääntänsä. Vaaraa aiheuttavat muun muassa pöly ja kurkkukipu. Myös äänen vääränlainen käyttö voi aiheuttaa riskin äänielimistön ylimääräiselle rasittumiselle. Ihmisen tulisikin hakeutua mahdollisimman pian hoitoon, mikäli äänen käytössä on ongelmia.
Ääniongelmia tulisi osata välttää etukäteen esimerkiksi riittävällä harjoittelulla ja äänen oikeaoppisella tuottamisella. Äänen koulutusta voidaan verrata vaikkapa talon rakentamiseen. Rentoutuminen vastaa perustusta, hengitys kivijalkaa ja ääni taloa. Äänen koulutus on hidasta ja vaativaa, mutta palkintona on soiva ja kantava ääni. Rentoutuminen on olennaista äänen koulutuksessa. Esimerkiksi huono työskentelyasento saattaa aiheuttaa kehon jumiutumista, joka voi levitä myös äänien syntyy vaikuttaviin kehonosiin, kuten kurkunpäähän ja hengityslihaksiin. Rentoutumista auttaa tunteiden ilmaisu, kuten itku ja nauru. Myös juttutuokio työpäivän aikana rentouttaa.
Äänen synnyn laittaa liikkeelle hengityksen voima. Äänentuottoa säätelevät hengityselimistö, kurkunpää ja ääntöväylä. Hengitystapahtumaa eriteltäessä lepohengitys tapahtuu rauhallisesti ja lihasliikkeet ovat pienet. Ääntöhengityksessä puolestaan sisäänhengitys on nopea. Uloshengitys taas on hitaampaa. Syvähengitys tarkoittaa ihmisen luonnollista, alkuperäistä hengitystapaa. Siinä rintakehä, pallea ja vatsa toimivat tasapainoisesti. Se on äänenkäytön kannalta terveellisin hengitystapa. Hengitys saattaa muuttua muun muassa sairastumisen myötä, joka puolestaan vaikuttaa ääneen. Hengitystekniikkaa voi parhaiten harjoittaa harjoituksilla, joissa hengitys sijoitetaan oikein. Tämä onnistuu yleensä keskittymällä harjoituksessa johonkin muuhun, jolloin hengitys asettuu luonnolliseen uomaansa. Hengitys tulisi opetella niin hyvin, että sitä ei tarvitsisi ajatella ollenkaan.
Ääni muodostuu äänihuulien värähdellessä, mutta myös muuta kehoa tarvitaan kaikupohjaksi. Äänen kohdatessa rumpukalvon, aivot viestivät että kyseessä on esimerkiksi puhe. Miehen ja naisen äänihuulet eroavat toisistaan usein. Miesten äänihuulet tuottavat hieman matalampaa ääntä. Ääneen vaikuttaa myös murrosikä ja vanheneminen. Ääni rasittuu helposti, mikäli ne joutuvat jatkuvan kuormituksen tai vaikkapa allergian kohteeksi. Myös metelin yli huudettaessa ääni joutuu koville. Puhumisasenne osaltaan vaikuttaa ääneen, esimerkiksi jatkuva äänen madaltaminen aiheuttaa rasitusta. Kun rasitus on toistuvaa tai ääni pettää, kyseessä on äänihäiriö. Ääntä tulisi käyttää luonnollisesti ilman mitään keinotekoista. Ääni harjoittuu muun muassa hekottamalla ja haukottelemalla. Hengitystekniikkaa harjoitettaessa hyvä muistisääntö on että hyvä hengitys ei näy eikä kuulu. (Jyri Helttunen)
Kajaanin yliopistokeskuksen tiloihin ei perusteta perhepalvelukeskusta.
Kuntayhtymä suunnitteli kajaanilaisten perhepalvelujen kokoamista Kajaanin seminaarin entiseen asuntolarakennukseen, mutta tilat eivät sopineet tarkoitukseen. Vanhojen, pienten huoneiden muuttaminen nykyvaatimusten mukaisiksi työtiloiksi olisi ollut hyvin hankalaa, sanoo lasten sosiaalipalvelujen perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen. Sopivien tilojen etsiminen Kajaanin perhepalvelukeskukselle jatkuu edelleen. Yhtenä vaihtoehtona on Kajaanin perhepalvelujen pilkkominen pienempiin alueellisiin osiin, jotta tilat löytyisivät helpommin. Perhepalvelukeskuksessa työskentelisi noin 40 ihmistä. Keskukseen tarvitaan työtilojen lisäksi muun muassa kokoontumistiloja. (YLE Kainuu)
Satutunnit alkoivat keskiviikkona 1.9.
Opettajankoulutusyksikön opiskelijat pitävät 80 satutuntia kajaanilaislapsille syksyllä 2010
Satutunnit alkoivat jälleen keskiviikkona 1.9. Kajaanin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen 2. vuosikurssin opiskelijat pitävät satutunteja 1.9.–15.12.2010 välisenä aikana joka keskiviikko. Satutunnit alkavat pääkirjaston Mielikki-salissa, Kuurnan, Lehtikankaan sekä Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat pitävät satutunteja myös Keskussairaalan lastenosaston potilaille. (Juha Vartiainen)
Montako vappua vuodessa on? Eliaksen lakitus 10.9.2010.
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) lokakuun 2010
lehteen 20.10. mennessä osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 30.9.2010 |