SYYSKUU 2009
Yliopistokeskuksen lukuvuoden 2009–2010 avajaiset
Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaisia vietettiin torstaina10. syyskuuta perinteikkäin menoin. Akateeminen kulkue johdatti yliopistokeskuslaiset Kajaanin evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Avajaisjumalanpalveluksessa saarnan piti opiskelijapastori Maija Räihä ja liturgina toimi kirkkoherra Lauri Oikarinen.Saarnassaan opiskelijapastori Räihä korosti vuorovaikutusta: "Tulla nähdyksi ja tulla kuulluksi, ne ovat ihmisen perustarpeita. Kaiken ihmisyyden perusta on vuorovaikutus toiseen ihmiseen. Vuorovaikutuksessa tapahtuva kasvu ja kehitys mahdollistavat myös uusien asioiden oppimisen ja omaksumisen. Samalla myös se, joka on ohjaajan tai opastajan roolissa, saa itsekin. Vuorovaikutus on aina vastavuoroista, parhaimmillaan siinä molemmat saavat, oppivat ja kasvavat. Te ensimmäisen vuoden opiskelijat pohditte Rehjan-retkellä sitä, miksi olette halunneet opiskella juuri opettajiksi. Taisitte melkein kaikki sanoa, että tärkeässä osassa ammatinvalintaa on opettajan työn ihmisläheisyys. Haluatte tehdä töitä niin lasten kuin nuorten kanssa, olla vuorovaikutuksessa toisiin. Se on erittäin hyvä lähtökohta opettajan työlle!"
Avajaisjuhla jatkui ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden rehtorin tapaamisella, jossa mukana oli myös yliopistokeskuksen johtaja. Avajaisjuhlassa tervetuliaispuheen piti yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti. Suortti totesi puheensa alussa, että "lyhyen ja ytimekkään tervetulotoivotuksen kirjoittaminen on usein varsin työläs tehtävä. Pitäisi sanoa paljon ja pistää piikki olennaisiin seikkoihin ja välttää lörpöttelemästä. Minulla on vain kymmenen asiaa, joihin piikkini pistän, eikä näistä kymmenestä asiasta suinkaan voi johtaa korkeakoulupolitiikan tai tieteen teesejä".
Rehtori Lauri Lajusen mukaan yliopistojen alueellisesta toiminnasta ministeriö on antanut selkeät linjaukset: Yliopistojen tulee verkostoitua alueidensa keskeisten toimijoiden kanssa ja aluetoiminnot tulee koota riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi siten, että toiminnassa saavutetaan korkea laatu ja vaikuttavuus. Lisäksi alueellisessa toiminnassa toteutetaan yhteisrahoitteista toimintamallia ja yliopistojen tulee selkeyttää yhteistyötään ja työnjakoaan ammattikorkeakoulujen kanssa.Yliopistojen tulee myös tehostaa toimintaansa yliopistokeskuksissa ja etäpisteissä keskittämällä voimavaroja pääosin projektiluontoiseen elinikäiseen koulutukseen ja paikallista yrittäjyyttä tukevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Yliopiston on arvioitava, profiloitava ja koottava aluetoimintojaan. Rahtori Lajunen korosti Oulun yliopistolla olevan koordinaatiovastuu Kajaanin yliopistokeskuksesta ja sitä kehitetään hänen mukaansa valtakunnallisten koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien linjausten mukaisesti. Oulun yliopisto uskoo, että yliopistokeskusyhteistyötä voidaan jatkaa Jyväskylän ja Lapin yliopistojen sekä uuden Itä-Suomen yliopiston kanssa. Aikuiskoulutusta yliopistokeskuksen toiminnassa voimistetaan. Opettajankoulutusta kehitetään ja suunnataan erityispedagogiikkaan. Tietojenkäsittelyalan pysyväisluonteisen maisterikoulutuksen asema Kajaanissa arvioidaan uudelleen. Tutkimus-, kehitystyö- ja innovaatio-toiminnot kootaan CEMIS-innovaatiokeskukseen (Center for Measurement and Information Systems).
Opela ry:n Johanna Pyhtilä painotti opiskelijan puheenvuorossaan, että "on tärkeä tehdä asioita, joista tulee onnelliseksi.Opiskelu yliopistossa on paljon muutakin kuin luentoja ja pänttäämistä. Meillä on tällä pienellä kampuksella yhteisö, jossa melkein kaikki tuntevat toisensa ja kaikilla on pohjalla samanlainen päämäärä tulla kasvatusalan ammattilaiseksi. Saamme olla siitä onnellisia.On myös hieno asia, että opiskelemme Oulun yliopistossa ja nimenomaan Kajaanin yliopistokeskuksessa. Kajaanissa on opettajien ja varhaiskasvattajien opettamisessa pitkät perinteet ja Kajaani on myös hieno kulttuurikaupunki – siitä todisteena meillä on joen rannassa suurmiesten patsaita Kajaanin linnanraunioita unohtamatta"
Nälkämaan laulun saattelemana juhlaväki siirtyi päärakennuksen Martti Helan saliin, jossa oli avajaisten kahvitarjoilu. (Juha Vartiainen)
Avajaisten puheet: Lauri Lajunen (PDF) - Juhani Suortti (PDF) - Johanna Pyhtilä (Opela) (PDF) - opiskelijapastori Maija Räihä (HTML)
Kaksi kampusta 2009
Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus järjestävät neljännen kerran Kaksi kampusta -tapahtuman 6.–7.10.2009 molemmilla kampuksilla Kajaanissa. Tapahtumaan kutsutaan opintonsa loppuvaiheessa olevia toisen asteen opiskelijoita Kainuusta, Koillismaalta, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Pohjois-Karjalasta ja Ylä-Savosta. Tapahtumapäivinä esitellään alueen korkea-asteen koulutusta ja Kajaania opiskelupaikkakuntana. Kajaanin ammattikorkeakoulu esittelee ammattikorkeakouluopintoja ja Oulun yliopiston perustutkintokoulutusta esittelevät Tietojenkäsittelytieteiden laitos ja Kajaanin opettajakoulutusyksikkö. Mukana ovat myös opiskelijajärjestöt Blanko, Opela ja KAMO. Lisää tietoa ja ohjelma linkistä www.kaksikampusta.fi
Liikunta on Kajaanin opettajankoulutusyksikön vetovoimatekijä
Oulun yliopiston hallitus linjasi vuonna 2006 liikunnan yhdeksi Kajaanin opettajankoulutusyksikön profiiliksi. Vuonna 2001 perustettu Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus vastaa liikunnan opinnoista, tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Tekeillä on kaksi väitöskirjaa, ja graduja on valmistunut tähän mennessä noin 180. Opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tällä hetkellä yksi tohtori, kaksi lisensiaattia ja yksi maisteri. Perustettua liikuntakasvatuksen professuuria ei ole vielä saatu täytetyksi. Liikunnan vahva asema Kajaanissa perustuu 90 –luvun alkupuolelta jatkuneeseen yhteistyöhön Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Lisäresursseja tutkimukseen ja koulutukseen on hankittu toteuttamalla mm. kaksi suurta EU-projektia.
Informaatio ja markkinointi liikunnan laajoista opiskelumahdollisuuksista Kajaanissa on tuottanut tulosta. Kajaanin opettajankoulutusyksikköön hakeutuu aktiivisia opiskelijoita, paljon myös miehiä (tänä syksynä 18), jotka haluavat opiskella liikuntaa. Tänä syksynä aloittaneiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden (n = 60) kyselyssä noin kolmannes ilmoitti valinneensa Kajaanin opiskelupaikakseen liikunnan opiskelumahdollisuuksien vuoksi. 42 opiskelijaa 60:stä haluaa suorittaa vähintään liikunnan lyhyen sivuaineen (25 op) ja heistä 19 haluaa jatkaa pitkään sivuaineeseen eli suorittaa liikunnanopettajakelpoisuuden perusopetukseen tuottavat opinnot (yhteensä 60 op).
Kajaaniin valittiin ensimmäiset liikunnanopiskelijat jo vuonna 1994. Opiskelijavalinnasta vastaa keskitetysti Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Kajaaniin ja Jyväskylään valitaan vuosittain 12 sivuaineopiskelijaa ja Turkuun (+ Rauma) 16. Kuusi ruotsinkielistä opiskelijaa valittiin aloittamaan opintonsa Vaasassa. Tähän mennessä liikunnanopettajan kelpoisuuden Kajaanista on saanut jo 87 valmistunutta opettajaa.Liikunnan opiskelu aloitettiin vauhdilla ja vaelluksella
Liikunnan sivuaineopinnot käynnistyivät taas tänä syksynä perinteisesti intensiiviviikolla 31.8. Tuolloin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa myös eri puolelta Suomea tulevat pitkän sivuaineen opiskelijat. Osa opintonsa aloittaneista liikunnanopettajaopiskelijoista opiskelee vielä luokanopettajakoulutuksessa Kajaanissa, mutta osa on jo työelämässä tai opiskelee muualla. Jyväskylän yliopiston Liikunnan ja terveystieteiden tiedekunnan opetussuunnitelman mukaiset opinnot tarjotaan Kajaanissa kahden vuoden aikana, mutta jokainen opiskelija tekee itselleen sopivan opintojen ajoitussuunnitelman. Useat intensiiviviikot ja jaksot syys- ja kevätlukukausien aikana kokoavat siten useamman vuosikurssin opiskelijat yhteen.
Lyhyen sivuaineen opetussuunnitelma on osa 60 opintopisteen opetussuunnitelmaa, ja opinnot voi suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Myös lyhyen sivuaineen opiskelijat orientoituivat intensiiviviikon aikana tuleviin opintoihin, minkä lisäksi viikon tavoitteena oli edesauttaa ryhmäytymistä.
Myös liikunnan lyhyen sivuaineen 23 opiskelijaa aloittivat opintonsa intensiiviviikolla.Opiskelijoiden kokemukset ja palaute intensiiviviikolta olivat myönteisiä, mikä tulee ilmi poiminnoista opiskelijoiden intensiiviviikon oppimispäiväkirjoista:
”Intensiiviviikko oli kaikin puolin mukava kokemus. Oli mukavaa saada uusia ystäviä asian parissa, joka meitä kaikkia niin kovasti kiinnostaa.”
”Kokonaisuudessaan intensiiviviikko avasi minulle silmiä monipuolisen liikkumisen mahdollisuuksista. Vaellus oli mukava kokemus, vaikka paljon vaellan kesäisin muutenkin. Koko ryhmän kanssa tehty vaellus auttaa ryhmähengen muodostumista ja vaelluksella on paljon mahdollisuuksia toimia oman kiinnostuksen mukaan.”
”Kokonaisuutena vaellus oli todella onnistunut. Mielestäni kaikki toimi hyvin ja hauskaa oli, mikä kai on tärkeintä. Tällainen reissu lähentää ihmisiä paljon enemmän, kuin pelkkä koululla oleminen.””Positiivinen kokemus oli polkupyöräsuunnistus. Vaikka päätavoitteena olikin liikuntapaikkojen esittely, oli meillä ainakin huikea päivä yhdessä. Itse liikun matkani pyörällä, mutta tämän reissun jälkeen pyöräilystä jäi jotenkin niin hyvä mieli, että se on tuntunut nyt paljon mukavammalta kuin ennen. Miksei näin voisi siis olla oppilaillakin.”
” Oli kiva päästä heti intensiiviviikolla seuraamaan ja analysoimaan liikuntatuntia eikä vasta viiden kuukauden jälkeen sivuaineen alkamisen jälkeen. Tunnin analysoiminen ja yhdessä keskustelun myötä oppi itsekin mitä kaikkea tulee ottaa huomioon liikuntatuntia pitäessä. Liikuntatunnin seuraaminen toi lisää motivaatiota opiskeluihin. Se antoi paljon ajatuksia, joita itsekin joutuu ottamaan huomioon liikuntatuntia pidettäessä.”
”Intensiiviviikko oli onnistunut. Mielestäni tärkein tavoite tällä viikolla oli ryhmäytyminen ja ryhmässä toimimisen taitojen harjoittelu. Nämä tavoitteet toteutuivat hyvin. Meillä on tosi kiva porukka, jonka kanssa on varmasti mukava toimia ja työskennellä. Esimerkiksi liikuntatapahtuman järjestämisessä tarvitaan hyvää ja toimivaa ryhmähenkeä.”
”Opiskeluun liittyvät käytännöt tulivat hyvin selväksi. Tällä hetkellä ei ainakaan ole epäselvyyksiä. Vuosi näyttää todella haasteelliselta ja mielenkiintoiselta. Kouluun tullessa tunsin motivaationi olevan kadoksissa, mutta intensiiviviikon jälkeen tunnelmat ovat tyystin toiset. Motivaatio tuntuu olevan opiskeluiden suhteen kohdallaan. Odotan innolla tulevaa vuotta.” (Anneli Pönkkö)
Ilmastovastuullisuuden kautta kohti kestävää kehitystä Kainuussa
Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoskysymyksiä pidetään Kainuun kannalta tärkeinä asioina. Lönnrot-instituutin toteuttaman esiselvityshankkeen tulosten perusteella Kainuu ei ole toimijoiden silmissä liian pieni alue ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta. Sen sijaan myös Kainuun tulisi tehdä osansa kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Tästä huolimatta vaikka kansalaisten asenteissa ympäristömyönteisyys onkin kasvanut, se ei ole siirtynyt vielä yhtä vahvasti käytännön toimintaan. Ilmastovastuullisuus on kestävän kehityksen näkökulmasta erityinen siksi, että sillä on vahvat kytkökset myös kestävän kehityksen muihin ulottuvuuksiin, joita ilmastovastuullisuutta edistävät toimet tukevat.
Ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistä vaikeuttavat kainuulaisten organisaatioiden toiminnassa erityisesti taloudellisten resurssien vähäisyys sekä kiinnostuksen, tiedon ja ajan puute. Näiden lisäksi yksittäisten kansalaisten ilmastovastuullista toimintaa hankaloittavat Kainuun pitkät välimatkat, huonot liikenneyhteydet sekä oman auton käytön välttämättömyys. Konkreettisia toimenpiteitä on kuitenkin jo tehty. Näistä voidaan mainita tärkeimpinä sekä yksittäisten kansalaisten että organisaatioiden ja yritysten toiminnassa mm. energian säästäminen sekä ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtyminen, jätteiden lajittelu, kompostointi ja kierrätys sekä auton käytön vähentäminen ja julkisen liikenteen suosiminen.
Kiistatta tärkeimpiä kehittämiskohteita ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi tulevaisuudessa Kainuussa ovat energiakysymykset kuten uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Tärkeiden teemojen joukossa ovat myös kulutustottumukset, jäteasiat ja kierrätys sekä ympäristövalistus ja tiedottaminen. Vastuun tiedottamisesta katsotaan olevan ensisijaisesti viranomaistahoilla, medialla sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioilla – konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin kaikilta, niin yrityksiltä, julkishallinnolta ja päättäjiltä kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin.
Kainuun kannalta tärkeimmät ilmastovastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistävät asiat kainuulaisten toimijoiden mielestä (N=150).Pohja kestävän kehityksen edistämiselle Kainuussa on luotu 1990-luvun lopulla, kun Kajaanin kaupunki sekä Suomussalmen kunta laativat omat paikallisagenda-ohjelmansa. Ohjelmien laatimisen jälkeen toimintakenttä on kuitenkin muuttunut paljon. Yksi ajankohtaisimmista kestävän kehityksen haasteista on tällä hetkellä ilmastonmuutos, jonka hidastamiseen on sitouduttu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. EU:n tasolla on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasuja 20 prosentilla, nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin, lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ja kasvattaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta 10 prosenttiin. Asetettuihin tavoitteisiin pääseminen vaatii kuitenkin myös alueellisia ja paikallisia toimia. Lönnrot-instituutin laatima esiselvitys toimii lähtökohtana myöhemmin toteutettavaksi suunnitellulle monivuotiselle Kainuun ilmastostrategiahankkeelle.
Esiselvityshanke toteutettiin 1.2.–31.8.2009 ja sen rahoittivat Euroopan Aluekehitysrahastosta Kainuun ympäristökeskus sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Hankkeessa toteutettiin laaja kysely, jossa selvitettiin Kainuun maakunta- sekä kuntatason luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, tutkimus- ja koulutuslaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yhdistysten ja järjestöjen sekä otoksena maakunnallisesti tärkeiden, eri toimialoja edustavien yritysten tiedolliset, toiminnalliset ja viestinnälliset tarpeet kestävään kehitykseen sekä ilmastovastuullisuuteen liittyen. Kyselyn saaneista yli 600 henkilöstä joka neljäs vastasi kyselyyn. Lisäksi hankkeessa toteutettiin täydentäviä haastatteluja sekä järjestettiin ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoja pohtinut asiantuntijapaneeli. (Verna Mustonen)
Satutunnit alkoivat keskiviikkona 9.9.
Kajaanilaislapsille järjestetään 75 satutuntia syksyllä 2009. Satutunnit alkoivat jälleen keskiviikkona 9.9. Kajaanin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen 2. vuosikurssin opiskelijat pitävät satutunteja 9.9.–16.12.2009 välisenä aikana joka keskiviikko. Satutunteja pidetään pääkirjaston Mielikki-salissa, Kuurnan, Lehtikankaan sekä Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat pitävät satutunteja myös Keskussairaalan lastenosaston potilaille. (Juha Vartiainen)
Biotekniikan laboratorion tutkimusjohtaja Vesa Virtanen täytti 50 vuotta
On meillä hyvä pomo
Tuo Vesa Virtanen
Nyt Vesa täyttää vuosia
on aika juhlia.Kas näin heiluu hattu
Ja hattu heiluu näin
Kas näin heiluu hattu
Ja hattu heiluu näin!Vaan mennäänpäs ensin
monta vuotta taaksepäin
Niin ymmärrämme paremmin
miks laulu jatkuu näin.Oli Vesa nuori poika
Ja kova juoksemaan
Vaan tiede voitti radat
matka johti Belgiaan.(CE Chorus: ~~~)
Kas näin kulkee Virta
Ja virta kulkee näin
Kas näin kulkee Virta
varaukset on oikein päin!Lääkeaineet saivat jäädä
matka jatkui Sotkamoon
Kun Vesa otti kurssin
biolabran ohjaamoonHän hyvät tuulet löytää
reitit osaa luovia
Ei muutostenkaan aikaan
ryhmä kanna huoliaKas näin kulkee Virta
Ja virta kulkee näin
Kas näin kulkee Virta
varaukset on oikein päinNyt koko labran väki
Onnea toivottaa
Ja pienen lahjakortin
kiitokseksi ojentaaKas näin liikkuu Vesa
Ja Vesa liikkuu näin
Kas näin nousee syke
Ja kunto säilyy näin!!!Biotekniikan laboratorion
kapillaarikuoro ja orkesteri
Elso benyomásaink Finnországról
Augusztus 25-én érkeztünk Finnországba Kajaaniba, mint Erasmusos diákok. Komár Balázs és Seres Anna Magyarországról, Adrianna Zdyb Lengyelországból. Négy hónapig az University of Oulun, Kajaani Campus-ban fogunk tanulni, és ismereteket szerezni.
A Finnországba tartó utazásunk során szembesültünk azzal a ténnyel, hogy Finnország mennyi mindenben különbözik Magyarországtól. A finn vonatok sokkal pontosabbak és gyorsabbak, mint otthon, a gyermekeknek játszószoba van berendezve. Nagyon fontosnak találtuk, hogy mennyire nagy tisztaság van mindenhol, az utcán, a vonaton, bárhol amerre jártunk. Nagy gondot fordítanak az újrahasznosításra, minden palackot, üveget vissza lehet váltani. Általában 0,15 -0,50 Euro-ig terjed ez az összeg.
Augusztus 26-án részt vettünk egy gólyatáborban, Rehja szigetén, amit minden évben megrendeznek a leendo elsos évfolyamnak. Motorcsónakkal mentünk az Oulujärvi tavon, a táj gyönyöru volt, a víz sötét fekete. Csendes és elszigetelt kis sziget volt, a levego tiszta. Az otthoni szmog után érzékelhetoen sokkal tisztább. A finn emberek nagyon vendégszeretoek és kedvesek voltak velünk. A tábor lényege az volt, hogy az elsosök és mi megismerkedjünk egymással, és a tanárokkal, akik tanítani fognak minket. Különbözo kijelölt pontokat kellett megkeresnünk a szigeten és a tanárokkal találkoznunk és beszélgetnünk, különbözo játékokat tanítottak nekünk. Az otthoni gólyatábor teljesen más, mint a finn, otthon csak a diákok vannak a táborban és a hangsúly kifejezetten a szórakozáson fektetnek. Kulturális programok nem nagyon vannak köztük.
Az Erasmusos diákok kapnak egy mentort, aki nyomon követi és segíti a külföldi diákok sorsát. A mi mentorunk Eeava- maija Heppola, egy nagyon kedves, figyelmes és segítokész lány. Nagyon sok mindenben segített nekünk, így egyszerubben tudtunk boldogulni. Az otthoni mentor program kifejezetten a mozgássértülek és a hátrányos helyzetuekre van kiélezve. Az étkezési szokások is teljesen mások, mint Magyarországon. Sokkal egészségesebben étkeznek, mint mi. Nagyon sok salátát esznek, az ételek nem fuszeresek és általában barna vagy rozskenyeret fogyasztanak. Kávészünet minden másfél órában van, sok kávét fogyasztanak, bár a finn kávé nem annyira eros, mint a magyar kávé.
A legnagyobb élmény a szauna volt, azt hiszem itt volt a legjobban érzékelheto a finn kultúra számunkra. Szaunázás után szokás bele menni a hideg tóba, hát ezt is kipróbáltuk, nem biztos, hogy magyaroknak annyira ajánlott. De ha már kinn voltunk ezt sem hagyhattuk ki. Nem volt külön fürdoszoba, fürdeni a szaunában lehetett. A négy hónap alatt remélem sok tapasztalatot fogunk gyujteni, és hogy elég jól megismerjük a finn kultúrát. (Seres Anna)
Ponadto piekne widoki
Swoja wyprawe do Finlandii rozpoczelam z niewielkimi obawami dotyczacymi pogody i krótkich dni, o których wszyscy mówia. Jednak, kiedy dotarlam na miejsce, przekonalam sie, ze rzeczywistosc wyglada zupelnie inaczej, niz sie obawialam. Ponadto piekne widoki, rozciagajaca sie wkolo woda i lasy, sa w stanie przycmic wszystko. Juz na samym poczatku Kajaani urzeklo mnie swoja schludnoscia i spokojem tu panujacym. A poza tym Mimo to, wieczorami mozna sie przekonac, ze Finowie tez lubia sie bawic.
Juz 2 dnia, po przyjezdzie wyruszylismy na wycieczke integracyjna, wraz z nowymi studentami z Finlandii, ich opiekunami oraz nauczycielami, na wyspe Rejha. 3 nas, erasmusów (jedynych na uniwersytecie) – Anna, Balazs i Adrianna wraz z opiekunka – Eeva poplynela na wyspe motorówka. Reszta nowych, studentów nie miala tego przywileju i musiala wioslowac, by dotrzec do celu.
Od lewej: Eeva – nasz tutor, Anna – studentka z Wegier,
Adrianna- studentka z Polski, Balazs – student z Wegier
Te przywileje, o czym przekonalismy sie pózniej, mialy jednak zniknac, gdy wracalismy do domu nie ominelo nas wioslowanie. Okazala sie to byc bardzo przyjemna forma cwiczen, choc kropelki potu byly widoczne na naszym czole.Po dotarciu na wyspe, najedzeniu sie i napojeniu, zaczelismy wedrówke, z mapa, po lesie. Naszym zadaniem bylo znalezienie nauczycieli, którzy opowiadali nam o swoich zajeciach, o tym jak beda wygladaly ich lekcje. Wszyscy byli bardzo chetni do odpowiadania na nasze pytania, wiekszosc z nich nie miala tez zadnych problemów z mówieniem po angielsku. Juz po tych kilku rozmowach mozna bylo sie przekonac, ze system nauczania w Finlandii rózni sie od tego w Polsce. Przede wszystkim nauczyciele ucza tu jak uczyc - praktyka ponad teorie, co niewatpliwie jest duza zaleta.
Po skonczonej wedrówce moglismy spróbowac tego, bez czego chyba zaden Fin nie umialby sie obejsc – sauny. W samym lesie byly ich trzy, Az trudno sobie wyobrazic ile czeka nas w miescie. Niektórzy z nas skusili sie takze na kapiel w jeziorze, trudno ocenic ile mialo stopni, ale co jakis czas wylatywala nam para z ust. Nie da sie ukryc, ze swietnie wplynelo to na nasze ciala i zdrowie. Po grach i zabawach przy ognisku, wszyscy rozeszlismy sie do naszych domków, na zasluzony sen. Jak przystalo na „dzicz”, nie bylo elektrycznosci, a domek byl ogrzewany za pomoca kominka, mimo to nie narzekalismy. Drugiego dnia czekaly nas zabawy integracyjne wraz z finskimi studentami. Oczywiscie nie zabraklo tez, podawanej co dwie godziny, kawy i chwili relaksu.
Po obiedzie musielismy niestety opuscic juz wyspe, wiec ubralismy sie w kapoki i zwawo ruszylismy w strone miasta. Odplywajac, mielismy tylko nadzieje, ze jeszcze tu wrócimy.
Ta wycieczka skonczyla sie dla nas, jednak przygoda w Kajaani dopiero sie rozpoczyna, o czym nie omieszkam napisac.
Pozdrawiam, Adrianna!
It will be a great experience in our life
When we started our trip, we were worried about the weather and shorter days, but when we got here we understand it is not like that. It will be a great experience in our life.
We are Erasmus students at University of Oulu. A few words about us Adrianna is learning on the University of Lower Silesia in Wroclaw, Poland, Anna and Balazs is learning at the College of Nyíregyháza, Hungary. Adrianna's major is special education with resocialization and in the future she will be a probation officer in prison. Anna's major is environmental culture. Balazs's major is English and his minor is fine arts. They will be teachers.
The whole trip was a pre-camp for first year students. So tree of us went to the Island called „Rehja” in our mind that picture displayed it is a really marvellous place. There was no electricity so it felt wild and free. When we first saw the map of the island we realized there is a „sauna triangle” what we thought is funny. First we had a coffee break it was not so different, but after that, every 2 hours we had one coffee break. Which is different than in Poland or even Hungary. So at that time we met with our team members. Started the trip with our tutor Eeva (Erasmus tutor). For that programme we had checkpoints to the teachers of our new school. They were all nice and asking about us and getting known each other. It is different again than at home.
Both of our countries hasn't got that kind of introduction to school. Here they explained. They will teach us how to teach which wasn't familiar for us. Our cultures have more lexical studies. So when we get to the point we should work, we don't really know how to do it. It is the weak point of our educational systems. Practical teaching method is really important here, for the first impression. One of the teacher's said the key sentence „ We don't want to show you how to use something, we will show you how to teach to use it”. More about Finnish education English studies should be really productive, because we don't feel nervous, everybody speaks English well!Continuing the story after group activities we had a nice lunch what is really different than at home. Firstly in Poland they don't have exact lunch they prefer dinner. In Hungary is the same as here in timing. Our food is not that light. Than we had sauna time. In our opinion Finnish people live long, mostly of their eating habits, nice, healthy food and sauna. We do like sauna and long life as well, but we do not have that much facilities for these. Our pre-camps looks different mostly there are student union members. Host the whole programme of course our principal show up as here it was. Not surprisingly the same team building activities appear at home.
Next day after a refreshing night we had more familiar lunch with meet balls what we preferred to eat here. After that we roar back on a Viking boat to Kajaani. The trip ended, but for us the adventure just started. (Balazs Komar)
Virkistyspäivästä virettä työpäivään
Hiidenportin kansallispuisto kokosi yliopistokeskuslaisia Kajaanista ja Sotkamosta linja-autollisen keskiviikkona 23. syyskuuta. "Hiidenportin kansallispuiston sydän on Hiidenportin jylhä murroslaakso. Sen kallioseinämät putoavat pystysuorina jopa kaksikymmentä metriä kohti tummia, nevarantaisia lampia", alkaa Hiidenportin esittelyvihkonen. Hiidenportti on syntynyt maankuoren poimuttuessa. Myöhemmin jääkaudet muovasivat ja siloittelivat sen pinnanmuotoja ja muodostivat alueelle tilapäisiä järviä ja jäätikköjokia. Jäätikköjokien lajittelemista maa-aineksista syntyi Porttijokilaakson molempiin päihin harjujaksot, joista luoteinen suuntautuu kohti Sotkamoa ja kaakkoinen kohti Pohjois-Karjalaa.
Kuvat: Kaarina Prittinen
Kuvat: Sirpa FilppulaSaimme kuulla jo bussimatkalla suomeksi ja englanniksi mielenkiintoista historiaa Hiidenporttiin ja sen löytymiseen liittyen. Niistä saamme enemmän tietoa mahdollisesti lokakuun kampuslehden numerossa, jossa Hiidenportin-kierroksen leikkimielisen kisan voittanut joukkue kertoo tuntemuksiaan.(Juha Vartiainen)
Merkkivuosi 1809
Henkilöstölle kahvitilaisuudet 1.10. ja kaikille avoimet ovet 2.10. Suomen autonomisen ajan alkamisen 200-vuotisjuhlavuotta juhlistetaan Oulun yliopistossa henkilöstön kahvitilaisuuksilla torstaina 1.10. kello 9.00 ja kaikille avoimilla ovilla 2.10. kello 10–14. Kahvitilaisuudet alkavat torstaina 1.10. kello 9.00 Oulunsalista (L5) rehtori Lauri Lajusen avauksella ja professori Jouko Vahtolan esitelmällä Vuosi 1809 Suomen historian käännekohtana. Esitykset välitetään videoteitse lääketieteelliseen tiedekuntaan, Kajaaniin ja Sodankylään.
Kahvitilaisuudet alkavat Linnanmaalla, lääketieteellisessä tiedekunnassa, arkkitehtuurin osastolla, Kajaanin yliopistokeskuksessa ja Sodankylän geofysiikan observatoriossa heti Vahtolan esitelmän päätyttyä. Linnanmaalla kahvitilaisuus on Oulunsalin (L5) edustalla. Yliopistossa järjestetään avoimet ovet perjantaina 2.10. kello 10–14 (poikkeuksena sähkö- ja tietotekniikan osasto, missä tutustumismahdollisuus on klo 12–14). Oulunsalissa on mahdollisuus katsoa yliopiston esittelyvideo kello 10–14. Esitykset alkavat puolen tunnin välein kello 10 alkaen. Tervetuloa!
Valtioneuvoston kanslian merkkivuosisivusto http://www.1809.fi/etusivu/fi.jsp
Kajaanin yliopistokeskus kello 10–14
Seminaarinkatu 2Kajaanin yliopistokeskuksen kirjasto, normaali aukioloaika
Seminaarinkatu 2
Syyskuun satoa kampuksella.
Ensilumi valkaisi maan jo 29. syyskuuta.
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) lokakuun 2009 numeroon 26.10.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 29.9.2009 |