SYYSKUU 2006

---

Mies matkasi miehen ikään

Tiistaina 19. syyskuuta Kajaanin kampuksen väki kokoontui joukolla onnittelemaan 60 vuotta täyttävää Kajaanin yliopistokeskuksen johtajaa Juhani Suorttia. Paikalla oli myös hänen puolisonsa Raili Suortti. Juhani Suortti on toiminut Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtajana vuodesta 1983 lähtien. Viimeisen parin vuoden ajan hän on luotsannut myös Kajaanin yliopistokeskusta.

Päärakennuksen toisen kerroksen aulaan oli kerääntynyt noin puolensataa onnittelijaa. Normaalikoulun väki viritti aluksi päivänsankarille onnittelulaulun. Juhlakalulle luovutettiin myös kukkia ja upea pihlajanoksista ja -marjoista tehty seppele. Tilaisuudessa päivänsankarille luovutettiin myös usean tieteenalan edustajien kirjoittama juhlakirja Ratissa ja ruorissa – Juhani Suortti tutkija ja hallintomies. Kirjan yhteyteen oli koottu myös laaja Tabula Gratulatoria, jossa on noin 185 henkilön ja hieman yli 30 yhteisön onnentoivotukset. Tuohon joukkoon kuuluu runsaasti eri aloja ja eri yliopistoja edustavia henkilöitä, jotka antoivat tunnustuksen Suorttin tekemälle työlle. Tabula Gratulatorian onnittelijat olivat maantieteellisesti varsin laajalta alueelta Rovaniemeltä Helsinkiin ja Kuopiosta Vaasaan.

Kajaanin OKL:n iltamusiikki ry:n edustajat (Juha Vartiainen ja
Satu Aho) lauloivat Martti Helan onnittelulaulun päivänsankarille.

Kirjan pääotsikoksi oli valittu Ratissa ja ruorissa. Ratissa-osuus viittaa Juhani Suorttin raskaisiin tiedekuntareissuihin, joita hän on tehnyt 23 vuoden aikana tuulessa ja tuiskussa, kelillä kuin kelillä. Matkapäiviä hänellä lienee yhteensä liki kaksi vuotta. Se on kunnioitettava saavutus. Ruori taas viittaa laivan päällikkyyteen ja Juhanin veneilyharrastukseen.

Tabula Gratulatorian motoksi oli valittu oheinen, vanha englantilainen sananlasku, joka osoittaa ihmiselon tavoitteita eri ikäkausina:

"Kymmenvuotiaana sievä,
kaksikymppisenä nokkela,
kolmikymppisenä vahva, jos koskaan,
nelikymppisenä viisas,
viisikymppisenä rikas,
mutta kuusikymppisenä pyhimys tai ei koskaan."

Onnittelujen jälkeen tilaisuuteen ryntäsi myös rapsakka ennustajaeukko, joka visioi päivänsankarin ja Kajaanin yliopistokeskuksen tulevaisuutta. Eukon mukaan laitoksen tulevaisuus näytti varsin valoisalta.

 

Kaenuulaenen tietäjä Manta Moalta (Tuula Honkanen)
ennusti yliopistokeskuksen johtajalle tulevaa.

Samana iltana järjestettiin myös vastaanotto, jossa yliopistokeskuksen ulkopuoliset tahot saapuivat onnittelukäynnille. Päivänsankarin onnittelupöytä täyttyi kukista, standardeista, kirjoista, tauluista ja ikoneista.

Eikä tässä vielä kaikki!

Keskiviikkona 20. syyskuuta järjestettiin myös Luovuus intohimona -seminaari, johon oli saatu luennoijiksi huomattava joukko eri tieteiden ja taiteiden edustajia. Juhlasali oli lähes koko seminaaripäivän tupaten täynnä, mikä kertoi siitä, että luovuus kiinnostaa ihmisiä. (Reijo Heikkinen)

 

 

Luovuus intohimona -seminaari

Viikko 38 oli Kajaanissa todellinen kulttuurin ja luovuuden rautaisannos. Kaukametsässä järjestettiin 18.–19.9.2006 Opetusministeriön, Suomi-Venäjä-seuran ja Kajaanin kaupungin toimesta Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, joka oli ensimmäinen ministeritason EU–Venäjä-kulttuuritapahtuma kautta aikojen. Etenkin Kainuun näkökulmasta foorumissa ideoitiin useita merkittäviä hankkeita. Suunnitteilla oleva Kulttuurituotannon ja -matkailun kansainvälinen maisteriohjelma sai lisäpotkua ja tukea Opetusministeriön, Venäjän ja EU:n yliopistojen taholta. Toinen tärkeä idea oli pohjoisen ulottuvuuden yliopistojen kulttuuriverkoston kehittäminen Suomen, EU:n ja Venäjän välillä. Keskeisiä yliopistollisia yksiköitä hankkeessa olisivat mm. Kajaanin yliopistokeskus, Lapin yliopisto, eräät muut suomalaiset yliopistot, Tarton yliopisto sekä venäläiset yliopistot Pietarista, Karjalan tasavallasta, Murmanskista ja Arkangelista.

Luovuus ja intohimo -seminaarin puheenjohtajana
toimi dosentti Reijo Heikkinen.

Kajaanin yliopistokeskuksessa julkistettiin 19.9.2006 Eija Heikkisen ja Reijo Heikkisen toimittama Ratissa ja Ruorissa – Juhani Suortti, tutkija ja hallintomies -teos, joka samalla on samana päivänä 60 vuotta täyttäneen johtaja, professori Juhani Suorttin juhlakirja. Kirjan artikkelit perustuvat keskeisesti Juhani Suorttin uran vaiheille, siihen luovaan ja luovuutta edistävään, uusia uria aukovaan työhön, jota hän on alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tehnyt.

Martti Helan salissa järjestettiin 20.9.2006 Luovuus intohimona -seminaari, jossa tutkijoiden ja asiantuntijoiden erilaisista näkökulmista valotettiin luovuuden olemusta ja edistämistä. Seminaarin johtajina toimivat dosentti Reijo Heikkinen ja lehtori Juhan Vartiainen. Seminaarin avauksen yhteydessä Reijo Heikkinen valotti luovuussanan alkuperää kansainvälisessä ja suomalaisessa kontekstissa. Eurooppalainen ja kansainvälinen lähtökohta on ensisijaisesti jumalallinen. Suomessa kuitenkin maanläheinen: luovuus on alun perin tarkoittanut lannan luomista.

Taideteollisen korkeakoulun professori Ilkka Huovio
luennoi aiheesta luovuus johtamisessa.

Taiteellisista esityksistä vastasivat lausuntataiteilija Lea Suopelto, Minna Palokankaan johtaman Nuoret Äijät -tanssiryhmän esitys sekä Eija-Riitta Karttunen lauluesitys Heljä Tervon säestyksellä. Lea Suopelto esitti käsikirjoittamansa monologin Aekamies ja esiintyi itse metsämiehenä, joka pohdiskeli elämän tarkoitusta ja ehdotti Suorttille, voisiko hän siirtyä yliopistokeskukseen töihin.

Lausuntataiteilija Lea Suopelto esitti mietteitä laatimansa
Aekamies-monologikäsikirjoituksen mukaan.

Taideteollisen korkeakoulun professori Ilkka Huovio kertoi luovuudesta johtamisessa ja eurooppalaisesta laatukoulutus- ja palkintojärjestelmästä, jonka kautta johtamisessa on saatu hyviä tuloksia. Hän kertoi mm. vierailleen taannoin Kiinan suurissa yliopistoissa, jolloin hän oli tiedustellut yliopistojen edustajilta, mikä on Kiinan yliopistolaitoksen luovuuden perusta ja menestyksen salaisuus. Huovio sai vastauksen: "Visio, todellisuuden taju ja huumorintaju." Hänen mukaansa viimeksi mainittu on usein unohtunut totisessa yliopistotyössä. Hän katsoi myös, että klassiset pyrkimykset tavoitella totuutta, hyvyyttä ja kauneutta johtamisessa ovat ajankohtaisia edelleen.

Opetusministeriön kulttuuriohjelmajohtaja Pirkko Liisi Kuhmonen kertoi siitä strategisesta ja hanketyöstä, jota hän on tehnyt virkansa puolesta kulttuuritoimialan ja luovan yritystoiminnan kehittämiseksi. EU-ohjelmien kautta on saatu erilaisia ja eri-ikäistä väestöä koskevia hankekokonaisuuksia. Keskeinen on myös ikääntyvän väestön luovan toiminnan ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä IKÄVÄ-projekti.

Yleisö seurasi tarkkaavaisesti luovuusilmiön esittelyä seminaarissa.
Edellisenä päivänä 60 vuotta täyttänyt johtaja, professori
Juhani Suortti edessä kolmas vasemmalta.

Tutkimusjohtaja, professori Timo Järvilehto esitteli Kajaanin yliopistokeskuksen SkilLab:issa tekemäänsä psykologista ja luovuutta koskevaa tutkimustyötä. Hän totesi toimintaympäristön ja tutkimusvälineistön olevan maailman huippuluokkaa sekä tutkimusilmapiirin että työrauhan olevan erittäin hyvä. Järvilehto on tehnyt uraauurtavaa työtä mm. lukemisprosessin tutkimuksessa. Lapin yliopiston rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola kuvasi luovuuden ja mediakulttuurin yhteyttä. Hän edusti mediakulttuurin näkökulmasta samankaltaista tieteellistä näkökulmaa kuin Järvilehto psykologian näkökulmasta. Kasvatustieteen maisteri Teemu Ruohonen kertoi yrityksensä suunnittelemista peleistä, jotka innostavat lapsia ja nuoria luovaan toimintaan ja oppimiseen.

Näytelmäkirjailija ja näyttelijä Eero Schroderus kertoi yritystoimintansa jälkeen liikkeelle lähteneestä teatteriharrastuksesta, josta syntyi ammatti. Yhdessä Ulla-tyttärensä kanssa hän johtaa Suomussalmen Retikka-teatteria ja on luonut useita menestyneitä kesäteatterikäsikirjoituksia. Mm. kuluneena kesänä peräti seitsemän kesäteatteri esitti hänen näytelmiään. Schroderus kertoi myös vitsin. 

Lapin yliopiston rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola ryhtyi omaan
esitykseensä niin tarmokkaasti, että vaasi kukkineen putosi
puhujan pöntöstä lattialle. Avuksi riensi tutkija,
FT Heikki Rytkölä.

Kouluhallituksen tarkastaja kävi Suomussalmen kansakoulussa pitämässä tarkastuksen ja tutkimassa, mitä pienet olivat oppineet. Hän kysyi koululuokalta: "Kuka särki Jerikon muurin?" Pienen pohdinnan jälkeen eräs poika viittasi ja vastasi: "En minä ainakaan". Tunnin jälkeen tarkastaja kertoi tapauksesta rehtorille. Rehtori totesi, että poika oli kyllä kiltti ja melkoisella varmuudella ei ole rikkonut Jerikon muuria. Tarkastaja kävi tapaamassa myös kunnan hallinnon edustajia, joille hän niin ikään kertoi tapauksesta. Kunnan teknisen lautakunnan puheenjohtaja totesi: "Jos joku suomussalmelainen on rikkonut Jerikon muurin, niin kyllä kunta maksaa kustannukset ja tarvittaessa myös korjaa sen". (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaisissa rokkasi

Perinteitä noudattava akateeminen juhlakulkue eteni kampukselta Kajaanin evankelis-luterilaiselle pääkirkolle. Meneillään olleen pääkirkon remontin takia kirkolta noustiin linja-autoihin ja matka jatkui kulttuurikierroksen merkeissä kohti Paltaniemen kuvakirkkoa. Avajaisjumalanpalveluksen pitivät kirkkoherra Lauri Oikarinen ja opiskelijapappi Kimmo Nieminen. Kirkko täyttyi yliopistokeskuksen henkilökunnasta, opiskelijoista sekä normaalikoulun oppilaista.

Avajaiset jatkuivat rehtorin, dekaanien ja yksikönjohtajien kättelyllä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saivat näin konkreettista tuntumaan yliopiston johtoon. Kaikille yhteiset avajaiset jatkuivat normaalikoulun juhlasalissa puheineen ja ohjelmineen (puheet ja ohjelmat löytyvät osoitteesta http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/ajankohtaista/Avajaiset2006.htm). Juhlakahvit pidettiin päärakennuksen Martti Helan salissa, jossa ohjelmaa tarjosivat Runoviikon 30-vuotiskekkereiden lastenjuhlan ohjelmasta vastanneet KOKY:n opiskelijat. Possu, karhu ja lehmä innoittivat avajaisiin osallistuneet myös pieneen jumppahetkeen. Kahvitilaisuudessa esiintyi myös opettajankoulutusyksikön uusi äidinkielenopettaja Teija Rääpysjärvi lausuen runon. Yliopisto muisti 15 vuotta palvelleita samaisessa tilaisuudessa.  (Juha Vartiainen)

 

 

Biotekniikan laboratorion menestystarinassa mukana ollut Kaija Valkonen eläkkeelle

31.8.2006 Kaija Valkosen elämässä oli eräs virstanpylväs. Oli niin sanotusti tullut aika ottaa hieman löysemmin ja siirtyä hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Kaijallahan on pitkä tieteenharjoittajan ura takanaan, johon sisältyy myös kansainvälinen tutkijaura. Kaijalla on noin 7 vuoden tutkijakokemus kansainvälisessä ympäristössä useassa eri maassa (USA, Ruotsi, Tanska, Ranska ja Italia).

Kaijalla on kahden tieteenlajin dosentin pätevyys; biokemian (myönnetty vuonna 1987 Oulun yliopistossa) ja ruokateknologian (myönnetty vuonna 1999 Kuopion yliopistossa). Hänellä on myös arvioitu apulaisprofessorin pätevyys mikrobiologiaan Tromsön yliopistossa, Norjassa vuonna 1991 sekä biokemian apulaisprofessorin pätevyys Joensuun yliopistossa vuonna 1996.

Kaija on työskennellyt erikoistutkijana Oulun yliopiston biotekniikan laboratoriossa vuodesta 1997. Kaija on ohjannut päättötöitä (ammattikorkeakoulu), pro gradu-töitä sekä väitöskirjatöitä hyvällä menestyksellä. Hänen ohjauksessaan on valmistunut monia kansainvälisiä julkaisuja.

Kaija on ideoinut tutkimushankkeen erään maitoproteiinin, beetalaktoglobuliinin (BLG), ympärille ja luonut siihen kansainvälisen yhteistyöverkoston. Tutkimus on tuottanut tärkeää tietoa mm. BLG:n eristämisestä, sen allergisista ominaisuuksia, kulkeutumismekanismeista ja rakenteen erikoislaatuisuuden mukanaan tuomista hyödyntämismahdollisuuksista.

Biotekniikan laboratorio järjestämässä kahvitilaisuudessa yksikön johtaja Vesa Virtanen ilmaisi koko yksikön kiitoksen Kaijalle arvokkaasta panoksesta biotekniikan laboratorion toimintaan ja kehittämiseen sen historian aikana. Kaijaa muistettiin pienellä muistolahjalla, joka oli silmin nähden mieluisa saajalleen. (Vesa Virtanen)

 

 

Ratissa ja ruorissa – Juhani Suortti tutkija ja hallintomies

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen kehitystä ajatellen laitosta kohtasi kesällä 1983 todellinen onnenpotku, kun sen kampukselle ilmaantui nuori mies. Hän oli kasvatustieteen tohtori Juhani Suortti, joka oli juuri valittu Kajaaniin kasvatustieteen didaktiikan apulaisprofessoriksi. 35-vuotias tarmoa pursunnut nuori mies ilmaantui kampukselle kuin pelastava enkeli, sillä laitoksen entinen johtaja oli juuri luopunut tehtävästään ja oli siirtymässä pois. Niinpä uutta miestä etsittiin kiivaasti ruoriin, jottei koko opinahjo olisi joutunut tuuliajolle. Vapaaehtoisia ei tähän haasteelliseen ja taitoa vaativaan tehtävään tahtonut löytyä. Onneksi nuori tohtori ei pelännyt haasteita ja uskalsi tarttua ruoriin. Näin alkoi Juhani Suorttin monivaiheinen taival Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen johdossa.

Vuonna 1984 hänet nimitettiin laitoksen ensimmäiseen kasvatustieteen professorin virkaan. Hän ryhtyi tarmokkaasti johtamaan parin sadan opettajan, tutkijan, virkamiehen ja muun työntekijän työyhteisöä sekä kehittämään sitä systemaattisesti tiedelaitokseksi. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta on vuosien varrella kehittynyt monipuolinen Kajaanin yliopistokeskus, johon on koottu kaikki Oulun yliopiston Kainuun toimipisteet.

Professori Juhani Suortti on maamme johtavia kasvatusfilosofeja. Hän on hakenut opetuksensa ja ajattelunsa esikuvat klassisesta filosofiasta ja sen tärkeimmistä nimistä. Hän on useassa yhteydessä verrannut itseään jo Sokrateen lanseeraamaan ampiaiseen, joka terävällä piikillään herättää ihmiset käyttämään omia aivojaan. Syvällinen ja rajoja rikkova ajattelu ja maailmoja syleilevä pohdiskelu ovat olleet hänen tunnuspiirteitään.

Kajaanin yliopistokeskus julkaisee professori Juhani Suorttin 60-vuotispäivän kunniaksi hänelle omistetun juhlakirjan Ratissa ja ruorissa - Juhani Suortti tutkija ja hallintomies. Teoksessa 26 kasvatustieteen, historian, taidehistorian, tietotekniikan, kulttuuritutkimuksen, liikuntatieteen, filosofian ja teologian tutkijaa käsittelee ihmisen kasvuun ja koulutukseen sekä persoonalliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöjä sekä koulumaailman ajankohtaisia kysymyksiä.

Teoksen ovat toimittaneet KM Eija Heikkinen ja dos. Reijo Heikkinen. Kirjan julkaisee Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus. Teos on painettu Otavan Kirjapainossa. Kirjan myynnistä Kajaanin yliopistokeskuksessa vastaa Mervi Paasi. (Reijo Heikkinen)

 

 

Avoimet ovet kahdella kampuksella

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä Kaksi kampusta -tapahtuman 10.–11.10.2006 toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille, opettajille ja opinto-ohjaajille. Tapahtumassa esitellään koulutusvaihtoehtoja, kampuksia ja Kajaanin kaupunkia. Lisäksi vieraat voivat tutustua opintojen sisältöihin elämyksellisen ohjelman parissa. Ilmoittautuneita tapahtumaan on 43 oppilaitoksesta noin 2100 opiskelijaa.

Kaksi kampusta ensimmäistä kertaa yhdessä
Korkeakoulutarjontaan ja koulutusmahdollisuuksista on kerrottu aiemmin lukioissa ja ammattikouluissa koulukohtaisilla vierailuilla. Kaksi kampusta -tapahtuma kokoaa syksyllä 2006 rekrytointialueen nuoret sekä ammattikorkeakoulun että yliopistokeskuksen kampuksille.

”Opintoalaansa miettivällä nuorella on mahdollisuus yhden päivän aikana tutustua Oulun yliopiston johtamaan Kajaanin yliopistokeskuksen koulutustarjontaan”, toteaa yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti. Kajaanin yliopistokeskuksesta yliopistollista peruskoulutusta esittelevät Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö.

”Ammattikorkeakoululla opiskelijat ja henkilökunta tuovat toiminnallisen ohjelman kautta esille mitä tradenomikoulutus, restonomikoulutus, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, liikunnanohjaajakoulutus ja insinöörikoulutus sisältävät. Myös englanninkieliset koulutusohjelmat tulevat kaikille tutuiksi tapahtuman myötä”, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointiassistentti Mervi Kumara.

Tapahtuman nettisivut avautuivat
Kaksi kampusta -tapahtuman nettisivut avautuivat torstaina 29.6. Sivuilla kerrotaan tapahtumasta tarkemmin ja oppilaitokset voivat ilmoittautua sivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella. Vieraat voivat myös tutustua nettisuvuilla korkeakoulujen opetustarjontaan jo etukäteen. Myöhemmin sivut täydentyvät tapahtumapassilla ja ryhmäkohtaisilla ohjelmatiedoilla.

Lisätietoja tapahtumasta:
Anja Hongisto (Kajaanin yliopistokeskus, Opettajankoulutusyksikkö) puh. 040 522 4608
Saija Nyström (Kajaanin yliopistokeskus, Tietojenkäsittelytieteiden laitos) puh. 040 595 4367 (tavoitettavissa pe 30.6. asti)
Mervi Kumara, Kajaanin ammattikorkeakoulu, puh. (08) 6189 9645 (tavoitettavissa 7.7. asti)
Henna Roivainen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, puh. (08) 6189 9641 (tavoitettavissa 24.7. jälkeen)
sekä Kaksi kampusta -nettisivuilta http://www.kaksikampusta.fi

 

 

Rehja

Syksyn avajaisiksi vakalaisille ja lukolaisille uusille opiskelijoille järjestettiin tutustumisreissu Rehjaan. Luko 1 C -ryhmäläiset kirjoittivat kokemuksistaan Akateemiset viestintätaidot kurssilla. Seuraavassa ryhmien tuotokset, jotka suositellaan luettavaksi eläytyen ja hyvässä seurassa.

Evoluutio
Ameeba, ameeba! Joukko jännittyneitä ja toisilleen vieraita käyskentelee ympäriinsä tutustuen toisiinsa. "Mikäs sun rotu on, tohvelieläinkö? Mistäs löllyt?" Kysymyksiä satelee ja outoja klönttejä matelee. Kukas tuolta pomppii, meitä kohti loikkii? Minähän tunnen tuon ja pian hän tuntee myös minut. Kivi-paperi-sakset, hähää!

Jänis, jänis, boing, boing! Jännitys vähenee ja pidot paranee. Laumat syntyvät ja reviirit karttuvat, sillä ainahan on mukavampaa porukassa. Mikäs tuolla puussa roikkuu? Näyttää banaania maistelevan ja kainaloita haistelevan. Kivi-paperi-sakset, hähää!

Gorilla, gorilla, ugh, ugh! Ilta pimenee ja lauma kokoontuu yhteen: laula kajahtaa ja läheisyys lämmittää. Iltabanaanin jälkeen väsymys alkaa viedä voiton, ja gorillat löntystävät omiin puihinsa. Kivi-paperi-sakset, hähää!

Ihminen, ihminen! Päivä valkeaa ja karvat kaikkoaa, on aika päättää muodonmuutos. Maailma selkenee ja olo on kotoisa. Sinä olet sinä ja minä olen minä.

Luonnossa luennon sijaan
Aallot lyövät veneen kylkeen ja lämmin tuuli puhaltaa paitani läpi. Ympärilläni rehkii tuntemattomia silmäpareja. Olen matkalla ensimmäiselle "luennolleni" Rehjan saareen. Ilmassa huokuu epävarmuutta, mutta myös ripaus intoa. Vähitellen aaltojen keskellä keinuvista kirkkoveneistä alkaa kuulua puheensorinaa ja tutustuminen uusiin ihmisiin on alkanut.

Saunatonttu herää naurun ja ilon kiljahduksiin rantasaunan puukiukaan takaa pikkuriikkisiä korviaan höristellen. Tonttu ryömii kiukaan takaa ja katsoo ympärilleen. "Ameeba, ameeba, ameeba…" Akateemisten ihmisten joukko leikkii nurmikentällä. Näky on hulvaton ja kaikki näyttävät vapautuneilta. Saunatontun tekisi kovasti mieli mennä mukaan. Sitten leikki vaihtuu. Pian pihamaalta jokainen on löytänyt itselleen parin. Saunatonttu hieroo unisen savuisia silmiään. Nyt on nykyaika saapunut muuten niin luonnonmukaiseen saareen: pojat seisovat käsi kädessä. Nämäkö muka ovat korkeakoulun opiskelijoita!

Hämärän hiipiessä kokoonnumme nuotiolle. Nuotio lämmittää väsyneitä kasvojani ja uudet ystävät mieltäni. Ovatko nämä tosiaan ne vieraat ihmiset, joiden kanssa päivällä soudin. En olisi voinut uskoa, miten näin nopeasti ryhmäytyminen tapahtui leikkien lomassa. Tähtitaivaan alla laulamme tuttuja lauluja kitaran säestyksellä. Minulla on tyytyväinen ja tyyni olo.

Saunatonttu kurkkii vanhan petäjän takaa. Hämmästellen hän kääntää selkänsä yhteishenkeä huokuvalle ryhmälle ja kömpii kohti kotokiuastaan. Yksinäisten vuosien jälkeen saunatontun vanhat aivonystyrät saavat idean. Hän kaivaa lauteiden välistä pääsykoekirjan Johdatus kasvatustieteisiin ja alkaa lukea kasvatuksen suurista ajattelijoista. Hänen mielenkiintonsa kohdistuu Rousseaun ajatuksiin luonnonmukaisesta kasvatuksesta. Saunatonttu ihastelee, miten hyvä ajatus oli tuoda uudet opiskelijat eristyksiin kaupungin hälinästä tutustumaan toisiinsa, aivan kuin Rousseau oli opettanut. "Toivottavasti minäkin olen ensi vuonna täällä leikkimässä."

Joku Rehjan seikkailu
Kolme veneellistä toisilleen tuntemattomia henkilöitä lähestyi hitaasti Rehjan saarta. Veneiden kolahtaessa rantaan kuului pelästyneitä kiljahduksia. Ensimmäinen kosketus Rehjaan oli saatu. Jännityksen multihuipennuksessa kieriskelevät nuorukaiset lähtivät tarpomaan kohti tuntematonta. Heitä vastassa oli monenkirjava joukkio, joka otti heidät avosylin vastaan.

Nuorukaisille asetettiin haaste: heidän tuli selviytyä Rehjan villissä luonnossa, giganttisten miniatyyrisammakoiden ympäröimänä. Pitkän ja karmivan yön aikana heidän tuli tehdä lupaus, jonka perusteella heidät tuomittaisiin. Kukaan ei tulisi selviämään yksin.

Joukon yhä haahuillessa päämäärättömästi ympäriinsä, heidän keskuuteensa ilmestyi ameba, joka kietoi heidät pitkien paksujen karvaisten, mutta hieman naisellisten lonkeroidensa vastustamattomaan syleilyyn. Vain unohtamalla ennakkoluulonsa ja ujoutensa sekä toimimalla pelottomasti ryhmässä, he saattoivat tulla lähemmäksi toisiaan. Mihin tämä vielä johtaisikaan?

Pimeyden jo laskeutuessa, leikkien hiljaa loppuessa ryhmä kokoontui tulen ääreen. Äänetön pimeys ympäröi heidät, mutta rotupiirteilleen tyypillisellä ääntelyllä he kasvattivat rohkeuttaan ilman sääntöjen vastaisia keinoja. Olisiko yö ikuinen? Kestäisivätkö he? Muistivatko he ruokkia kultakalansa? Tällaiset ajatukset pyörivät heidän jo hieman huojentuneissa mielissä. Mutta toinen päivä oli vielä edessä.

Nuorukaisille asetettu haaste alkoi selkiytyä. Monenmoisia juonia punottiin yön pimeimpinä tunteina. Aamun kajastaessa nuorukaiset menivät aukiolle kuulemaan tuomionsa. Paikalla oli saaren Suuri Voima. He tunsivat, että tässä paikassa oli jotain hyvin maagista. Eikä tällä ollut mitään tekemistä mystisten lanttupiirakoiden kanssa. Suuri Voima kuunteli heidän lupauksensa ja lausui tuomionsa. Nuorukaisista tuli täysiverisiä opiskelijoita ja taivaalta alkoi sataa vaaleanpunaisia pupuja.

Tekstejä kirjoittivat:
Mikko, Aki, Antti, Salla, Merika ja Teresa Miia, Piia ja Minnamari, Heikki, Nina ja Katri

 

 

Palkkio työstä

Kajaanin yliopistokeskuksen avajaisissa 7.9.2006 rehtori Lauri Lajunen jakoi 15-vuotismerkin suurelle joukolle kajaanilaisia yliopiston työntekijöitä. Merkkejä ei ole jaettu pitkään aikaan, joten mukana oli paljon sellaisiakin henkilöitä, joiden työura oli jo huomattavasti pidempi kuin tuo 15 vuotta.

Ensimmäinen työpäiväni silloisen opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa ajoittuu helmikuulle vuoteen 1983, joten vuosia on kertynyt jo lähes 23. Laitos – kuten myös kirjasto – on kokenut noiden vuosien aikana paljon muutoksia. Monta kansankynttilää on saanut laitokselta hyvät eväät työhönsä lasten parissa. Toivottavasti kirjastossa tiedonhankintataitoja harjoitellessaan he ovat saaneet myös taidot selviytyä informaatioyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen vaatimuksista.

Mielestäni jo merkkiin vaadittavat 15 vuotta osoittavat henkilökunnan sitoutumista työhönsä. Toisaalta pitäisi muistaa, ettei meillä tämän päivän työelämässä ole varaa myöskään jäädä paikalleen. Yliopistoyhteisö kuitenkin antaa hyvät mahdollisuudet myös kehittyä työssään. On tietysti mieltä ylentävää saada pitkästä työurasta huomionosoitus; vaikkapa merkki, jota voi käyttää sopivissa tilaisuuksissa. Varmasti voimme myös olla ylpeitä omasta työyhteisöstämme. (Irene Karppanen)

 

 

Liikunnan sivuaineopiskelijat aloittivat opintonsa intensiiviviikolla

Liikunnan sivuaineopinnot (25 + 60 op) aloitettiin perinteisellä intensiiviviikolla elokuun 21. päivä. Yhtenä sisältönä viikon ohjelmassa oli yövaellus Vuokatissa.

Ryhmän yhteishenkeä haettiin Vuokatin vaaroilta 20 kilometrin pituisella yövaelluksella. Reitin, johon kuului 13 vaaran ylitys, suorittaminen oli monelle opiskelijalla haaste, josta jokainen kuitenkin suoriutui hatunnoston arvoisesti.

Vaellusreitin haasteellisuus yllätti monet opiskelijat.

Taukomaisemia.

Möykyn lampi tarjosi uintimahdollisuuden, jonka monet käyttivät
hyväkseen. Aurinkoinen sää oli tilattu vaellukselle erikseen…

Köysitehtävästä suoriutuminen vaati ponnisteluja koko ryhmältä.
(Anneli Pönkkö)

 

 

SkilLab: Kokemuksen ja taitotoiminnan tutkimusohjelma

SkilLab on perustettu vuonna 2004, ja se tarjoaa kokeellisia mahdollisuuksia ihmisen taitotoiminnan eri puolien selvittelyyn. Laboratoriossa toimivan tutkimusohjelman päätavoitteena on yhtenäisen teoreettisen ja kokeellisen psykologian kehittäminen kokemuksen ja taitotoiminnan integratiivisen tutkimuksen pohjalta.

Silmänliikkeiden mittausjärjestelmä (EyeLinkII)

Ihmisen kokemus ja taitotoiminta toteutuvat dynaamisessa kehon ja ympäristön osista muodostuvassa järjestelmässä, eliö-ympäristö -järjestelmässä, joka organisoituu suhteessa toiminnan tulokseen. Psyykkinen toiminta on eliö-ympäristö järjestelmän toimintaa. Järjestelmälle on ominaista jatkuva uudelleen organisoituminen, luovuus. (Timo Järvilehto)  TÄSTÄ SkilLab-esite PDF-MUODOSSA

 

 

Alkusammutuskoulutus henkilöstölle

Kajaanin yliopistokeskuksen kampuksen henkilöstölle järjestettiin alkusammutuskoulutus 25. ja 26.9. – 27.9. vuorossa oli MILA:n ja Linnan väki. Koulutuksessa PTA-Security Oy:n henkilöstö kertoi kuinka palava ihminen sammutetaan oikeaoppisesti sammutuspeitteellä omaa turvallisuutta vaarantamatta. Toisella rastilla tukahdutettiin liedellä liekkeihin leimahtanut munkkikattila sekä muistutettiin sammutuspeitteen tarpeellisuudesta jokaisessa kodissa.

Liekitettyjä munkkeja pelastamassa Timo Mauno.

Oikeaoppisesti harkituin liikkein liekkejä päin.

Kolmantena tehtävänä oli sammuttaa vaahtosammuttimella nestepalo oikeaoppisesti – kuuden kilon sammuttimessa riittää ainetta vain noin kahdeksitoista sekunniksi, joten suunnitelmallisuus sammutinta käytettäessä on tärkeää. Tilaisuudessa meille kerrottiin erilaisten sammuttimien eroista sekä toimintaperiaatteista ja muistutettiin ureatäytteisen sammuttimen mahdollisista hajuhaitoista. Jokaiselle meistä olisi tärkeää tutustua omaan työympäristöömme kätkettyjen alkusammutusvälineiden sijoituspaikkoihin niin hyvin että niitä ei tositilanteessa tarvitse etsiä. (Lauri Sonny)

 

 

Veturit auttavat opiskelijoita verkossa

Oulun yliopistossa keväällä 2005 kokeiltu Veturiohjaus saa jatkoa. Syyskuussa toimessaan aloittaa viisi yliopiston eri tiedekuntia edustavaa puuhakasta Veturi-opiskelijatuutoria, jotka auttavat muita opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä internetin keskustelufoorumilla.

Vetureilta voi kysellä muun muassa sivuainevalinnoista, toimeentulosta, vaihtoon lähtemisestä, opiskelutaidoista tai muista mieltä vaivaavista kysymyksistä, joihin kaipaa toisen opiskelijan näkemystä. Veturille voi surutta esittää ne omasta mielestä tyhmätkin kysymykset, sillä hyvin todennäköisesti hänkin on samojen kysymysten kanssa jossain vaiheessa opintojaan paininut. Veturi osaa myös ohjata opiskelijan oikean opintoneuvojan luo, mikäli hänen oma tietovarantonsa ei riitä.

Veturiohjaus tukee Oulun yliopiston pyrkimystä edistää opintojen sujuvuutta ja opiskelijoiden valmistumista. Vetureiden kouluttamisesta ja työssä tukemisesta vastaavat yhteistyössä yliopiston opetus- ja opiskelijapalvelut ja ylioppilaskunta. Ylioppilaskunta toivoo ohjaajien huomioivan Veturitoiminnan omassa ohjauksessaan ja informoivan opiskelijoita palvelun pariin. Ylioppilaskunta toivottaa myös kaikki ohjauksen parissa työskentelevät tervetulleiksi mukaan toimintaan esimerkiksi osallistumalla keskustelupalstalla ongelmien pohtimiseen.

Veturi-foorumi löytyy ylioppilaskunnan sivuilta osoitteesta http://www.oyy.fi/veturit. Veturi-ohjausta tukee Oulun yliopiston korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunta KOTKA.

 

 

Erasmus-opettajavaihtoon!

Oulun yliopiston henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä opetusvierailuja eurooppalaisiin Erasmus-kumppaniyliopistoihin.

Opetusvierailut ovat lyhytkestoisia, yleensä alle viikon mittaisia. Opetusta on oltava vähintään 8 tuntia. Kansainvälisten asiain yksikkö tukee valtion matkustussäännön mukaisia matkakuluja korkeintaan 1100 euroon asti.

Lukuvuonna 2006–2007 opetusvierailu tulee tehdä 30.9.2007 mennessä. Opetusvierailujen määrää ei ole rajoitettu, vaan sama opettaja voi tehdä useita Erasmus-opettajavierailuja saman lukuvuoden aikana.

Erasmus-opetusvierailu tehdään oman laitoksen voimassa olevan, opetusvaihtoa sisältävän Erasmus-sopimuksen puitteissa. Jos opettaja haluaa tehdä opetusvierailun yliopistoon, jonka kanssa laitoksella ei ole opettajavaihtoa sisältävää sopimusta, hän voi mahdollisesti hyödyntää jonkin toisen laitoksen sopimusta. Tätä varten tulisi ottaa yhteyttä kyseisen laitoksen kv-koordinaattoriin.

Lukuvuodelle 2006–2007 sovitut opettajavaihtopaikat ja niiden koordinaattorit: http://www.oulu.fi/intl/opetusvaihtopaikat06-07.htm

Lisätietoja: Opetusopas: http://www.oulu.fi/intl/opetusopas/  Kv-asioiden suunnittelija Tuula Karhu puh. 553 4023, tuula.karhu(at)oulu.fi

 

 

Liikunta opettajankoulutusyksikön voimatekijä

Oulun yliopiston hallitus on linjannut yhdeksi Kajaanin opettajankoulutusyksikön profiiliksi liikunta- ja terveyskasvatuksen yksikön esitysten mukaisesti. Liikunta- ja terveyskasvatuksen voimakasta kehittämistyötä on tehty 90-luvun alkupuolelta asti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Lisäresursseja tutkimukseen ja koulutukseen on hankittu toteuttamalla mm. kaksi suurta EU-projektia.

Opiskelumahdollisuudet liikunta- ja terveyskasvatuksessa on tuotu esille myös opiskelijavalintainformaatiossa ja markkinoinnissa. Viesti on vuosien varrella mennyt entistä paremmin perille, ehkä tehokkaimmin täällä opiskelevien opiskelijoiden kautta. Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen hakeutuu aktiivisia opiskelijoita, jotka haluavat opiskella liikunta- ja terveyskasvatusta.

Kysely tänä syksynä aloittaneiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden (n = 76) keskuudessa osoitti, että 72 % miehistä ja 27,5 % naisista on valinnut Kajaanin opiskelupaikakseen liikunnan opiskelumahdollisuuksien vuoksi. Tämän karkean kartoituksen perusteella voitaneen sanoa, että miesopiskelijoiden saaminen Kajaaniin ilman liikuntaa olisi vaikeaa.

Kuusi nais- ja miesopiskelijaa aloitti elokuussa liikunnan pitkän sivuaineen
(60 op) opinnot Kajaanissa tavoitteena saada liikunnanopettajakelpoisuus
 perusopetukseen.

Kajaanissa on vuodesta 1994 asti voinut opiskella liikunnan pitkää sivuainetta (60 op), joka tuottaa liikunnanopettajan kelpoisuuden perusopetukseen. Tähän mennessä Kajaanista on valmistunut yli 50 tämän kelpoisuuden saanutta opettajaa. Kyselyn mukaan nyt aloittaneista naisopiskelijoista 25.5 % ja miehistä 68 % haluaa suorittaa tämän pitkän sivuaineen. Lisäksi 29 % naisista ja 8 % miehistä aikoo suorittaa myös terveystiedon pitkän sivuaineen (60 op), joka tuottaa terveystiedonopettajan kelpoisuuden.

Liikunnan opinnot käynnistyivät taas tänä syksynä perinteisesti intensiiviviikolla jo elokuussa. Tuolloin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa myös yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa keväällä valitut uudet pitkän sivuaineen (60 op) opiskelijat (kuvassa). Kajaaniin ja Jyväskylään valitaan vuosittain 12 sivuaineopiskelijaa ja Turkuun 16. Ruotsinkielisiä opiskelijoita koulutetaan Vaasassa.

Osa opintonsa aloittaneista liikunnanopettajaopiskelijoista opiskelee Kajaanissa, mutta osa on jo työelämässä tai opiskelee muualla. Opinnot tarjotaan kahden vuoden aikana, mutta jokainen opiskelija tekee itselleen sopivan opintosuunnitelman. Useat intensiiviviikot ja -jaksot syys- ja kevätlukukausien aikana kokoavat siten useamman vuosikurssin opiskelijat yhteen. (Anneli Pönkkö)

 

 

Parasta työaikaa

Hieroja Ulla Lehdon hierontapalvelut ovat kysyttyjä Kajaanin yliopistokeskuksessa. Ullan ensimmäinen työpäivä oli 6.9.2006, jolloin päivän aikana kampusalueen henkilökuntaa rentoutui joko puoli- tai kokohieronnassa. Myös laboratorioiden (MILA ja BIO) henkilöstöllä on mahdollisuus hierontapalveluihin työaikana yksiköissään. Hierontapalveluja on tarjolla kolmena päivänä kuukaudessa vuoden loppuun asti. Ensi vuoden osalta päivämääriä vielä kartoitetaan.

Ulla Lehto ja Anneli Heikkinen hierontapöydän ääressä.

Hierontapalvelut ovat henkilöstölle maksullisia, mutta työnantaja maksaa hierojalle osan kustannuksista. Varaukset osastosihteeri Anneli Heikkiselle puh. 632 4801 tai sähköpostilla anneli.heikkinen(at)oulu.fi. (Anneli Heikkinen)

 

 

Kampukselle uusi aita

Kajaanin yli satavuotinen kampus saa syksyn aikana ympärilleen uuden aidan. Aita muistuttaa jossain määrin alkuperäistä rauta-aitaa, vaikka aidan suunnitellut arkkitehti ei tunnustanutkaan nähneensä alkuperäisestä aidasta mitään valokuvia. Luvassa on myös sähköiset lukot porttien kohtiin, joten kampukselle tultaessa ja poistuessa muuna kuin virastoaikana täytyy muistaa ottaa "läpykkä" mukaan.

Yliopistoaikana kampusta on kiertänyt kanaverkkoa muistuttava metallinhohtoinen aitaus, josta kohta on vain muisto jäljellä sekä tietysti tässä kirjoituksessa esiintyvä kuva. Nyt saamme alueen kauneusarvoja paremmin kunnioittavan suojan.  Ihmisen muisti on onneksi lyhyt, joten uusi upea aita kohottakoon kampuksen ilmettä. (Juha Vartiainen)

 

 

Kiitos

Kiitän kaikkia minua 50-vuotispäivän johdosta eri tavoin muistaneita! Yksittäisten onnittelujen lisäksi sain vastaan ottaa yliopistokeskuksen virallisen onnitteludelegaation (kuvassa) sekä yliopiston johdon onnittelut elokuisen OY:n hallituksen Kajaanin vierailun yhteydessä. Kiitokset omalta puoleltani yliopiston väelle kaikesta yhteistyöstä vuosien varrella – ja yhteistyö jatkuu.

Pentti Malinen

 

Ruskaa kampuksella

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) lokakuun 2006 numeroon 24.10. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.