SYYSKUU 2005

---

Akateeminen kulkue juhlisti yliopistokeskuksen avajaisia

Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuosi alkoi juhlavasti akateemisella kulkueella kampukselta Kajaanin evankelis-luterilaiselle kirkolle. Kulkuetta johti Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen seuranaan yliopistokeskuksen johto, yhteistyöyliopistojen edustajat, yliopistokeskuksen professorit ja muu henkilökunta. Sadan metrin mittainen kulkue koostui ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista ja normaalikoulun oppilaista henkilökuntineen.

Perinteisen tavan mukaan uudet opiskelijat otetaan yliopistoyhteisön jäseniksi kättenpuristuksin. Uusia kajaanilaisopiskelijoita yliopiston puolesta tervehtivät rehtori Lajusen lisäksi dekaani Vesa Mustonen ja yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti. Tämän jälkeen ohjelma jatkui avajaisjuhlalla, jossa puheiden pidon lisäksi oli musiikkiesityksiä. (Juhlassa pidetyt puheet löytyvät nettiosoitteesta: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/akateeminen_avaus_2005/index.html). Avajaisten kahvitus pidettiin päärakennuksen Martti Helan salissa ja tervehdyksen tilaisuuteen toi Jyväskylän yliopiston vararehtori Timo Tiihonen. (JV)

 

 

Informaatiolukutaito osaksi oppimisprosessia – kokemuksia verkko- ja etäoppimisesta

Lomien ja heinäkuun alun helteiden keskellä 6.7.2005 pidettiin verkko- ja etäoppimisen seminaari yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kirjastojen yhteistyönä. Seminaari oli hyvä katsaus infomaatiolukutaidon huomioimiseen eri koulutustasoilla sekä kirjaston ja tiedonhankinnan rooliin oppimisprosessissa. Puheenvuoroja seminaarissa esittivät paikallisten etä- ja verkko-opetuksen sekä kirjastoalan asiantuntijoiden lisäksi Dr. Des Monk ja Julie Hitchen Central Lancashiren (UCLan) yliopistosta. 36.000 opiskelijan UCLan on Englannin kolmanneksi suurin yliopisto.

Dr. Des Monk Central Lancashiren yliopistosta Prestonista.

Dr. Des Monk (Senior Lecturer in Economics and Business) on verrannut Central Lancashiren ja Kajaanin ammattikorkeakoulun e-oppimis- ja etäopiskelujärjestelmiä. Selvityksensä vertailukohteeksi Monk on halunnut ottaa Suomen, koska maa on harvaanasuttu ja tietokoneita käytetään huomattavasti enemmän kuin Englannissa. Suomea siis voidaan pitää innovatiivisena esimerkkinä. Toisaalta Monk myös korosti, että suomalainen etäopetus perustuu englantilaiseen malliin.

Monk pitää tärkeänä strategian kehittämistä sekä korkeakouluopetuksen verkottumista parhaan mahdollisen hyödyn ja laadun takaamiseksi. Vaikka luento-opetus on edelleen tärkein opetusmuoto, on perinteisen opetuksen ja etäopetuksen raja hämärtynyt ja opetuksesta on tulossa monimuotoista. Avoin-/etäopetus on tärkeä aikuisten opiskelumuoto tieto-taidon ajantasalla pitämiseksi.

Avoimen yliopisto-opetuksen ja etäopetuksen opiskelijamäärät ovat lisääntyneet nopeasti myös Englannissa, samoin kurssitarjonta. Arvion mukaan Englannissa n. 50 % työpaikkakoulutuksesta tapahtuu etäopetuksena. Monk haluaa korosti myös oppimateriaalin tärkeyttä sekä opetushenkilökunnan valmiuksia verkko-opetuksen toteuttamisessa.

UCLan haluaa kehittyä etä- ja verkko-opetuksessa vahvaksi kilpailijaksi markkinoilla. Suunnitelmissa on vuoteen 2010 mennessä nostaa UCLan:n opiskelijamäärä 50.000:een. Kasvusta huomattava osa (n. 5.500) olisi etäopiskelijoita. Yliopiston hallinto ja rahoitus kuitenkin perustuvat pitkälti perinteiseen kampuksella tapahtuvaan opetukseen.

Kirjastonhoitaja Julie Hitchen kertoi englantilaisten yliopistokirjastojen palveluista etäopiskelijoille.

Tarvitaan myös asiantuntijoita tukemaan etäopiskelijoiden opiskelun edistymistä. Kirjastonhoitaja Julie Hitchen (E-resources Coordinator) työskentelee UCLan:n kirjastossa ja hän on selvittänyt englantilaisten yliopistojen etäopiskelijoiden kirjastopalveluja. Selvityksen mukaan 51 %:lla yliopistokirjastoista oli etäopetuspalveluja. UCLan:ssa etäopiskelijoiden palvelemiseen on perustettu oma tiimi.

Ongelmana niin UCLan:n kuin muidenkin kirjastojen kohdalla on opiskelijoiden tiedonhankintataitojen puutteellisuus. Tämä onkin asia, jossa myös Julie Hitchenin mielestä olisi paljon kehittämistä sekä mahdollisuus yhteistyöhön. Myös kirjaston tarjoamien palveluiden markkinointiin, erityisesti e-aineistojen tunnetuksi tekemiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Etäopiskelijan määritteleminen ja käyttöoikeuksien myöntäminen on ollut ongelma. Raja kokopäiväisen ja etä- tai verkko-opiskelijan välillä on hämärtynyt, koska monimuoto-opiskelu on lisääntynyt merkittävästi. UCLan on kehittänyt WebCT-pohjaista oppimateriaalia tiedonhakutaitojen opettelemiseen ja tätä materiaalia tarjotaan myös etäopiskelijoiden käyttöön. Näin ei kuitenkaan ole läheskään kaikissa yliopistoissa. Vain Leiceserin yliopiston kirjasto on suunnitellut nimenomaan etäopiskelijoille tarkoitetun tiedonhankinnan kurssin sekä siihen liittyvän tutor-ohjauksen.

Tulevaisuus on hyvin haasteellinen, koska opiskelijoille on myöskin tarjottava vastinetta rahoilleen. Yhteistyö eri yliopistojen kesken voisi tuoda uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen, mutta sen lisäksi tarvitaan joustavuutta ja mukautuvuutta uusiin olosuhteisiin ja kasvavaan etäopiskelijoiden määrään.

Kirjastonhoitaja Julie Hitchen (UCLan), informaatikko Airi Hihnala
(Kajaanin amk:n kirjasto) sekä informaatikko Kaisa Rissanen
(VirtuaaliAMK) kahvitauolla.

Seminaariesitykset tulevat syyskuun aikana osoitteeseen http://www.kajak.fi/ajankoht/Tapahtumat/tapahtu.htm  (IK)

 

 

Nimikilpailun tulos: Intteri

Kajaanin yliopistokampuksella pidettiin nimikilpailu toukokuussa 2005. Ruokalan yhteydessä sijaitsevalle toimistorakennukselle haettiin uutta, rakennuksen toiminnasta riippumatonta nimeä. Aikaisemmin rakennuksen ulkoseinässä ollut Kehittämiskeskus-nimi on aiheuttanut sekaannusta entisen organisaation nimenä. Rakennusta on nimitetty myös mm. toimistorakennukseksi, asuntolarakennukseksi, Intteriksi ja ruokalarakennukseksi. Kirjava nimikäytäntö haluttiin nyt yhtenäistää. Yliopistokeskuksen viestintäryhmä organisoi nimikilpailun, johon kampuksen henkilöstön, työntekijöiden ja opiskelijoiden oli mahdollista osallistua.

Verhon suojasta paljastui Intteri nimikilpailun tuloksen julkistamistilaisuudessa 23.8.2005.

Nimikisan kohteena oleva rakennus on vuonna 1951 valmistunut seminaarin entinen asuntola. Asuntolatoiminta lakkautettiin runsaan 30 vuoden käytön jälkeen, vuonna 1983. Nykyisin rakennuksessa toimivat yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti, Aikuiskoulutusyksikkö, ja lisäksi siinä on yliopistokeskuksen hallinnon toimintoja. Pohjakerroksessa on Kainuun kesäyliopisto.

Nimikilpailun satona saatiin 13 erillistä nimiehdotusta. Viestintäryhmä keskusteli kesäkuussa tarjolla olevista ehdotuksista ja päätyi valinnassaan rakennuksen historialliseen nimeen, Intteriin. Intteri-nimeä esittäneet kolme henkilöä perustelivat ehdotuksiaan seuraavasti:

– ”Nimi viittaa vanhaan asuntolakäyttöön ja sointuu yhteen viereisen Intellin rakennuksen kanssa.”

–”Ko. rakennus tunnettu Intterinä jo useamman vuosikymmenen ajan – hyväksi todettu. Koska nimi säilynyt käytössä – kertoo rakennuksen menneisyydestä ja alueen historiasta – vanhassa vara parempi.”

–”Perinteisesti rakennuksesta käytetty nimi. Inter kuvaa toimintaa eri osapuolten välillä (vrt. Interflora).”

Intteriä ehdottaneiden kesken arvottiin pääpalkinto, kirjakaupan lahjakortti. Onnetar suosi Heikki Kerästä. Kaikkien kilpaan osallistuneiden kesken arvotun palkinnon, lahjakortin elokuviin, voitti Vuokko Tolonen-Junttila. Kajaanin yliopistokeskuksen viestintäryhmä kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita ja onnittelee lämpimästi voittajia! (SKo)

 

 

Ritva Pentikäisen ja Anitta Claudelinin läksiäiset 7.9.2005

Opettajankoulutusyksikön väki vietti 7. syyskuuta 2005 Anitta Claudelinin ja Ritva Pentikäisen läksiäisiä. Tällaisia juhlia onkin viime aikoina riittänyt, sillä viime vuonna saatoimme Terttu Haapamäen, Kaija Itkosen ja Leenakaisa Sonnyn sekä Irma Vornasen eläkkeelle. Eikä kauan varmaan tarvitse odottaa, kun jo jälleen kokoonnumme potkimaan toisiamme ulos kylmään ja julmaan maailmaan. Viimeinen lähtijä, joka lienee näitä laitoksemme harvoja nuoria toivoja, laittaa sitten varmaan yksinäisen kynttiläillallisen jälkeen pönkän oven eteen.

Lehtori Ritva Pentikäinen tuli Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen palvelukseen vuonna 1980, joten tänä vuonna hänellä tuli neljännesvuosisata virkavuosia täyteen. Hän on niitä harvoja henkilökuntamme jäseniä, joka on syntyperäinen kajaanilainen. Itse asiassa Ritva on vielä neljännen polven kajaanilainen.

Ritva Pentikäinen yritti Kajaanin seminaariin jo ylioppilaaksi tultuaan, mutta aikeeksi se tuolloin vielä jäi. Niinpä hän siirtyi Helsinkiin, jossa aloitti Taideteollisen opinnot ja valmistui myöhemmin kuvaamataidon opettajaksi. Kajaaniin hän palasi perheineen vuonna 1977 ja toimi muutaman vuoden paikallisissa kouluissa opettajana, kunnes ryhtyi hoitamaan Daisy Fräntiltä vapautunutta kuvaamataidon didaktiikan lehtorin virkaa. Työnsä ohessa Ritva tutki Kajaanissa ja Kajaanin maalaiskunnassa vaikuttanutta metsänhoitajaa ja taitelijaa Einar Reuteria, joka tunnetaan taiteilijanimellä H. Ahtela. Tästä monipuolisesta taiteilijasta ja kirjailijasta Ritva Pentikäinen laati ansiokkaan tutkimuksen.

Lehtori Ritva Pentikäinen on ollut laitoksemme opiskelijoiden keskuudessa hyvin pidetty, sillä häneltä on aina riittänyt voimia oppilaiden ohjaamiseen ja erilaisten oppilasnäyttelyiden organisoimiseen. Hän myös käyttänyt opiskelijoitaan joka vuosi Ateneumissa, jossa on tutustuttu eri tyylisuuntien taiteilijoihin ja heidän töihinsä. Moni Ritvan kasvateista onkin myöhemmin innostunut kuvataiteista ja on jatkanut lukujaan ja toimii nykyisin kuvaamataidon opettajana. Muutamista oppilaista on vuosien saatossa kehittynyt myös ansioituneita kuvataiteilijoita. Kuka muu laitoksemme opettajista on saanut kasvatettua oman alansa koulukuntaa yhtä runsaslukuisasti?

Saatoimme siis haikein mielin oloneuvoksen rauhaisaan joutenoloon laajoissa kansalaispiireissä kunnioitetun ja arvostetun pedagogin ja energiapakkauksen Ritva Pentikäisen, jonka koko kampuksen väki on oppinut tuntemaan iloisena ja yhteistyökyisenä kollegana ja joka pyyteettömästi on vuosikausia hoitanut mm. luokanopettajankoulutuksen linjanjohtajan vaativaa ja monilla virkavelvollisuuksilla rasitettua tehtävää.

Illan toinen juhlinnan kohde oli osastosihteerinä 1990-luvun alusta eripituisia aikoja työskennellyt Anitta Claudelin. Hän on alun perin suorittanut luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ja osastosihteeriksi tultuaan Anitta vastasi luokanopettajakoulutuksen sillisalaattimaisesta työjärjestyksestä ja tenttijärjestelyistä.

Kuten opettajankoulutusyksiön opettajakunta varsin hyvin tietää, työjärjestyksen kokoon saattaminen kuuluu ihmiskunnan suuriin ihmeisiin, sillä se vaatii tekijältään aivan ihmeominaisuuksia. Tässä työssä tarvitaan nimittäin logiikkaa, korkeampaa matematiikkaa, tilastomatematiikkaa, todennäköisyyslaskentaa, topologiaa ja naisen vaistoa ynnä muita henkimaailman kykyjä, joista me tavalliset kateederikatekeetat voimme vain haaveilla.

Työjärjestyksen laatimisessa pitää henkilökunnan ”monipuoliset henkiset resurssit”, Kajaanin opettajankoulutusyksikön 105-vuotiset ”avarat ja modernit opetustilat” ja sekalukuinen joukko eri linjojen opiskelijoita sekä monikymmenpäinen ”erikoistoiveita lateleva opettajakunta” saattaa kohtaamistilanteeseen, jossa mitä moninaisin kasvatustieto siirtyy puheen ja erilaisten opetusvälineiden välityksellä nuorten maantoivojen aivoihin hedelmöittävällä tavalla ja muokkaa heistä opetuksen mestareita. Summa summarum: osastosihteerillä on siis valtavan haastava tehtävä!

Tämän laitoksemme avainvirkaan kuuluvat tehtävät Anitta Claudelin omaksui nopeasti ja kehitti työjärjestyksen organisoinnista todellisen taiteen lajin. Myöhemmin Anitta innostui opiskelusta ja hankki täällä Kajaanissa kasvatustieteen maisterin paperit ja sai luokanopettajan pätevyyden. Hän päätti kokeilla opettajanuraa, anoi virkavapautta osastonsihteerin työstä ja toimi mm. pakolaislasten opettajana Otanmäessä ja Kajaanissa. Äskettäin hän päätti jättää lopullisesti osastonsihteerin tehtävät nuoremmille.

Läksiäisissä esiintyi mm. kuvataiteen sivuaineryhmä Fuuriot, joka esitti moni-ilmeisen käsitetaiteeseen liittyvän kuvaelman opiskelijoiden Ateneumin retkestä. Ryhmä luovutti taiteellisen aikaansaannoksensa avaimineen lehtori Ritva Pentikäiselle. Anitta ja Ritva saivat runsaasti myös muita läksiäislahjoja.

Illan musiikista vastasivat laitoksemme ylivertaiset huilu- ja pianovirtuoosit Anja Tuovinen ja Heljä Tervo. Juhlayleisö esitti antaumuksella myös Ritvalle ja Anittalle omistetun Läksiäispäivälaulun. Lisäksi epävirallinen seminaarimäen sekakuoro esitti Ritvan ja Anittan monia toivelauluja niin suurella antaumuksella, että kampuksen petäjissä uinailevat oravat säpsähtivät yöunestaan ja olivat suistua oksiltaan alas. Heleiden yhteislaulujen säikäyttämä kampuksen cityrusakkokin pinkoi joenvarren vitikkoon Pedaköökistä kantautuvia musiikkielämyksiä pakoon.  

Omasta ja varmasti koko kampuksen väen puolesta haluan vielä kerran lämpimästi kiittää Ritvaa ja Anittaa mukavasta, monia vuosia kestäneestä työtoveruudesta ja ystävyydestä ja toivottaa teille molemmille aurinkoisia elämänpäiviä, Anittalle uusia haasteita työelämässä ja Ritvalle rentouttavia eläkepäiviä mieliharrastusten parissa.

Jos olo siellä avarassa maailmassa käy liian ankeaksi, tervetuloa vain tänne kampuksen ratkiriemukkaisiin potkiaiskekkereihin, joita varmasti on taas lähiaikoina tarjolla. (RH)

 

 

Historiallinen ympäristö ja opettaminen

Vologdassa 600 km Pietarista itään pidettiin 7.–9.9. kuudes suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Sen aikana neuvoteltiin hyvin monenlaisista hankkeista suomalaisten ja luoteisvenäläisten toimijoiden välillä. Ensi vuoden syksyllä foorumi kokoontuu Kajaanissa. Samaan aikaan pidetään EU:n ja Venäjän Kulttuurin tiekarttaa käsittelevä asiantuntijakokous. Juuri pidetyssä Vologdan kokouksessa keskusteltiin muun muassa historiallisen ympäristön käyttämisestä lasten ja nuorten opetuksessa. Aloite oli tullut Pihkovan alueelta Izborskin (Irboska) museosta (zapovednik). Izborsk sijaitsee aivan Viron kaakkoisrajan läheisyydessä Setumaalla. Alueen tunnetuin kaupunki on Petseri, jonka suomalaisetkin tuntevat Tito Collianderin tuotannosta. Museon johtajana työskentelee Karjalan tasavallan entinen kulttuuriministeri Tatjana Nikolajevna Kalašnik. Museo on järjestänyt tieteellisiä kokouksia aiheen tiimoilta ja julkaissut siihen perustuvan artikkelikokoelman. Seuraava seminaari pidetään lokakuun puolivälissä.

Vologdalaista kulttuurimaisemaa. Kremlin Sofian kirkon ja
kellotornin kupoleita. - Kuva Heikki Rytkölä.

Kajaanista oli kolme henkilöä keskustelemassa mahdollisesta yhteistyötä tämän aiheen tiimoilta. Lönnrot-instituutilla on ollut aikaisemminkin pienimuotoista tutkimusyhteistyötä Izborskin museon kanssa. Aihe on mitä kiinnostavin. Toivokaamme, että yhteistyölle löytyy hyvät edellytykset. (HR)

 

 

Opiskelijoiden tiedonhankinta – tuuria vai taitoa

Tiedonhankinta on olennainen osa opiskelua, joten sen tulee olla myös opiskeluun integroitu jokapäiväinen väline. Tarjolla olevaan tiedon viidakkoon kuitenkin eksyy helposti; haluttua tietoa ei löydy tai sitten tietoa löytyy niin paljon, että tuhansien viitteiden läpikäyminen on toivoton urakka. Siinä vaiheessa opiskelijat yleensä turhautuvat tiedonhankintaan – jopa luovuttavat kokonaan, ellei heillä ole keinoja jatkaa.

Vaikka jatkuvasti kehittyvä tekniikka on helpottanut tiedonhakua, on se myös luonut uusia ongelmia. Tämän päivän opiskelija hallitsee tietotekniikan suhteellisen hyvin, mutta useiden eri tietokantojen, hakumenetelmien ja kirjastosysteemien hallinta vaatii perehtyneisyyttä ja harjoittelua. Opiskelijat kokevat myös kielitaitonsa puutteelliseksi vieraskielisten tietokantojen käyttöön ja saadun aineiston tieteellisen tekstin ymmärtämiseen.

Hakustrategian suunnittelu ja haun muotoilu ovat onnistuneen tiedonhankinnan perusedellytyksiä, mutta ne ovat myös vaikeimpia ja turhauttavimpia vaiheita. Päästäkseen muotoilemaan hakua on opiskelijan kuitenkin ensin pystyttävä jäsentämään ja selkiyttämään ongelmansa sekä määrittelemään aiheen keskeiset käsitteet. Usein tiedonhakua lähdetään kuitenkin tekemään summittaisesti kokeilemalla ja relevanttien viitteiden saanti onkin sitten kiinni hyvästä onnesta.

Tietoa voi löytyä hyvällä tuurillakin, mutta pohjimmiltaan tiedonhankinta on monivaiheista, osaamista ja luovuuttakin vaativa tapahtumaprosessi, joka etenee dynaamisesti kokeiluineen ja suunnan tarkistuksineen. Toimintaa ja hakustrategiaa muutetaan, hakua supistetaan tai laajennetaan, vaihdetaan hakutermejä ja siirrytään tarvittaessa tietokannasta toiseen tai lähdetään hakemaan kirjoja suoraan hyllystä. Tunteiden ja motivaation kannalta prosessi etenee epävarmuudesta, turhautuneisuudesta ja aiheen selkiytymättömyydestä ymmärrykseen ja luottamuksen lisääntymiseen.

Onnistunut tiedonhankinta syntyy tekijöistä, joita olivat aiheen fokusoituminen, hakuun valmistautuminen etukäteen sekä neuvojen kysyminen joko opiskelijakavereilta, opettajilta tai kirjaston henkilökunnalta. Yleensäkin koko hakustrategia kulminoituu siihen, osataanko tietoa hakea oikeasta tietokannasta ja oikeilla hakutermeillä. Pienikin onnistumisen kokemus lisää motivaatiota ja luottamusta omiin kykyihin.

Opiskelijoiden tiedonhankintakokemuksissa korostuu epävarmuuden ja ahdistuneisuuden tuntemukset, jotka ovat tyypillisiä prosessin alkuvaiheessa. Tiedonhankintaa voidaan pitää myös opiskelijan välineenä omassa oppimisprosessissaan. Opiskelijoiden tiedonhankintakokemusten ymmärtäminen ja huomioiminen on tärkeää jokapäiväisessä ohjauksessa, neuvontatyössä sekä tiedonhankinnan opetuksessa. Kirjastonhoitajien on oltava ammattitaitoisia tiedonhankinnan asiantuntijoita ja heiltä vaaditaan yhä enemmän myös pedagogisia taitoja. Opiskelijoiden tiedontarpeiden tunnistaminen, auttaminen ja ohjaaminen tiedonhankinnan eri vaiheissa vaatii niin tiedonhankinta- kuin oppimisprosessinkin tuntemista.

Kirjaston yhteistyö opetusorganisaation kanssa opetuksen suunnittelussa ja tutkimustyössä on tärkeää, jotta tiedonhankinta- ja opetustilanteista tulisi mielekkäitä kokonaisuuksia. Jo suunnitteluvaiheessa tiedonhankinta tulisi kytkeä kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmia. Näin se voidaan integroida opiskelun tueksi ja jokapäiväiseksi välineeksi. Irrallinen tiedonhankinnan opetus ei riitä antamaan opiskelijoille tarvittavia taitoja vaan tarvitaan jatkuvaa harjoittelua sekä yksilöllistä ohjausta. Opiskelun aikana hankitut hyvät tiedonhankintataidot mahdollistavat elinikäisen oppimisen ja siten auttavat selviytymään tietoyhteiskunnassa.

(Artikkeli perustuu keväällä 2005 hyväksyttyyn Irene Karppasen ja Jari Salomäen informaatiotutkimuksen pro graduun ”Luokanopettajakoulutuksen 2. vuosikurssin opiskelijoiden tiedonhankinta: eläytymismenetelmätutkimus” ) (IK)

 

 

Metsolan mysteeri – Kesäleiri 2005

Metsolan mysteeri -kesäleiri pidettiin kesäkuun alussa Suomussalmella Jumaliskylän koululla. Leiri kesti maanantaista perjantaihin ja osallistujat olivat 4–12-vuotiaita. Sen järjestäjänä toimi Suomussalmen kunta ja sisällön tuottajina toimivat Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä Marja-Leena Vuorinen ja Nina Putro-Ukkola. Leirin ohjaajina olivat koulutuksen saaneita nuoria Jumaliskylästä ja Kajaanista, sekä opiskelija Liisa Ketonen, jonka raportti leiristä löytyy osoitteesta: http://www.kajaaninkampus.oulu.fi/index.php?1478 

Leiri oli jatkoa viime kesän Marvian Salaisuudelle, josta löytyy lisätietoa englanniksi – The Secret of Marvia 2004: http://www.kajaaninkampus.oulu.fi/index.php?1461 

Kajaanin yliopistokampuksella on pidetty juonellisia leirejä vuodesta 2003, joista löytyy tietoa: http://www.kajaaninkampus.oulu.fi/index.php?1210 

Kesäleirien tarkoituksena on koota lapsia seikkailulliseen ympäristöön, joissa kohdataan älyllisiä haasteita ja pidetään hauskaa yhdessä. Metsolan mysteeri -leirin tavoitteena oli yhteisen mittayksikön löytäminen, mutta kuinkas sitten kävikään? Saiko paha palkkansa, siitä enemmän yllä olevasta osoitteesta. (N-KP)

 

 

Kirjastolaisten Ruotsin-matka 22.–26.8.2005

Oulun yliopiston kirjastolaiset tekivät elokuun lopulla tutustumismatkan Ruotsin tieteellisiin kirjastoihin. Matkan järjestänyt Oulun yliopiston kirjastonhoitajien yhdistys sai matka-avustusta Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta (vinkkinä teille muillekin). Työnantaja tuki matkaa lukemalla sen työajaksi.

Matka sujui kesäisen aurinkoisissa merkeissä. Ensimmäinen kohde oli Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga bibliotek, joka hoitaa vastaavia tehtäviä kuin Suomen kansalliskirjastokin eli huolehtii esim. kansallisbibliografian julkaisemisesta ja antaa keskitettyä palvelua Ruotsin muille kirjastoille. Kirjaston yksi tehtävä on tallentaa vapaakappaleet Ruotsissa ilmestyvästä kirjallisuudesta. Kirjastossa on paljon vanhaa materiaalia, esimerkiksi useita inkunaabeleita ja erityisnähtävyytenä1200-luvun alussa aasinnahoille painettu valtava Djävulsbibeln jonka nimi tulee eräälle sivulle painetusta paholaisen kuvasta.

Seuraava kohde oli myöskin vanha ja perinteinen Uppsalan yliopiston kirjasto Carolina Rediviva. Vanhoihin kirjoihin erikoistunut kirjastonhoitaja esitteli monia kauniita sidoksia mm. hopeakantisen 500-luvulta peräisin olevan gootinkielisen Raamatun (Codex Argenteus). Kirjasto on myös moderni opiskelijoita ja tutkijoita palveleva tietopalvelulaitos tietokantoineen ja -koneineen. Uppsala oli myös erittäin viehättävä yliopistokaupunki tuomiokirkkoineen, puutarhoineen (mm. Linnén puutarha) ja kahviloineen. Eräs matkakumppani katsoi asiakseen huomauttaa ihastuneille Upsala-faneille, että ”Ei siellä Upsalassakaan aina ole kesä”

Upsalasta matkattiin pohjoiseen ja Uumajan yliopistolle. Uumajan yliopisto tuntui monessa mielessä Oulun sisaryliopistolta: samankokoinen, monialainen ja kutakuinkin samoilla leveysasteilla. Luulajan tekninen yliopisto (nimestään huolimatta myös muuta kuin teknillistä koulutusta) taas toi mieleen Lapin yliopiston. Luulaja jopa markkinoi itseään lumella, mm. esitteissä oli aina talviteema, ja tämä oli markkinointistrategia oli kuulemma oikein onnistunut, opiskelijoita oli todella saatu lisää.

Matkan jälkeen tuntui siltä, että naapurimaassakin on yllättävän paljon nähtävää. Ruotsin kieltä kammoksuville tiedoksi, että ruotsalaiset kollegat puhuivat erittäin hyvää englantia ja jotkut myös erittäin hyvää suomea. (OV)

 

 

Venäjänopettajien kesäseminaarissa Vladimirissa 12.–20.06.2005

Tänä vuonna venäjänopettajien kesäseminaari järjestettiin Venäjän sydänmailla Vladimirissa (180 km Moskovasta itään). Vladimir kuuluu Venäjän vanhimpiin kaupunkeihin, ensimmäiset maininnat siitä ovat jo 900-luvun lopulta. Nykyisin tämä noin 350 000 asukkaan kaupunki on Vladimirin alueen pääkaupunki. (Kotisivu http://www.vladimir.ru)

Kesäkouluun osallistui kaikkiaan 14 venäjänopettajaa. Opinahjona toimi paikallinen opettajankoulutuslaitos eli Vladimirin pedagoginen valtionyliopisto. Opetuksen toteutuksesta vastasi yliopiston venäjän kielen laitos. (Lisätietoa ks. http://www.vgpu.vladimir.ru)

Ohjelma sisälsi päivittäin luentoja kiinnostavista aiheista. Luennoilla kuultiin mm. Vladimirin historiasta, kirjallisuudesta sekä nyky-Venäjän taloustilanteesta ja politiikasta.

Luentojen jälkeen ohjelmassa olivat ekskursiot. Tutustumiskohteitamme olivat mm.:

Opastetulla kiertokävelyllä Vladimirin keskustassa tutustuimme Unescon
maailmanperintökohteisiin kuuluvaan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraaliin.

Käynti Bogoljubovon kylässä, jossa sijaitsee mm. 1100-luvulla rakennettu kirkko ja luostari.

Tutustuminen kielipainotteiseen kouluun Vladimirissa.

Vierailu Venäjän johtavassa kristallitehtaassa Gus-Hrustalnyissa. (Mitä Lomonosovin
tehdas on posliinin puolella, sitä Gus-Hrustalnyi on kristallin tuottajana.)

Vierailu puisia koriste-esineitä, lakkaminiatyyrejä valmistavassa
verstaassa ”Vladimirskie uzory”.

Käynti Suzdalissa, jossa sijaitsee mm. 1100-luvulla rakennettuja kirkkoja ja luostareita. (EHu)

 

 

Pieniä muutoksia ruokalassa

Pedaköökin kabinetista on poistettu ruuanottolinjasto ja kabinetti on osa normaalia ruokalatilaa. Linjasto on siirretty ruokasalin kahvilinjan päähän (ruokalan vasemmalla puolella). Henkilökunta ottaa ruuan linjastosta (vasemmalta tai oikealta) ja maksaa kassaan. Salaatit ja leivät otetaan keskellä olevasta salaatti- ja leipäpöydästä.

Henkilökunnan ruokailutiloiksi on otettu kolme huonetta Intterin 1. kerroksen alkupäästä (huoneet 127, 129 ja 131). Kuhunkin huoneeseen sopii 6 ruokailijaa. Astiat on palautettava keittiön palautuslinjalle. Ruuan kuljetusta varten on varattu kupuja vasemman puolessa linjastossa. Huoneet on nyt kalustettu väliaikaisesti. Uudet kalusteet tulevat syyskuun puolivälin jälkeen.

Ruokalippuja voi ostaa kassalta etukäteen. 10 lipun hinta on 43 euroa ja lippuvihkon ostaja saa yhden jälkiruuan tai kahvin.

Syksyn alussa ruokalassa on varmasti ruuhkia, joten pyydämme kärsivällisyyttä ja mahdollisimman paljon porrastusta ruokailuun. Ruuhkaisin aika on kello 11.15–12.00.

Huomioita ja kommentteja ruokailun sujumisesta otetaan vastaan. Huoneiden muuttamista yhtenäiseksi kabinettitilaksi tutkitaan arkkitehdin ja Senaatin kanssa, mutta toteutus onkin sitten jo toinen juttu. (VT-J ja EKo)

 

 

Liikennöinti kampukselle

Kampukselle voi ajaa vain Satamakadun portin kautta. Pedaköökin ja metallipajan kohdalle on laitettu betoniporsaita ajon estämiseksi. Vastalaitetulla nurmikolla on valitettavasti ajettu toistuvasti. Pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla.

Tupakointipaikat
Kampuksen alueella on tupakointipaikkoja seuraavasti: Päärakennuksen joen puoleisessa päädyssä olevan katoksen vieressä, Intellin edustalla olevan katoksen vieressä, parkkialueen vieressä uuden huvimajan yhteydessä, Pedaköökin edustalla olevan pöytäryhmän yhteydessä, normaalikoulun takana ja hallinnon joenpuoleisessa päädyssä. Tupakoitsijat käyttäkää näitä paikkoja! Ikkunoiden alla ja ovien pielissä tupakointi on kielletty. Tupakansavu tulee ilmastoinnin kautta huoneisiin.

Yhteinen tehtävämme on vaalia kampuksen alueen kunnossapitoa ja siisteyttä. Yritetään sopeutua ja totutella uusiin kiinteistönhoidon järjestelyihin. (JS)

 

 

Satutunnit ovat alkaneet keskiviikkona 21.9.

65 satutuntia kajaanilaislapsille syksyllä 2005

Satutunnit alkoivat jälleen keskiviikkona 21.9. kaupunginkirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön varhaiskasvatuksen 2. vuosikurssin opiskelijat pitävät satutunteja 21.9.–14.12. välisenä aikana joka keskiviikko. Luvassa tulevana syksynä satutunneilla on sadun kerrontaa nukke- ja pöytäteatterin keinoin sekä lapsille suunnattuja runoja. Satutunneilla on Kajaanissa pitkä perinne, opettajankoulutusyksikön opiskelijatkin ovat pitäneet jo niitä kolmatta vuosikymmenettä.

Satutunnit alkavat pääkirjaston Mielikki-salissa ja Kuurnan kirjastossa kello 10 sekä Lehtikankaan ja Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. (JV)

 

 

Grafiikan näyttely kampuksella

Kuvataiteen sivuaineryhmä Fuuriat ovat asettaneet esille grafiikan kurssinsa tuotoksia päärakennuksen 2. kerroksen aulaan jossa se on esillä 7.10 saakka. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn. (E-MP)

Heidi Vierelä, "Cupido"

 

 

Onnea Veli-Matille 17.6.2005 johdosta

Karppisen Veli-Matti otti ja täytti 50 vuotta. Yliopiston puolesta Veli-Mattia käytiin onnittelemassa ja lahjat luovutti Pentti Malinen.

"Jos täytätte mun lasini niin tahdon kertoa...". (JT)

 

 

Onnea Anja Hongistolle 60-vuotispäivänä!

Taivas valaa uskoa päiviimme
- sadettaa ja sädettää.
Elämänvirta sykkii
värjäten kallionseinämät
ruskeanpunaisiksi.
Syksyn väriloisto vetää siveltimellään
riemuja rivitanssiin.
Sielunmaisemassa tukevasti
elettyjen päivien tuolinjalat,
jotka kannattelevat sadonkorjuun
juhla-aikaa.

Lea Suopelto

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) lokakuun numeroon 19.10. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.