Kajaanin kampuksen tiedotuslehti

Kolmisen sataa Kainuun yliopistolaista kokoontui keskiviikkona 10.9. normaalikoulun juhlasaliin työvuoden avajaistilaisuuteen. Yliopiston rehtorin lisäksi tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan yliopiston hallituksen jäsenet sekä paikalliset yhteistyötahot. Ohjelma alkoi reippaasti kirkkaiden lapsiäänien laululla. Musiikkiluokkalaisia johti Kirsi Kaunismäki-Suhonen, mukana avustamassa olivat kollegat Tuula Tampio (hanuri), Pekka Rytkönen ja Laila Halttu. Kuoro esitti kansanlaulusikermän ja George Malmstenin Tottelematon Tipu.

Tervehdyspuheessaan varadekaani Juhani Suortti kertoi opettajankoulutusyksikössä tapahtuvista virkamuutoksista. Pohjois-Suomen ensimmäiset liikuntakasvatuksen ja erityispedagogiikan professuurit tullaan perustamaan Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Professori Suortti näki myönteisenä Kainuun hallintomalliuudistuksen sekä yliopistokeskuksen perustamisen kainuulaisen tutkimus- ja koulutustoiminnan laajentamiselle ja kehittämiselle.

Juhla jatkui runokoosteella Kainuun lausujien Eino Leinon 125-vuotisjuhlaesityksestä. Lea Suopelto ja Juha Vartiainen esittivät Leinon runot Minust on kuin kuulisin vasta, Kun muistelen, Kauppasopimus, Mua suutele kerran, Olen kyllin jo etsinyt totuuttta, Hän kulkevi kuin yli kukkien, Näin unta kesästä kerran ja Unta. Opela ry:n puheenjohtaja Henna Nikula toivotti tervetulleiksi uudet opiskelijat Kajaanin opiskelijayhteisön jäseniksi. Tilaisuudessa esiintyivät Mikael Säily (sello) ja Ossi Säily (piano).

Rehtori Lauri Lajunen totesi juhlapuheessaan, että alueiden elinvoima on riippuvainen sen yritysten menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten kilpailukyky puolestaan perustuu niiden osaamisen tasoon ja innovatiivisuuteen. Vahvojen osaamiskeskusten ulkopuoliset yritykset voivat menestyä erikoistumalla ja hakemalla tarvitsemaansa osaamista verkottumisen kautta. Maamme syrjäiset alueet voidaan siten pitää elinvoimaisina vahvistamalla näillä sijaitsevia keskuksia ja pyrkimällä luomaan uusia.

Yliopistoilla, VTT:llä ja muilla tutkimuslaitoksilla sekä ammattikorkeakouluilla on kullakin keskeinen rooli osaamiskeskittymissä. Suomessa on alueellisesti kattava yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkosto. Oulun yliopisto on ollut Suomessa tiennäyttäjänä yliopistojen alueellisen toiminnan kehittymiselle.

Yliopistojen tieteellinen tutkimustyö ja siihen perustuva koulutus sekä kulttuuripanos ovat yhteiskunnan kehittämisen keskeisimpiä tekijöitä. Tämä suuntaus on yleismaailmallista, mutta erityisen voimakasta se on ollut viime vuosina Suomessa. Yliopiston toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat suomalainen korkeakoulupolitiikka, eurooppalainen korkeakoulupolitiikka, akateemisten työmarkkinoiden muutos, tieteen oma kehitys ja virtaukset sekä väestön ja talouden muutokset. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset on otettu huomioon myös Oulun yliopiston toiminnan kehittämisessä. Yliopistojen odotetaan olevan entistä kiinteämmässä vuorovaikutuksessa sitä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja nyt yliopistojen tehtäväaluetta ollaan yhä laajentamassa.

Tieteellisen tutkimustyön ja siihen perustuvan korkeimman opetuksen lisäksi ns. muu yhteiskunnallinen palvelutehtävä on tulossa yliopistojen viralliseksi tehtäväksi. ”Tätä kolmatta tehtävää” esitti kansliapäällikkö Markku Linnan työryhmä. Opetusministeriö on käynyt viime keväänä kunkin yliopiston kanssa toimintakautta 2004–2006 koskevat tulosneuvottelut ja ministeriö esittää muun yhteiskunnallisen tehtävän rahoitusta yliopistojen vuoden 2004 valtion budjettiin.

Yliopistojen yhteiskunnallisella palvelutehtävällä ymmärretään niitä aktiivisia toimia, joilla yliopistot lisäävät tutkimus- ja koulutustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tehtävä voidaan karkeasti jakaa alueelliseen toimintaan ja innovaatiotoimintaan. Yliopistojen odotetaan välittävän tutkimustyötään ja opetustoimintaansa toiminta-alueelleen ja auttavan tutkimus- ja opetustoiminnassa syntyneiden tutkimustulosten ja innovaatioiden saattamista tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön. Alueellisiin koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen edistää yliopistossa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen monialaisuutta ja ongelmakeskeisyyttä sekä yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Oulun yliopiston alueellisen toiminnan linjaukset on kirjattu Oulun ja Lapin yliopistojen ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteiseen Pohjoisen-Suomen korkeakoulustrategiaan sekä siihen liittyviin alueellisiin korkeakoulustrategioihin. Laajinta alueellinen toiminta tulee olemaan jatkossakin Kainuussa, jonne myös valtaosa Oulun yliopiston uusista alueellisen toiminnan kehittämispanostuksista tullaan kohdistamaan. Suomeen perustetaan ensi vuoden alussa kuusi ns. yliopistokeskusta, jotka tulevat Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Jokaista yliopistokeskusta koordinoi yksi yliopisto, mutta tavoitteena on, että niissä tulee olemaan useamman yliopiston toimintaa. Oulun yliopisto luonnollisesti koordinoi Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa ja yhteistyöyliopistot ovat Jyväskylä, Kuopio, Lappi ja Joensuu. Yliopistokeskuksissa toteutettava koulutus painottuu pääasiassa aikuiskoulutukseen. Oulun yliopiston hallitus on jo tehnyt päätöksen, että Kajaanissa olevat yliopistotoiminnat kootaan erillislaitokseksi, jota kutsutaan Kajaanin yliopistokeskukseksi. Uudessa hallintomallissa pyritään kehittämään hallintoa siten, että mahdollisimman paljon voimavaroista voidaan kohdistaa itse toimintaan. Lisäksi pyritään tehostamaan ja tiivistämään Kainuussa sijaitsevien yksiköiden ja emoyliopiston välistä yhteistoimintaa. Olen asettanut työryhmän professori Juhani Suortin johdolla valmistelemaan yliopiston hallituksen jo tekemien päätösten pohjalta ehdotuksen Kajaanin yliopistokeskuksen johtosäännöksi ja ehdotuksen tarvittavista muutoksista yliopiston hallintojohtosääntöön. Työryhmän tulee esittää ehdotuksensa marraskuun puoliväliin mennessä.

Kainuun osalta ajoitus yliopistojen yhteiskunnallisen palvelutehtävän virallistamiselle ei olisi voinut osua parempaan ajankohtaan, sillä käynnissä oleva Kainuun hallintokokeilun valmistelu on vauhdittanut Oulun yliopiston hankkeiden toteuttamista Kainuussa ripeällä aikataululla. Näillä näkymin Oulun yliopisto saa tuntuvan tasokorotuksen Kainuun toimintojen kehittämiseksi ensi vuoden alusta lähtien. Lisäpanostus tulee olemaan samaa suuruusluokkaa kuin mitä yliopisto esitti selvitysmies Juhani Perttuselle Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Selvitysmies Perttusen raportissa esitetty Kajaanin korkeakoulustrategian mukainen yliopistotoimintojen kehittämislista alkaa toteutua suurelta osin näillä näkymin jo ensi vuoden aikana. Tietojenkäsittelytieteen laitos aloittaa maisterikoulutuksen 40 aloituspaikalla, mittalaitelaboratoriota laajennetaan ja sen toimintoja vahvistetaan, matematiikan aineenopettajakoulutus aloitetaan, kielikylpyopetus saa jatkoa ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto käynnistävät pilottihankkeen, jolla pyritään vahvistamaan korkeakoulutuksen aluevaikutuksia Kainuussa. Useat muut esitetyt hankkeet ovat jatkoselvittelyssä ja neuvottelukohteena ensi kevään tulosneuvotteluissa opetusministeriössä.

Euroopan parlamentin päätöksellä vuosi 2004 on Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuosi. Teemavuoden tavoitteena on edistää ja tukea koulujen liikuntakasvatusta. EU rahoittaa lukuisia hankkeita tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeet voivat olla paikallisia, alueellisia, kansainvälisiä tai kansallisella tasolla toteutettavia. Kajaanin opettajankoulutusyksiköllä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa olisi mielestäni oiva tilaisuus osallistua aktiivisesti teemavuoden onnistumiseen yhteisellä hankkeella. Toivottavasti teemavuosi myös osaltaan auttaa liikuntakasvatuksen kehittämistä Kajaanissa.

Luoteis-Venäjän ja Petroskoin yliopistojen kanssa yhteistyön kehittämisessä yliopisto pitää ensiarvoisen tärkeänä laajakaistayhteyden saamista Kuhmon ja Kostamuksen välille. Yliopisto pitää tärkeänä myös kansliapäällikkö Erkki Virtasen työryhmän ehdotuksia virtuaaliyliopiston kehittämisestä Kainuussa osana Suomen virtuaaliyliopistoa. Uudet toiminnat ja toimissa tapahtuvat laajennukset vaativat myös lisää tilaa. Olen asettanut syyskuun alussa talousjohtaja Ulla-Maija Postin johdolla yliopiston ja Kajaanin kaupungin yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa Kajaanin yliopistokeskuksen laajenevasta toiminnasta syntyvät tilatarpeet. Työryhmän tulee selvittää mitä vaihtoehtoja lisätilojen hankkimiseksi Kajaanissa on olemassa sekä tehdä esitys ratkaisuvaihtoehdoksi. Työryhmän tulee ottaa huomioon sekä toiminnalliset että taloudelliset seikat eri yhteistyöosapuolten osalta.

Lehtori Ossi Säilyn säestämänä maakuntalaulu raikui
juhlasalissa ja loi myönteistä maakuntahenkeä.

Maamme uuden hallituksen ohjelma linjaa koulutus- ja tiedepolitiikkaa seuraavasti: ”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään duaalimallin pohjalta; kaksiportainen tutkintojärjestelmä otetaan asteittain käyttöön; yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluevaikutusta vahvistetaan; yliopistokeskusten toiminta turvataan; yliopistojen rahoitus turvataan lainsäädännöllä; yliopistolain uudistamisen yhteydessä arvioidaan mm. yliopistojen toiminnallisia kehittämistarpeita; edistetään tutkimustiedon ja teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi; tutkimus- ja innovaatiorahoitusta lisätään Valtion tiede- ja teknologianeuvoston suunnitelman pohjalta”.

Yleisesti voidaan todeta, että hallitusohjelma antaa hyvät mahdollisuudet yliopistojen resurssien lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Yliopistojen kannalta on keskeistä, millaisen muodon uusi, valmistelussa oleva yliopistojen kehittämislaki saa. Kainuussa yliopistollisen toiminnan osalta voimme olla tyytyväisiä, sillä tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Oulun yliopistolle on tulossa uusia resursseja yhteiskunnallisen palvelutehtävän toteuttamiseen ja se mahdollistaa Kainuun yliopistotoimintojen merkittävän kehittämisen. Kainuun yliopistokeskuksen perustaminen on sinänsä historiallinen päätös, mutta merkittäväksi sen tekee se, että pystymme samalla aloittamaan täällä uutta koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kehittämään jo käynnissä olevaa toimintaa.

Lopuksi haluan esittää parhaat kiitokset Kainuun kaikille yhteistyökumppaneillemme ja toivottaa Oulun yliopiston Kajaanin yksiköiden henkilökunnalle ja opiskelijoille hyvää ja tuloksellista lukuvuotta 2003–2004.

Uudet varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen opiskelijat aloittivat yliopisto-opintonsa Kajaanissa jo perinteeksi muodostunein menoin Rehjan saaressa. Vaikka sää ei suosinutkaan tänä vuonna aiempien vuosien tapaan, riitti aurinkoa ja kuivaa säätäkin kaksipäiväisellä retkellä. Vapaamuotoisessa ilmapiirissä varhaiskasvatuksen tutkijat, kouluttajat ja muu henkilökunta sekä tutorit tutustuttivat ja johdattelivat uusia yliopisto-opiskelijoita akateemiseen opiskeluun. (JV)

Yliassistentti Hilkka Munterin johdolla
varhaiskasvatuksen yhteisö otti vastaan
uudet opiskelijat yhteisönsä jäseniksi.

Uusi opiskelija kohtaa eriskummallisia lyhenteitä ja sanoja, joista yksi on OYY. Mitä tuo lyhenne pitää sisällään? Opetuksen kehittämistä, opiskelijaetuja vai jaostotoimintaa? Kaikkea näitä, mutta paljon muutakin. OYY eli Oulun yliopiston ylioppilaskunta on jokaisen Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Ylioppilaskunta on nimensä mukaisesti opiskelijoita varten. Maksettuasi ylioppilaskunnan jäsenmaksun saat kalenterin, opiskelijakortin ja opiskelijatarran. Sitä näyttämällä olet oikeutettu moniin opiskelija-alennuksiin. Tietoa näistä alennuksista löydät muun muassa ylioppilaskunnan nettisivuilta. Ylioppilaskunnan toimisto sijaitsee Puistomannessa, jossa sinua palvelee opiskelijoiden asioihin ja ongelmiin perehtyneet henkilöt.

Katsahda peiliin – näet yhden meistä
Heitä eli meitä on noin 12000. Opiskelijana olet yksi osa ylioppilaskuntaa. Katso siis peiliin ja vakuutu, ettei ylioppilaskunta näytäkään niin vieraalta kuin miltä ensivaikutelma tuntuu. Meitä on moneksi, sillä Oulun yliopistossa on kuusi tiedekuntaa. Samassa yliopistossa opiskellaan esimerkiksi lääkäriksi, opettajaksi, filosofian maisteriksi, diplomi-insinööriksi ja arkkitehdiksi. Ylioppilaslehti, tuttavallisimmin Ylkkäri, tiedottaa opiskelijoita koskettavista ajankohtaisista asioista sekä paljosta muusta. Ylkkäristä voit lukea palasen historiaa mutta rivien välistä on havaittavissa myös tulevaisuuden toivoa. Posti-palstalla sana on vapaa, joten ei muuta kuin teroittamaan kynää.

Jaostotoiminta – ainoastaan Oulussako?
Oleellinen osa ylioppilaskunnan toimintaa ovat jaostot. Tällä hetkellä toimia ovat kopo eli koulutuspoliittinen-, sopo eli sosiaalipoliittinen-, KuJa eli kulttuuri- ja YMP- eli ympäristöjaosto. Jos teillä Kajaanissa on opetus kunnossa, kertokaa se meillekin. Entä miten Kajaanissa tulisi mielestänne valmistautua tutkinnonuudistukseen? Toimiiko terveydenhoito? Opiskelijoiden asiat puhuttavat jaostoissa ja ongelmiin etsitään pikaisia ratkaisuja.

Jaostot järjestävät kokouksia, koulutuksia, seminaareja ja tapahtumia. Viini-ilta, tanssikurssi, tehdasvierailu, prujukirppis ja pyöränkunnostuspäivät ovat toteutuneet jaoston järjestäminä. Jaostoilla on myös omat sähköpostilistat. Listalle kannattaa liittyä (www.lists.oulu.fi) vaikka ei pystyisikään osallistumaan toimintaan Oulussa. Listalla saat infoa muustakin kuin tulevasta toiminnasta. Ylioppilaskunta esittelee toimintaansa Linnanmaalla syyskuun puolessa välissä, jolloin koko viikko on täynnä tapahtumia, ainejärjestökoulutusta ja seminaareja. Muista vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan joka toinen vuosi järjestettävissä edustajistovaaleissa. Seuraavat vaalit ovat jo tänä syksynä!

Koulumenestystä eli opiskeluintoa,
Mari-Leena Kairivaara
Ympäristö-, tasa-arvo ja kehyasiat

Ylioppilaskunnan hallituksen jäsenillä on oma kummitiedekunta tai -yksikkö. Mari-Leena Kairivaara on Kajaanin yksikön kummi. Jos sinulla on kysymyksiä tai toiveita ylioppilaskunnan toiminnasta, ota yhteyttä häneen. Yhteystiedot löytyvät netistä www.oyy.fi

Tervehdys! Toimin Kajaanin seurakunnassa oppilaitostyöhön painottuvana seurakuntapastorina. Saimme oman oppilaitospapin kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Seurakunnan ja Kajaanin eri oppilaitosten välillä on ollut hyvää yhteistoimintaa aiemminkin, ja nyt sille on seurakunnan puolelta vähän enemmän voimavaroja. Alan vähitellen rakennella myös uutta opiskelijatoimintaa. Alkuvaiheessa keskityn opiskelijailtojen käynnistämiseen ja keskustelumahdollisuuksien tarjoamiseen opiskelijoille.

Seurakunnan oppilaitostyön tavoitteena on tarjota kanavia, joita myöten opiskelijoiden on helppoa tulla mukaan seurakuntaan omaa paikkaansa etsimään. Yhdessä voi rikastua ihmisten erilaisuudesta ja saa jakaa ajatuksiaan toisten kanssa. Yhdessä on hyvä miettiä omaa suhdetta Jumalaan ja ihmisenä elämisen moninaisiin kysymyksiin.

Minulle saa lähettää ideoita ja toivomuksia oppilaitostyön ja seurakunnan ja oppilaitosten välisen yhteistoiminnan suhteen. Myös mahdollisia tapahtumia tai jumalanpalveluksia yhdessä seurakunnan kanssa järjestettäessä voi olla suoraan yhteydessä minuun.

Tiistaisin kello 19 on Teemailta Puistolan seurakuntakodissa, Lohtajankatu 27. Luvassa on keskustelua ja avarakatseista pohdintaa teellä ja lauleskelulla höystettynä. Teemat poimitaan elävästä elämästä. Kaikkia mukaan kutsumassa on oppilaitospastori Kimmo Nieminen. Aloitamme 30.9. Laulattaako? Keskiviikkoisin kello 19 kokoontuu Nuorten aikuisten lauluryhmä Keskusseurakuntakodissa, Kirkkokatu 26. Kanttori Juha Mikkonen odottaa teitä innolla. Ensimmäinen kokoontuminen on 8.10. Luottamuksellista keskustelukumppania kaipaava voi tarttua Kimmoa hihasta teemailloissa tai oppilaitoksen käytävillä tai ottaa yhteyttä: sähköposti kimmo.nieminen@evl.fi ja puhelin 044 - 7444 112. Kajaanin seurakunnan opiskelijatoiminnasta löytyy aina ajankohtaista tietoa netistä osoitteesta www.kajaaninseurakunta.fi/opiskelijat

Monet meistä ovat vuosien varrella tavanneet Valéria Révayn. Sain vastikään häneltä sähköpostiviestin, jossa hän kertoo siirtyneensä Veszprémin yliopiston palvelukseen. Hän lähettää terveisiä kaikille tutuille Kajaanissa.

Valéria on työskennellyt pitkään Nyíregyházan korkeakoulun kansainvälisissä asioissa, hoitanut mm. korkeakoulun kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Suomen kielen taitoisena (toiminut aiemmin myös suomen kielen lehtorina) hän on lukuisia kertoja käynyt Kajaanissa tulkkina ja unkarin kielen kouluttajana. (KI)

KARJALA ETÄHANKE -projekti

Kajaanin opettajankoulutusyksikön IS-Centerissä 1.8.2003 alkanut Karjala Etähanke- projekti kuuluu Interreg III A Karjala –ohjelmaan. Projektilla on rahoitus 31.8.2004 saakka, mutta sitä on kuitenkin suunniteltu jatkettavan 30.11.2004 saakka. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Oulun lääninhallituksen sivistysosasto. Venäläisenä pääyhteistyökumppanina toimii Petroskoin valtionyliopiston alainen Kostamuksen filiaali.

Projektin pääasiallinen sisältö ja tavoitteet
Hankkeen päätavoitteena on Kostamukseen teollisuuden lahjoitusvaroin hankittujen etä- ja monimuotolaitteiden laadukkaan käyttöönoton turvaaminen, uusien etä- ja toimintakulttuurien kehittäminen ja rajan molemmin puolin olevien toimijoiden verkostoituminen.

Hankkeen avulla tehdään tunnetuksi nopeiden yhteyksien luomat mahdollisuudet ja tarjotaan toimijoille mahdollisuus omaksua nopeiden tiedonsiirtoreittien tehokkaaseen käyttöön liittyvän koulutusyhteisön käynnistäminen.

Venäläisten toimijaosapuolten etätarpeet liittyvät Petroskoihin ja Suomeen suuntautuvan tietoliikenteen kehittämiseen. Petroskoin yliopiston kehittämistarpeet ovat opetus- ja tutkimustoiminnassa. Keskeistä hankkeessa on venäläisten kannalta etäopetuksen, neuvotteluiden ja kokousten järjestämiseen liittyvän osaamisen lisääminen sekä uusien työ- ja toimintakulttuurien omaksuminen ja yhteistyön lisääntyminen.

Koulutus
Perusosaamisen perustana on koulutusohjelma, joka suunnataan toimijaosapuolille molemmin puolin rajaa. Koulutus on suunnattu suomalaisille toimijoille, mutta myöskin venäläiset osapuolet voivat osallistua koulutukseen. Koulutukseen voi tulla silloin kun se kunkin toimijan kohdalla on sopiva. Koulutukseen kuuluu mm. opetusta sekä kansainväliseen verkostoitumiseen liittyen opintomatkat ja seminaarit. Lisätietoja koulutuksesta liitteessä.

Keskeiset toimenpiteet

· kouluttaa etä- ja monimuotolaitteiden ja etäopetusmetodiikan käyttötaitoja

· pyrkiä siihen, että laitteiden ja tietoverkon käytöstä tulee luonteva osa jokapäiväistä toimintaa

Hankkeen hyödynsaajat

· ensisijaisesti kainuulaiset Venäjän toimintaa harjoittavat organisaatiot, yritykset ja yhteisöt

· Venäjän puolella Karjalan Tasavallasta Suomeen yhteistyötä tekevät osapuolet, ennen kaikkea Kostamuksen alueen toimijat.

Tuottaja, esimies
Veli-Matti Karppinen
puh. (08) 632 4675
040 585 3645
veli-matti.karppinen@oulu.fi

Projektipäällikkö
Pasi Näsänen
puh. (08) 632 4670
040 767 0099
pasi.nasanen@oulu.fi

Projektisihteeri
Tuula Toivio
puh. (08) 632 4667
040 825 1741
tuula.toivio@oulu.fi

“Benteen. Tulkaa. Iso kylä. Kiirehtikää! Tuokaa ammuksia. jk. Tuokaa ammuksia.” Adjutantin nopeasti raapaisema lappu oli viimeinen viesti everstiluutnantti George Armstrong Custerilta. Parin tunnin päästä, Custer ja hänen 210 miestänsä makasivat kuolleina Little Big Hornin taistelukentällä.

“Voi helvetti, tuolla hän makaa! Hänhän ei taistele enää toista kertaa!”, näin joku on väittänyt majuri Benteenin lausuneen katsoessaan Custerin ruumista. Lausahdus on paljastava.

Kadehdittu Custer oli Yhdysvaltain sisällissodan sankari. 21-vuotiaana George Armstrong Custer lähti upseerikoulun penkiltä sisällissodan verisimpiin taisteluihin. Hän oli ensimmäinen liittovaltion sotilas, joka onnistui kaappaamaan vihollisen taistelulipun. Hän suoriutui loistavasti Gettysburgissa, vaikka kaksi ratsua ammuttiin hänen altaan. Five Forks-taistelussa hän poimi lipun maasta ja johti hyökkäystä loikkaamalla vihollisen suojauksen yli. “Hakkaa päälle, Custer”, oli ratsuväen päällikön Phil Sheridanin käsky. Jotkut sanoivat Custeria “vaarallisen rohkeaksi”.

Sodan päätyttyä Custer toimi eteläosavaltioissa, mutta rauhanajan armeijan upseerina hän epäonnistui, välillä surkeastikin.

Seuraavaksi hänet siirrettiin länteen, jossa armeijan tehtävänä oli suojella asukkaita ja rautatien rakentajia vihamielisiltä intiaaneilta. Lännessä Custer oli hallitseva tekijä kuuluisaa Seitsemättä ratsuväen rykmenttiä luotaessa, kunnes hän jätti joukkonsa matkustaakseen vaimonsa luo täysin omin luvin. Hänet tuomittiin palkattomaan virkavapauteen. Myöhemmin hänet kutsuttiin takaisin palvelukseen ja hän johti onnistunutta talvihyökkäystä intiaanikylää vastaan Washita-joella. Custer ansaitsi rahaa ja kasvatti mainettaan kirjoittamalla kokemuksistaan itärannikon lehteen.

Ennen Little Big Hornin taistelua Custer oli taas onnistunut toimimaan harkitsemattomasti ja vihastuttamaan valtakoneistoa, Yhdysvaltain presidenttiä myöten. Nyt Custer kaipasi epätoivoisesti samanlaista uransa pelastavaa voittoa kuin minkä hän saavutti neuvokkaalla ja rohkealla toiminnallaan Washita-joella.

1876 tarkoitus oli ajaa dakotat(sioux) ja muut tasankoalueen intiaanit reservaatteihin. Phil Sheridan johti operaatiota Chicagosta käsin. Kenraali Terrylle annettiin epäsuosioon joutuneen Custerin tehtävä kenttätoiminnan johtajana. Everstiluutnantti Custer toimisi hänen alaisenaan. Suunnitelman mukaan kolmen eri osaston, kenraali Terryn, eversti Gibbonin, ja kenraali Crookin joukkojen tulisi etsiä vielä vapaasti vaeltavia intiaaneja ja liittyä yhteen kaakkois-Montanassa. Crook kärsi tappion matkan varrella, eikä ilmestynyt. Kenraali Terryn ja eversti Gibbonin joukot yhdistyivät kesäkuun 17. Kun tiedustelijat kertoivat nähneensä intiaaneja jonkin matkaa etelämpänä, Custer käskettiin toimimaan.

Aamulla kesäkuun 25. Custerin tiedustelijat huomasivat etäisyydessä intiaanikylän. Custer peläten, että intiaanit onnistuisivat pakenemaan lähti heti siihen suuntaan. Mukana oli 586 sotilasta jaettuna kahteentoista komppaniaan, 31 upseeria, 33 intiaanitiedustelijaa, 20 siviiliä (mukaan lukien Custerin sisarenpoika 17-vuotias Harry Armstrong Reed ja Custerin nuorempi veli, Boston).

Custer jakoi miehensä kolmeen pataljoonaan. Majuri Benteenin pataljoona vastasi kuormamuuleista, jotka kantoivat muona- ja ammustarvikkeita. Majuri Renon pataljoonan käskettiin hyökätä ensimmäisenä intiaanien kimppuun, tarkoituksena yllättää vihollinen sekä pitää heidät puolustuskannalla kun Custer hyökkäsi kylään toisesta suunnasta. Strategia oli samanlainen kuin mitä Custer käytti Washita-joella. Custer tiesi, että Big Hornin intiaanikylä oli valtava, vaikka ei täysin tajunnut kuinka valtava (historian suurin tasankointiaanien kokoontuma). Washita-joella hän oli onnistunut yllättämään kylän ja vangitsemalla naisia ja lapsia varmistamaan voiton. Hän todennäköisesti toivoi pystyvänsä samaan Little Big Hornissa.

Suunnitelma oli riskialtis, mutta ei yhtä pähkähullu kuin useasti annetaan ymmärtää. Kuten sisällissodan havainnoitsija kirjoitti “nopeassa hyökkäyksessä tilanne oli Custer vastaan vaikkapa koko maailma”. Kuitenkin intiaanisodassa Custerilla ei ollut käytettävissä samanlaisia motivoituneita nuoria miehiä. Kuten on aikaisemmin vihjattu, Benteen vihasi Custeria. Myöhemmässä vaiheessa taistelua Benteen toimi esimerkillisesti, mutta sitä ennen hän noudatti kyllä käskyjä, mutta luvattoman hitaasti. Kun Custer kirjoitti, “Benteen. Kiirehtikää!”, Benteen oli kauempana kuin Custer kuvitteli eikä pitänyt kovinkaan suurta kiirettä. Majuri Reno ei hänkään pitänyt Custerista. Vaikka Custer oli häntä nuorempi Custer toimi komentajana. Taistelun jälkeen Reno ilmaisi mielipiteensä Custerista: “En yhtään luottanut hänen sotilaskykyihinsä”. Kuitenkaan Reno itse ei ollut taistellut intiaanisodissa. Hän hyökkäsi kylään, joutui paniikkiin ja vetäytyi epäjärjestyksessä heti, jättäen koko kylän vapaana lähtemään Custerin kimppuun.

Usein syytetään Custeria tottelemattomuudesta, koska alustavasti oli suunniteltu yhteistä hyökkäystä Terryn ja Gibbonin kanssa. Custerin olisi siten pitänyt odottaa. Kuitenkin Custerilla oli hyvä syy otaksua, että seitsemännen ratsuväen liikkeet oli jo havaittu, ja kun hyökkäyksen piti olla yllätyksellinen, sen oli tapahduttava heti. Sitä paitsi kenraali Terryn Custerille antamassa käskyssä luki:

Terry oli siirtänyt valtaa ja myöskin mahdollista vastuuta epäonnistumisesta Custerille, jolta kaikki odottivat toimintaa.

Marssi linnakkeelta Little Big Horniin kesti lähes viisi viikkoa. Pelkkä intiaanien löytäminen oli aina kovan työn takana, ja kun heidät löydettiin, he pakenivat. Custerin päätös taistella oli liiankin rohkea, mutta ei mahdotonta ymmärtää. “Jos Custer noilla käskyillä olisi päästänyt intiaanit lähtemään, häntä olisi moitittu armottomasti.”, kirjoitti ansioitunut intiaanitaistelija kenraali Hugh L. Scott yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

“Kun lähestyin kumpua, jolla taisteltiin, näin Custerin. . . hän oli kontillaan. Häntä oli ammuttu kylkeen ja veri valui hänen suupielestään. Näytti, kuin hän seuraisi katseellaan intiaaneja, jotka pyörivät hänen ympärillään. . . Sitten intiaanit lähestyivät häntä, enkä nähnyt enää . . .” (Vesimies, Arapaho-soturi, joka taisteli Little Big Hornissa.) Noudattiko Custer omia neuvojaan? Säästikö hän viimeisen luodin itselleen? Sitä emme koskaan saa tietää. (CK)

Lähteet:
Graham, W.A. (toim.). The Custer myth. Stackpole Books: Mechanicsburg, 2000: 110, 114, 148.
History of the Seventh Cavalry Regiment. http://www./lbha.org/7th_cav.htm.
Sklenar, Larry. To hell with honor. University of Oklahoma Press, 2000: 76, 118, 328.

What happens to people when their lives turn upside down? The Whittakers represent a perfect American family from the 1950s. They seem to have everything they, or anybody else , could dream of. A successful husband, a loving wife and mother, a son and a daughter.

Even in the perfect family love, sex and relationships are not without problems, not then, not now. What lies behind the smiling faces and polite manners? “Far from Heaven” is a movie that is easy to understand but does not underestimate the viewer. The acting is subtle. Little by little the viewer is led to identify with the characters and their world. This is a world that is surprisingly different from our own, and yet amazingly like it.

Some viewers have seen movies from the 1950’s. Everyone has seen “Happy Days”. “Far from Heaven” is a movie about the fifties made like a movie from the fifties but for today’s viewer. Neat quiet city streets. Square-shaped, pastel-colored cars. Women with waists, tight sweaters and wide skirts. Men wearing suits and hats. Children who obey their parents. And in those days a man was a man and a negro was . . . a Negro! The plot of the movie is also borrowed from the fifties but with a few new twists. The music enhances and supports the plot. Colors are used with a passion and a purpose.

Are there any disappointments in a near perfect movie? Perhaps “Far from Heaven” is too perfectly thought-out, too carefully planned. It pictures an entire society and its problems at the expense of personal emotion. It became impossible to develop all the scenes to their emotional height although they were intellectually satisfying. There is a lot of fuel poured on the fire, but no big explosion and no tears in the audience.

One of the first scenes in “Far from Heaven” is of beautiful, many-colored, falling leaves, signifying the end of a summer. One of the last scenes is of a gray stone wall, but next to it a springtime branch of white apple blossoms.

“Far from Heaven” has recently appeared on videocassette and DVD. (Submitted by: Senior English Students)

Reijo Heikkisen teos Aavoja ja vaaroja. Eino Leino ja kotiseutu ilmestyi Eino Leinon syntymäpäiväksi

Runoilija Eino Leinon syntymästä tuli 6. heinäkuuta 2003 kuluneeksi 125 vuotta. Suomalaiset tuntevat Leinon mm. Helkavirsien ja Nocturnen kuolemattomien säkeiden luojana. Hän oli uransa alussa varhaiskypsä runoilija, joka nopeasti kipusi kirjallisen Parnassomme huipulle, mutta elämänsä loppupuolella kirjaton ja karjaton vaeltaja. Boheemin maineestaan huolimatta hän oli myös poikkeuksellisen ahkera kirjoittaja, jonka kirjallinen tuotanto on hyvin laaja. Leino kirjoitti runojensa ohella kymmeniä romaaneja, näytelmiä, lukuisia teräviä pakinoita ja kritiikkejä sekä käänsi maailmankirjallisuuden klassikkoja suomeksi. Ennen muuta hänet tunnetaan kuitenkin runoistaan, jotka yhä puhuttelevat meitä suomalaisia. Turhaan häntä ei ole sanottu runoutemme ruhtinaaksi.

Dosentti Reijo Heikkisen kirjoittamassa Aavoja ja vaaroja. Eino Leino ja kotiseutu -teoksessa tarkastellaan Eino Leinoa ja hänen kotiseutuaan. Tämä näkökulma on jäänyt tähän mennessä Leino-tutkimuksessa varsin vähälle huomiolle. Poikasena Leino kolusi kotiseutunsa monissa paikoissa, kuunteli seudun vanhoja taruja, joista hän myöhemmin ammensi aiheita ja paikannimiä teoksiinsa. Hän oli tavattoman kiintynyt kotikontuihinsa, ennen muuta Hövelönlahden rantamiin, Paltaniemen vyöryviin törmiin ja Oulujärven Paltaselän aavoihin, joita hän purjehti ahkerasti veljeltään saamallaan purrella. Nämä joskus uhkarohkeatkin retket veivät hänet Paltaselän pohjoispuolisille rantamille, Varislahteen, Kiveksen salaperäisille raunioille ja Kivesjärven Virpelään. Kohteina saattoivat olla myös Kivesvaaran louhikot tai Melalahden kunnaat. Paitsi Oulujärvellä Eino Leino retkeili myös Vuokatilla, josta hän sai runsaasti vaikutteita seudun myyttisestä menneisyydestä. Ensimmäiset kouluvuotensa hän vietti Kajaanissa, jota hän on myös kuvannut teoksissaan.

Tämä Eino Leinon juhlavuoden kunniaksi julkaistu teos tarjoaa uuden näkökulman runoilija Eino Leinoon ja hänen värikkäisiin lapsuus- ja nuoruusvuosiinsa. Tekstiä elävöittävät lukuisat ennen julkaisemattomat mustavalko- ja värikuvat, jotka konkreettisesti havainnollistavat niitä maisemia, joissa Eino Leino vietti lapsuutensa ja sai niistä voimakkaita vaikutteita kirjalliseen tuotantoonsa.

Opetusministeriö on tukenut kirjan julkaisemista. Teoksen on kustantanut Oulun yliopiston Lönnrot-instituutti. Lönnrot-instituutin hinta teokselle on 25 euroa. (AHo)

Kirjamyynti:
Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Lönnrot-instituutti/julkaisutilaukset PL 51, 87101 Kajaani, puh. 08-632 4611/,fax 632 4614 (Mervi Paasi).

Oulun yliopiston Lönnrot-instituutti järjesti kokousretken kulttuurihistorialliseen Ärjänsaareen 19. elokuuta. Johtokunnan ja työntekijöiden lisäksi Ärjään tutustuivat instituutin tukihenkilöt. Instituutin johtokunta teki hyviä päätöksiä Eino Leinon kulttuurimaisemassa. Dosentti Reijo Heikkinen kertoi saaren kulttuurihistoriasta ja luonnosta. Lisätietoja saaresta löytyy Lönnrot-instituutin julkaisusta Ärjä - Oulujärven helmi. (AHo)

Syyslukukausi on pärähtänyt käyntiin myös avoimessa yliopistossa. Muutama nopea kampuslainen ehtii vielä mukaan seuraaviin kokonaisuuksiin:

Opetushallinnon perusteet ja johtaminen 15 ov

Varsinaisten opintojen päälle avoimessa yliopistossa pääsee tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa. Saa avaruutta ajatuksiin ja jaettuja kokemuksia elämästä.

Toimi nyt ja kilauta kesäyliopiston toimistoon p. (08) 6133058 tai kiidä paikan päälle! (MHä)

Valtakunnalliset opintoasiainpäivät järjestetään Oulun yliopiston isännöimänä Kajaanissa Kaukametsän salissa 2.–3.10.2003. Näiden vuosittain pidettävien päivien järjestelyvastuut kiertävät yliopistoittain ja tänä vuonna päivien järjestäjänä on Oulun yliopisto. Edellisen kerran Oulun yliopisto järjesti päivät Oulussa kesällä 1990.

Kyseessä on valtakunnallinen yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen ja opetusministeriön opintoasioiden neuvonnasta, hallinnosta ja suunnittelusta ja opintojen tukipalveluista vastaavien henkilöiden tapaaminen. Päivien teemoina on ollut yliopistojen opetukseen ja sen kehittämiseen sekä hallintoon liittyviä ajankohtaisia ja yhteisiä asioita, joita on käsitelty sekä alustusten että ala- tai aihekohtaisten ryhmätyöskentelyjen avulla.

Nyt Kajaanissa järjestettäville päiville on ilmoittautunut noin 300 osallistujaa. Opetusministeriö on antanut yliopistolle opetuksen ja tutkimuksen lisäksi uudeksi toimintamuodoksi yhteiskunnalliset palvelutehtävät, sisältäen myös alueellisen toiminnan. Järjestämällä päivät Kajaanissa Oulun yliopisto haluaa korostaa laajaa toiminta-aluettaan ja nostaa osallistujien tietoisuuteen sen seikan, että Oulun yliopistolla on jo pitkään ollut toimintaa myös Oulun ulkopuolella, pisimpään juuri Kajaanissa.

Tänä vuonna Opintoasiainpäivien teema on Yliopisto ei sammaloidu – Tutkinnonuudistukset ja oppimisen edistäminen sekä opetuksen kehittämisen uudet tukipalvelut.

Päivien ohjelmassa on haluttu tuoda esiin yliopistojen kannalta juuri nyt keskeisiä kehittämisasioita tutkinnonuudistamisesta ja oppimisen edistämisestä. Ohjelma jakaantuu pyydettyihin alustuksiin ja vaihtoehtoisiin ohjattuihin työpajoihin. Oulun yliopiston on jo vuosia ollut edelläkävijä opetuksen kehittämisessä, joten tämä aihepiiri on voimakkaasti esillä myös näiden päivien aikana.

Torstaina 2.10. päivillä käsitellään tutkintouudistukseen liittyviä asioita. Ohjelmassa on mm. professori Matti Klingen esitelmä "Suomen yliopistotutkintojen kehitys ennen 1970-lukua" ja luontevana opetusneuvos Anita Lehikoisen (Opetusministeriö) esitelmä "Uusi kaksiportainen tutkintorakenne".

Perjantaina 3.10. teemana on "Opetuksen kehittämisen uudet tukipalvelut" ja näitä asioita käsitellään erilaisissa työpajoissa, joiden aiheita ovat mm. "Opiskelijasta omatoiminen tiedeyhteisön jäsen", "Oppimiskeskus opetuksen ja oppimisen tukipalvelujen tuottajana", "Opetuksen laatu" ja "Opetuksen mitoitus".

Syksyn satoa Kajaanin kampuksella. Keväällä professori Aili
Heleniuksen lahjoittama Antonovka-omenapuu tuotti jo
tänä syksynä ensimmäiset omenansa, joista osallisiksi
pääsivät jo omenavarkaatkin.

Venäjän kulttuurin ja kielen koulutus esittää:


LUENNOT SYKSYLLÄ 2003



29.-31.8.	Venäjän historia (v. 890-1917)
13.9.		FL Mari Isoaho (Oulun yliopisto)


26.-28.9.	Venäläinen elokuva:
	"Avantgardea, terroria, realismia ja vodkaa - venäläinen elokuva
	tsaarista Putiniin"
		Dokumenttielokuvaohjaaja Jari Kokko

17.-19.10.	Venäjän maantiede:
	"Maantieteelle Venäjä ei voi mitään - Venäjän maantieteen peruskurssi"
		FL Antti Helanterä ja FM Veli-Pekka Tynkkynen (Helsingin yliopisto)

31.10-2.11.	Political History of Russia in the XX century
		Ph.D. Sergei Verigin (Petrozavodsk State University)


14.-16.11.	The Riddle of Russian Theatre
		Ph. D. Milda Bredikyté (Oulun yliopisto)

28.-30.11.	Ortodoksinen uskonto ja venäläisyys
		FK Viktor Paaso (Karjalan tasavallan opettajien täydennyskoulutusinstituutti)


Luennot perjantaisin klo 17-21, lauantaisin klo 10-18 ja sunnuntaisin klo 10-18 Intellissä.
Muutokset mahdollisia!

		VAPAA PÄÄSY!

Lisätietoja hankkeen kotisivuilta osoitteessa: http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/venaja/index.htm