Kajaanin kampuksen tiedotuslehti

SYYSKUU 2001

Lukuvuoden avajaiset

Oulun yliopiston Kainuun yksiköiden lukuvuoden 2001–2002 avajaisia vietettiin Kajaanissa torstaina 13.9.2001. Leijonaliput liehuivat tihkusateessa ja kampuksen portinpieltä koristi upouusi kyltti: Oulun yliopisto, Kajaanin kampus. Myös rakennuksiin oli viikolla saatu nimet.

Vain kaksi päivää aiemmin oli USA:ssa toteutettu historian tähän asti hirvittävimmät terroriteot, joiden uhrien määrää ei vielä tiedetä. Avajaisjumalanpalvelus aloitettiin hiljaisella hetkellä uhrien muistoksi ja heidän omaistensa tueksi. Yhteisen esirukouksen lukivat normaalikoulun oppilaat Essi Kautto ja Teemu Mustonen. Rukouksen välissä laulettiin samaan teemaan sopiva virsi 501, Siunaa koko maailmaa.

Jumalanpalveluksen puitteissa oli palattu satavuotisjuhlien jälkeen normaalivuoteen emmekä marssineet kirkkoon kulkueena kuten edellisenä vuonna. Jumalanpalveluksessa saarnasi pastori Taina Manninen ja urkuja soitti kanttori Erkki Tyni. Lisäksi urkumusiikkia esitti musiikinopiskelija Essi Takkinen, Juuso Kopperoinen lauloi ja evankeliumitekstin luki normaalikoulun oppilas Topi Turunen

Jumalanpalveluksen jälkeen rehtori Lauri Lajunen, dekaani Maija Fredrikson ja varadekaani, yksikön johtaja Juhani Suortti tapasivat yksikön uudet opiskelijat ja opiskelijat kirjoittivat nimensä yliopiston nimikirjaan.

Varsinainen avajaisjuhla oli samalla professori Pertti Yli-Luoman virkaanastujaistilaisuus. Hänen esitelmänsä aiheena oli tunneälyn merkitys oppimisprosessissa. Aihe sopi erinomaisesti uusille kasvattajaksi ja opettajaksi opiskeleville, kuulijoille tuli selväksi, että turvallinen koti- ja oppimisympäristö vahvistavat oppilaan itsetuntoa, aktivoivat oppimista ja parantavat oppimistuloksia. Aiheesta on Kampuslehdessä toisaalla enemmän.

Rehtori Lauri Lajusen aloitti avajaispuheensa vakuuttamalla, että Oulun yliopisto tuntee vastuunsa alueellisessa kehittämistyössä ja arvostaa sitä, että Kainuussa erityisesti Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta pitävät yliopistoa yhtenä tärkeimmistä yhteistyökumppaneistaan. Korkeakoulutuksella on Kainuussa pitkät ja kunniakkaat perinteet – vuosi sitten juhlimme opettajankoulutusyksikön 100-vuotista taivalta. Perinteet ja historia ovat tärkeitä ja niistä meidän kannattaa olla aidosti ylpeitä, mutta ne myös velvoittavat. Aikaisemmilla saavutuksilla ja osaamisen tasolla ei tulevaisuutta kuitenkaan rakenneta.

Puheessaan Lajunen kosketteli myös globalisaation ja uuden koulutus- ja viestintäteknologian sekä sen laajamittaisen käyttöönoton yliopistoille ja koko kansalliselle koulutusjärjestelmälle tuomia uusia haasteita. Suomeen on tulossa ulkomaalaisia yliopistoja, joissa opetus on maksullista, mutta joiden tutkintoja ei Suomessa hyväksytä, joskin niihin voi hakea opetusministeriöltä rinnastuksen suomalaisiin tutkintoihin. On kuitenkin syytä kysyä ketkä hakeutuisivat yksityisiin, maksullisiin yliopistoihin opiskelemaan Suomessa, kun valtion yliopistoissa opiskelu on maksutonta.

Lopuksi rehtori Lajunen vakuutti, ettei hän ole esittämässä Suomen yliopistoihin lukukausimaksuja – tämä oli ilmeisesti viittaus Helsingin yliopiston rehtorin esitykseen koulutusseteleistä, joilla opiskelijat maksaisivat lukukausimaksun.

Avajaisjuhlaan sisältyi myös monta kaunista musiikkiesitystä, joissa esiintyivät normaalikoulun opettajat ja kuoro, Pietari Säily (viulu) ja Jenni Hämäläinen (piano) sekä Eija-Riitta Airo-Karttunen (laulu), Ossi Säily (piano) ja avustajana Sonja Blomster (sello). Mira Haapala lausui Miroslav Holubin runon Napoleon ja Antti-Jussi Pölkki esitti opiskelijoiden puheenvuoron lyhyesti ja ytimekkäästi. (KI)

Avajaispuhe

Rehtori Lauri Lajunen

Oulun yliopistossa me tunnemme vastuumme alueellisessa kehittämistyössä ja arvostamme sitä, että Kainuussa erityisesti Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta pitävät meitä yhtenä tärkeimmistä yhteistyökumppaneistaan. Korkeakoulutuksella on Kainuussa pitkät ja kunniakkaat perinteet – vuosi sitten juhlimme opettajankoulutusyksikön 100 vuotista taivalta. Perinteet ja historia ovat tärkeitä ja niistä meidän kannattaa olla aidosti ylpeitä, mutta ne myös velvoittavat. Aikaisemmilla saavutuksilla ja osaamisen tasolla ei tulevaisuutta kuitenkaan rakenneta. Muuttuvassa yhteiskunnassa jokaisen organisaation on osoitettava ja hankittava tarpeellisuutensa yhä uudelleen ja uudelleen – paikalleen ei voi jäädä. Kajaanin yksiköiden toimintamalleja ja rakenteita on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Toiminnassa on tapahtunut ilahduttavan paljon myönteistä kehitystä. Oulun yliopiston Kajaanin kampus on vahvistanut entisestään asemaansa arvostettuna koulutus- ja tutkimusyhteisönä. Uusitulla rakenteella ja toimintatavoilla on pystytty vastaamaan Kainuun kehittämishaasteisiin entistä paremmin ja hyödyntämään EU:n rakennerahasto-ohjelmia. Yhteistyötä on laajennettu mm. Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen sekä ammattikorkeakoulun kanssa. Lähialueyhteistyö Venäjän kanssa on myös vahvistunut ja uusia avauksia Kiinan yliopistoihin ollaan synnyttämässä. Kajaanin kampuksella on myös selvä säteilyvaikutuksensa muihin Kainuun kuntiin, mistä hyvä esimerkki on Kehittämiskeskuksen biotekniikan laboratorio Sotkamossa. Tulevaisuutta on myös pohdittu yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa ja sen tuloksena on valmistunut Suomen ensimmäinen alueellinen korkeakoulustrategia. Yliopisto pystyy lähivuosina myös panostamaan Kajaanin yksiköiden toimintaan enemmän kuin aikaisempina vuosina osoittamalla yksiköille ns. tulevaisuuspakettirahaa.

Kainuun edelleen kehittäminen vaatii määrätietoista elinkeinopolitiikkaa sekä alueen vetovoimaisuudesta ja viihtyvyydestä huolehtimista. Pelkästään koulutukseen ja teknologiaan satsaaminen eivät riitä; vasta tasokkaat palvelut, viihtyisä asuinympäristö, hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä monipuolinen ja tasokas kulttuuritarjonta takaavat lopullisen menestyksen. Olennaista tulevaisuuden kannalta on aikaansaada kehityspanostuksilla osaamisen tasossa kasvua, ja sen tulee näkyä mm. uutena yritystoimintana, uusina tuotteina ja parempina palveluina. Liian laajalla rintamalla eteneminen ei onnistu – resurssit ja osaaminen sirpaloituvat ja kehittämishankkeet jäävät pieniksi. Uutta on kuitenkin löydettävä. Vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen on olennaista. Yliopistotoiminnan kannalta ne ovat kirjoitettu Kajaanin korkeakoulustrategiaan. Nyt on strategian toimeenpanon aika. Tässä ei tule aikailla. Strategiatyöryhmä tunnisti kasvavien toimialojen ja elinkeinostrategian näkökulmasta yliopistollisessa koulutuksessa ja tutkimuksessa mm. seuraavat aukot: yliopistollisen koulutuksen puute elektroniikassa, informaatioteknologiassa, matkailussa ja liiketoimintaosaamisessa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan puute informaatioteknologian uusilla osaamisalueilla. Kajaanin kehittämiskeskus on käynnistänyt toimenpiteet omalta osaltaan kärkihankkeiden toteuttamiseksi.

Kajaanin kehittämiskeskuksen toiminnalle ulkopuolinen rahoitus on elinehto. Kehittämiskeskuksessa kokonaismäärärahoista ulkopuolinen rahoitus on ollut noin 90%. Henkilörekrytoinnissa on esiintynyt ongelmia lähinnä kahdesta syystä: yliopiston kautta tuleva valtion suora rahoitus on ollut niukkaa ja useissa hankkeissa rahoitus on ollut sirpaleista ja lyhytkestoista. Koulutus ja tutkimus on aina pitkäjänteistä toimintaa, joka vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Myös varsinaiset tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Epävarmoihin "pätkätöihin" on vaikeaa rekrytoida pätevää henkilökuntaa ja sitoutuminen saattaa jäädä huonoksi, jos tulevaisuus on jatkuvasti epävarmaa. Tavoitteemme on nyt palkata avainhenkilöt joko pysyvästi tai riittävän pitkillä palvelussuhteilla. Siihen antaa mahdollisuuden yliopiston oman rahoituksen lisääntyminen aluekehitystoimintaan sekä korkeakoulustrategiassa esitetyt linjaukset laajoista koulutus- ja kehittämishankkeista.

Koulutus- ja tutkimushankkeet vaativat pitkäkestoista sitoutumista kaikilta hankkeeseen osallistuvilta osapuolilta. Esim. Sotkamossa biotekniikan laboratorion toimintaympäristössä tapahtui merkittävä muutos Valion lopettaessa siellä toimintansa. Tämän seurauksena olisi ollut täysin väärin lopettaa myös biotekniikan laboratorion toiminta, sillä nyt laboratoriota tarvitaan entistä enemmän, kun Sotkamon työpaikoista osa katoaa meijerin lopettamisen myötä. Biotekniikan laboratorion päämääränä on synnyttää uutta yrittäjyyttä, uusia tuotteita ja uusia työpaikkoja Sotkamoon. On selvää, että rakennerahojen käyttöön liittyy aina riski, ettei hankkeille asetettuja tavoitteita saavutetakaan. Se riski on kuitenkin otettava - jos mitään ei yritä, ei mitään myöskään saa aikaan. Heikko sitoutuminen ja niukka rahoitus eivät edistä päämäärien saavuttamista.

Korkeakoulustrategiaan liittyen Kehittämiskeskus on laatinut hankkeiden käynnistämiselle sekä toiminta- että rahoitusohjelman ja käynyt neuvotteluja rahoittajien kanssa. Näihin hankkeisiin yliopisto on varannut tulevaisuuspakettirahaa osarahoituksena. Kärkihankkeiden osalta digitaalisen median maisteriohjelma on käynnistynyt. Muiden hankkeiden osalta hakemukset on jätetty ja ne ovat käsittelyssä. Näitä ovat sähkötekniikan DI-koulutus, tietojenkäsittelytieteiden koulutus, Dime-luokan varustus, ohjelmistotuotannon maisteriohjelma ja VTT:n laboratorion käynnistyshanke. Nyt yliopisto odottaa myönteisiä rahoituspäätöksiä myös muilta osapuolilta, jotta hankkeet saadaan käynnistetyiksi suunnitellulla tavalla.

Globalisaatio ja uusi koulutus- ja viestintäteknologia sekä sen laajamittainen käyttöönotto tuovat yliopistoille ja koko kansalliselle koulutusjärjestelmälle uusia haasteita. Erityisesti Yhdysvallat ovat vaatimassa GATS-neuvotteluissa myös koulutuspalveluiden vapaata kilpailua. Suomessa uudistetun yliopistolainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla maksutonta ja maksuttomuus koskee myös Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita. Lisäksi vain laissa määritellyillä yliopistoilla on oikeus antaa suomalaisia akateemisia tutkintoja ja vain opetusministeriön hyväksymillä koulutusaloilla. Ulkomaiset yliopistot ovat jo tulleet Suomenkin koulutusmarkkinoille tarjoamalla verkon kautta virtuaaliyliopisto-opetusta. Lisäksi ensimmäinen ulkomaalainen yliopisto aloittaa toimintansa Suomessa, kun yhdysvaltalainen Prestonin yliopisto aloittaa toimintaansa Kittilässä. Pääkaupunkiseudulla taas puuhataan kansainvälisen it-yliopiston perustamista. Suomessa voi siis nykysäädösten mukaisesti toimia myös yksityisiä yliopistoja, jotka kattavat toimintansa perimällä lukukausimaksuja. Sen sijaan ne eivät saa toimintaansa valtion rahoitusta ja niillä ei ole oikeutta myöntää suomalaisia tutkintoja. Jos ne sen sijaan toimivat ulkomaalaisten yliopistojen filiaaleina Suomessa, ne voivat myöntää omia tutkintojaan ja diplomejaan. Yksityissektorilla muodollista pätevyyttä tärkeämpi on henkilön oma osaaminen ja taidot, jolloin opetusministeriön hyväksyntä tutkinnoille ei ole välttämätöntä. Sen sijaan julkisen sektorin virkoihin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto, näillä tutkintotodistuksilla ei ole käyttöä ilman opetusministeriön hyväksyntää. Prestonin yliopiston tutkinnot ovat Yhdysvalloissa tunnustettuja vain sen omassa osavaltiossa, ei muualla. Tutkinnon suorittaneella on kuitenkin oikeus anoa opetusministeriöltä suorittamansa tutkinnon rinnastusta suomalaisen tutkinnon kanssa. Jos esim. joku tunnettu ulkomainen yliopisto kuten esim. MIT tai Harvardin yliopisto, perustaisi Suomeen toimipisteensä, opetusministeriö tuskin voisi olla tunnustamatta näitä tutkintoja. On kuitenkin syytä kysyä ketkä hakeutuisivat yksityisiin, maksullisiin yliopistoihin opiskelemaan Suomessa, kun valtion yliopistoissa opiskelu on maksutonta. Esim. it-alalla aloituspaikkoja ylioppilasikäluokkaan nähden yliopistoissa on niin paljon, että lähes kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan. Sen sijaan esim. kasvatustieteissä tai humanistisissa tieteissä saattaisi löytyä kysyntää Suomessa maksulliselle koulutukselle, kun vain joka neljäs tai viides hakija pääsee opiskelemaan näitä tieteitä. Selvä merkki tästä on mm., että tyypillinen avoimen yliopiston opiskelija on nykyisin yhä nuorempi, noin 20 - 24 vuotias nainen. Opetusministeriössä on aloitettu pohdinta miten tulisi suhtautua koulutuspalvelumarkkinoiden vapauttamiseen. Mitä hyötyä tai haittaa sitten koulutuspalveluiden vapauttamisesta seuraa? Esteitä ulkomaalaisen yliopiston tulolle Suomeen ei näytä olevan, mutta suomalaiset yliopistot eivät sitä vastoin voi lähteä kansainväliseen kilpailuun mukaan, koska suomalaiseen yliopistotutkintoon johtava koulutus on maksutonta riippumatta missä koulutus annetaan. En ole esittämässä Suomen yliopistoihin lukukausimaksuja, mutta edellä esitettyyn problematiikkaan on opetusministeriön lähiaikoina löydettävä selkeät linjaukset.

Arvoisa juhlayleisö!

Haluan toivottaa Kajaanin kampuksen koko henkilökunnalle ja opiskelijoille hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta 2001-2002!

Tunneälyn merkitys oppimisprosessissa

(Lapsen varhaiset tunnesiteet oppimisen perustana)

Pertti V.J. Yli-Luoma, FT, KT

Professori

Tunneäly tai emotionaalinen oppimisympäristö on tässä johdettu Bowlbyn (1988) kiintymysteoriasta. Se on löytänyt paikkansa ainakin kehityspsykologiassa (Flavell 1985), mutta myös kasvatuspsykologiassa on löydettävissä sovelluksia (Yli-Luoma 1990, Barret & Trevitt 1991).

Tutkimuksessa selvitellään viides- ja kuudesluokkalaisten oppimista tunneälyllisestä perspektiivistä. Tunneälyllinen perspektiivi määritellään Bowlbyn (1988) tapaan kahden yksilön välisenä tunnesiteenä. Tunnesiteitä katsotaan olevan ainakin kolmea tyyppiä: Turvallinen, ambivalentti (epävakaa) ja torjuva. Tämä tunneside saa ensimmäisen perustansa lapsi-äiti-suhteesta, jolloin sitä tavallisesti tulkitaan ensisijaiseksi tunnesiteeksi. Tämän ensisijaisen tunnesiteen pohjalle perustetaan myös ns. toissijaiset tunnesiteet, joita yksilöllä myöhemmin on. Koulussa esimerkiksi opettaja voi olla tällainen toissijainen kiintymyskohde lapselle. Yleensä toissijaiset suhteet on tulkittavissa kavereina. Äiti, isä tai joku muu läheinen henkilö toimii kehittyvälle lapselle siis ensisijaisena kiintymyskohteena.

Lapsen (oppilaan) toissijaiset tunnesiteet perustuvat ja riippuvat varsin pitkälle siitä, millainen ensisijainen side on laadultaan. Laadullisesti näitä siteitä tarkastellaan kolmen laadullisesti erilaisen kiintymyskategorian avulla, joita ovat: Turvallinen, epävakaa tai torjuva kiintymyssuhde.

Turvallinen kiintymyssuhde on sellainen, minkä lapsi (yksilö yleensä) kokee turvalliseksi, auttavaiseksi ja rakastavaksi. Koska yksilöä arvostetaan, rakastetaan ja autetaan, niin tämä kokee olevansa myös sen arvoinen, mistä seuraa, että tällaisessa työympäristössä kehittyy vahva itsetunto. Mielenkiintoisinta on kuitenkin, että tällainen ympäristö aktivoi yksilön tutkivaan toimintaan (vrt. sisäinen motivaatio).

Ambivalentti (epävakaa) kiintymyssuhde taas on sellainen, missä yksilö ei ole oikein tietoinen rakastetaanko häntä vai ei. Toisinaan tuntuu siltä, mutta toisinaan tuntuu taas päinvastaiselta. Tästä epävarmuudesta johtuen yksilölle kehittyy myös epävarmuus toimintaympäristöstään ja siitä arvostetaanko häntä vai ei. Tämä puolestaan johtaa siihen, että yksilöllä on selvästi heikompi itsetunto kuin edellisessä kategoriassa. Tämän tyyppinen tunneside aktivoi yksilössä toiminnan, jolla hän pyrkii parantamaan tunnesidettään. Koulussa esimerkiksi tämä toiminta voi olla oppilaan halu tulla huomioiduksi, mihin pyritään vaikkapa häiriökäyttäytymisen avulla.

Kolmas kategoria on torjuttu yksilö eli yksilö kokee, että hänet yleensä torjutaan. Hän ei yleensä koe, että häntä rakastettaisiin tai autettaisiin. Yksilö kokee työympäristönsä turvattomaksi, jossa häntä ei rakasteta eikä arvosteta. Työskentely tällaisessa ympäristössä johtaa yleensä siihen, että yksilöllä on erittäin heikko itsetunto ja hänessä aktivoituu vähitellen ns. protestikäyttäytyminen. Protesti siitä, että ympäristö on sellainen, jossa ei haluaisi olla. Koulussa protesti ei välttämättä ilmene häiriökäyttäytymisenä, vaan saattaisi paremminkin johtaa siihen, että oppilas hiljenee ja alkaa pinnata koulusta (poissaolot).

Tässä tutkimuksessa on lähtökohtana yllä kuvatut kolme tunnesiteisiin perustuvaa kategoriaa, joita siis pidetään oleellisina emotionaalisen oppimisympäristön luomisen kannalta. Asiaa on tutkittu viides- ja kuudesluokkalaisten avulla, joita tutkimuksessa on 508 oppilasta eri puolilta Suomea, Oulusta Helsinkiin.

On syytä vielä korostaa, että turvallinen oppimisympäristö aktivoi oppijassa tiedonhankintaprosessin. Ambivalentti oppimisympäristö aktivoi etsivän käyttäytymisen eli miten työympäristö saataisiin paremmaksi eikä siis aktivoi oppilasta tiedonhankintaprosessiin. Torjuva oppimisympäristö aktivoi protestikäyttäytymisen, mikä tarkoittaa, että sellaisessa ympäristössä ei ole mukava olla, vaan siitä on päästävä pois.

Oppilaita, jotka kokevat oppimisympäristönsä joillakin näistä kolmesta tavasta, jakaantuvat Suomessa tutkimuksen mukaan seuraavasti (ks. Kuvio 1 ja Kuvio 2).

Koti lähettää kouluihin oppilaita, joista 52% kokevat kotinsa emotionaalisen ilmapiirin turvalliseksi, 39% heistä on epävarmoja ja 9% kokee kotinsa torjuvaksi emotionaalisesti.

Koulussa taas 12% oppilaista ovat oppimisympäristöön nähden vaikeimpia tapauksia. 47% on sellaisia oppilaita, jotka kokevat työympäristönsä ambivalenttina eli nämä oppilaat tekevät tavallisesti muuta kuin oppivat. Opettajan kannalta ihanneoppijoita on 41% (turvallinen tunneside, aktivoituu helposti oppimisprosessiin).

Näiden oppilaiden itsetunnon vahvuus jakautuu seuraavasti (Ks. Kuvio 3 ja Kuvio 4). Itsetunto on tilastollisesti erittäin merkittävästi (p<0.001) erilainen eri tunneälyryhmässä.

Koska jo teoreettisesti väitettiin, että tunneälyryhmä, turvalliset, myös aktivoituu helpoiten oppimisprosessiin, niin tutkimuksessa haluttiin myös testata tätä seikkaa. Aineiston avulla suoritettiin polkuanalyyttinen LISREL-ajo, jonka tulokset ovat nähtävissä Kuviossa 5. Sen mukaan opettajan paras tapa aktivoida oppilaansa oppimisprosessiin on tunneälypohjainen työympäristö, jossa opettaja ensisijaisesti pyrkii vahvistamaan oppilaittensa itsetuntoa, mikä johtaa sisäiseen motivointiin ja sitä kautta itse oppimisprosessiin ja koulumenestykseen.

Opettajan paras didaktinen työkalu on siis oppilaastaan pitäminen siten, että myös oppilas sen kokee sellaisena. Tämä aktivoi oppilaan tiedonhankinta- prosessin, mikä sitten johtaa koulumenestykseen. (Ks. Kuvio 6)

Koulummenestystä eri tunneälyryhmissä on esitelty Kuviossa 6.Kuvion mukaan koulumenestys on erilainen eri tunneälyryhmissä eli emotionaalinen oppimisympäristö tuottaa parasta oppimista näistä kolmesta tunneälyryhmästä (OneWayANOVA, F=8.14, p<0.001, koti)( OneWayANOVA, F=3.05, p<0.05, opettaja).

On syytä huomata, että kodin osuus on joskus jopa oleellisempi kuin opettajan, mikä merkitsisi, että myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä pitäisi vahvistaa tällaisen oppimisen näkökulmasta.

Lähteet
Barret, M.& Trevitt, J.1991. Attachment Behaviour and the School Child. London: Tavistock/Routledge.

Bowlbyn, J. 1988. A Secure Base. Parent-Child Attachment abd Healthy Human Development. New York: Basic Books Inc.

Flavell, J. 1985. Cognitive development. Englewood Cliffs: Prentice-Hall Inc.

Yli-Luoma, P. 1990. Predictors of Moral Reasoning. Stockholm: Almqvist Wiksell International.

Yli-Luoma, P. 1990. Attachment Theoretical Predictors of School Behaviour. Teoksessa From Metascience to Educational Policy (Ed. Yli-Luoma) Helsingin yliopisto: Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja Research Bulletin 94.

Työtiimikö tarpeellinen – valmennusapuako KOKYn joukkuepeliin?

Syksyn alkaessa kokoonnuimme työyhteisön kehittämiskoulutukseen normaalikoulun juhlasaliin. Kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen tyrkkäsi meitä keskustelemaan aivan konkreettisin esimerkein siitä, mihin tiimit voisivat työyhteisössämme olla avuksi. Aivonystyrämme ohjattiin pähkäilemään, mihin asioihin tiimi voisi tuoda parannusta organisaatiossamme ja missä rajapinnoissa muutostarpeet sijaitsevat? Osallistujien mielestä yhteisössämme tarvittaisiin mm.:

tietämyksen laventamista

tasa-arvoisuuden kokemista

pohtimista, kenellä ja missä määrin on päätöksentekovaltuuksia

sitoutumista kehittämistyöhön

kokonaisuuden hahmottamista (visioita, strategioita?)

opiskelijoiden näkökulman esillä pitämistä.

Joku kaipasi keskustelua tiimi-sanan etymologiasta. Toinen taas mietti tiimin kokoonpanon ja tehtävän määrittelyä. Aika ajoin pilkisti myös huoli siitä, miten yksikkö näkyy ulospäin. Piristävän lisän keskusteluihin toivat uudet liikuntapedagogit, jotka olivat aloittaneet työskentelynsä kampuksella tänä syksynä. Heidän yhteinen toivomuksena oli, että olisi mahdollisuus ohjatusti tutustua yksikön eri henkilöstöryhmiin ja heidän työtehtäviinsä.

Työyhteisön kehittäminen tulisi olla jatkuva ja tasa-arvoinen prosessi, mitä kuvastaa mm. se, että tiimi työskentelee ilman hierarkkisia valtasuhteita. Monessa puheenvuorossa tuli esille yhteisen hyvän ajatus: koko yksikkö tulisi nähdä toisiaan täydentävänä tiiminä, jossa erilaiset mielipiteet ja työskentelytavat ovat voimavara ja rikkaus – ei este itse kunkin kehittymiselle ja toimimiselle. Nyt kun opetussuunnitelma on koottu, olisi kai syytä seurata sen ala- ja ainekohtaista onnistumista ja parantaa eteen tulevia epäkohtia.

Koulutusaamun jälkeinen katugallup osoitti, että moni meistä oli kokenut hypänneensä liikkuvaan junaan, jossa toimittiin (keskusteltiin ryhmissä) aika ajoin ilman hyödyllistä päämäärää. Osallistujien mielessä lienee kummitellut sitoutumisen ajatus: jotta työskentely aivan OIKEASTI lähtisi liikkeelle ja siitä olisi jotakin hyötyä, pitäisi olla sitoutunut tiimiytymisen ajatukseen. Saimme tietoa siitä, että tiimejä syntyy sekä luontaisten vuorovaikutussuhteiden vallitessa että virallisemmin työtehtävien nimissä. Luontaisesti syntyneitä tiimejä meillä kampusalueella on ollut. Jatkossa olisi ensiarvoisen tärkeää pohtia, onko koko organisaation tiimiytyminen tarpeellista tiettyjen työtehtävien ympärille. Miten muodostaa asiantuntijatiimejä niin, että kukaan ei koe jäävänsä ulkopuolelle?

Paikalla oli noin 25-30 hallinnon, opetuksen ja tutkimuksen edustajaa. Toinen kehittämiseen liittyvä haaste olisi saada kaikki mukaan: Kun Kaija lähetti kutsun koulutukseen, hän tarkoitti varmasti, että kehittämistyöhön (=päänavaus koulutustilaisuudessa) lähtisi mukaan KOKO yksikön JOUKKUE! Toivottavasti reilu, tehokas ja tarpeellinen peli pelataan seuraavan kerran silloin, kun pelillä on mielekäs tehtävä ja voimistuva joukkuehenki – päämäärä siitä, että Kajaanin yksikköä kehitetään yksissä tuumin. Pelin pelaamiseen, sääntöjen muovaamiseen ja pelityyliin tarvitsemme toki ulkopuolista valmentajaa, jota voisi nimittää vaikkapa tiimitutoriksi. (AM)

Kajaanin opettajankoulutusyksikköön pääsykokeisiin osallistuneista miehistä opiskelupaikan sai puolet pyrkijöistä.

Helsingin Sanomat uutisoi 26.7.2001 mieshakijoiden kadosta opettajankoulutuslaitoksiin. Kajaanin osalta lehti väitti kaikkien pääsykokeissa olleiden miesten päässeen koulutukseen. Artikkeli aiheutti kummastelevia soittoja koulutukseen pyrkineiltä.

Kajaanista kirjoitettu vastine ei sopinut Helsingin Sanomiin, siispä tässä oikeat tiedot Kampuslehteen:

Opettajankoulutukseen hakeutuu edelleen liian vähän miehiä (HS 26.7.2001) artikkelissa oli hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä tietojen kesken olevan tallennusvaiheen otettuja tilastoja, jotka antavat artikkelin mukaan liian positiivisen kuvan Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön mieshakijoiden pääsymahdollisuuksista opiskelemaan. Oikeat luvut ovat seuraavat:

Kajaaniin haki valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta yhteensä 1003 pyrkijää, joista 1.sijaiseksi toiveekseen Kajaanin nimesi 369 hakijaa. Miehiä kaikista Kajaanin hakijoista oli 250 (24.9 %, mikä on opettajankoulutuslaitoksista korkein luku). Kajaanissa on opiskelupaikkoja luokanopettajakoulutuksessa 60. Pääsykokeisiin kutsuttiin yhteensä 240 hakijaa.

Pääsykokeisiin osallistui 195 pyrkijää, joista 39 oli miehiä. Pääsykokeet koostuivat kirjatentistä, ryhmätilanteesta, yksilöhaastattelusta sekä kolmesta valinnaisesta näytteestä: matematiikka, liikunta ja äidinkieli.

Luokanopettajakoulutukseen hyväksytyistä 60 opiskelijasta 19 oli miehiä eli lähes kolmannes (31.6%).

Pääsykokeisiin osallistuneista miehistä opiskelupaikan sai noin puolet pyrkijöistä (48.7%).

Opiskelupaikan todella vastaanottaneet selvisivät lopullisesti kesän aikana HAREKin tiukassa valvonnassa. Tässä vaiheessa sitten oltiinkin jo toisessa todellisuudessa.

Anja Hongisto
Valintatoimikunnan sihteeri

Fuxisuunnistus 5.9.2001

Kajaanin opettajankoulutusyksikön perinteinen fuksisuunnistus järjestettiin keskiviikkona 5.9.2001.

Järjestäjinä toimivat tutorit ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Sää ei ehkä ollut kaikkein sopivin tällaiseen ulkoilutapahtumaan, mutta pieni sade ei tuntunut vauhtia hidastavan. Joukkueiden tehtävänä oli suunnistaa kartan avulla rasteille, joita oli siellä täällä kauniissa Kajaaninjoen maisemissa. Rasteilla suoritetuista tehtävistä sai pisteitä erinäisin perustein. Noin kuuden hengen äänekkäät joukkueet aiheuttivat kuulemma pientä kummastusta kaupungilla. Joukkueiden jäsenet oli sidottu varmuuden vuoksi yhteen mahdollisten eksymisten välttämiseksi.

Ensimmäisenä tehtävänä oli mennä paikalliseen ruokakauppaan, jossa jokaisen ryhmän henkilön oli ostettava yksi juoma. Yhden henkilön ostos sai olla korkeintaan puoli litraa. Lisäksi kaikilla ei saanut olla samanlaista tuotetta. Tämän jälkeen tulevia kasvatustieteen hamstereita pyydettiin perustelemaan juomavalintansa videokameran edessä. Ostetuista tarvikkeista valmistettiin seuraavalla rastilla booli, johon piti käyttää 1,5 litraa hankituista juomista. Joukkueen jäsenet saivat nauttia tätä herkkuboolia pillillä ajanottajan seuratessa vieressä sekuntikellon kanssa. Booleista taisi tulla varsin maukkaita, sillä tunnelma nousi joukkueissa huippuunsa. Semppa-teatterin rastilla koeteltiin suunnistajien luovuutta. Rastilla nähtiin mm. Ansan ja Taunon tapaan Suomi-leffan inspirointia, oopperaa sekä balettia, muusta puhumattakaan.

Matka jatkui, ja jonottaessaan seuraavalle rastille joukkueet pääsivät toteuttamaan hieman lapsekasta puoltaan. Aikansa kuluksi joukkueet leikkivät ja lauloivat monta leikkiä. Seuraavalla rastilla tehtävänä oli täyttää jätesäkit joukkueen yllä olevilla vaatteilla. Ja mitä täydemmiksi säkit tulivat, sitä enemmän joukkueet saivat pisteitä. Tästä tehtävästä suoriuduttuaan joukkueiden vastassa oli savolaisia tutoreita, jotka käskivät muodostamaan mahdollisimman korkean kasan. Rastihan oli siis Kainuun savolaisen osakunnan järjestämä. Savolaislaulut raikuivat ja plussia sateli osuvista savonkielisistä sutkautuksista. Lopuksi matka suuntautui Kauppatorille, missä lopultakin häämötti viimeinen rasti. Joukkueet olivat tässä vaiheessa vielä oikein hyvässä vireessä, sillä loistavista ja upeista tutoreista laulun tai runon keksiminen sujui erinomaisesti. Ohjelmaan kuului lisäksi yhteisiä leikkejä. Kerrassaan hienojen ylistyslaulujen jälkeen suunnistus jatkui kaupungin ravitsemusliikkeisiin ja ilta jatkui vielä pitkään. (Liisan tutor-ryhmä)

Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä käynnistyi 1.6.2001 Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti. Projekti kuuluu Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmaan ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Oulun lääninhallitus. Projekti toimii Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja se kestää lokakuun loppuun 2004.

Koulutusprojektin tavoitteet
Projekti vahvistaa liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa opettajankoulutusyksikössä. Lähivuosien tavoitteena on perustaa lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus- ja kehittämiskeskus Kajaanin yliopistokampukselle.

Kouluttaa sivuaineopintojen kautta liikunnan ja terveystiedon aineenopettajia yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa.

Kouluttaa opettajia, ohjaajia ja asiantuntijoita lasten liikuntaan, perheliikuntaan, soveltavaan ja terveysliikuntaan sekä terveyskasvatukseen.

Tuottaa, kokeilla ja mallintaa tutkimukseen pohjautuvia liikunta- ja terveyskasvatuksen toimintamalleja sekä koulutus-, ohjelma- ja liikuntamatkailupalveluja paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin.

Rakentaa liikunta- ja terveyskasvatuksen tietoverkko Kainuuseen. Tietoverkko rakentuu kouluista, päiväkodeista ja muista oppilaitoksista, urheiluopistoista, liikuntaseuroista sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistoista.

Lähtökohtia
Lasten ja nuorten heikentynyt fyysinen ja psyykkinen terveystilanne Kainuussa ja Itä-Suomessa edellyttää laaja-alaista kehittämis- ja koulutustoimintaa. Tähän työhön tarvitaan liikuntaan ja terveyskasvatukseen koulutettuja opettajia, varhaiskasvattajia ja ohjaajia, jotka työssään tavoittavat koko ikäluokan.

Peruskoulutuksen lisäksi tarvitaan monimuotoista lisä- ja täydennyskoulutusta, jossa terveyden edistämisestä kiinnostuneet opettajat voivat täydentää liikunta- ja terveyskasvatuksen opintojaan ja pätevöityä liikunnan ja terveystiedon opettajiksi, kouluttajiksi ja ohjaajiksi. Koulutuksella ennakoidaan tulevaa opettajapulaa sekä vastataan haasteeseen, jonka terveystieto perusopetuksen uutena oppiaineena tuo mukanaan.

Koulutuksen avulla välitetään lasten liikunta- ja terveyskasvatukseen liittyvää tutkimustietoa ja kokeilujen tuloksia sekä ohjataan kehitettyjen toimintamallien, ohjelmien ja menetelmien käyttöönottoa. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä yli 10 vuotta tutkittuja ja kehitettyjä toimintamalleja ovat: alle kouluikäisten ja perusopetuksen päivittäinen liikunta- ja terveyskasvatus, perheliikunta osana päiväkodin ja koulun yhteistyötä ja seikkailukasvatus. Terveystieto uutena oppiaineena edellyttää opetussuunnitelman ja oppimateriaalin kehittämistyötä.

Nykyaikainen koulutus ja yhteistyö edellyttää verkostoitumista ja informaatioteknologian hyväksikäyttöä. Tietoverkko palvelee koulutuksen markkinointia ja tiedottamista, tietopankin rakentamista ja käyttöä sekä verkko-opintojen suunnittelua ja toteuttamista. Projekti on mukana valtakunnallisessa kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaalihankkeessa (KasVi/liikunta).

Koulutuksen kohderyhmät
Projekti tarjoaa liikunta- ja terveyskasvatuksen opintokokonaisuuksia aiemmin perustutkinnon suorittaneille luokanopettajille, liikunnanopettajille, varhaiskasvattajille ja terveysalan ammattilaisille. Pienempiä opintokokonaisuuksia tarjotaan erilaissa yhteistyö- ja kehittämishankkeissa, liikuntamatkailuyrityksissä, seuratyössä ja terveysliikunnan parissa toimiville ohjaajille sekä alalle aikoville opiskelijoille.

Opinnot suunnitellaan siten, että opiskelija voi hyödyntää yliopistotasoiset opinnot eri oppilaitoksissa esim. luokanopettajan, varhaiskasvattajan, terveystieteiden ja liikuntatieteiden perustutkintoa suorittaessaan.

Projektin toimintaympäristö ja yhteistyötahot
Projektin pääyhteistyökumppanit ovat Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Projekti toimii opettajankoulutusyksikössä, jonka yhtenä painopistealueena on liikunta- ja terveyskasvatuksen kehittäminen. Opettajankoulutusyksikkö on jo pitkään tehnyt tiivistä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Yliopistojen välillä on jo vuonna 1994 solmittu koulutus- ja tutkimusyhteistyösopimus.

Projektin muita yhteistyökumppaneita ovat Kainuun kesäyliopisto, Kainuun Liikunta, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun kunnat/sivistys- ja perusturvatoimiala, Kajaanin elinkeinokeskus/liikuntapalvelut, Vuokatin urheiluopisto, Kainuun liikuntaseurat ja kansanterveysjärjestöt. Kansainvälisiä yhteiskumppaneita ovat Exeterin yliopisto Englannissa, Venäjän Karjalan Petroskoin pedagoginen yliopisto, opetusministeriö ja fyysisen kulttuurin, urheilun ja matkailun ministeriö.

Anneli Pönkkö
Koulutuspäällikkö
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
puh. 632 4737, 040 527 9140
sähköposti: anneli.ponkko@oulu.fi

Kuukauden henkilökuvassa Anu Piirainen

Kainuun kesäyliopistossa syyskuun alussa koulutussuunnittelijana työt aloittanut Anu Piirainen on peruskajaanilainen ja kainuulainen. Hän on syntynyt Kajaanissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Linnan lukiosta. Lukion jälkeen opinnot jatkuivat Kainuun terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Valmistuttuaan terveydenhoitajaksi Anu työskenteli hetken aikaa terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana Kuhmon terveyskeskuksessa.

Lama kuitenkin teki tuloaan ja vakituista virkaa ei löytynyt Kainuusta. Tämän johdosta Anu päätti hakeutua ulkomaille töihin. Töitä löytyi Saksasta Ratingenin kaupungista St. Marien Krankenhausista. Saksassa ja Ratingenissa vierähti vuosi sairaanhoitajana. Kotiseutu ja Kainuu kuitenkin veti puoleensa ja Anu palasi takaisin Suomeen.

Opiskelu kiinnosti edelleen ja opiskelupaikka löytyi Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Opiskeltuaan hallintotieteitä ja taloustieteitä Anu valmistui hallintotieteiden maisteriksi. Työpaikka löytyi Kainuun verotoimistosta, jossa Anu työskenteli verosihteerinä ja verotarkastajana elinkeinoverotuksen parissa.

Jo opiskeluaikana opetus ja koulutus alkoivat kiinnostaa yhteiskuntatieteilijää, joten siirtyminen koulutusmaailmaan koulutussuunnittelijaksi oli luonnollinen valinta. Kesäyliopistossa Anu laajaan tehtäväkenttään kuuluu vastuu avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelusta. Avoimessa kurssit ja opintokokonaisuudet alkavat syyskuun aikana, joten kiirettä on riittänyt. Alkukaaos on kuitenkin jo hallinnassa ja työtehtävät ovat olleet haastavia sekä vastanneet ennakko-odotuksia. Kiireisestä alkurysäyksestä huolimatta Anu on viihtynyt uudessa työtehtävässään kesäyliopistolla.

Henkilökohtaisia kontakteja kampukselle Anulla ei ollut ennen uuden työnsä aloittamista. Aikaisemmat käynnit ovat lähinnä rajoittuneet kirjaston käyttöön. Kampus ja täällä työskentelevät henkilöt ovat kuitenkin ottaneet uuden työntekijän hyvin vastaan. Anu on tavannut monia työstään innostuneita henkilöitä ja työn aloittaminen on ollut helppoa. Ilmapiiri on vaikuttanut vireältä. "On hieno työskennellä näin viehättävällä ja perinteikkäällä paikalla täällä Kajaanissa" kertoo Anu.

Tulevaisuudessakin Anu aikoo pysyä kainuulaisena. Puhdas luonto ja tila elää ovat asioita joita Anu arvostaa. Harrastuksiin kuuluvat mökkeily, luonnossa liikkuminen, marjastus, sienestys, kasvimaan hoito ja talvisin avantouinti. Elämänlaatu Kainuussa on parempi kuin suurissa kaupungeissa. (KT)

Fondelf-projektin metsä-, turismi- ja ohjausryhmän kokous Kainuussa 8-14.6.2001

Kainuun kehittämiskeskuksen hallinnoiman kestävän metsätalouden, bioenergian ja luontomatkailun kehittämis- ja oppimisprojekti Fondelfin kansainväliset ohjaus-, metsä- ja turismiryhmät kokoontuivat Vuokatissa, Vartiuksessa ja Kuhmossa 8.-14.6. Tapahtumiin osallistui yhteensä 48 henkilöä hankkeen yhteistyöalueilta Espanjasta, Ranskasta ja Ruotsista.

Yleistä
Fondelf on kansainvälinen kehitys- ja oppimisprojekti, jonka hankkeissa pyritään kehittämään toimintaa kestävän metsätalouden, bioenergian ja luontomatkailun aloilla. Hankkeiden tarkoituksena on alueellisen hyvinvoinnin edistäminen. Projektin yhteisenä lähtökohtana on ajatus metsästä uusiutuvana luonnonvarana, jonka hyödyntämisessä tulee huomioida monitavoitteisen metsien hoidon ja käytön tarpeet.

Fondelf-projektin kustannusarvio on 2,5 milj. euroa josta 1,6 milj. euroa rahoitetaan RECITE II ohjelman mukaisesti ERDF:n (European Regional Devolopment Fund) kautta. Projektin toteuttaminen on käynnistynyt helmikuussa 2000 ja se päättyy syyskuussa 2002. Projektin yhteistyökumppaneita ovat:

County Administrative Board of Värmland, Ruotsi
Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, Suomi
Conseil Général du Jura, Ranska
Consejo Comarcal de Maina Occidental, Calicia, Espanja
Consejeria de Agricultura y Medio Ambiente de Junta de Extramadura, Espanja

Projektiin osallistuvilla alueita yhdistäviä tekijöitä ovat harva asutus, metsien keskeinen merkitys ja monipuolinen luonto sekä rikas kulttuuriperintö. Kullakin yhteistyökumppanilla on lisäksi omia alueellisia yhteistyötahoja. Kainuussa yhteistyötahoja ovat: Kainuun liitto, Kainuun ympäristökeskus, Kainuun metsäkeskus, Kala- ja riistatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Te-keskus, Kainuun kalatalouden neuvontakeskus ja Hyrynsalmen kunta.

Kainuun osaprojektit
Kainuussa metsien monikäyttöön liittyviä projekteja on kaksi, joista toinen on koululaisille suunnattu kansainvälinen Eurooppalainen metsäleirikoulu. Metsäleirikoulu on järjestetty kaksi kertaa Fondelf hankkeen puitteissa Paltamon Melalahdessa toukokuussa 2000 ja 2001. Toinen Kainuun metsähanke on maamme metsien käytön osallistuvan suunnittelun esittely, alueellisen metsäohjelman päivityksen ja alue-ekologisen suunnittelun ja metsäsertifioinnin näkökulmasta.

Maakunnan luontomatkailuhankkeissa paneudutaan suojeltujen metsien kestävän matkailu ja virkistyskäytön suunnitteluun sekä virkistyskalastuksen edistämiseen ja kehittämiseen. Kainuun bioenergia hankkeissa on selvitetty metsänomistajien suhtautumista energianpuun tuotantoon sekä edistetty puuenergian käyttöä. Fondelfin bioenergia-alan asiantuntijoiden kokous pidettiin Kainuussa viime vuoden lokakuussa.

Kesäkuun seminaarit
Katinkullassa 10.6 kokoontuu Fondelf projektin kansainvälinen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä ovat edustettuna kaikki kansainväliset yhteistyötahot. Kokoukseen osallistui 19 osallistujaa.

Fondelf- projektin turismiryhmä aloitti seminaarinsa Kainuussa perjantaina 8.6. Kokoukseen osallistui kymmenen asiantuntijaa kaikista kumppanuusmaista sekä Metsähallituksen yhteistyökumppanit Kostamuksen luonnonpuistosta, tapaamisen teemana on pohjoisten alueitten luontomatkailu ja matkailun ympäristönäkökohdat. Pääosin seminaari vietettiin Kuhmon Vartiuksessa luonnonvaraisten eläinten tarkkailuun erikoistuneen ohjelmapalveluyrityksen tiloissa. Lisäksi ohjelmassa oli käyntejä matkailuyrityksissä mm. Vuokatin alueella sekä hirsitalotehtaalla.

Fondelfin metsäryhmän teknisten asiantuntijoiden kokous alkoi sunnuntaina 10.6 ja paikalle saapui 15 metsäammattilaista yhteistyöalueilta. Seminaarin aikana paneuduttiin osallistuvan suunnittelun ja alue-ekologisen suunnittelun menetelmiin sekä tutustuttiin boreaalisen havumetsävyöhykkeen erityispiirteisiin. Maastoretkeilyjen aikana vieraille esiteltiin myös suomalaista metsien hoidon ja käytön sekä puunkorjuun menetelmiä.

Lisätietoja myös osoitteessa http://www.fondelf.org/fp/

Kesäyliopiston uudet nettisivut

Kesäyliopisto on uudistanut nettisivujaan. Uudet sivut löytyvät osoitteesta www.kainuunkesayliopisto.net. Käykääpä tutustumassa!

PEDAKÖÖKKI TIEDOTTAA:

Miten olemme onnistuneet?
Vastaa asiakaskyselyymme viikolla 40 ( 1.10 – 5.10)
Kerro, miten olemme onnistuneet täyttämään odotuksesi.
Miten toivoisit palveluja kehitettävän?
Lupaamme toteuttaa toiveesi parhaan kykymme mukaan.
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme tuotepalkintoja!
Vain vastaamalla voit vaikuttaa! - Kiitos yhteistyöstä !
Muistathan myös Amica – mukaan myyntimme
Esim.

kotiruoat- kilohinnan mukaan

pannupitsapalat- pakkaa itse koteloon

palan hinta 9:- (1,50 euroa)

Tulossa lokakuulla ……
makeisuutuus Tyrkisk Peber Hot &Sour-
samalla osallistu valtakunnalliseen kilpailuun, ja voita
"päivä parrasvaloissa"…..lisää tietoa saat Pedaköökistä
syys/lokakuun vaihteessa.

Kentän kuulumisia –pyrkimys vuorovaikutteisuuteen

Alamme julkaista Kentän kuulumisia -palstaa, johon Kajaanin kampuksen alumnit voivat lähettää kirjoituksiansa. Aiheena voi olla vaikka ammattielämän huomioita tai vapaa-ajan harrasteita tai mikä sinua itseäsi kiinnostaa ja mihin haluaisit ottaa kantaa – sana on siis vapaa. Kirjoituksen maksimipituus on yksi A4-konsepti. Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä kirjoituksia.

Omenapuut kasvavat hedelmiä Kajaanin kampuksen kirjaston edustalla.