MARRASKUU 1999

---

100-vuotissuurjuhlakuoro aloitti 30.10.

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen 100-vuotissuurjuhlakuoron ensimmäinen tapaaminen ja samalla ensimmäinen kuorokoulutuspäivä pidettiin lauantaina 30. lokakuuta päärakennuksen Martti Helan salissa. Mukaan oli ilmoittautunut viitisenkymmentä asiasta innostunutta. Hämmästyttävästi kerran kuukaudessa kokoontuvasta kuorosta ja kuorokoulutuksesta kiinnostuneita oli eri puolilta Suomea – Uuttamaata, Satakuntaa ja Hämettä myöten. Suurin osa kuorolaisista on Kainuusta tai muualta Oulun läänistä sekä Ylä-Savosta.

Suurjuhlakuorossa laulaa entisiä seminaarilaisia, opettajankoulutuslaitoksen alumneja sekä nykyisiä opiskelijoita. Kuoronjohtaja Susanna Alajuuma oli iloisesti yllättynyt Helan salin akustiikasta ja puhkui intoa alkaneesta kuorokoulutuksesta. Hän ihasteli myös juhlakuoron ääntä. Koulutuspäivän aikana suurjuhlakuorolaiset päättivät myös sen, että 100-vuotissuurjuhlakuoro valmistaa pääjuhlassa esiintymisen lisäksi oman konsertin juhlavuodelle.

Kuoron opiskelijajäsenet aikovat innostaa vielä muutamaa kaveriaan mukaan. Mukaan mahtuu vielä. Aarne Kempas LUKO:n 1. vuosikurssilta oli matkassa mukana jo ensitapaamisessa. Juhlakuorokoulutus tuntuu haasteelliselta hänen mielestään. "Mahtava osallistua 100-vuotisjuhlakuoroon – näin on itse omalla panoksellaan juhlistamassa pitkää kajaanilaista opettajankoulutustaivalta. Vuoden koulutus tuo varmuutta myös omaan laulamiseen. Varmasti myös kampuksen ilmapiiri tulee tutummaksi ja tavallaan pääsee kokonaisuuteen osaksi. Kiva on tutustua omalla kampuksella vaikuttaneiden ihmisten sävellystuotantoon."

Kuoro-ohjelmisto koostuu kajaanilaiseen opettajankoulutukseen tiiviisti vaikuttaneiden säveltäjien Martti Helan, Eero Sipilän ja Ahti Sonnisen säveltämästä ja sovittamasta laulumusiikista. Helan Laulu Kainuulle kajahti komeasti neliäänisenä päärakennuksen käytävissä kuorokoulutuksen päätteeksi.

Juhlakuoron seuraava kokoontuminen on lauantaina 27. marraskuuta. Suurjuhlakuorosta ja kuorokoulutuksesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua kesäyliopiston kansliaan. (JV)

 

Itse asiasta kuultuna: Vladimir Kudryavtsev

Professori Pentti Hakkaraisen ja tutkimusamanuenssi Nikolai Veresovin vanavedessä on lokakuun aikana liikkunut varsinkin Intellin liepeillä viiksekäs venäjää puhuva herrasmies. Kävimme kysymässä, mikä hän on miehiään.

Millaisia työ- ja tutkimustehtäviä Teillä on Moskovassa?
Olen psykologiatieteiden tohtori ja työskentelen Moskovassa Venäjän koulutuksen akatemian varhais- ja perhekasvatuksen laitoksen johtajana. Olen myös Venäjän valtiollisen humanistisen yliopiston (L. S. Vygotski) psykologian laitoksen professori erityisalana psyykkisen kehityksen yleiset lainalaisuudet. Erityisesti olen kiinnostunut alle kouluikäisten ja koululaisten kehittävästä opetuksesta ja oppimisesta. Teen tällä alueella tutkimusryhmäni kanssa kokeellista tutkimusta päiväkodeissa ja kouluissa. Olemme laatineet opetusohjelmia, menetelmäoppaita ja psykodiagnostiikkaa, ja koulutamme opettajia ja kasvattajia toteuttamaan ohjelmiamme.

Mikä toi Teidät Kajaaniin?
Professori Pentti Hakkarainen kutsui minut mukaan yhteiseen projektiin. Hän on venäläisen psykologian erinomainen tuntija, opiskeli parikymmentä vuotta sitten Moskovassa ja on vieraillut siellä useasti sen jälkeenkin. Hänet tunnetaan siellä erittäin hyvin psykologipiireissä. Pentissä yhdistyy mielestäni erinomaisella tavalla läntisen psykologian syvällinen hallinta ja venäläiselle koululle ominainen tiedon refleksiivisyys. Meitä yhdistää yhteinen teoreettinen suuntautuneisuus ja osittain yhteinen teoreettinen tausta.

Millainen teidän yhteinen tutkimusintressinne tarkemmin ottaen on?
Kehitämme yhdessä kulttuurihistoriallisen psykologian perinnettä Vygotskyn jalanjäljillä. Toisenlaista saman suuntauksen vaihtoehtoa lännessä kehitti Jung, vaikka nimesikin psykologiansa analyyttiseksi. Erilaisuuksista huolimatta molemmilla on tietty yhteisyys: kummatkin tarkastelevat kulttuuria ihmisen psyykkisen elämän sisäisenä tekijänä eikä ulkoisena, kuten perinteinen psykologia.

Juuri kulttuurissa ihminen löytää henkisen kasvunsa välineet ja energian sekä niiden tuloksena oman inhimillisen olemuksensa. Tämä kaikki tapahtuu yhteistoiminnassa, vuorovaikutuksessa ja dialogissa toisten ihmisten kanssa. Toistaiseksi jatkamme Vygotskin linjalla, vaikka ehkä tavanomaisesta poiketen. Tämä selittyy sillä, että olemme molemmat käyneet Vasili Davydovin koulun, joka oli merkittävä Vygotskyn seuraaja, psykologi ja pedagogi. Meillä oli onni työskennellä hänen kanssaan ja oppia tuntemaan hänet henkilökohtaisesti. Opettajamme ja ystävämme muistoksi olemme Kajaanissa koostaneet ja muokanneet hänen kaksiosaiset kootut teoksensa julkaistaviksi USA:ssa.

Millaista muuta yhteistyötä Teillä on Kajaanin vierailun tiimoilta vireillä?
Professori Hakkarainen tutkii yhdessä Kajaanin OKL:ssa työskentelevän venäläisen Nikolai Veresovin (joka juuri julkaisi Saksassa erinomaisen kirjan Vygotskista) kanssa keskeistä ja ajankohtaista ongelmaa, miten kulttuuriin juurtuva lapsi omaksuu inhimillisen mielekkyyden systeemin. Mielekkyys ei nimittäin näy esineistä niin kuin hintalaput, eikä sitä voi myöskään kosketella. Mielekkyyden alue on aivan oma ulottuvuutensa, eräänlainen kulttuurin peilimaa, johon lapsen on tunkeuduttava. Tällä ulottuvuudella esineet näyttävät erilaisilta ja sieltä löytyvät kulttuurin ovien taika-avaimet. Olemme päätyneet olettamaan, että mielekkyysrakenteen kehittymisessä avainrooli on mielikuvituksella.

Kun oma tutkimusalueeni on nimenomaan alle kouluikäisten lasten mielikuvituksen kehitys kulttuurihistoriallisena ilmiönä, on ymmärrettävää, miksi olen Kajaanissa. Täällähän järjestettiin 6.–7.10.1999 mielenkiintoinen seminaari mielekkyyden ja luovan mielikuvituksen kehityksestä. Venäläisten ja suomalaisten lisäksi osanottajia oli Ruotsista, Eestistä ja Liettuasta. Aili Helenius, Kaisa Tolonen ja Gunilla Lindqvist esimerkiksi osoittivat, miten suuri käytännön merkitys mielekkyyden ongelmalla on. Havaitsin esityksissä viitteitä uudenlaisesta kehityksen hahmottamisesta.

Voisitteko hieman tarkentaa mielikuvituksen merkitystä lapsen kehitykselle?
Mielestäni koulua edeltävän iän tärkein saavutus on mielikuvituksen kehittyminen. Siihen vaikuttavat leikit, erilainen taiteellinen toiminta, tarinoiden kertominen ja kuunteleminen sekä aikuisten ja lasten keskinäinen vuorovaikutus. Mielikuvituksen kehitys on inhimillisyyden avaamista termin laajimmassa merkityksessä. Mielikuvituksella en tarkoita yksittäisiä kognitiivisia prosesseja (muistaminen, havaitseminen jne.). Immanuel Kantin jälkiä seuraten pidän mielikuvitusta ihmisen henkisen ja sielunelämän alkusoluna.

Olemme pystyneet osoittamaan, että mielikuvituksen kehitys ei vaikuta vain luovaan toimintaan (piirtäminen, muovaileminen, rakentelu, musiikki), vaan myös sellaisiin kouluvalmiuksiin kuin lukeminen ja kirjoittaminen, liikkumisen taidot ja terveys. Mielikuvitus on edellytys refleksiolle eli taidolle nähdä itsensä ja omat mahdollisuutensa toisten silmin. Jo leikissä kuvitellessaan keppiä hevoseksi lapsen on kuvitteellisesti asetuttava toisen ihmisen asemaan. Tässä on kyse kahdesta subjektista, vaikka toinen niistä on virtuaalinen. Tämän kaikille mahdollisen kyvyn kehitys tapahtuu kouluikää edeltävän lapsuuden aikana.

Millaisia jälkimaininkeja Kajaanin vierailustanne mahdollisesti seuraa?
Keskusteluissa Kajaanissa on kypsynyt ajatus perustaa kansainvälinen kulttuurihistoriallisen psykologian yhdistys, jonka perustehtävänä olisi kasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen erilaisten kansainvälisten kehittämisprojektien muodossa. Pidän mahdollisena, että nämä projektit avaavat kansainvälisen rahoituksen Kajaanin vuorovaikutuslaboratoriolle.

Meillä on jo valmiina joitakin kehitysprojekteja (esim. luovan mielikuvituksen diagnostiikka ja kehittämisohjelmia), joita voimme tarjota kansainväliseen kokeilukäyttöön. Näiden hyöty ja tuottavuus on konkreettisesti mitattavissa ja osoitettavissa.

Lopuksi haluaisin kiittää sydämellisesti Oulun yliopiston johtoa ja Kajaanin yksikköä, erityisesti rehtori Lauri Lajusta ja johtaja Juhani Suorttia mahdollisuudesta työskennellä Kajaanissa ja kehittää konkreettisesti yksiköidemme välistä yhteistyötä. (PH & PA)

---

---

Dosentti Reijo Heikkiselle Suomen historiallisen seuran tutkijajäsenyys

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon didaktiikan lehtori, dosentti Reijo Heikkinen on saanut huomattaville historiantutkijoille myönnettävän tutkijajäsenyyden Suomen historiallisessa seurassa. Vuosittain edellä mainittua kunnia-arvoa myönnetään 2–5 tutkijalle. Tutkijajäsendiplomit jaetaan Helsingissä tiistaina 9. marraskuuta Tieteidentalossa. Tutkijajäsenyyden voi saada ansioitunut historiantutkija, jota kaksi yhdistyksen jäsentä suosittelee.

Dosentti Heikkinen on iloisesti yllättynyt huomionosoituksesta. Tiettävästi hän on ensimmäinen puhtaasti kasvatustieteen (kasvatushistorian) tutkija, joka on saanut historiallisen seuran tutkijajäsenyyden. Parhaillaan Heikkinen tekee Oulun ylipiston vanhimman yksikön Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen 100-vuotishistoriaa, jonka on määrä valmistua kesän 2000 loppuun mennessä. Painosta 100-vuotishistorian pitäisi tulla sopivasti Opettajankoulutusta Kajaanissa 100 vuotta pääjuhlaan 8.10.2000.

Dosentti Reijo Heikkinen pitää itseään lähinnä tieteen popularisoijana, jonka kirjalliset työt ovat kasvatustieteen, historian ja politologian alueilla. Hän toteaakin kiinnostuksensa olevan toisaalta rikkaus tutkijan työssä, mutta "eväiden leviäminen" on myös haitta. Keskimääräistä laajempi näkökulma estää toki "fakkiutumisen". Didaktikon työnsä ohella Heikkinen toimii sanomalehti Kalevan historia- ja kasvatushistoriakirjallisuuden arvostelijana sekä toimii lehden tiedepalstan pakinoitsijana. Tähän mennessä Heikkinen on arvioinut puolisentuhatta kirjaa.

Heikkinen kirjoittaa myös itse paljon; hän on vuosittaisten nimikkeiden määrällä mitattuna Oulun yliopiston ahkerimpia julkaisijoita. Hänelle onkin myönnetty yliopiston hyvän opettajan palkinnon lisäksi yliopiston julkaisijan palkinto sekä Kainuun ja Pohjois-Savon tiedonjulkistamispalkintoja. Suomen historiallisen yhdistyksen tutkijajäsenyyttä Heikkinen sanoo arvostavansa, vaikka hän työskenteleekin päätoimisessa opettajanvirassa. (JV)

 

Oulun yliopiston hallituksen vaali

Ennakkoäänestys Kajaanissa to 11.11. – pe 19.11.1999 Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen hallintorakennuksessa. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen henkilökunta voi äänestää ainoastaan em. ennakkoäänestysaikana. Kajaanin kehittämiskeskuksen henkilökunta äänestää Kajaanissa ma 15.11. – pe 19.11.1999. Kehittämiskeskuksen Oulussa työskentelevä henkilökunta voi äänestää Oulussa to–pe 11.–12.11. yliopiston hallintopalveluiden kirjaamossa. Kehittämiskeskuksen henkilökunta voi äänestää Oulussa myös varsinaisena vaalipäivänä 25.11.1999 yliopiston hallintopalveluissa Linnanmaalla (HR 142). Vaaleissa äänestäminen koskee vain hallitusta, johon keskiryhmät valitsevat kuusi jäsentä.

Kasvatustieteiden tiedekunta on 2.11.1999 valinnut Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtajaksi 1.1.2000 lukien professori Juhani Suorttin ja Oulun kasvatustieteiden yksikön johtajaksi professori Pauli Siljanderin. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen henkilökunta on päätynyt sopuvaaliin tiedekuntaneuvoston (2 paikkaa keskiryhmillä) ja tulosyksikön neuvoston (4 paikkaa keskiryhmillä) osalta.

Oulun yliopiston hallintovaaleissa Kainuussa työskentelevät ovat asettaneet hallituksen vaaliin yhteisen ehdokkaan, joka on matematiikan didaktiikan lehtori, FT Seppo Kinnunen. Edellinen yhteinen edustajamme hallituksessa oli lehtori Lauri Oikarinen. Yhteisestä edustajasta meillä on hyviä kokemuksia, joten kaikki äänestämään Seppo Kinnunen hallitukseen! (KI)

 

Seppo Kinnusen henkilötietoja: S. 23.01.1948 Suomussalmella. Naimisissa, kaksi aikuista lasta. Yo 1966 Vaalan lukiosta, sen jälkeen matematiikan, fysiikan, kemian, geofysiikan, tähtitieteen, tietojenkäsittelyopin ja kasvatustieteen opiskelua Oulussa, FK 1972, FT 1987. Kielitaito: hyvä englanti ja ruotsi, luetun ymmärrystä saksassa, ranskassa ja italiassa. Luonnontieteellisen tiedekunnan Matematiikan laitoksen tuntiopettajana ja assistenttina 1969–1985 Oulussa, vuodesta 1985 matematiikan didaktiikan lehtorina Kajaanin OKL:ssä. Opetusalueita: Matematiikka, matematiikan opettaminen, tilastotiede, tietotekniikka, filosofia (logiikka) ja fysiikka. Osallistunut Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa useiden työryhmien toimintaan. Työryhmien muiden jäsenten käsitys Seposta on, että hän kuuntelee tarkasti, analysoi kuulemansa ja ottaa sitten kantaa asioihin, tarvittaessa jämäkästi. (KI)

 

Suomen Tammen kohteena kulttuuriperinnön opettaminen

Suomen Tammi järjestää yhdessä Opetusalan koulutuskeskuksen kanssa opettajille kulttuuriperinnön täydennyskoulutusta. Heinolassa 3.–4.11. oli vuorossa kulttuuriperintöopetuksen sisältöjä ja työtapoja –kurssi, jossa porauduttiin koulun esinekulttuuriin ja rakennuskulttuuriin kouluympäristössä. Koulutuksesta vastanneet ympäristöministeriön, opetushallituksen ja museoviraston edustajat totesivat Kajaanin seminaarirakennusten ja kampusalueen olevan erinomainen kohde rekonstruoinnille. Erityisesti seminaarinjohtajan asuntoa – nykyistä hallintorakennusta – pidettiin ennallistamisen arvoisena. Myös harjoittelukoulurakennuksen – nykyisen kirjaston – soisi entisöitävän.

Arkkitehti Tommi Lindh varoittelikin korjausrakentamisesta ja mainitsi kaameana esimerkkinä Heinolan seminaarirakennuksen luokan, jossa korjausrakentajat eivät olleet jättäneet mitään aitoa jäljelle. Korjausrakentamisen periaatteena on, että korjaus korjauksen jälkeen jäljellä on yhä vähemmän alkuperäistä. Todellakin työpajaksemme valittu luokka oli menettänyt historiansa.

Kajaanissa olisi monta päiväkotia ja koulua, jotka voisivat liittyä Suomen Tammeen ja aloittaa kulttuuriperinnön opettamisen omasta päivittäisestä ympäristöstään. Historia ja menneisyys se on uudellakin rakennuksella! Vanha puu-Juuka kutsuu tutkimaan maaseudun rakennusperinnettä 26.–27. marraskuuta Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiseen aluetapaamiseen. (JV)

 

Kajaanin kampuslaisten konserttisarja jatkuu

Lied-konsertti Kouta-salissa 14.11. kello 19.00

Opettajankoulutuslaitoksen tuntiopettaja, KM Petri Pussila (bassobaritoni) pitää lied-konsertin Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa pianonsoitonopettajana työskennelleen pianisti Imbi Mägin kanssa. Konsertin järjestää Kajaanin kulttuuritoimi. Lippuja (20/30 mk) saa Kajaani-infosta. (JV)

"Isänmaan toivot" hädänalaisten hyväksi -konsertti

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen musiikin sivuaineopiskelijat "Isänmaan toivot" pitävät konsertin maailman hädänalaisten hyväksi tiistaina 30.11. kello 19.00 päärakennuksen Martti Helan salissa. Ohjelmisto koostuu suomalaisesta kansallisromanttisesta musiikista sekä sota-ajan että myös joulunajan lauluista. Musiikinerikoistujien kuoro laulaa muun muassa Helan suomentaman upean Narvan marssin. Sivuaineopiskelijat esittävät yksinlauluja ja duettoja sekä piano- ja alttoviulusooloja. Tilaisuuteen on vapaaehtoinen pääsymaksu, joka ohjataan hyväntekeväisyyteen. Konsertin valmistamisesta vastaavat pianonsoitonopettajat Heljä Tervo ja Ossi Säily sekä laulunopettaja Helena Haataja, joka myös juontaa kyseisen tilaisuuden. Kaikki joukolla kuuntelemaan! (HT)

NARVAN MARSSI
Hetken haave, haihtuos, haivu
mielen myrsky, tyyneksi taivu,
aatos, muistojen yöhön vaivu!

Varjojen virttä nyt laulamme.
Kerran te nousitte sankari-innoin,
kaikkenne annoitte kallehin hinnoin!
Uhrinne muistamme polttavin rinnoin.
Siunattu olkohon muistonne!

Musiikkisalonki-konsertti

Musiikkisalonki-konsertti pidetään lauantaina 20.11.1999 kello 13.00 maakuntakirjaston Kalevala-salissa. Taiteilijoina Tiina Juutilainen, laulu; Jussi Järvenpää, käyrätorvi; Minna Tuhkala-Kärppä, viulu ja Imbi Mägi, piano. Ohjelman hinta on 20 markkaa, kahdelle tai kolmelle 30 markkaa. Pohjantähti-kahviosta saa ostaa kahvit konsertin jälkeen. Konsertin jälkeen musiikin ystävien syyskokous, johon kaikki ovat tervetulleita. (K-LV)

 

Norssille uusi vahtimestari

Maanantaina 15. marraskuuta aloittaa työnsä kampusalueella KNK:n uusi vahtimestari Olavi Meriläinen. Olavilla on pitkäaikainen kokemus sekä vahtimestarin että varastomiehen tehtävistä Kajaanin ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Haastattelun perusteella tuntui, että hän on suorittanut ainakin vahtimestaritieteen maisteritutkinnon ellei enemmänkin. Uskon, että saamme porukkaamme kunnon ammattilaisen. Tervetuloa joukkoomme! (SB)

 

Kirjamessut '99 – Kalevalainen Kainuu yhdessä Turussa

Kainuulaisten lähtiessä maailmalle täytyy matkaan varustautua kunnolla. Kalevalaisen kulttuurijoukon matkatavaroina kulki muun muassa kymmeniä kiloja painava puutoteemi Kuhmon Kalevalakylästä VR:n rahtikuljetuksena Turkuun kirjamessuille. Sinne piti matkata myös Väinämöisen ja Pohjan Akan, mutta he eksyivät jonnekin souteluretkille. Perille Turkuun pääsivät Lönnrot-instituutin, Kainuun Lönnrot-reittien, Elias Lönnrot -seuran, Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen, Nocturne-projektin, Kainuun Kirjailijoiden, Kainuun Eino Leino
-seuran, Ilmari Kianto Seuran, Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen, Kuhmon Kalevalakylän, Kuhmon kulttuurikornitsan, Kainuun Museon ja Kainuun kuntien edustajat Kainuun Liiton napakassa suojeluksessa.

Messujen teemana oli tänä vuonna erikoisesti Kalevala ja se innosti kalevalaisen Kainuun edustajat matkaan. Messuja on valmisteltu Kainuussa jo vuoden verran – ensin piti saada hyväksytyksi jokaisen mukaan tulevan organisaation ja yhdistyksen osallistumispäätös itse kunkin toimintasuunnitelmaan. Alustavan varauksen Turkuun tein jo vuosi sitten päästyäni edellisille kirjamessuille ja todettuani, että vain yksi on joukosta poissa: koko Kainuun edustus. Junassa Turusta tullessa käväisi mielessä, että mitähän nyt tuli tehtyä… Kainuun Liiton ja erikoisesti markkinointisihteeri Pirjo Sirviön tartuttua asiaan alkoi hanke konkretisoitua. Näin näyttäville messuille osallistuminen ei olisi onnistunut miltään yhdistykseltä yksin, mutta yhdessä ja Ritva Immosen suunnittelun varassa me teimme varsin kauniin osaston, jossa kanervat kukkivat hyllyjen päällä ja Kainuun hiljainen kansa katseli näyttelyosaston seiniltä.

Näyttelyn rakentajina ja esittelijöinä meitä oli mukana yhteensä 12 henkilöä. Kaikille oli varattu sininen esittelijänpaita, jonka selässä luki kultakirjaimin Kainuu rikas luonnostaan eli olimme alueemme agentteja koko ajan messuilla liikkuessamme. Noin 20 000 messuvieraan joukossa erottuminen ei suinkaan ollut itsestäänselvyys. Näytteilleasettajiakin oli satoja. Kainuun osastoa kiiteltiin siitä, että esittäydyimme kokonaisuutena, muut olivat erillisinä organisaatioina.

 

Kaikki kaikkien puolesta

Kaikki mukana olleet kainuulaiset esittelijät edustivat periaatteessa kaikkia mukana olevia tahoja. Lönnrot-instituutti ja Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys myivät kirjojaan, myös uunituoretta Kuhmon Kulttuurikornitsan kirjaa esiteltiin. Lönnrot-reitit esitteli matkojaan, Kainuun Eino Leino -seura myi varsin hyvin paitojaan ja exlibriksiä, Kuhmon Kalevalakylä esitteli matkailutuotettaan jne. Kortteja oli myynnissä lähes kaikilla, Kainuun Liitolla oli julisteita ja pinssejä. Kainuun kuntien kirjastoista oli mukana historiateoksia esittelykappaleina sekä kirjalistoja paikallishistoriakirjoista. Messujen aikainen kokonaismyynti oli noin kuusi ja puolituhatta markkaa, messuista oli kuitenkin enemmän menoja – yli 44 000 mk tilavuokrineen, sähkötöineen, suunnittelupalkkioineen. Lisäksi tulivat esittelijöiden matkakulut, joista kukin taustayhteisö vastasi itse.

Messuilla saimme paljon uusia kontakteja. Osastolla vieraili runsaasti kainuulaislähtöisiä ihmisiä ja myös heitä, jotka olivat matkanneet läpikulkumatkalla Kainuussa ja etsivät nyt kartasta sitä paikkaa missä olivat käyneet, aikoivat tulla uudestaankin. Elias Lönnrot -seura kutsuttiin uimaan ensi kesänä Sammattiin ja kaikki kirjojen esittelijät Leipzigin kirjamessuille. Varsin asiantuntevia messuvieraita keskusteli pitkään Sparren kirjan pohjalta taiteilijan teoksista tai Lönnrot-instituutin julkaisuista. Götha ja Reima Rannikon uusi teos samoin kuin Tie Vienaan -julkaisu ihastutti alan asiantuntijoita.

Näkyminen kokonaisuutena kirja-alan messuilla oli kai retkemme suurin merkitys. Myös leppoisa yhteistoiminta liki viidentoista kainuulaisen taustaorganisaation kanssa oli antoisa kokemus messuja valmistellessa. Turussa ei kukaan nyt tullut kysymään niin kuin viime vuonna, että mitä tekemistä teillä siellä Kainuussa on Elias Lönnrotin tai Eino Leinon kanssa, Helsingin seudullehan he kuuluvat...

Turun kirjamessut on Suomen suurin kaupallinen kirjatapahtuma, seitsemäs järjestyksessä. Samaan aikaan Turussa oli myös Koulumessut '99 ja teatterimessut. Ensi vuoden teemoina ovat uskonnot ja maailmankatsomukselliset kysymykset. Ainakaan vielä ei Kainuu ole varannut omaa osastotilaa messuille. Messujen ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kirja-alan järjestöistä koottu päätoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Panu Rajala. Kirjastonhoitaja Kari J. Kettula on ohjelmapäällikkö.

"Maailma muuttuu, mutta kirja ja tarina elävät tänään vahvoina."

PS. Kaikkia Turussa olleita tuotteita myydään jatkuvasti myös Kainuussa. Lönnrot-instituutin piirissä on suunniteltu kirjojen joululahjamyyntiä, mitähän johtoryhmä sanoisi kymmenen prosentin henkilökunta-alesta. Elias Lönnrot- seuran kortteja saa kahdella markalla sihteeriltä. Eino Leino -paitoja saa Kajaani Infosta. Kaikkia kirjoja saa myös kirjakaupasta. (AH)

Lönnrot-instituutti myy seuraavia julkaisuja: Reijo Heikkisen kirja Kulttuurin vainioilta ja korpisoilta - Kirjoituksia Kajaanin ja Kainuun kulttuurihistoriasta (120 mk), Akateemikko Pertti Virtarannan elämäntyölle omistettu muistojulkaisu - Tie Vienaan (110 mk) sekä Götha Rannikon Puukkolihaa, imellusvelliä ja muita evväitä - Ruokaperinnettä Kainuusta (90 mk). Tilaukset osoitteesta: Oulun yliopisto / Mervi Paasi, PL 51, 87101 Kajaani, e-mail: mpaasisi@kokl.oulu.fi, ( 08 - 632 4736

  Kirjamessujen yleisömagneetti, Jari Tervo yleisön piirittämänä tarinoimassa uudesta kirjastaan.

 

Kansainvälinen yhteistyö jatkuu

Historioitsijat ja museoväki kokoontuivat Petroskoissa

Ensimmäistä kertaa historiassa tapahtuu, että historioitsijat valmistelevat seminaaria yhtä aikaa molemmin puolin rajaa. Tavallisestihan järjestelyvastuu annetaan yksinomaan tietylle taholle. Petroskoin valtion yliopiston historian laitokselta, Joensuun yliopiston historian laitokselta ja Lönnrot-instituutilta tämä kuitenkin onnistui. Puolen vuoden valmistelut vaatinut Itä-Suomi ja Aunus -seminaari pidettiin Petroskoissa kylpylähotelli Valkeissa Lähteissä 25.–27. lokakuuta 1999.

 

Esitelmät olivat korkeatasoisia ja sisälsivät paljon uutta tietoa. Kahden päivän aikana esiintyi yhteensä kaksitoista suomalaista ja venäläistä tutkijaa. Lisäksi kuudelle venäläiselle tutkijalle oli annettu mahdollisuus esitellä tutkimusaihettaan posterinäyttelyn avulla. Esitelmien aiheet liittyivät lähinnä 1800- ja 1900-luvun väestö-, talous-, kirkko-, kulttuuri- ja poliittiseen historiaan. Kajaanista luennoitsijoina olivat FT Heikki Rytkölä ja FM Hannu Heinänen, jotka toimivat Lönnrot-instituutissa tutkijoina.

 

Tavoitteena perusteellinen teos

Kolmantena päivänä käytiin keskustelua seminaarityöskentelyn jatkamisesta. Seuraavan kerran kokoonnutaan Kajaaniin vuonna 2001, joka on kaupungin 350-vuotisjuhlavuosi. Neljän vuoden päästä saatetaan olla jälleen Petroskoissa, koska kaupunki viettää tuolloin 300-vuotisjuhliaan. Toisena vaihtoehtona on pitää seminaari Joensuussa.

Seminaariesitelmiä on tarkoitus vuosien varrella laajentaa ja koota niistä Vienassa ja Kainuussa -teosta perusteellisempi esitys, joka kertoo Itä-Suomen ja Aunuksen välisistä yhteyksistä. Kirjaan pyritään ottamaan mukaan muitakin kuin seminaarissa pidettyjä esitelmiä.

 

Rihma-projektilla näyttely ja seminaari

Itä-Suomi ja Aunus -seminaarin jälkeen oli heti toinen seminaari, joka pidettiin Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksen salissa. Vienan Karjalan perinnekulttuuri -seminaari alkoi Karjalan valtion kotiseutumuseon tiloihin sijoitetun kolmen näyttelyn avajaisilla. Sen teemoina olivat "Lönnrot-instituutin toiminnasta", "Karjalan kyläkalmistoista" ja "Naisten kertomaa". Näyttelyn puvut oli tehnyt kajaanilainen Kerttu Lammassaari. Avajaistilaisuutta juhlisti läsnäolollaan Karjalan tasavallan kulttuuriministeri Tatjana Kalashnik.

Näyttelyn ja seminaarin järjestivät Karjalan Tasavallan Kulttuuriministeriö, Karjalan valtion kotiseutumuseo, Lönnrot-instituutti ja Rihma-projekti. Kansainvälisessä, tieteellis-teknisessä seminaarissa oli luennoitsijoita Petroskoista, Pietarista, Kajaanista ja Kuusamosta. Lönnrot-instituutin tutkijoiden lisäksi luennoi Rihma-projektista Helena Lonkila.

Seminaarissa käsiteltiin muun muassa tekstiileihin, rakennuskulttuuriin, rituaaleihin ja olemassaoleviin kokoelmiin liittyviä kysymyksiä. Osanottajat tutustuivat Karjalan valtion kotiseutumuseon näyttelyihin ja kuulivat kokemuksia museon lastenosaston toiminnasta. Seminaarin aikana neuvoteltiin jatkoyhteistyöstä ja sen eri muodoista. Petroskoin museon johtaja Ludmila Shilova piti yhteistyön tulosta onnistuneena; koskaan aikaisemmin ei ole vastaavaa järjestetty kansainvälisenä yhteistyönä. Kotimaisten rahoittajien lisäksi näyttelyn ja seminaarit teki mahdolliseksi Interreg II Karjala-ohjelman rahoitus. (HH)

Venäjän matkaajat bussiretkellä paikallisella "johdinautolla". Tällä pelillä ei voi eksyä!

 

---

Kajaanin Kaupunginteatterin lastennäytelmä: Konsta Kotkan korkeanpaikankammo 29.10.1999

Kajaanin Kaupunginteatterin lastennäytelmää on esitetty pienellä näyttämöllä 9.9.1999 lähtien. Näytelmä perustuu Lars Klintingin lastenkirjaan. Näytelmäksi sen ovat mukailleet Ahrreman ja Engkvist, ohjaaja on Aila Lavaste.

Näytelmä on erittäin tunnepitoinen ja se pitää lapset kiinnostuneina koko ajan. Näytelmässä on tarinan kertoja, joka pohjustaa tarinaa ja kommentoi myös välillä tapahtumia. Lavasteita on käytetty niukasti, koska näytelmä on kiertueille suunniteltu. Tämä seikka ei kuitenkaan vähennä tunnelmaa eikä tarinan laatu heikkene, koska lavasteet ovat monikäyttöisiä ja lasten mielikuvituksen avulla ne myös käyttötarkoitustaan vastaavina esittävät milloin mitäkin.

Käydessäni esityksessä muu yleisö oli normaalikoulun ekaluokkalaisia. Näytelmä kesti 40 minuuttia. Tarinaan oli helppo upota ja se eteni sopivaan tahtiin. Seurasin lasten ilmeitä ja eleitä sekä kommentteja sivusta. Suurin osa lapsista jaksoi seurata koko näytelmän hiljaa istuen ja keskittyen, mutta osa alkoi jo kiemurrella puolessa välissä. Mukavat pienet kielikuvat naurattivat lapsia. Äänitehosteet ja soittimet saivat myös osansa uteliaisuudesta. Lapset katselivat kiinnostuneina, kun epätavallisista soittimista tuli kummia ääniä. Välillä yleisön joukosta kuului kommentteja ja neuvoja Konstalle, jotta hän olisi uskaltanut nousta korkealle ja lentää. Jututin 7-vuotiasta Jonnaa, joka kertoi käyneensä teatterissa aikaisemminkin. Kysyin mitä mieltä hän oli esityksestä ja oliko pituus hyvä. Hän sanoi vain lyhyesti ja ytimekkäästi, että esitys oli hyvä ja sopivan mittainen.

 

Tarina itsessään on eloisa ja näyttelijät ovat hyviä persoonallisuuksia ja räväkällä tyylillään rikastuttavat tarinaa. Kertojana tarinassa esiintyi Teija Töyry. Konsta Kotkaa esittää Teuvo Viljakainen ja Konstan kaveria, Ellu-hippiäistä, Sanna Harju. Lisäksi näytelmässä oli kaksi soittoniekkaa, jotka esiintyivät joissakin laulukohtauksissa.

Valot, musiikki sekä ääniefektit olivat yksinkertaisia, mutta erikoisia ja hyvin havainnollistavia lavasteiden kanssa. Kokonaisuus oli mielestäni oikein hyvä ja naurahtelin lasten mukana hauskoissa kohdissa. Mikäli nyt jonkinlaista opetusta tarinasta etsisi, niin oman itsensä voittaminen, toisen rohkaisu ja ystävyys olivat pääteemoja. (JB)

 

New Dimensions of Learning in the Information Society

KYTKE 2005 -projekti kutsuttiin opetusministeriön järjestämään Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ensimmäiseen Ministeri-, virkamies- ja asiantuntijakokoukseen Finlandia -talolle. Konferenssin teemana oli Oppimisen uudet ulottuvuudet tietoyhteiskunnassa. Konferenssin tavoitteena oli yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen elinikäisen oppimisen periaatteiden vahvistamiseksi ja uusien oppimismenetelmien ja -välineiden saamiseksi nykyistä tehokkaampaan käyttöön Euroopan kouluissa.

KYTKE 2005 -projekti oli yksi kolmestatoista kutsutusta näytteilleasettajasta. Tehtävämme oli esitellä maakunnallista tietoyhteiskuntahanketta, jossa luontevasti yhdistyvät yrittäjyys- ja teknologiakasvatus. Kaksi päiväisen konferenssin parasta antia KYTKE 2005 -projektille oli kansainvälisten opetusalan asiantuntijoiden mielenkiinto hanketta kohtaan. Toisaalta oli suuri kunnia päästä kyseisen tapahtuman näytteilleasettajaksi, mikä edesauttoi projektin kansallista tiedottamista. Konferenssiin osallistuivat Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta edellisten lisäksi projektipäällikkö Pentti Mankinen ja suunnittelija Liisa Marjamaa-Mankinen.

 

IDATER99

Projektipäälliköt Juha Turpeinen ja Pentti Mankinen osallistuivat kansainväliseen IDATER99 -konferensiin Englannissa. Konferenssin julkaisutoimikunta hyväksyi KYTKE 2005 -projektia käsittelevän artikkelin IDATER99
-tapahtuman yhdeksi useista alustuksista. KYTKE-konseptin mukaisesti konferenssin avausluennoitsija Ben Dickey painotti yrittäjyyden merkitystä englantilaisessa desing&technology-aihepiirin opetuksessa. Tämä antoi odottaa todella mielenkiintoisia keskusteluja tulevien päivien aikana. Toinen mieleenpainuva asia oli se, että voimmeko muuttaa koulutuksen DNA:ta, voiko nykyisiä oppisisältöjä ja -aineita kritisoida ja muuttaa? Projektimme herätti suurta mielenkiintoa etenkin yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen yhteisen oppiaineksen osalta. Yrittäjyys nähtiin positiivisena ja järkevänä opetettavana aihepiirinä.

Asiasta enemmän www-osoitteissa

http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/kytke2005/info/ndol.htm

http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/kytke2005/info/lbis99.htm

http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/kytke2005/info/idater99.htm. (PM)

 

Kohti tietoyhteiskuntaa -seminaari Miten tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia hyödynnetään työelämässä ja yritystoiminnassa? Maakunnallisten tietoyhteiskuntahankkeiden tulokset EU:n Tavoite 6 -ohjelmakaudella. Tietoyhteiskunnan asettamat keskeiset haasteet koulutukselle. Yritykset ja projektit esittäytyvät paikan päällä ja virtuaalisesti. Kohti tietoyhteiskuntaa – menetelmät ja mahdollisuudet -seminaari KAJAANISSA 1.–2.12.1999 Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksessa. Yleisluennot Rinnakkaisseminaarit: · Uudet työ- ja toimintakulttuurit · Koulutus · Sähköinen asiointi Virtuaalimessut · Yritys- ja hanke-esittelyt · Messuosastoilla ovat esillä yritykset sekä kainuulaiset tietoyhteiskuntahankkeet Lisätietoja http://www.kainuu.fi/tietoyhteiskuta (SP)

 

Hyvä joululahjavinkki

Cantabile-kvartetin cd-levy hintaan 85 markkaa. Tilattavissa Mervi Paasilta Intelli II kerros (( 632 4736, mpaasi@kokl.oulu.fi). (AT)

 

 

Onnenpyörä petroskoilaisittain hotellin mv-televisiosta. (LS)

---

Seuraava Kampus-lehti ilmestyy joulukuussa 1999,
aineisto tähän numeroon on jätettävä 13.12.1999 mennessä