MARRASKUU 1998

---

SUOMEN KASVATUSTIETEILIJÄT KOKOONTUVAT KAJAANISSA

Kajaanin opettajankoulutuslaitos isännöi marraskuun viimeisenä viikonloppuna valtakunnallisia kasvatustieteen päiviä. Alan professorit, tutkijat, kouluttajat ja jatkotutkinto-opiskelijat keskustelevat tieteensä tilasta ja tulevaisuudesta lukuisissa symposiumeissa, teemaryhmissä ja kokouksissa. Päiville saapuu noin 270 osallistujaa.

 

TERVETULOA KAJAANIIN KASVATUSTIETEEN PÄIVILLE!

Millaisena näette opettajuuden ja sen haasteet tällä hetkellä, Suomen kasvatustieteellisen seuran puheenjohtaja, Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen johtaja, professori Juhani Suortti?

Opettajan ammattiin kohdistuu paineita, joita aiemmin ei ollut. Yhteiskunnan kiivas muutos aiheuttaa lasten ja vanhempien välille ongelmia, joita opettajat joutuvat korjaamaan. Ongelmia esiintyy kotona ja koulussa. Tällä hetkellä yhteiskunnassamme on vallalla turbulenssia, joka ei huomaa lapsuutta ja nuoruutta — vaan ne on alistettu markkinatalouden yksipuolisille laeille.

Opettajuuden uudelleen katsastus on siksi tarpeen. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta puuttuvat psykologian, sosiologian ja erityispedagogiikan työkalut ymmärtää lapsia ja nuoria muutoksessa. Paine kohdistuu ilman muuta myös opettajankoulutukseen. Opettajan persoonallisuutta tulisi kehittää kohtaamaan uudenlaisia tarpeita.

Millaisena näette kasvatustieteen aseman tieteiden hierarkiassa kansallisen ja kansainvälisen merkityksen valossa?

Kasvatuksen tutkimuksen asema korostuu yhä merkittävämmin. Tällä hetkellä on menossa voimakas uusliberalismi — yksilöllisyyttä korostava aika. Kasvatuksentutkimukselta odotetaan kokonaisvaltaista näkemystä yhteiskunnan muutosprosesseissa, jotka vaikuttavat lapsiin, perheisiin ja oppimisprosesseihin.

Kansallisen kulttuurin ja suomalaisen identiteetin korostaminen on aiheellista Euroopan unionin regionalismin yhteydessä, koska vain selkeän kansallisen identiteetin kautta voidaan kasvaa täysimittaisesti paneurooppalaisuuteen. Amos Comenius viitoitti jo 1600-luvulla tätä tietä kehittäessään eurooppalaista yhteenliittymää "Valon kollegiota". Comeniuksen yritys oli ensimmäinen kasvatusta koskeva yhteiseurooppalainen pyrkimys. Eurooppalaista näkökulmaa kasvatukseen tarvitaan ja se on osaltaan luomassa mahdollisuuksia yhteistoiminnalle.

Millaisena näette EU:n tuomat haasteet ja paineet? Mikä on kasvatustieteen rooli?

Euroopan unioni harrastaa voimakasta teknis-taloudellista integraatiota. Toisaalta EU:n sisällä on voimakas regionalismin aate alueiden vallasta. Näiden soveltaminen onnistuneesti yhteen on suuri haaste koulutusjärjestelmille. Tästä näkökulmasta tulee siis kehittää koulujärjestelmää perusopetuksesta ja ammattikoulutuksesta korkeakoulutukseen. Koulutusjärjestelmän on kyettävä myös entistä nopeampiin muutoksiin.

Koulutuksen tutkimustoimintakin voisi liittyä yhä tiiviimmin alueellisiin kehittämisprosesseihin ja eurooppalaisen ihmiskuvan tutkimuksen tarkasteluun. Koulutettaville tulisi antaa nykyistä selkeämpi näkemys eurooppalaisuudesta ja kansainvälisyydestä. Ilman eri kulttuureihin liittyviä tapojen tuntemusta ei ole olemassa aitoa yhteistyötä. Yleiseurooppalainen sivistys ei ole assimilaatiota vaan kansallisten kulttuurien kohtaamista ja vuoropuhelua — kasvatustieteiden jo pitkään harjoittamaa osallistumista.

Ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen tutkimusta tulisi suunnata enemmän myös pohjoisille alueille, joilla luonnon tasapaino järkkyy helposti. Tähän tutkimukseen olisi tuotava myös koulutuksen näkökulmaa ja samalla integroida se erityisesti opettajankoulutukseen.

Millaisena näette opettajien täydennyskoulutuksen mahdollisuudet?

Opetuskentällä on varmaankin huutava puute juuri eurooppalaisuuteen ja kansalliseen kulttuuriin liittyvästä koulutuksesta. Kajaanissa on haluttu vastata tähän perustamalla Lönnrot-instituutti-projekti, jonka kautta humanistisen tiedekunnan ja Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen ja sen projektien kanssa yhteistyössä on luotu sekä luokanopettajakoulutuksen että varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen opiskelijoille 35 opintoviikon laajuiset kansallisen kulttuurin sivuaineopinnot.

Yhteiskunnan sähköistyessä ja tietokoneistuessa opettajakoulutuksen sekä jo ammatissa olevien opettajien haaste on olla kehittämässä ja vaikuttamassa tähän suuntaukseen. Erittäin tärkeää on laaja täydennyskoulutus, joka mahdollistaa verkottumisen sekä tekniikan toimimisen ja koneiden todellisen käytön. Pieniä kouluja harvaan asutuilla sekä haja-asutusalueilla ei saisi unohtaa nykyisessä keskittämisen huumassa. Tietotekniikan avulla tulisikin tukea pienten koulujen verkottumista ja parantaa palveluja. Esimerkiksi Pohjois-Norjan Ruijassa uusi suomen ja kveenin kielen ja kulttuurin oppimateriaali laitetaan suoraan verkkoon, josta kukin koulu saa sen reaaliajassa. Harvaan asuttujen sekä haja-asutusalueiden opettajankoulutuslaitosten pitäisi olla ehdottomasti mukana tässä prosessissa — kuten Kajaanin opettajankoulutuslaitos Kytke 2005 -projektillaan.

Millaiset ovat kasvatustieteellisen seuran mahdollisuudet vaikuttaa edellä mainittuihin kehitystekijöihin? Entä kasvatustieteellisen tutkimuksen?

Periaatteessa kaikkiin edellä mainittuihin asioihin pitäisi seuran pyrkiä vaikuttamaan ja olla kehityksessä mukana. Kasvatustieteellisen tutkimuksen hajoaminen atomistisen pieniksi projekteiksi lisää ongelmia. Kokonaiskuvaa ei näytä syntyvän. Toivoisin kasvatustieteellisessä tutkimuksessa pyrittävän suurempiin synteeseihin. Mielestäni nyt on monitieteisyyden, kasvatusteorian ja -filosofian korostamisen aika tutkimuksessa. Tässä on haastetta Kajaanissa pidettäville valtakunnallisille kasvatustieteen päiville.

Toivotan kaikki valtakunnallisen kasvatustieteen päivien osallistujat tervetulleiksi tähän Oulun yliopiston 40. toimintavuoden kasvatustieteen juhlatapahtumaan. Viihtykää Kajaanissa! Nähkäämme uudelleen Vaasassa ja viimeistään Kajaanissa vuonna 2000, jolloin Kajaanin opettajankoulutus viettää 100-vuotisjuhliaan. (JV)

 

 

ARVOISAT KASVATUSTIETEEN PÄIVIEN OSANOTTAJAT

Koulutus- ja tutkimus ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä menestystekijöitä. Kajaani ja Kainuu eivät tee tässä poikkeusta. Menestyksemme on kytketty kohtalonomaisesti huippuosaamiseen, kykyyn olla valituilla aloilla muita parempia. Oulun yliopisto on esimerkillisellä tavalla sitoutunut aluekehityksen moottoriksi. Sen vaikutus Kainuun alueelle on ollut erityisen merkittävä.

Oulun yliopiston Kajaanin yksiköt, Kajaanin opettajankoulutuslaitos sekä Kajaanin kehittämiskeskus edustavat Kajaanin ammattikorkeakoulun ohella alueen korkeinta opetusta ja tutkimusta. Näiden tuoma lisäarvo niin elinkeinoelämälle kuin palvelusektoreillekin on strategisesti merkittävä. Opettajankoulutuksella on Kajaanissa pian satavuotiset perinteet. Tämän johdosta alueen perusopetus on tällä vuosisadalla voinut turvata osaavaan henkilöstöön. Näin alueen nuorilla on ollut tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet suhteessa rintamaihin. Kiitos siitä kuuluu Kajaanin opettajankoulutuslaitokselle.

Elämme nopeasti muuttuvaa ja monilta osin epävarmaa aikaa. Tämä näkyy huolestuttavalla tavalla perheiden huonovointisuutena. Näyttää ilmeiseltä, etteivät lasten vanhemmat tunne riittävällä tavalla vastuuta lastensa kasvatuksesta. Aito perinteinen kasvatusvastuu on kateissa. Nämä ovat kysymyksiä, joita toivoisin laajasti pohdittavan myös korkeakoulumaailmassa.

Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Kajaaniin. Toivon omasta ja kaupunkimme puolesta, että viihdytte teknologiakaupungissamme moni-ilmeisen luontomme keskellä.

 

Pentti Hakulinen
kaupunginjohtaja

 

 

LÄHES 100 VUOTTA OPETTAJIA

Kajaanin seminaarista Oulun yliopiston vanhimmaksi laitokseksi

Pohjois-Suomi kärsi kroonisesta opettajapulasta viime vuosisadan lopulla. Selvitysten mukaan maamme opettajisto oli kaikkein pätevintä Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoseudulla. Heikoin tilanne oli puolestaan Raahen, Oulun ja Kajaanin kansakoulupiireissä. Viimeksi mainittu kansakoulupiiri olikin peränpitäjänä koko maassa, sillä puolet sen opettajistosta oli epäpäteviä. Kainuun tilanne olisi ollut vielä kehnompi, jos sen tunnuslukuja eivät olisi olleet nostamassa Iisalmen ja Pielisjärven kihlakunnat. Ne kuuluivat nimittäin vuosisadan vaihteessa vielä Kajaanin kansakoulupiiriin.

Naisopettajien osalta tilanne koheni Pohjois-Suomessa huomattavasti vuonna 1896, jolloin Raahen naisseminaari perustettiin. Sen sijaan miesopettajista oli edelleen huutava pula. Vuonna 1899 senaatti teki päätöksen uuden miesseminaarin perustamisesta, mutta mihin — se jäi vielä auki. Uudesta opinahjosta ryhtyivät kilpailemaan Kemi, Tornio, Iisalmi, Mikkeli ja Kajaani. Jokainen kaupunki lupasi erilaisia etuisuuksia oppilaitokselle, mikäli se sijoitettaisiin kaupungin alueelle.

Kajaanin luottamusmiehet, joista monet olivat ammatiltaan opettajia, ymmärsivät, mitä etuja kaupungille seuraisi, jos uusi miesseminaari sijoitettaisiin sen alueelle. Niinpä kajaanilaiset lupasivat uuden oppilaitokselle erinomaisen sijaintipaikan Ämmäkosken tuntumasta, aivan kaupungin ydinkeskustasta. Lisäksi laitokselle luvattiin monia muita etuja. Nämä kaupungin tarjoamat edut sekä muutamien Etelä-Suomessa vaikuttaneiden kouluviranomaisten Kajaania tukevat kirjoitukset saivat Helsingin herrojen mielet kääntymään koulutoimen ylihallituksessa Kajaanin kannalle, ja niin senaatti päätti helmikuussa 1900 sijoittaa uuden miesseminaarin Kajaaniin. Saman vuoden syksyllä 36 toivorikasta seminaarilaista aloitti opintonsa uudessa Kajaanin seminaarissa. Laitoksen ensimmäisenä johtajana toimi maisteri Volter Högman, joka muutti vuonna 1906 nimensä Rihtniemeksi. Samana vuonna hän myös väitteli filosofian tohtoriksi.

Rihtniemi luotsasi seminaaria vuoteen 1927, minkä jälkeen laitoksen johtajaksi nousi tohtori Martti Hela, jonka aikana opinahjon musiikkielämä oli erityisen vilkasta. Seminaarissa toimi useita kuoroja ja orkestereita, jotka soittivat eri puolilla Kainuuta ja myös muissa maakunnissa. Helan ansiosta laitoksen oppilaiksi tuli runsaasti musikaalisia nuorukaisia, joiden taidot pääsivät Kajaanissa oikeuksiin. Musiikin saralla tunnetuin seminaarin oppilaista lienee säveltäjä Ahti Sonninen. Helan aikana myös kirjallisuus oli arvossaan, joten ei ihme, että hyvin monet Kajaanin seminaarista valmistuneista kunnostautuivat myös kirjallisilla vainioilla. Kirjailija-opettajista voidaan mainita muun muassa Lauri Leskinen, Hilja Valtonen ja Eino Säisä.

Pohjoisen sivistys- ja kulttuurilaitos

Lähes sadan vuoden aikana Kajaanin seminaari ja sen työtä jatkanut Kajaanin opettajankoulutuslaitos ovat kouluttaneet satoja miesopettajia Pohjois-Suomen koululaitoksen tarpeisiin ja kohentaneet omalta osaltaan seudun kroonista pätevien opettajien pulaa. Laitoksesta valmistuneet opettajat ovat toimineet koulutyönsä ohella monissa Pohjois-Suomen kulttuuri-, sivistys- ja urheiluelämän riennoissa. Opinahjossaan heihin iskostettiin vankka kulttuurimyönteisyys, joka ilmeni myöhemmin siten, että he olivat perustamassa kuntiinsa lainakirjastoja, sanomalehtiä, kuoroja, orkestereita ja erilaisia yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Lisäksi miesopettajat olivat keskeisiä urheilutoiminnan primus motoreita. Lukuisat ovat ne urheiluseurat ja nuorisoseurat, joiden toiminnan aloittamisessa ja toiminnan pyörittämisessä Kajaanin seminaarista valmistuneet opettajat olivat keskeisessä asemassa. Hiihto-, yleisurheilu- ja pesäpalloharrastuksen levittämisessä Kajaanin seminaarista valmistunut opettajisto oli aivan keskeisessä asemassa koko Pohjois-Suomessa.

Unohtaa ei sovi myöskään opettajien yhteiskunnallista toimintaa. Kajaanin seminaarista miesopettajat saivat virikkeitä yhteiskunnalliseen toimintaan, sillä monet laitoksen opettajat, seminaarin johtaja Volter Rihtniemi mukaan lukien, osallistuivat Kajaanissa ja eri puolilla Kainuuta erilaisiin yhteiskunnallisiin rientoihin kunnallispolitiikasta valtiolliseen toimintaan saakka. Monet Kajaanin seminaarista valmistuneet kansakoulunopettajat toimivat myöhemmin Pohjois-Suomen kuntiin sijoituttuaan kunnallisissa luottamustehtävissä, kunnanhallitusten ja -valtuustojen jäseninä ja puheenjohtajina. Kainuussa tämä oli hyvin yleistä. Useat opettajat ponnistivat myös kunnallisista luottamustehtävistä Arkadian mäelle päättämään koko maan asioista.

Kajaanin seminaarin keskeinen asema pohjoisen sivistys- ja kulttuurilaitoksena kesti aina 1950-luvulle asti, jolloin seminaareja perustettiin lisää Pohjois-Suomeen ja seudulle muutti elinkeinoelämän monipuolistumisen seurauksena koulutettua työvoimaa Etelä-Suomesta. Kajaanin seminaarin perinteitä on jatkanut Kajaanin opettajankoulutuslaitos, jolla edelleen on keskeinen asema Kainuun kulttuuri- ja sivistyselämässä ja korkeimman yliopistollisen sivistyksen jakajana. Kajaanin opettajankoulutuslaitos liitettiin vuonna 1974 filiaalina Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan.

Yliopistokaupunki Kajaani

Tällä hetkellä Kajaanin opettajankoulutuslaitos on ylivoimaisesti vanhin Oulun yliopiston laitoksista. Se on kouluttanut tähän mennessä noin 6000 kansakoulun- ja luokanopettajaa, lastentarhanopettajaa ja kasvatustieteiden maisteria ennen kaikkea Pohjois-Suomen koululaitoksen ja lastentarhojen palvelukseen. Kajaanin opettajankoulutuslaitos on merkittävä osa Oulun yliopistoa. Se työllistää yli 100 korkeasti koulutettua opettajaa, tutkijaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Opettajankoulutuslaitoksen ansiosta Kajaani on selkeästi yliopistopaikkakunta yliopistollisine traditioineen, kampuksineen ja väitöstilaisuuksineen.

 

Reijo Heikkinen
dosentti

Kajaanin seminaarin opettajia 1930-luvulla. Takana
istumassa tohtori, seminaarin johtaja Martti Hela.

 

 

KAJAANILAISIA YLIOPISTOYHTEYKSIÄ MAAILMALLE

Kajaanin kampuksen laitoksilla ja tutkijoilla on lukuisia yhteistyöhankkeita ja partnereita eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa. Seuraavassa tietoja joistakin viime aikojen yhteydenpidoista.

 

Suomalaisessa savutuvassa Ruotsissa

Värmlantiin asti piti mennä ennen kuin pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni lämmitettyyn suomalaiseen savutupaan, kertoi Anja Hongisto palattuaan Elias Lönnrot -seuran järjestämältä matkalta Ruotsin ja Norjan rajaseudulla sijaitsevalle Finnskogenin alueelle. Lönnrot-reittien testauksen yhteydessä kävimme Suomussalmella Alanteen pirtissä, mutta se on kylmillään museona. Tämä kertoo jotakin suomalaisen kansallisen kulttuurin vaalimisesta Suomessa ja Ruotsissa.

Matka Värmlannin suomalaismetsäalueelle antoi uskoa ja rohkaisua Lönnrot-hankkeittemme eteenpäin viemiseen. Finnskogenissa vaalitaan suomalaiskulttuuria ja se on tuotteistettu monipuoliseen matkailukäyttöön. Metsäsuomalaisten vanhat mökit ovat sellaisenaan talomuseoina ja matkailijoille kerrotaan mökin asukkaiden elämäntarina sopivasti väritettynä. Torsbyn Finnkulturcentrumissa on elämyksiä antava museonäyttely, tutkijoita, arkisto, kirjasto ja kirjallisuutta myytävänä, julkaistaan lehteä, siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Suomalaiskulttuurikeskus saa projekteihinsa myös EU-rahoitusta. Malli Kajaanin Lönnrot-keskukselle olisi tässä!

Torsbyn Finnkulturcentrumissa järjestetyssä seminaarissa Lönnrot-instituutti ja Elias Lönnrot -seura esittäytyivät. Professori Juhani Suortti esitteli Kainuuta maakuntana, Kajaanin opettajankoulutuslaitosta sekä Lönnrot-instituutin tehtäviä ja toimialaa. Seminaaria varten varattu aika osoittautui ehdottomasti liian lyhyeksi, pääsimme vasta yhteystietojen vaihdon tasolle. Seuraavaksi onkin vuorossa vastavierailu Karlstadista ja Torsbystä Kajaaniin. Seminaarin oli järjestänyt pääkonsuli Anja-Riitta Ketokoski, joka lupautui kaikin tavoin edistämään tulevaa yhteistyötä Kainuun ja Värmlannin välillä.

"Jäiset opettajankoulutuslaitokset" kokoontuivat

Pohjolan jäiset opettajankoulutuslaitokset eli Nordplus-rengas ICE (International Cooperation in Education) kokoontui syyskuussa Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Kaukaisin osanottaja oli Arkalo Abelsen, Grönlannin opettajankoulutuslaitoksen eli Ilinniarfissuaqin johtaja.

Rengas on perustettu syksyllä 1991 Tanskassa linja-autossa ja aluksi siihen kuuluivat Jelling Statsseminarium, Rovaniemen opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin opettajankoulutuslaitos. Vähitellen siihen liittyi jäsen kaikista muista Pohjoismaista eli Malmön, Reykjavikin, Telemarkin, Färsaarten, Grönlannin ja Oulun opettajankoulutuslaitokset.

Renkaan toiminnan pääasiana on opiskelija- ja opettajavaihto. Kajaanilaisten opiskelijoiden suosituimmat kohteet ovat olleet Jelling (Tanska), Malmö (Ruotsi) ja Reykjavik (Islanti). Rengas on järjestänyt myös useana vuonna yhden intensiivikurssin, aiheina mm. kuva tietojenkäsittelyssä, luontokasvatus ja kieli kulttuurinvälittäjänä.

Varsinaisten kokousasioiden ja yliopistoihin tutustumisen lisäksi ohjelmaan mahtui luonnollisesti turismiakin, olihan tarkoitus esitellä laitostemme toiminta-alueita ja Suomea vieraille. Sää ei suosinut etenkään Kajaanissa ja Oulussa, mutta silti kävimme sateessa Vuokatin laella, hiihtoputkessa, Iso-Ruuhijärvellä nauttimassa lohta ja saunomassa, Oulun Pikisaaressa Sokeri-Jussissa ja syömässä Neptunuksessa ja Rovaniemellä tietenkin joulupukkia katsomassa.

Unkarin yhteydet vahvistuvat

Oulun yliopiston Kajaanin laitoksilla on jo kymmenkunta vuotta ollut vilkasta yhteistoimintaa Kajaanin ystävyyskaupungissa Nyíregyházassa sijaitsevan György Bessenyei -opettajakorkeakoulun kanssa. Opettajaryhmät ovat vierailleet puolin ja toisin ja samoin harjoittelukoulujen oppilaat ovat viettäneet vaihtoviikkoja toistensa luona. Keväällä 1998 johtaja Juhani Suortti vieraili Nyiregyházassa ja matkan aikana allekirjoitettiin myös viralliset sopimukset opettaja- ja opiskelijavaihdosta alkavat Erasmus-sopimuksen puitteissa.

Lokakuun lopulla korkeakoulun rehtori Arpád Balogh, unkarin kielen laitoksen johtaja Andras Mezö ja monien kajaanilaisten vanha tuttu Valéria Révay vierailivat Kajaanin kampuksella. Matkan aikana keskusteltiin Erasmus-vaihdon yksityiskohdista, neuvoteltiin uusista EU-hankkeista, muun muassa kylien verkosta ja Kajaanin Unkari-seuran kanssa demokratiaohjelmahankkeesta. Samalla matkalla vieraat tutustuivat Oulun yliopistoon myös Oulussa.

Kylien verkko kehittää elinkeinotoimintaa

Unkarilaiset neuvottelivat Kajaanin kehittämiskeskuksessa projektipäällikkö Veli-Matti Karppisen ja Raija Koskelon kanssa uudesta EU-hankkeesta, kylien kansainvälisestä verkosta. Verkkoon kuuluu Kainuu, Lappi ja Itävallasta Burgenlandin maakunta, Nyíregyházan alue Unkarista sekä Oulun ja Lapin yliopistot ja Nyíregyhazan opettajakorkeakoulu.

Ideana on tietoverkkopohjainen yhteistyöverkosto ja sen avulla sähköisen kaupan kehittäminen, maakuntien kokemusten vaihto ja koulujen verkostoituminen, kertoi Veli-Matti Karppinen. Elinkeinopuolella pääpaino on matkailussa sekä luonnontuotteiden jatkojalostamisessa ja niiden sähköisessä kaupassa.

Itävallan Burgenlandin kylien kanssa on jo ollut pitkään yhteistyötä MATVE-projektin puittaissa, joka sekin on EU-hankkeita. Itävallan kylät ovat huomattavasti Kainuun tai Lapin kyliä suurempia, niissä on 2500 - 12000 asukasta. Tässä hankkeessa kylien välillä tehdään monipuolista yhteistyötä kulttuurin, koulujen, kummikylien ja yritysten välillä.

Projektissa testataan tietoverkkoja, internet-yhteyksiä, audioneuvottelu- ja videoneuvottelulaitteita sekä niiden hyödyntämistä kylien ja yritysten kansainvälistymisessä. Elinkeinoelämän puolella Kainuusta etsitään tuotteita vietäväksi Itävaltaan ja yrittäjille etsitään partnereita.

Moisiovaaran, Mainuan ja Säräisnniemen kouluilla on Burgenlandissa kummikoulut ja useilla oppilailla kummioppilaat. Kaikissa näissä yhteistyökouluissa on mm. videoneuvottelulaitteet, joita on käytetty tutustumiseen ja opetukseen. Kielten opiskelun tarpeen oppilaat ymmärtävät nyt entistä paremmin. Myöhemmässä vaiheessa on suunnitelmissa myös oppilasvaihtoa.

Suomi-festivaalit Itävallassa

Burgenlandissa viidessä kylässä järjestetään ensi toukokuussa 10-päiväinen Suomi-festivaali, jossaa tehdään tunnetuksi kainuulaista elinkeinotoimintaa, tarjoillaan Suomi- ja Kainuutietoutta, kulttuuria, elokuvaa, musiikkia, taidetta ja elintarvikkeita mm. neljässä ravintolassa tarjoillaan suomalaista ruokaa. Tavarataloissa kainuulaiset yrittäjät ja heidän itävaltalaiset partnerinsa esittelevät tuoteitaan. Finnair kuljettaa täältä päivittäin tuoretuotteet.

Yhteistyö itävaltalaisten kanssa on paisunut kuin pullataikina, totesi Veli-Matti Karppinen. Festivaalikin suunniteltiin aluksi kaksipäiväiseksi, mutta se on kasvanut jo kymmenpäiväiseksi. Nyt myös Burgenland on saanut EU-määrärahaa toimintaan ja alkaa operoida Kainuuseen päin.

 

Kaija Itkonen
korkeakoulusihteeri

 

 

RUIJAN RAIVAAJAT

Kansainvälistä suomea opettamassa

Tänä syksynä tarjoutui Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa ensimmäistä kertaa tilaisuus suorittaa luokanopettajankoulutukseen kuuluva kenttäharjoittelu Pohjois-Norjassa. Me viisi neljännen vuosikurssin opiskelijaa saimme mahdollisuuden lähteä raivaamaan tietä Ruijaan kansainvälisen suomenopetuksen merkeissä. Harjoittelun mahdollistivat Norjan opetusministeriön suomen kielen tarkastaja Bjørnar Seppola ja Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen äidinkielen ja viestintäkasvatuksen opettaja Juha Vartiainen, joiden ideoinnin ja yhteistyön ansiosta pääsimme kokeilemaan opetustaitojamme erilaisessa ympäristössä. Harjoittelupaikat sijaitsivat Vesisaaren Vestre Jakobselvin kylässä ja Hammerfestin Rypefjordissa. Vestre Jakobselviin eli Annijoelle suuntasivat Tiina Hiltunen, Heli Halonen ja Siru Karppanen. Piia Huttunen ja Leea Mattila suorittivat harjoittelunsa Hammerfestissä.

Vanhat kveeniperinteet velvoittavat Annijoella

Harjoittelun tavoitteena oli opettaa suomen kieltä norjalaislapsille. Tromssan ja Finnmarkun läänien alueella, kveenikulttuurin syntyseudulla, oppilailla on mahdollisuus valita suomi toiseksi kieleksi jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Annijoella koulun sadasta oppilaasta yli kuusikymmentä on valinnut suomen, kun taas Rypefjordissa suomen lukijoita on vain kolme. Annijoen runsas suomen opiskelijoiden määrä voidaan selittää pitkään säilyneellä kveeniperinteellä. Suomalaisen ja kveenitaustan omaavien oppilaiden lisäksi suomea opiskelevat myös täysin norjalaiset lapset ja nuoret. Annijoella suomen kielen vaikutus näkyy yhä edelleen mm. sukunimissä ja paikannimissä. Hammerfestissä suomen kielen valintaan vaikuttaa vanhempien suomalaisuus, sillä siellä kveenikulttuuri ei ole näkyvästi esillä. Perinteisesti Hammerfestiin on menty Suomesta työn perässä.

Suomen kielen opetus Norjassa 1900-luvulla

Suomen kielen opetuksella ei ole Norjassa tällä vuosisadalla pitkiä perinteitä, virallisesti sitä on opetettu vasta kahden vuoden ajan. Tämän vuoksi norjalaisille lapsille suunnattu oppimateriaali on vasta suunnitteluasteella. Suomen opettaminen vaatiikin opettajalta valmiiden suomenkielisten aineistojen soveltamista opetukseen sekä uusien materiaalien suunnittelua. Norjan valtakunnallinen opetussuunnitelma asettaa päätavoitteet, joiden pohjalta opettaja muodostaa oman opetuksellisen näkökulmansa suomen kielen opettamisesta vieraana kielenä. Suomen kielen asemaa norjalaisessa koulujärjestelmässä kehitetään jatkuvasti. Tämä kuitenkin vaatii asiansa osaavia suomenkielenopettajia, joista Pohjois-Norjassa on tällä hetkellä pula. Pätevillä suomalaisilla opettajilla olisikin hyvät työnsaantimahdollisuudet Ruijan alueella.

Annijoen koulun opetusharjoittelijat seurasivat ja pitivät tunteja eri luokka-asteilla suomen kielessä kuvaamataidossa, musiikissa sekä liikunnassa. Opetus tapahtui lähinnä norjan kielellä, koska oppilaiden suomen kielen osaaminen on pääasiassa sanaston hallintaa. Mielestämme suomen kielen opetuksessa olisi seuraavaksi syytä siirtyä lausetason opetukseen. Tähän Annijoen koulun oppilailla on hyvät edellytykset vahvan sanavaraston ansiosta. Kokemukset suomen opettamisesta olivat kuitenkin myönteisiä. Oppilaat olivat innokkaita oppimaan lisää suomen kieltä, erityisesti pienten oppilaiden edistymisen pystyi havaitsemaan niinkin lyhyessä ajassa. Käytimme musiikkia opetuksessa ja sen avulla saadut oppimistulokset rohkaisivat meitä opiskelijoita käyttämään lauluja ja loruja jatkossakin.

Suomalaiskulttuuria Hammerfestissa

Rypefjordissa kaikki kuudennen luokan oppilaat saivat sormituntumaa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Opetimme kotitaloustunnilla karjalanpiirakoiden leipomisen hyvällä menestyksellä! Opettajat pyysivät meitä pitämään myös englannin tunteja, jotta oppilaat saisivat mahdollisuuden käyttää vierasta kieltä ulkomaalaisten kanssa. Opettajien mukaan he itse sortuvat helposti puhumaan norjaa englannin tunnilla, mutta meidän kanssamme oppilaiden oli pakko selviytyä englannin kielellä. Suomea opiskelevat oppilaat saivat teho-opetusta kolmen viikon ajan. Opetimme suomeksi, koska he ymmärsivät hyvin suomen kieltä kotitaustojensa vuoksi. Kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen teettivät jonkin verran vaikeuksia. Oppilaiden puheessa kuului selvästi norjalainen aksentti, joka heijastui myös kirjoittamiseen.

Suomen opetuksen ohella tarkoituksenamme oli tutustua norjalaiseen koulujärjestelmään ja sikäläiseen kulttuuriin. Norjassa koulu aloitetaan 6-vuotiaana ja oikeus koulutukseen on 18-vuotiaaksi. Peruskoulu on kymmenvuotinen. Ala-aste on jaettu kahteen osaan: 1.-4. lk ja 5.-7. lk. Yläaste käsittää luokat 8-10 lk. Luokkakoot ovat Pohjois-Norjassa pieniä. Sadan oppilaan Annijoen koululla on viisitoista opettajaa. Opetuksessa käytetään paljon teema- ja projektityöskentelyä. Luonnolla on keskeinen osa opetuksessa, esimerkiksi retkiä luontoon pyritään tekemään joka viikko.

Tien avaus Ruijaan onnistui hyvin. Myönteiset kokemukset olivat molemminpuolisia ja tämän ansiosta Kajaanin OKL:n opiskelijoilla on jatkossakin mahdollisuus suorittaa opetusharjoittelu Pohjois-Norjassa. Ruijan raivaajat suosittelevat kokemusta lämpimästi muillekin!

Hyviä eväitä reppuun saa,
kun seikkailuihin sukeltaa.
Uudet kokemukset rikastaa
ja antaa potkua tulevaan.

 

 

Valmiuksia paljon vartioimiseen

"Porkkana" panee liikkeelle. Osallistumalla kasvatustieteen päiville opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa syventävien opintojen kirjaosiosta kolme opintoviikkoa. Tämä tapahtuu kuuntelemalla neljä pääluentoa ja työskentelemällä yhdessä teemaryhmässä tai symposiumissa. Teemaryhmätyöskentelystä ja neljästä pääluennosta on tehtävä kirjallinen raportti ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Hirvi kiinnostaa

—Minua kiinnostaa luento Suomi tietoyhteiskunnaksi: Opettajat paljon vartijoina. Haen vastauksia kysymyksiin: Mitä tämä tarkoittaa koulussa? Miten minua opettajana valmennetaan tähän ja miten osaan ohjata oppilaitani? sanoo Pyhäjoelta kotoisin oleva Piia Heikkinen. Piia opiskelee Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen 2. vuosikurssilla. Hän osallistuu kasvatustieteen päiville ensimmäistä kertaa. Piia sai tiedon päivistä päärakennuksen ilmoitustaululta.

Pienet koulut tärkeitä

Symposiumeista Piiaa kiinnostaa pienten koulujen pedagogiikka -osio.

—Pienet koulut ovat arvokas osa suomalaista yhteiskuntaa ja koulujärjestelmää, Piia tähdentää. Kun pieniä kouluja ollaan kuitenkin lakkauttamassa, on hyvä tietää millaisia selviytymismenetelmiä pienkouluilla on olemassa. Piia ei sulje pois mahdollisuutta, etteikö hän voisi toimia valmistumisensa jälkeen pienen koulun opettajana.

Kiertolaisen elämää

Kasvatustieteen päivät ovat muovautuneet pikku hiljaa Kasvatustieteellisen Seuran vuosikokouksen ympärille. Ne järjestetään joka vuosi, ja pitopaikkakunta vaihtuu aina. Kulloistenkin päivien ohjelman päälinjat suunnitellaan Kasvatustieteellisen Seuran hallituksen kokouksessa.

Kolmipäiväisen tapahtuman yhteisluennot pidetään normaalikoulun juhlasalissa. Luennointikielenä on joko suomi tai englanti. Tapahtuma on Kajaanille ja koko Kainuulle tärkeä, sillä seuraavan kerran tänne kokoonnutaan todennäköisesti 11 vuoden kuluttua.

Hannu Heinänen

 

 

VALTAKUNNALLISET KASVATUSTIETEEN PÄIVÄT

KAJAANISSA 26.–28.11.1998

 

Paikka:	Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitos
Järjestäjät:	Suomen Kasvatustieteellinen Seura r.y. & Kajaanin opettajankoulutuslaitos & Kajaanin kehittämiskeskus
Osallistujat:	Kasvatustieteen ja kasvatuksen tutkijat sekä po. aloista ja niiden kehittämisestä kiinnostuneet
Osallistumismaksu:	300 mk (ei kata oheistapahtumia)

To 26.11.1998
Klo
9.00-16.00    Näyttelyosastot avoinna
9.00-16.00    Didaktinen prosessilaboratorio avoinna
9.00-16.00    Osallistujien rekisteröityminen
10.30-           Lounas
12.15-           Samanaikaissymposiumit ja teemaryhmät työskentelevät
14.30-15.30  Didaktisen prosessilaboratorion esittely
14.00-           Tiedekuntien/laitosten välinen salibandy-turnaus
19.00-           Oheistapahtuma: teatteriesitys Rampa-Billy
19.00-           Oheistapahtuma: Elisabeth Batiashvilin (viulu) ja Eero Heinosen (piano) konsertti

Pe 27.11.1998
Klo
8.00-15.00    Osallistujien rekisteröityminen
8.00-16.00    Näyttelyosastot avoinna
8.00-16.00    Didaktinen prosessilaboratorio avoinna
8.00-9.45      Samanaikaissymposiumit ja teemaryhmät työskentelevät tai Näyttelytiloihin ja didaktiseen prosessilaboratorioon tutustumista
9.00-10.00    Suomen Kasvatustieteellisen Seuran työjäsenten kokous
10.00-10.15  Kasvatustieteen päivien avaus (Professori Juhani Suortti)
10.15-11.00  Suomi tietoyhteiskunnaksi: Opettajat paljon vartijoina? (Kansliapäällikkö Vilho Hirvi)
11.00-11.45  Ekspansiivinen oppiminen ja kasvatustiede muutoksen tutkimuksessa (Akatemiaprofessori Yrjö Engeström)
11.45-12.00  Keskustelua Hirven ja Engeströmin esitysten pohjalta
12.00-13.00  Lounas
13.00-16.00  Samanaikaissymposiumit ja teemaryhmät työskentelevät tai Näyttelytiloihin ja didaktiseen prosessilaboratorioon tutustumista
14.00-15.30  Kasvatusalan professoreiden kokous
16.00-           Kasvatustieteellisen Seuran vuosikokous
16.00-17.00  Tutustuminen posternäyttelyyn ja näyttelytiloihin
16.15-17.15  Didaktisen prosessilaboratorion esittely
16.00-19.00  Oheistapahtuma: Retki Vuokattiin tutustumaan hiihtoputkeen ja paluu Kajaaniin tai Vapaata tutustumista Kajaaniin
19.00-           Oheistapahtuma: Oopperamusiikin ilta -konsertti
20.00-           Kajaanin kaupungin tervehdys ja illanvietto

La 28.11.1998
Klo
9.00-9.15      Oulun yliopiston tervehdys kasvatustieteen päiville (Vararehtori Irma Sorvali)
9.15-10.00    Neljä majakkaa (Professori Juhani Suortti)
10.00-11.45  Vygotsky and Early Childhood Education (Ed.D. Nikolai Veresov)
11.45-12.00  Keskustelua Suorttin ja Veresovin esitysten pohjalta
12.00-12.15  Kasvatustieteen päivien päättäminen

TÄRKEIMMÄT OHEISTAPAHTUMAT:

• 26.–27.11.1998: ‘Järki kädessä vai jälkijunassa tietoyhteiskuntaa rakentamassa’ (KYTKE 2005 -projektin järjestämä seminaari, maksuton)
• 26.11.1998: ‘Muutoksen tutkimisen metodologia ja -metodit’ (Kajaanin kehittämiskeskuksen järjestämä kurssi, osallistumismaksu 200 mk)

 

 

 TIEDEVÄKEÄ KOOLLA KAJAANISSA

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa 26.–28.11.1998 järjestettävät valtakunnalliset kasvatustieteen päivät ovat kasvatusalan tutkijoiden ja kouluttajien vuotuinen tiedetapahtuma. Suomen Kasvatustieteellisen Seuran aloitteesta toteutettavaan tapahtumaan odotetaan noin 270 osallistujaa. Pääluennoitsijoina kuullaan tänä vuonna mm. opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirveä ja akatemiaprofessori Yrjö Engeströmiä.

Päivillä pidetään samanaikaissymposiumeissa ja teemaryhmissä yli 70 tieteellistä esitelmää, joista ovat vastuussa paitsi ansioituneet tieteenharjoittajat myös kasvatustieteen tohtori- ja lisensiaattitutkintoon tähtäävät jatko-opiskelijat. Mukana on useita ulkomaisia esitelmöitsijöitä. Posternäyttelyt, kirjauutuuspöydät sekä opetus- ja koulutusteknologian laite-esittelyt ovat olennainen osa päivien ohjelmaa.

Samanaikaisymposiumit on muodostettu Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen vahvuusaloilta: informaatioteknologia, varhaiskasvatus, matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen kehittäminen, pienten koulujen pedagogiikka, seikkailu- ja elämyspedagogiikka, kielen oppiminen ja kielikylpy, oppiminen työssä ja liikuntapedagogiikka.

Teemaryhmissä esitelmöidään mm. seuraavanlaisista aihepiireistä: kasvatus ja sivistys, kasvatussosiologia, kasvatusfilosofia, taito- ja taideaineiden kehittäminen, opettaja(ksiopiskeleva)n ajattelun kehittäminen sekä kvantitatiivinen mallintaminen kasvatustieteissä.

Ammattiasioiden edistämisen lisäksi kasvatustieteen päivät ovat myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa mahdollistuvat alan ihmisten vapaamuotoiset keskustelut ja epäviralliset tapaamiset. Siksi päiville on suunniteltu monenlaista, myös rentouttavaa oheisohjelmaa. (PA)

 

 

OPETTAJAKSI

KAMEROIDEN RISTITULESSA

 

Opettajien peruskoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua voidaan selvästi tehostaa teknologisin apuvälinein. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat ovat saaneet erinomaisia kokemuksia oman toimintansa ja oppilaidensa ahkeroimisen arvioinnista videokameroiden ja tietokoneen avulla.

Mitä ja miten tehdään?

Opetusharjoittelun kehittämiseen informaatioteknologisin apuvälinein (lyh. OHAKE) pureutuva tutkimus- ja kehittämishanke on toiminut kasvatustieteiden tohtori Päivi Atjosen johdolla vuoden 1994 alusta saakka. Siinä on haluttu antaa opiskelijoille kättä pidempiä keinoja katsella opetuksen aikaisia toimintojaan rauhassa jälkikäteen. Kehitystyöhön on kukkaronnyörejä höllännyt oman laitoksen lisäksi mm. Suomen Akatemia ja opetusministeriö.

Opiskelijoiden oppitunteja videoidaan yhdellä tai jopa kolmella kameralla. Samaan aikaan kun kamerat surisevat, opiskelijan ohjaaja ja työpari istuvat sylimikrojensa ääressä näppäilemässä arvioitaan oppitunnin kulusta. Muutaman vuorokauden kuluessa itse opetustilanteesta istuudutaan sitten yhdessä makustelemaan saatua materiaalia eli videonauhaa ja tietokoneliuskoja.

  Missä tehdään?

OHAKEn koti on ollut pääasiassa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opetuksen ja oppimisen tutkimuksen erikoisyksikössä eli didaktisessa prosessilaboratoriossa (DPL, kuvio). Oppitunteja on filmattu ja tutkailtu myös tavallisissa luokissa; erityisesti kuluvana lukuvuonna toimintaa räätälöidään Kajaanin normaalikoulun opetustiloihin sopivaksi.

  Ketkä tekevät?

Kameroiden ristitulessa on työskennellyt jo noin puolentoista sataa joko peruskoulun luokanopettajaksi tai varhaiskasvatuksen maisteriksi opiskelevaa. Käytännöllisesti katsoen kaikki Kajaanin normaalikoulun ja opettajankoulutuslaitoksen harjoittelua ohjaavat lehtorit (noin 40 ohjaajaa) ovat olleet leikissä mukana. Tämän talven aikana joukko kasvaa useilla kymmenillä osallistujilla.

  Mitä tekemisestä seuraa?

Runsaan neljän vuoden aikana kerätyn tutkimusaineiston mukaan etenkin videonauha avaa opiskelijalle uuden, tarkan - ja joskus lahjomattoman - näkökulman oppimiseen ja opettamiseen. Oman videon katsomiseen ei voi suhtautua olkapäitään kohautellen, mikä ryydittää sopivasti halua parantaa omaa suoritusta. Alkuun monia hirvittää koko juttu, mutta kokemus osoittaa pian pelot turhiksi.

Videonauhaa voi kelata edestakaisin, jotta tapahtumien kulku kirkastuu: kamera on opiskelijaopettajalle kuin lisäsilmät selässä. Pikkuruinen langaton mikrofoni sieppaa kaikki opetuskeskustelut, mistä on jälkikeskusteluissa korvaamatonta apua. Tietokoneelle naputellut tuntiarviot ovat täsmällistä, joten tulkintaerimielisyyksiä ja turhia pettymyksiä saadaan sitäkin kautta kutistettua.

  Mitä jatkossa tehdään?

Liki kaikki mukana olleet opiskelijat ovat pyytäneet, että OHAKE laajennettaisiin ripeästi jokaisen Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa opiskelevan oikeudeksi - mieluiten pari, kolme kertaa nelivuotisen opiskelu-urakan aikana. Pyyntöön on pyritty voimavaroja venytellen vastaamaan, ja niinpä OHAKE elää ja voi hyvin osana laitoksen normaalia opetusharjoittelua. Enää se ei ole projekti, nyt se on jo prosessi! (PA)

  Lisätietoja: http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/kokl/practice.htm  

 ---------------------------------------------------------------------------------------------

KUVAN 1 teksti: Harjoittelukoulun oppilaita studioluokassa kuvaamataidon tunnilla (kameran luona oikealla harjoittelija Elise Laitila)

 KUVAN 2 teksti: Harjoittelija Elise Laitila ohjaa oppilaita kuvaamataidon tunnilla studioluokassa

 

 

---

KYTKE 2005

KYTKE 2005 on Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen koordinoima Kainuun yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen kehittämisprojekti, joka vastaa yleissivistävän koulun ja opettajan-koulutuksen alueella kansainvälisiin, kansallisiin ja maakunnallisiin tieto- ja kehittämis-strategioihin.

Projekti toteutetaan vuosien 1997 - 1999 aikana Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutus-laitoksen, Teollisuustalouden ja yrittäjyyden yksikön sekä kohderyhmän yhteistyönä. Projektin rahoittavat Opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto.

Projektin kohderyhmänä ovat kainuulaiset opettajat, opettajaksi opiskelevat sekä välillisesti yrittäjät. Pilotit toteuttavat omat projektinsa kainuulaisissa oppilaitoksissa ja yrityksissä.

Toteutettavien projektien kautta toiminta kohdistuu noin 1700 nuoreen kainuulaiseen.

Projektin tavoitteena on luoda asiantuntijaverkosto, jonka kautta Kainuu saa projektityöskentely-taitoisia, modernit tietoyhteiskunnan viestintätavat ja -mahdollisuudet tuntevia kasvatusalan ammattilaisia. Yrittäjyyttä ja teknologiaa laajasti ymmärtäen asiantuntijaverkoston jäsenet ovat mukana maakunnan kehittämisohjelman toteutuksessa.

Ajankohtaista

KYTKE 2005 –projekti järjestää "Järki kädessä vai jälkijunassa tietoyhteiskuntaa rakentamassa" –seminaarin 26.-27.11.1998. Seminaarin tavoitteena on ilmentää tietoyhteiskunnan kehityssuuntia yleissivistävänkoulun sekä sivistys- ja opetustoimen näkökulmasta. Seminaarin kohderyhminä ovat yleissivistävän koulun opetus- ja hallintohenkilöstö, kuntien elinkeinotoimen henkilöstö, paikalliset yrittäjät sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet. Lisätietoja seminaarista www-osoitteesta http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/kytke98/semina98.htm tai puhelimitse projektisihteeri Kirsti Leinoselta puhelin 08 632 4656.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tehnyt eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toimeksiannosta arvioinnin tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa ja oppimisessa. Se käsitti koko suomalaisen koulutusjärjestelmän. Hankkeen tuloksena syntyi eduskunnalle loppuarviointi, viisi osaraporttia sekä loppuraportti. KYTKE 2005 –projekti oli yksi arvioitavista hankekokonaisuuksista, joka on mainittu kolmessa eri osaraportissa. Varsinainen projektiarviointi löytyy Jarmo Vitelin toimittamasta raportista "Esimerkkejä ja kokemuksia korkeakoulumaailmasta".

Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutuslaitos KYTKE 2005 Kainuun yrittäjyys- ja teknologia- kasvatuksen kehittämisprojekti

Kauppakatu 34 A 5 87100 KAJAANI puh. 08 632 4656 faksi 08 632 4659 http://koklweb1.oulu.fi/

 

 

Kajaanin opettajankoulutuslaitos kouluttaa luokanopettajia ja varhaiskasvatuksen maistereita

Kajaanin opettajankoulutuslaitos on osa Oulun yliopiston kasvatustieteellistä tiedekuntaa. Tiedekunta toimii Kajaanin ohella myös Oulussa. Kajaanissa koulutetaan luokanopettajia ja varhaiskasvattajia sekä tästä syksystä alkaen kielikylpyopettajia.

Kajaanissa on koulutettu opettajia jo vuodesta 1900, ensin kansakoulunopettajia myöhemmin peruskoulun opettajia. Väliaikainen lastentarhanopettajakoulutus aloitettiin vuonna 1974, jolloin perustettiin Kajaanin opettajankoulutuslaitos lakkautetun seminaarin tilalle. Yliopistollinen lastentarhanopettajien koulutus vakinaistui 1995 maisterikoulutukseksi.

 

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opettajien tohtorinhattujen väriskaala
vaihtelee violetista tummansiniseen ja mustaan. Kajaanin OKL:ssa työsken-
telee kaikkiaan 17 tohtorintutkinnon suorittanutta.

Opettajankoulutuksen tehtävänä on kouluttaa luokanopettajia ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka ovat uuden tiedon taitajia ja soveltajia. Opettajuushan on akateeminen ammattitaito, joka perustuu tieteelliselle ajattelulle. Opettajan koulutuksessa yhdistyy tiedelaitos ja praktiikka toimivalla tavalla. Kajaanissa koulutuksen tavoitteena on, että kaikki suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon eli kasvatustieteen maisterin tutkinnon (160 ov) - kandidaatin tutkinto (120 ov) on mahdollista suorittaa välitutkintona. Varhaiskasvatusta pääaineenaan opiskelevat voivat sisällyttää tutkintoonsa lastentarhanopettajan kelpoisuuden.

Kajaanissa on mahdollista suorittaa myös liikunnan aineopettajan opinnot — koulutus järjestetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Opettajankoulutuksessa on selvästi nähtävissä suuntaus yhtenäiseen peruskelpoisuuteen, joka mahdollistaa opettajavoimien joustavan liikkumisen.

Yliopiston perustehtävä?

Yliopiston perustehtävä on opetus ja tutkimus sekä niiden kiinteä nivominen käytännön pedagogiseen toimintaan. Varhaiskasvatuksen tutkimuksen primus motorina toimii Kajaanin varhaiskasvatuskoulutus, sillä tänne on sijoitettu valtakunnan ensimmäinen varhaiskasvatuksen professorin virka.

Didaktiikan prosessilaboratorio antaa loistavat puitteet eri opetusmenetelmien kokeilulle, harjoittelulle ja tutkimukselle. Varhaiskasvatuksen tutkimuskohteena Kajaanissa ovat pienten lasten toiminnan keskeiset muodot kuten leikki ja oppiminen sekä sisältöalueiden liikunnan, kielen ja matematiikan aihepiirit. Tutkimushankkeissa pyritään monijäsenisiin tutkimusryhmiin, joihin kuuluu eri tason opinnäytteiden suorittajia. Myös yliopistojen välinen yhteistyö ja kansainväliset yhteydet ovat osa varhaiskasvatuksen koulutus- ja tutkimustoimintaa.

Laitos järjestää myös täydennyskoulutusta maksupalveluna Kajaanin kehittämiskeskuksen kanssa. Toistaiseksi on järjestetty esi- ja alkuopetuksen 15 opintoviikon kokonaisuutta. Muusta avoimen korkeakoulun ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä vastaavat Kajaanin kehittämiskeskus ja Kainuun kesäyliopisto.

Opiskelijat ja henkilökunta

Oulun yliopiston 12000 opiskelijasta Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa opiskelee reilut 500. Perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi laitoksessa opiskelee lukuisia jatko- ja täydennysopiskelijoita. Huomattava osa laitoksen opiskelijoista tulee Kainuusta, muualta Oulun läänistä ja Pohjois-Savosta. Laitos on kouluttanut lähes satavuotisen toimintansa aikana 4800 opettajaa ja 1200 lastentarhanopettajaa. Laitoksen henkilökuntaan kuuluu 4 professoria sekä 32 opettajaa ja tutkijaa. Normaalikoulussa työskentelee 25 lehtoria ja opettajaa. Lisäksi laitoksessa työskentelee 23 vakinaista ja 10—15 määräaikaista henkilöä hallinnossa, kirjastossa ja tutkimuksen tukitehtävissä.

Luokanopettajakoulutus

Kajaanin seminaari koulutti runsaat 3000 kansakoulunopettajaa vuosina 1900—1974. Vuonna 1979 alkoi kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoon tähtäävä koulutus luokanopettajien koulutusohjelmassa. Luokanopettajakoulutuksen ammatillisena perustana ovat peruskoulun ala-asteen luokanopettajan tehtävät.

Laitoksen yhtenä tavoitteena on kouluttaa monialaisia opettajia pienkouluihin ja yhdysluokkien opettajiksi sekä tutkimus- ja koulutustehtäviin perehtyneitä kasvatusalan asiantuntijoita. Luokanopettajien koulutukseen kuuluu nykyisessä maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustiede ja siihen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot. Sivuaineina suoritetaan 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä kahden sivuaineen 15 tai yhden 35 opintoviikon opinnot.

Kajaanin yliopistoalueella sijaitseva normaalikoulu tarjoaa opetusharjoittelun lisäksi monipuolisen kehittämis- ja tutkimuskentän yliopiston kaikille opiskelijoille. Luokanopettajankoulutuksessa yhdistyy käytännön harjoittelu ja tieteellinen tutkimus.

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen toiminnan aikana koulutustavoitteeksi on muodostunut omaa toimintaansa ja koululaitosta arvioiva, kehittävä, kansainvälisyyteen suuntautunut, kansallista kulttuuriaan arvostava ja tutkiva opettaja, jolla on jatko-opintokelpoisuus tohtorintutkintoon.

Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa alkoi ensimmäisenä Suomessa vuonna 1991 yliopistollinen varhaiskasvatuksen koulutuskokeilu, jossa oli mahdollista suorittaa lastentarhanopettajatutkinnon lisäksi maisterin tutkinto. Varhaiskasvatuksen koulutus vakinaistui vuonna 1995.

Kajaanissa koulutettavat saavat laaja-alaisen ammatillisen perustan toimia pienten lasten opettajana, alle kolmivuotiaiden kasvattajana, päivähoidon ohjaustehtävissä, päiväkodin johtajana sekä muissa varhaiskasvatuksen erityistehtävissä. Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa jatko-opiskelukelpoisuuden sekä kelpoisuuden tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Erityisesti tulevat kysymykseen koulutus- ja suunnittelutehtävät, tutkimus ja organisaatioiden ohjaus, johtaminen ja tiedonvälitys.

Varhaiskasvatuksen koulutuksessa opiskellaan pääaineena kasvatustiedettä varhaiskasvatukseen painottuen. Jos aikoo lastentarhanopettajan ammattiin, varhaiskasvatuksen ammatilliset opinnot (35 ov) ovat välttämättömät. Sivuaineita varhaiskasvatuksen opiskelijat voivat valita paitsi Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen sivuainevalikoimasta myös avoimen korkeakoulun ja muiden yliopistojen tarjonnasta. Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden suositut sivuaineet ovat olleet alkuopetus, psykologia ja yhteiskuntatiede, mutta myös opetusteknologia, kansainvälisyyskasvatus ja monikulttuurisuus tekevät tuloaan.

Opiskelijavalinta

Kummankin koulutuksen opiskelijavalinta on kaksivaiheinen: ensimmäinen vaihe on yhteishaku, jossa hakemukset pisteitetään Jyväskylässä, minkä jälkeen hakijoista osa kutsutaan valintakokeisiin Kajaaniin. Valintakokeisiin sisältyy ryhmätilanne, haastattelu ja kirjakuulustelu sekä vapaaehtoinen näyte liikunnassa tai matematiikassa (luokanopettajakoulutus) tai monialainen tehtävä (varhaiskasvatuksen koulutus).

Kasvatusala on yksi suosituimmista aloista yliopistossa ainakin, jos mittarina käytetään alalle hakeutuneiden ja sisäänotettujen suhdelukua. Kajaanin varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen haki vuonna 1998 lähes kuusi sataa ylioppilaspohjaista hakijaa, joista opiskelupaikan sai kolmekymmentä uutta opiskelijaa. Lisäksi valmiiden lastentarhanopettajien kiintiöstä valittiin viisitoista täydentämään opintonsa ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Kajaanin luokanopettajakoulutukseen haki vuonna 1998 yhteensä 1138 nuorta, joista 60 sai opiskelupaikan.

Kajaanin opettajankoulutuslaitos on Vaasan yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksen kanssa alkanut kouluttaa syksyllä 1998 ruotsin kielen kielikylpyyn suuntautuneita luokanopettajia ja varhaiskasvattajia. Tämä 160 opintoviikon koulutus johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Uudella koulutuksella vastataan kielikylpyopettajien opettajapulaan.

 

Tuula Tervo-Määttä
varhaiskasvatuskoulutuksen linjanjohtaja

Ritva Pentikäinen
luokanopettajakoulutuksen linjanjohtaja

 

 

Kainuun kesäyliopiston 30-vuotinen taival Kajaanin OKL:n rinnalla

Kajaanissa opettajankoulutusta on järjestetty lähes sata vuotta. Kesäyliopistotoimintaa Kainuussa on ollut vuodesta 1968, jolloin Kainuun kesäyliopisto perustettiin. Tänä vuonna kesäyliopisto juhlii 30-vuotista toimintaansa juhlavuoden merkeissä. Alusta saakka opettajankoulutuslaitos ja kesäyliopisto ovat toimineet toinen toisiaan tukien ja kesäyliopisto on löytänyt luonnollisen paikkansa seminaarin alueelta.

Opettajankoulutuksen tarpeet on huomioitu kesäyliopiston kurssisuunnittelussa ja se on lisännyt OKL:n opiskelijoiden sivuainevalikoimaa. Kesäyliopisto täydentää omalta osaltaan kasvatustieteellistä opetusta Kainuussa. Konkreettisimmillaan kesäyliopiston tuki kajaanilaiselle opettajankoulutukselle lienee tullut 1960-luvun lopulla, jolloin keskusteltiin kiivaasti Kajaanin seminaarin lakkauttamisesta.

Kainuun kesäyliopiston taival alkoi aikana, jolloin koulutusmahdollisuudet Kainuussa olivat seminaaria lukuun ottamatta varsin vähäiset. Henkilöt, jotka olivat kiinnostuneita Kainuun koulutusmahdollisuuksien parantamisesta kokoontuivat tammikuun 17. päivänä 1968 perustamaan Kainuun Korkeakouluyhdistystä, jonka tarkoituksena oli kesäyliopiston perustaminen ja ylläpitäminen. Kesäyliopiston perustamisella tähdättiin korkeakoulutasoisen opetuksen järjestämiseen Kainuussa. Voidaankin sanoa Kainuun Korkeakouluyhdistyksen tuoneen korkea-asteen opetuksen tarjonnan Kainuuseen.

Kesäyliopiston toiminta ja koulutustarjonta heijastaa ajassa liikkuvia virtauksia. Kurssitarjonta on vaihdellut ajan myötä sen mukaan, mitä yhteiskunnassa on pidetty tärkeänä. Alkuvuosina toiminnan painopisteinä olivat varsinainen yliopistollinen arvosanaopetus, opettajien täydennyskoulutus, lukiolaiskurssit sekä kulttuuritarjonta. Arvosanaopetus laajentui avoimeksi korkeakouluopetukseksi 1980-luvun alussa ja ammatillinen täydennyskoulutus muodostui tärkeäksi toimintamuodoksi. Tulevaisuuden haasteena kesäyliopisto panostaa kansainvälisyyteen kainuulaisesta näkökulmasta.

Kaiken kaikkiaan kesäyliopiston koulutukseen on osallistunut 30 vuoden aikana noin 50 000 opiskelijaa, joista noin puolet on osallistunut avoimeen yliopisto-opetukseen. Määrä on kainuulaisittain merkittävä. Viime vuosina kesäyliopistossa on opiskellut vuosittain vajaa kolmetuhatta opiskelijaa. Opiskelijoita on nuorista varttuneisiin ja huomattava osa heistä on kainuulaisia. Kesäyliopisto on opiskelija määrällä mitattuna täyttänyt hyvin paikkansa kainuulaisten koulutusorganisaationa.

Opettajia on tarvittu vuosien varrella tuhansia. Osa heistä on ollut kainuulaisia, osa muualta Suomesta tai ulkomailta tulleita.

Kainuun kesäyliopisto on pieni ja joustava organisaatio ja siksi se pystyy reagoimaan nopeasti koulutuskysyntään. Kolmenkymmenen vuoden aikana kesäyliopisto on luonut hyvät suhteet maan eri yliopistoihin sekä muihin yhteistyökumppaneihin ja pystyy verkostonsa avulla tarjoamaan laadukasta ja korkeatasoista koulutusta kilpailukykyiseen hintaan. Kustannustehokkuudeltaan kesäyliopisto on huippuluokkaa.

Kainuun kesäyliopiston tavoite on tänään sama kuin 30 vuotta sitten: tarjota kainuulaisille korkeatasoista koulutusta omassa maakunnassa. Tänä päivänä Kainuun kesäyliopisto mielletään hyväksi yhteistyökumppaniksi ja välttämättömäksi osaksi kainuulaista koulutusverkostoa.

Keski-iän kynnykselle saapunutta kesäyliopistoa voisi kuvata osuvasti sanoilla ketterä ja kekseliäs kolmekymppinen; luovuutta on, mutta lastentaudeista on jo päästy.

 

 

Lapset ja kieli monikulttuurisessa Euroopassa

Oulun yliopiston ja Petroskoin pedagogisen instituutin kesken on solmittu suhteet jo vuonna 1994. Pari vuotta myöhemmin alkoi Kajaanin ja Petroskoin tutkimusyhteistyö, josta muotoutui vuonna 1997 Interreg II Karjala -ohjelmaan liittyvä tutkimus- ja kehittämisprojekti: Lapset ja kieli monikulttuurisessa Euroopassa.

Tavoitteena on ollut käytännön raja-alueyhteistyön alkuunsaattaminen varhaiskasvatuksessa. Toiminnan kohteena on kielikoulutus, joka ulottuu lapsista aikuisiin. Suomessa opiskellaan venäjää, Karjalan Tasavallassa suomea. Kajaanissa Nakertajan päiväkoti on kielikoulutuksen ydinpaikka, josta toiminta on tänä syksynä levinnyt myös Nakertajan kouluun. Venäjän kielikoulutusryhmässä toimivat päiväkodin johtaja Jarmo Airaksinen , lastentarhanopettaja Helena Kärmeniemi ja Pirjo Similä. Videotyöhön osallistuu Eeva Moilanen.

Tutkimusyhteistyö on kohdistunut varhaiseen kielenkehitykseen ja vieraan kielen oppimiseen. Lisäksi on tuotettu tutkimusaiheisiin liittyvää oppimateriaalia. Tutkimusteemoista on järjestetty pienimuotoisia kansainvälisiä symposioita, syksyllä 1997 Kajaanissa ja tänä syksynä Petroskoissa jossa projektin johtaja Pentti Hakkarainen ja suomalaiset tutkijat esittelivät tutkimushankkeitaan. Syksyllä 1998 aloitettiin myös opiskelijavaihto, jossa kaksi yliopiston ja kaksi ammattikorkeakoulun opiskelijaa yhtenä tiiminä työskentelivät Petroskoissa 2-4 viikon ajan. riippuen vaihdon tavoitteista. Tänä vuonna järjestetään vielä Kajaanissa tutkimusryhmän kokous ja julkaistaan englanninkielinen artikkelijulkaisu kielellisen kommunikaation kehityksen ongelmista.

Projektin vetäjänä toimii vuoden 1998 alusta varhaiskasvatuksen professori Pentti Hakkarainen ja sihteerinä merkonomi Jaana Määttä. Tutkijoina ovat Kajaanin varhaiskasvatuksen yliassistentit Kaisa Tolonen, joka tekee väitöskirjaa hankkeessa (äidin ja lapsen yhteisen huomion kehittyminen) ja Aili Helenius ( esinetoimintaleikkien ohjaaminen osana kommunikaation kehittymistä). Venäläisen osapuolen työskentelyn koordinaattorina Petroskoissa toimii dosentti Pavel Rasinov. Hänen työryhmänsä on vieraan kielen oppimisen asiantuntijana yhteistyöhankkeessa.

 

Projektin julkaisut:

Tolonen, K. (1996) Lapsen esikielellisen kauden verbaalisen kehityksen taustaa. KOKL, sarja C: Varhaiskasvatus 1/1996

Tolonen, K (1997) Kieltä voi tukea jo ensi kuukausista lähtien. Lasstentarha 1/1997,54-57.

v. Zansen, K. Tolonen, K 1997 ITUJA, opetusvideo. Kajaanin opettajankoulutuslaitos, VALA-projekti.

Lapsi kieltä oppimassa Aili Helenius & Pavel Razinow (toim) KOKL, Sarja C: Varhaiskasvatus 3/1997.

Hakkarainen, P. Helenius, A. Tolonen, K. Transitions in the Mutual Construction of the Zones of proximal Development in Parent-Child -Dyads. Alustus pidetty konferenssissa: Activity Theory and Cultural-Historical Approaches to social Practice. Fourth Congress of the international Society for cultural Research and Activity Theory. Abstraktijulkaisu toim. Marianne Hedegaard & Seth Chaiklin. ss. 255-256. ISCRAT Aarhus 1998.

Yhteystiedot:

Jaana Määttä puh 08-632 4763

 

 

KAJAANIN OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN KIRJASTO

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen kirjasto on Oulun yliopiston kirjaston alainen erityiskirjasto, jonka tehtävänä on palvella ensisijaisesti laitoksen omia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Kirjaston kokoelmat on vanhinta aineistoa lukuun ottamatta luetteloitu Oulun yliopiston kirjaston OULA-tietokantaan (sijaintitietomerkintä "Kajaanin OKL"). OKL:n kirjaston aineisto on luetteloitu myös korkeakoulujen yhteisluettelotietokantaan LINDAan (sijaintitietomerkintä Okaj). KOKL:n uusin kokoelma on lahjoituksena saatu vanhahkoja kirjoja sisältävä Lounela-kokoelma, joka on tarkoitettu vain käsikirjastokäyttöön. OULAn muut kokoelmat sijaitsevat Oulussa, mutta niidenkin aineistoa voivat asiakkaat tilata käyttöönsä Kajaaniin. OULAa voi kuka tahansa käyttää myös omalta tietokoneeltaan yliopiston kirjaston WWW-sivujen kautta.

Kajaanin OKL:n kirjastossa on n. 50 000 kirjaa. Lainausosaston kirjojen laina-aika on kuukausi, kurssikirjojen, sarjajulkaisujen ja opinnäytetöiden laina-aika kuitenkin vain kaksi viikkoa. Aikakauslehtiä kirjastoon tulee n. 200, joista puolet ulkomaisia. Lisäksi asiakkaiden käytettävissä on parikymmentä Oulun yliopiston kirjaston verkossa olevaa CD-ROM-tietokantaa. OKL:n kirjaston asiakkaiden eniten käyttämiä tietokantoja ovat ERIC ja PSYCLIT, joista löytyy kasvatustieteen, psykologian ja käyttäytymistieteiden kirjallisuusviitteitä. Suomalaisia artikkeliviitteitä löytyy ALEKSI- ja KATI-tietokannoista.

Yliopiston kirjaston kotisivun "Elektroniset julkaisut" -linkin kautta on mahdollista lukea yli tuhatta tieteellistä aikakauslehteä; näiden elektronisten lehtien lukuoikeus on lisenssillä myönnetty kirjaston asiakkaille sekä yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille. ELAINE-tietokannassa on n. 450 lehteä ja lisäksi linkki kansainvälisen välittäjän EBSCOn 3000 lehteen, joista 1000 on luettavissa täydellisenä verkkolehtenä.

Kajaanin OKL:n kirjasto on auki lukukausien aikana ma–to klo 9–18 ja pe klo 9–16. Loma-aikoina aukioloajat ovat lyhyemmät. Kirjastossa asiakkaita palvelevat kirjastonhoitaja, informaatikko, kaksi kirjastosihteeriä ja kirjastoapulainen.

 

 

PIENTEN LASTEN OPPIMINEN ARKIPÄIVÄN PYÖRTEISSÄ

Lapset, oppiminen ja arkielämä? Nämä kolme ovat niin itsestäänselvästi yhteenkuuluvia asioita: tietenkin lapset oppivat paljon arkipäiväisissä toimissaan. Lasten oppimisen ja arkipäivän toiminnoissa on vaikeaa huomata jotakin ongelmallista. Mitä varten olen ottanut tutkimukseni tehtäväksi perehtyä pienten lasten oppimiseen arkipäivän pyörteissä?

Vaikka on selvää, että oppiminen on jatkuva prosessi, joka ulottuu myös opettamisen ulkopuolelle arkipäivään, tunnemme oppimista arkisena tapahtumana hyvin vähän. Oppiminen on jatkuva tavoitteisiin suuntautuva prosessi ja sellaisena emme tunne lasten oppimista. Erotamme mielellämme kouluoppimisen muusta nk. spontaanista oppimisesta.

Tutkin oppimista elämän perusprosessina ja –edellytyksenä, en vain tiettyjen tietojen ja taitojen hallitsemaan oppimisena. Tutkimuksessani käsitän oppimisen merkityksiä luovana ja tuloksiin suuntautuvana toimintana, jonka seurauksena toiminnan edellytykset paranevat ja laajenevat. Oppiminen on oppijan ja ympäristön muodostaman yhden järjestelmän jatkuvan uudelleenorganisoitumisen tulos. Nämä oppimisen tulokset ovat toimintamme edellytyksiä.

Toiseksi tutkimuksessani painottuu kulttuuripsykologinen näkökulma: oppiminen arkipäivässä on kulttuurin raamittama tapahtuma. Arkipäivässä (johon tietenkin myös muodollinen opetus kuuluu) nämä raamit välittyvät toimintojen kautta: kuka tekee, mitä tekee, kenen kanssa tekee ja mitkä ovat toimijoiden roolit. Tätä emme ole riittävästi tarkastelleet oppimisen kannalta. Kulttuurissa vallitsevat arvot, uskomukset ja asenteet välittyvät toiminnassa rajaten ja suunnaten myös oppimista.

Suuntaudumme toiminnassamme aina johonkin. Kulttuurissa vallitsevat käsitykset raamittavat suuntautumista toiminnan ohjauksella. Oppimisen kannalta tärkeää on toiminnan mielekkyys ja tuloksellisuus. Toisaalta oppimisen kannalta on tärkeää, että se johtaa yhteistoimintamahdollisuuksiin ympäristön kanssa. Siis oppimisen kautta suuntaudumme sellaisiin asioihin ympäristössämme, jotka ovat ympäröivässä kulttuurissa mielenkiintoisia.

 

Marikaisa Kontio

 

 

Ylioppilas!

LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS KAJAANISSA

Pyri opiskelemaan luokanopettajan koulutukseen (ylempi korkeakoulututkinto) Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen. Kajaanissa voit suorittaa erikoistumisopintoja monipuolisesti ja samalla sinulla on mahdollisuus pätevöityä liikuntakasvatuksen aineenopettajaksi erillisen valintakokeen kautta.

Hakuaika päättyy 30.4.1999. Valinnan ensimmäinen vaihe toteutetaan valtakunnallisena yhteisvalintana Jyväskylässä, jonne hakulomakkeet lähetetään.

Lisätietoja ja hakulomakkeita saa os. Oulun yliopisto/Kajaanin opettajankoulutuslaitos, PL 51, 87101 Kajaani, puh. 08-6324611/vaihde, Oulun yliopiston opintotoimistosta os. PL 400, 90571 Oulu, puh. 08-5531011/vaihde ja Jyväskylän yliopistosta PL 35, 40351 Jyväskylä, puh. 014-601762 ja 601760.

 

RUOTSIN KIELEN KIELIKYLPYYN SUUNTAUTUNUT KOULUTUSKOKEILU

Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitos hakee opiskelijoita ruotsin kielen kielikylpyyn suuntautuvien opettajien koulutuskokeiluun, joka järjestetään yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Koulutuksen tuloksena on kasvatustieteen maisterin tutkinto joko luokanopettajankoulutuksessa tai varhaiskasvatuksen koulutuksessa (sisältää lastentarhanopettajan kelpoisuuden) ja valmiudet toimia kielikylpyopettajana peruskoulussa tai päiväkodissa.

Hakuajasta ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätietoja ja hakulomakkeita saa os. Oulun yliopisto/ Kajaanin opettajankoulutuslaitos, PL 51, 87101 Kajaani, puh. 08-6324611/vaihde ja Vaasan yliopisto, Centret för språkbad och flerspråkighet, PL 700, 65101 Vaasa, puh. 06-3248154

 

 

"Tohtori Lönnrotin ansiosta Kajaanista on tullut ikään kuin kanteleen valittu kaupunki"

 Yhteistä kulttuuriperintöä tukeva raja-alueyhteistyöprojekti - Lönnrot-instituutin perustamisprojekti

Mukana

• Kajaanin opettajankoulutuslaitos
• Kajaanin kehittämiskeskus
• Kajaanin kaupunki
• Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta

 

• Tuo esille Elias Lönnrotin elämäntyötä ja ennen kaikkea hänen merkitystään Kajaanin kannalta. Tukee muita Lönnrot-aiheisia projekteja, joita Kainuuseen on syntynyt.
• Kustantanut Reijo Heikkisen teoksen Kulttuurin vainioilta ja korpisoilta - kirjoituksia Kajaanin ja Kainuun kulttuurihistoriasta. Kirjaa saa ostaa mm. Kajaanin kampukselta.
• Heikki Rytkölän väitöskirja Kainuun ja Karjalan parantaja, Elias Lönnrotin Kajaanin aika ilmestyy Joensuun yliopiston Suomen historian laitoksen julkaisusarjassa. Käsikirjoituksesta laaditaan suppeampi yleisteos.
• Tekeillä väitöskirja laukkukaupasta, Hannu Heinänen.
• Kalevalan juhlavuoden 1999 valtakunnallinen päätösseminaari pidetään Kajaanissa 28.1.2000 Kaukametsän kongressitiloissa. Ohjelmasta vastaa juhlavuoden juhlatoimikunta, paikallisena seminaarin vastuuryhmänä on Lönnrot- instituutin työryhmä.
• Lönnrot-instituutti on luonut toimivat yhteistyösuhteet Ruotsiin Värmlantiin, Viroon Voruun ja Tarttoon sekä Karjalan tasavaltaan, lähinnä Petroskoin yliopistoon.
• Saatu lahjoituksena Oulun yliopiston Lönnrot-instituutille Lauri Lounelan kirjakokoelma, jota paraikaa luetteloidaan.
• Lönnrot-instituutin vakinaistamiskeskustelu käynnissä

 

 

Kansallinen kulttuuriperintö osaksi opettajankoulutuksen sisältöä

Aina matkoilla

Lönnrot-instituutti-projektin väki on saanut suuren kunnian olla projekti, jossa kuulemma ollaan aina reissun päällä. Se taas on täysin Eliaksen syytä: tämä monipuolinen nero kulki maita ja mantuja Virosta Arkangeliin ja Kuolan niemimaalta Norjaan. Suomen matkat menivät siinä sivussa ja niitäkin oli monta.

Elias kulki kävellen, veneellä ja hiihtäen matkustussäännöistä piittaamatta. Meillä julkisilla kulkuneuvoilla kulkevilla on vielä monta matkaa tekemättä. Jotakin eroa matkojen sisällöissä tosin on: Elias kokosi reissuillaan Kalevalan runot. Me nykyaikaisesti verkotumme hänen jälkeensä muiden kansallisen kulttuurinperinnön alalla toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Projekti yhtä moninainen kuin Lönnrotkin

Lönnrot-instituutti-projektiin osallistuvat Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kajaanin kehittämiskeskus, Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja Kajaanin kaupunki. Lönnrot-instituutti toimii Kajaanissa EU-projektina, jonka toteuttamisaika on vuoden 1999 loppuun. Projektin tavoitteena on Lönnrot-instituutin perustaminen vuonna 2000, jolloin Kajaanin opettajankoulutuslaitos täyttää 100 vuotta.

Historian ja kansallisen kulttuurin vaikutus tuntuu Kajaanissa vahvana. Kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe vuonna 1651. Kajaanin linnanrauniot kertovat rajamaakunnan kohtaloita vuodesta 1604 alkaen. Opiskelijat saavat siten kulttuuriympäristön vaikutelmat jo ympäristöstä opiskelunsa tueksi. Kainuun vahva puhutun kielen ja kirjallisen perinteen rikkaus ovat maakunnassa läsnä. Täältä ovat lähtöisin monet Suomen nimekkäimmät kirjailijat ja runoilijat kuten Eino Leinokin.

Elias Lönnrot toimi Kajaanin piirilääkärinä vuosina 1833-1853. Tänä aikana hän loi Kalevalan aikaisemmin tallennettujen ja itse keräämiensä kansanrunojen pohjalta. Elias Lönnrotin laaja elämäntyö monipuolisena vaikuttajan on Lönnrot-instituutin monitieteisen toiminnan perustana. Instituutin tutkimustyön painopiste on humanistisissa tieteissä, mutta se pyrkii vaikuttamaan kaikilla niillä aloilla, joilla Elias Lönnrot toimi. Näitä ovat mm. kielitiede, historia, kasvatustiede ja kasvatushistoria, taloushistoria, kansanrunouden tutkimus, kirjallisuustiede, lääketiede (kansanparannus, biolääkintä), kasvitiede, maantiede, musiikki, arkeologia, antropologinen tutkimus. Käytännössä niiden tieteiden luetteleminen, joihin Elias Lönnrotilla on ollut vaikutusta, tarkoittaa Lönnrot-instituutin toimintamuodoissa tutkimuksen ja opinnäytetöiden suuntaamista näille aloille resurssien puitteissa.

Lönnrot-instituutin piirissä tehdään tällä hetkellä kahta väitöskirjaa. Heikki Rytkölän aiheena on Elias Lönnrotin Kajaanin aika ja Hannu Heinäsen aiheena Pohjoissuomalaiset väestöliikkeet ja taloudelliset suhteet Venäjälle autonomian aikana 1809 -1917.

Kansallisen kulttuurin sivuaineopinnot

Lönnrot-instituuttia suunniteltaessa oli hankkeen ideoijan, Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen johtajan, professori Juhani Suorttin yhtenä tavoitteena opettajankoulutuksen sisällön laajentaminen niin, että valmistuvilla opettajilla on hyvä tuntuma omasta kansallisesta identiteetistään. Projektin edetessä mukana olevien laitosten opetussuunnitelmissa korostetaan kansallista kulttuuriperintöä lisääntyvässä määrin. Projekti pyrkii tarjoamaan opettajille opetuksen kehittämisessä aineistoon liittyviä tukipalveluja. Pyrkimyksenä on valmistuneiden opettajien avulla kansallisen kulttuuriperinnön korostaminen myös koulujen opetustyössä.

Kajaanissa kasvatustieteiden maistereiksi valmistuvien varhaiskasvatuksen opiskelijoiden syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin kansallinen kulttuuriperintö kolmen opintoviikon laajuisena on lisätty työkaudella 1998-99. Opetussuunnitelmaa on laajennettu 15 ja 35 opintoviikon laajuiseksi kansallisen kulttuurin opintokokonaisuudeksi, jota voivat valita niin luokanopettajiksi kuin varhaiskasvattajiksi opiskelevat yhdeksi sivuaineekseen.

 
Toimintamuotoja

Lönnrot-instituutti järjestää seminaareja ja tutkijatapaamisia. Vuonna 1997 aiheena oli Elias Lönnrotin Karjala ja Kainuu, vuonna 1998 aiheena oli terva. Tervasymposio järjestettiin yhdessä erillisen tervaprojektin kanssa. Vuoden 1999 seminaari liittyy Suomussalmella pidettävien valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteyteen. Ja vuoden 2000 tammikuun 28. päivänä kaikki Kalevalan ystävät kokoontuvat Kalevalan juhlavuoden päätösseminaariin Kajaaniin, jossa Kalevalan juhlavuoden työryhmän kanssa paikallisena järjestäjänä on Lönnrot-instituutti.

Lönnrot-instituutti on tällä hetkellä asiakirjoissa Yhteistä kulttuuriperintöä tukevan raja-alueyhteistyöprojektin nimellä, alaotsakkeena Lönnrot-instituutin käynnistämisprojekti. Tämä aiheutuu siitä, että noin puolet projektin rahoituksesta tulee Interreg II Karjala-ohjelmasta (ESR).

Muita rahoittajia ovat Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kajaanin kehittämiskeskus ja Kajaanin kaupunki. Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta on mukana omalla asiantuntemuksellaan. Projektin puitteissa eri toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt Oulun yliopiston pohjoisuuteen liittyvällä painopistealueella sekä kulttuurin ja historia-alan tutkimuksessa.

Projektin hallinnosta vastaa johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on Kajaanin kehittämiskeskuksen johtaja FT Anita Mikkonen ja varapuheenjohtajana Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen johtaja, prof. Juhani Suortti. Muut johtoryhmän jäsenet edustavat mukana olevia organisaatioita ja myös Kainuun aluetta. Projektissa on varsinaisesti töissä viisi henkilöä. Tuleva organisaatio on pohdittavana.

Lisätietoja Lönnrot-instituutin toiminnasta saa internetistä osoitteesta http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/lonnrot/index.htm.

Anja Hongisto
amanuenssi

 

 

TERVE ITSETUNTO-PROJEKTI KÄYNNISTYY

Kajaanin normaalikoulu on päässyt mukaan (päätös 2.11.1998) Opetushallituksen käynnistämään Terve itsetunto-projektiin vuosille 1998-2001. Projektin puitteissa on tarkoitus laatia syrjäytymistä ehkäisevä malli omalle koululle ja liittää se osaksi teemaa Turvallinen ja terveellinen koulupäivä. Projektin kautta saataneen myös käytännön työkaluja ja uusia näkökulmia itsetunnon vahvistamiseksi opetuksessa, koulun toiminnassa ja kehittyvässä opettajankoulutuksessa. Projekti on kansallinen. Kainuulaiset yhteistyökumppanimme ovat Kajaanin kaupunki ja Suomussalmen kunta.

Projektivastaava Irja Sarén (puh. 6324649 ja e-mail Irja.Saren@oulu.fi)

 

 

Varhaiskasvatusta Kajaanin normaalikoulussa

Usean vuoden ajan on Kajaanin normaalikoulussa kehitelty erilaisia malleja oppilaiden yksilöllisten oppimisedellytysten huomioimiseksi, opetusmenetelmien kehittämiseksi sekä opetussuunnitelmien todentamiseksi esi- ja alkuopetuksessa. Vuonna 1995 aloitettiin koulussa ESA-kehittämishanke (esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke), jonka keskeisenä tavoitteena on oppilaan oppimaan oppimisen taitojen harjaannuttaminen, opettajien toimiminen oppimisprosessin ohjaajana, konstruktivismiin perustuvien oppimisympäristöjen rakentaminen, opettajien sekä opiskelijoiden kollegiaalisen yhteistoiminnallisuuden edistäminen sekä matemaattis-luonnontieteelliseen oppiainekseen soveltuvien opetusmenetelmien kehittäminen. Kehittämishankkeen teoreettisia perusteita ovat Montessorin, Freinet’n, Piaget’n, Feuersteinin sekä Vygotskyn teoriat ja näkemykset.

ESA-hankkeen eräänä lähtökohtana on löytää erilaisia tapoja kehittämistyölle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Esi - ja alkuopetuksen kuusi luokkaa jaettiin kahteen yksikköön ( ESA 1 ja ESA 2 ), jotka organisoivat ja järjestävät toimintansa itsenäisesti yhteisten periaatteiden pohjalta. ESA 1 -yksikkö on painottunut erityisesti pajatyöskentelyyn ja ESA 2 -yksikkö on keskittynyt oppimisympäristölähtöiseen toimintaan. Hanke on edellyttänyt koulutyön uudelleen organisoimista ja esimerkiksi työjärjestysten laadinnassa on kiinnitetty huomiota yhteistyön ja yhteistoiminnan mahdollistamiseksi.

Tiiviinä osana ESA-kehittämishanketta on kuulunut opiskelijoiden ohjaaminen kollegiaalisena tapahtumana. Myös osa harjoittelujaksojen didaktikoista on osallistunut näihin ryhmäohjauksiin, joita on pyritty suuntaamaan harjoitteluun liittyvien kysymysten sekä opettajuuteen kohdistuvien ajatusten keskustelufoorumeiksi.

Osana Kajaanin normaalikoulun varhaiskasvatusta aloitettiin koulussa tänä syksynä esi- ja alkuopetusluokkien oppilaiden iltapäivähoito yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin kanssa. Kerho on osoittautunut tarpeelliseksi ja oppilaiden perheitä tukevaksi toiminnaksi, joka tulee vakiinnuttamaan paikkansa koulun varhaiskasvatustyössä. Iltapäiväkerhon toimintaan kuuluu ulkoilua, askartelua, liikuntaa ja leikkiä sekä tietysti välipala. ( K-M L )

 

 

KAJAANIN OOPPERASTUDIO ALKU AMMATTIOOPPERALLE?

Kainuulaisessa sanomalehdessä on taitettu peistä kainuuulaisesta oopperantekemisestä varsin yksipuoliseen sävyyn. Vaikuttaisi siltä kuin objektiivisuus lehtityössä olisi asian tiimoilta unohtunut. Innokas nuorten laulajien ryhmä ei ole saanut ääntään kuuluville — lehdistössä — mutta varsinaisessa asiaan liittyvässä äänenkäyttämisessä sitäkin paremmin ja ansiokkaammin. Tällä hetkellä kahdestatoista aktiivilaulajasta koostuva Kajaanin Oopperastudio on Kainuun kesäyliopiston rautaisen koulutussuunnitteluosaamisen ansiosta saanut haluamaansa korkeatasoista koulutusta järjestetyksi tänne Kainuun laulukoulutukselliseen periferiaan.

Merkittävä osa kesäyliopiston oopperastudiokoulutukseen osallistuvista on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita maistereita ja vieläpä maakunnan ainoasta omasta yliopistollisesta opinahjosta valmistuneita. Ei siis ihme, että Cavalleria rusticana -projektin jälkeen laulukoulutusta haluavilla on ollut suuri tarve päästä jatkokouluttamaan itseään. Kainuussakin parhaimmaksi neuvoksi on osoittautunut ottaa ohjat omiin käsiinsä, jos mitään ei ala tapahtua kohtuullisessa odotusajassa. Kesäyliopiston oopperastudiokoulutuksen päämääränä on Puccinin Tosca-oopperan saattaminen esityskuntoon vuodelle 2000 — sopivasti kajaanilaisen opettajakoulutuksen 100-vuotisjuhlavuoteen.

Kesäyliopiston oopperastudiokoulutuksen merkittävimpänä tavoitteena voidaan pitää vähintäänkin puoliammattimaisen oopperastudiotyöryhmän muodostamista Kainuuseen. Nuori kainuulainen koulutukseen osallistuva laulajayhteisö on lähtenyt tosissaan tähän valtakunnallisestikin varsin ainutlaatuiseen hankkeeseen.

Musiikkiluokanopettaja, KM Tiina Juutilainen on jo useamman vuoden ajan osallistunut Kajaanin OKL:n Iltamusiikkiyhdistyksen alulle panemiin klassisen laulun koulutuksiin. Oopperastudiokoulutus on Juutilaisen mielestä ainoa mahdollisuus monipuolistaa omaa laulutuntemustaan ja kehittää itseään; oopperastudiossa saa osallistua myös aitoon tiimityöhön ja esiintymiskokemukset ovat arvokkaita. Juutilainen mainitsee koulutuksen olevan myös merkittävän vastapainon arkielämälle. Saa uudenlaisia haasteita ja se antaa elämään voimaa tavatessaan samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samat tavoitteet ja yhteinen päämäärä.

Juutilainen korostaa voivansa hyödyntää saamaansa oppia myös työssään musiikkiluokanopettajana. Hän opettaa paljon musiikkia päivittäin ja koulutus auttaa omaa ääntä kestämään virkeänä ja notkeana — siis kunnossa! Diplomilaulaja Elias Palolan opetustyyli antaa virikkeitä myös omaan opettamiseen. Hän on erittäin kannustava ja rohkaiseva. Palolan ääniharjoitteita Juutilainen käyttää myös kuoroja opettaessaan. Palolan motto: "Laulu on venytettyä puhetta" pitää Tiina Juutilaisen mielestä oivasti paikkansa.

Kasvatustieteen maisteri, oopperalaulaja ja laulunopettaja Petri Pussila on Kajaanin OKL:n Iltamusiikin puheenjohtaja ja vanha konkari kainuulaisessa oopperatoiminnassa. Pussilan mukaan on helppo osallistua kesäyliopiston oopperastudiokoulutukseen tietäessään Elias Palolan kokemuksen oopperalaulajana sekä ooppera-ammattilaisena. Palolalta Pussilan mukaan tuntuu löytyvän ratkaisu jokaiseen oopperanrakentamisessa tulevaan tilanteeseen. Ammattitaito ilmenee koko oopperan laaja-alaisessa toiminnassa aina organisatorisista rakenteista yksittäisen laulajan äänelliseen ja näyttämölliseen kouluttamiseen. Käytännön kokemus oopperatyöstä ei Pussilan mielestä ole tässä lajissa asia, jota sopii kyseenalaistaa tai aliarvostaa.

Pussilan on aistinut Kainuun kesäyliopiston oopperastudiossa hyvän ilmapiirin. Ennen kaikkea kaikki työ Elias Palolan ohjauksessa on osoittautunut riittävän haasteelliseksi ja se mahdollistaa pääsyn tuloksiin. Pussila pitää Palolan äänipedagogiikkaa oikean bel canto -ihanteen mukaisena ja se sopii myös hänelle. Pussila painottaa Palolan johdolla klassisen laulun opiskelusta muodostuvan nautittavan elämyksen opiskelijalle — ja se on arvo jo sinänsä äänenmuodostuksen opiskelussa. Kaikkien laulunopettajien opetuksesta ei näin valitettavasti voi sanoa.

Kainuulaisen laulajayhteisön mahdollisuudet ovat avoimina ja olen optimisti, toteaa Pussila. Kajaanin kokoisessa kaupungissa kaikessa musiikkitoiminnassa tulee tavoitteet asettaa riittävän korkealle. Tälla tavoin voidaan taata riittävän monipuolinen ja laadukas ohjelmatarjonta sekä itsensä kouluttamismahdollisuus. Myös oopperastudion laulajayhteisö on hänen mielestään rakentamassa myönteistä kainuulaista identiteettiä. Kajaanissa on mahdollisuuksia vaikka mihin, jos tahtoa vain riittää. Mahdollinen ammattimainen oopperatoiminta uudella alkavalla vuosituhannella tarjoaa kaupungille yhden uuden vetovoimatekijän suomalaisten kaupunkien kulttuuritarjonnassa. (JV)

 

Oopperamusiikin ilta -konsertti pe 27.11.-98 klo 19.00 Kajaanin OKL:n juhlasali (Martti Helan sali). Operetti- ja oopperamusiikkia. Säveltäjinä: Franz Lehár, Pietro Mascagni, Jacques Offenbach, Giuseppe Verdi, W. A. Mozart, ..... Liput: 60,-/40,- Järjestää: Kainuun kesäyliopiston oopperastudio ja Kajaanin OKL:n Iltamusiikki ry.

 

 

AIKUISKOULUTUS

Laaja-alaista koulutus- ja kehittämistyötä

Aikuiskoulutus keskittyy laaja-alaisten ja monitieteellisten koulutus- ja kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yksikkö tuottaa ja välittää maakuntastrategioita tukevaa täydennyskoulutusta, vastaa opetusalan lisä- ja täydennyskoulutustarpeisiin, tuottaa ja järjestää julkishallinnon ja elinkeinoelämän kansainvälistymiskoulutusta sekä tukee toiminnallaan Kainuun kehittämisohjelmia ja EU:n nykyistä 6-tavoiteohjelmaa. Aikuiskoulutus toimii aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten koulutus- ja yhteistyöverkostojen, raja-alueyhteistyön, koulutusteknologian ja tietoverkkojen kehittäjänä Kainuussa. Lisäksi avoin yliopisto-opetus on vakiinnuttanut asemansa aikuiskoulutuksen keskeisenä toimialueena. Avoin yliopisto järjestää viiden eri tiedekunnan vaatimusten mukaista arvosanaopetusta 11 eri opintokokonaisuudessa.

Tiimiorganisaatio ja yhteistyö kehitystyön välineinä

Aikuiskoulutusyksikön koulutus- ja kehittämispalveluja tuottaa joustava tiimiorganisaatio, jonka toiminta-alueita ovat (1) elinkeinojen ja maaseudun kehittäminen (Elmo-tiimi) (2) kasvatus, hyvinvointi ja kulttuuri (Kaarina-tiimi) (3) organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämisen tilauspalvelut (Okt-tiimi). Tiimiorganisaation toiminnassa korostuvat asiakaslähtöinen suunnittelu, koettuihin koulutustarpeisiin vastaaminen sekä koulutus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Aikuiskoulutuksen suunnittelu perustuu yhteistyömalliin, jossa ovat mukana asiakkaan edustajat, kouluttajat ja aikuiskoulutuksen suunnittelija asiantuntijana. Aikuiskoulutuksen organisatorisina yhteistyötahoina ovat Oulun yliopiston laitokset sekä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijat.

Aikuiskoulutuksen toiminta laajentuu tulevaisuudessa

Määrällisesti vuonna 1998 aikuiskoulutuksen puitteissa järjestetään yli 50 täydennyskoulutuskurssia. Koulutukseen osallistujien määrä on arviolta 3600. Yksikön kokonaisbudjetti on kuluvan vuoden osalta noin 14 milj. markkaa. Aikuiskoulutuksen toiminnan volyymi tulee kasvamaan vv. 1999-2000 n. 4-5% projektitoiminnan myötä. Yksikön tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa vuosittain n. 80 erilaista koulutushanketta, joilla pyritään vastaamaan entistä tehokkaammin olemassa oleviin koulutus- ja kehittämistarpeisiin. Koulutus- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään tiiviimpään yhteistyöhön muiden aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä Itä- ja Pohjois-Suomen muiden yliopistollisten täydennyskoulutusyksiköiden kanssa. Lisäksi aikuiskoulutus valmistautuu tulevaan EU:n ohjelmakauteen yhteistyössä Kajaanin kehittämiskeskuksen aluekehitysyksikön kanssa suunnittelemalla tutkimustoiminnan pohjalta vuoteen 2006 ulottuvia yhteistyöhankkeita.

 

 

KAJAANIN KEHITTÄMISKESKUS – YLIOPISTOTASOINEN TUTKIJA, KOULUTTAJA JA KEHITTÄJÄ

Kainuussa toimii opettajankoulutuslaitoksen lisäksi toinen yliopistoyksikkö, Kajaanin kehittämiskeskus. Yhteensä näissä, lähes samansuuruisissa yksiköissä, työskentelee noin 170 henkilöä. Kehittämiskeskus on Oulun yliopiston erillislaitos ja sen toimialuetta on paitsi Kainuu myös Ylä-Savo. Väestöpohjaltaan alueet ovat noin 170 000 asukkaan kotipaikka. Kehittämiskeskuksen tehtävänä on tukea aluetaloutta ja sen kehitystä tekemällä pitkäjänteistä ja korkeatasoista tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä.

Kainuu on harvaan asuttu ja maantieteellisesti syrjäinen maakunta, mikä asettaa alueen teollisuudelle kovat vaatimukset. Entistä kilpaillummilla markkinoilla menestyminen edellyttää pitkäjänteistä panostusta sekä monialaista ja korkeatasoista osaamista. Viimeaikainen kehitys osoittaa, että uuden osaamisen tuotteistamiseen pystyvät keskukset, joiden tukena on vahva ja laaja-alainen yliopistotasoinen osaaminen. Nämä alueet ovat pystyneet laajentamaan ja monipuolistamaan tuotannollista rakennettaan ja samalla pitämään ja houkuttelemaan nuorta ja koulutettua väestöä. Oulun seudun elektroniikkateollisuus on tästä erinomainen esimerkki.

Kehittämiskeskuksen henkilöstön määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti; vuonna 1996 henkilötyövuosia oli 56 ja se nousee tänä vuonna noin 90:een. Kokonaisbudjetti on noussut samanaikaisesti 22,5 milj. mk:sta 33 milj. mk:aan. Kasvu on tapahtunut pääasiassa EU:n rakennerahastojen ja yhteisöaloiteohjelmien osuuden kasvaessa, jotka muodostavat budjetista noin puolet.

Kehittämiskeskus on 98-vuotiaaseen opettajankoulutuslaitokseen verrattuna nuori laitos; se perustettiin Oulun yliopiston hallituksen päätöksellä marraskuussa 1994 yhdistämällä vuodesta 1981 alkaen toiminut täydennyskoulutusyksikkö, nykyinen aikuiskoulutusyksikkö, ja mittalaitelaboratorio. Toukokuussa 1995 siihen liitettiin Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Kainuun yksikkö, nykyinen aluekehitysyksikkö. Biotekniikan laboratorio aloitti toimintansa Sotkamossa maaliskuussa 1996. Vaikka toiminta kattaa aina kasvatusalan täydennyskoulutuksesta insinööritieteisiin, rakenteellinen kehittäminen on onnistunut ja kaikki neljä yksikköä toimivat tehokkaasti. Lisäksi on käynnistetty useita yksikköjen välisiä yhteisiä hankkeita. Keskuksen laaja-alaisuus on etu, jolla tähdätään monipuolisuuteen alueen asiakkaiden palvelemisessa. Yksikköjen toimintaa esitellään tarkemmin seuraavassa.

Kehittämiskeskuksen henkilöstön määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti; vuonna 1996 henkilötyövuosia oli 56 ja vuonna 1997 84 htv. Kokonaisbudjetti on noussut samanaikaisesti 22,5 milj. mk:sta 30 milj. mk:aan. Kasvu on tapahtunut pääasiassa EU:n rakennerahastojen ja yhteisöaloiteohjelmien osuuden kasvaessa (vuonna 1996 10 milj. mk ja 1997 16,5 milj. mk). EU-rahoituksen piiriin kuuluville projekteille on luonteenomaista lyhytjänteisyys ja usean rahoittajan mukanaolo. Tällä ohjelmasopimuksella pyritään 1) varmistamaan keskuksen projektirahoituksen jatkuminen ohjelmakauden loppuun, 2) turvaamaan osaavan henkilökunnan pysyvyys ja 3) lisäämään yksikköjen toimintavarmuutta ja joustavuutta. Interreg-ohjelman osalta mukana on sekä kehittämiskeskuksen että Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen hankkeet. Itäosaamisen projektien yhteinen koordinointi on osa kehittämiskeskuksen ja OKL:n toimintojen yhdistämistä. Keskuksen projektikohtaisen rahoituksen kasvu edellyttää tiettyjen perustoimintojen vahvistamista, jotta yliopistotasoinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyö olisi pitkäjänteistä, tehokasta ja korkeatasoista. Näihin perustoimintoihin kuuluvat tieteelliset kirjastopalvelut, ATK- ja tietotekniikan palvelut, hallinnon joustavuus ja tehokkuus, rahoitusohjelmien asiantuntemus sekä hankkeistamisen tehokkuus. Kajaanin kaupungin tuki mittalaitelaboratoriolle ja Sotkamon kunnan ja Kainuun Osuusmeijerin tuki biotekniikan laboratoriolle pyritään pitämään ennallaan.

Uusilla EU-hankkeilla voidaan viedä eteenpäin kainuulaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kehittämishankkeita, jotka edistävät maakunnan yliopistoyksikköjen kehittymistä ja sitä kautta vahvistavat monipuolisesti koko Kainuuta.

 

Anita Mikkonen, johtaja, FT

 

 

Oulun yliopisto tutkii maitoa Sotkamossa

Biotekniikan laboratorio on Oulun yliopistoon kuuluvan Kajaanin kehittämiskeskuksen alainen yksikkö. Biotekniikan laboratorion tehtävänä on tutkimus-ja kehitystoiminnallaan edistää ja tehostaa pohjoisen luonnon ja maatalouden tuottamien raaka-aineiden käyttöä elintarvike- ja lääketeollisuudessa.

Yleisempänä tavoitteena on pohjoisten biomassojen jalostusasteen nostaminen hyödyntämällä uusinta biologista ja bioteknistä tietoa ja teknologiaa tuote- ja prosessikehityksessä. Biotekniikan laboratoriossa keskitytään Kainuun maataloudelle ja maaseudulle elintärkeän maidon jatkojalostuksen kehittämiseen. Laboratoriossa työskentelee tällä hetkellä viisi maidon biotekniikan tutkijaa, joiden erilaiset koulutus- ja työkokemustaustat täydentävät toisiaan ja luovat toimivan ja tehokkaan työryhmän ja ympäristön toteuttaa haasteellisia ja ajanmukaisia tutkimus- ja kehityshankkeita. Näin biotekniikan laboratorio voi parhaiten täyttää sille kuuluvaa teknologian ja tiedon siirtäjän tehtävää yliopistosta alan yrityksiin. Laboratorion oma tutkimustoiminta on välttämättömyys, jotta uutta tietoa maidon uudenlaisesta hyödyntämisestä ja jalostamisesta voidaan tarjota yritysten tuote- ja prosessikehitystarpeiden perustaksi ja tueksi. Biotekniikan laboratorion oman tutkimustoiminnan kautta voidaan parhaiten myös kanavoida uusin maitoon ja maitovalmisteisiin liittyvä kansallinen ja kansainvälinen osaaminen. Perustana tälle Suomessa on elintarviketalouden osaamiskeskus, jonka pohjoisimpana solmukohtana on Kajaanin kehittämiskeskus ja sen biotekniikan laboratorio.

Biotekniikan laboratorion maitotutkimus keskittyy maidon hiilihydraattien, proteiinien ja entsyymien erotusteknologian tutkimiseen sekä maitohappobakteerien kasvutekijätutkimukseen. Yhdessä yhteistutkimushankkeessa kehitellään uudenlaista, mahdollisimman nopeaa utaretulehduksen määritysmenetelmää. Laboratoriolla on myös kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

 

Biotekniikan laboratoriossa työskenteli kesällä 1998 viisi opiskelijaa. Takarivissä ovat erikoistöitään tekevät biokemian opiskelija Mikko Viitanen Oulun yliopistosta (vas.), biokemian opiskelija Jani Rytkönen Kuopion yliopistosta ja elintarviketeknologian opiskelija Jarmo Jyrkiäinen Helsingin yliopistosta sekä eturivissä harjoitteluaan suorittavat eläinlääketieteen opiskelija Reetta Lehtinen Helsingin yliopistosta ja bioprosessitekniikan opiskelija Tanja Leinonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

 

Yliopisto ja yritykset tarvitsevat toisiaan

Oman tutkimustoiminnan lisäksi biotekniikan laboratorio tarjoaa tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluja erityisesti alueen elintarvikkeita jalostaville yrityksille maksullisena palvelutoimintana. Yhteistyöhankkeilla yritysten kanssa välittyvät biotekniikan laboratorion vaikutukset nopeimmin Kainuun alueella. Tänä päivänä raja-aidat akateemisen maailman ja yritysmaailman välillä ovat hälvenemässä nopeaa vauhtia, ja tuloksentekijät molemmin puolin oppivat ymmärtämään toistensa kieltä ja tarpeita.

Tässä suhteessa biotekniikan laboratorion väki haluaa olla nopeimpien joukossa, sillä alueen ihmisten ja yritysten tarpeista lähtevä tutkimus- ja kehitystoiminta on paras keino varmistaa niukkojen resurssien tehokas käyttö tämän maakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteystiedot: Tapani Alatossava, laboratorion johtaja, tutk. prof. puh. 08 6161 402

 

 

ALUEKEHITYS - TIEDETTÄ VAI POLITIIKKAA

Aluepolitiikka ja aluekehitys ovat kainuulaisillekin varsin tuttuja sanoja. Useilla meistä on myös näkemyksiä siitä, miten Kainuuta tulisi kehittää tai millaista aluepolitiikkaa tulisi harjoittaa. Monikaan ei tulle ajatelleeksi, että alueiden kehitystä voi myös tutkia tieteellisesti ja tulosten perusteella johtaa suosituksia aluekehittämisen toimenpiteiksi ja keinoiksi. Tätä varten toimii Kajaanin kehittämiskeskuksen aluekehitysyksikkö.

Tiedeyhteisössä aluekehityksen tutkimusalaa pidetään ns. soveltavana tutkimuksena. Aluetutkimuksen yhteys käytäntöön onkin suora. Se tuli ilmi mm. kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Sen seurauksena unionin aluepolitiikan merkitys kasvoi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Muutos lisäsi välittömästi alue- ja maaseutupolitiikkaan ja aluekehitykseen liittyvän tiedon tarvetta sekä keskushallinnossa että maakunnissa. Nyt lähes jokaisessa maakunnassa toimii jokin tutkimus- tai koulutusyksikkö, jonka tehtävä on "palvella" sijaintialueensa kehittämistä ja sen tietotarpeita.

Alueen kehittymisprosessi on paikallinen, mutta sitä ohjaavat syyt ovat usein laajempia - kansallisia tai kansainvälisiä." Ajattele globaalisisti - toimi paikallisesti" on aluekehitysyksikön hankkeissa jatkuva haaste: Paikallisuus, alueellisuus ja kansainvälisyys on pystyttävä yhdistämään. Jotta olisimme eurooppalaisittain hyviä Pohjoisen periferian kehittämisen asiantuntijoita, meidän on oltava hyviä Kainuun sekä Itä- ja Pohjois-Suomen paikallisten kehittämiskysymysten tuntijoita.

Kehitys on kokonaisvaltainen käsite. Sitä ei voi palauttaa yhden tieteenalan erityiskysymykseksi tai yhden hallinnonalan toteutettavaksi. Aluekehityksen uusin teoria korostaakin yhdentävän aluekehittämisen mallia, johon EU:n ohjelmaperusteinen käytäntö antaa hyvät mahdollisuudet. Tätä kehittämisajattelua olemme soveltaneet esim. Syrjäisen maaseudun kehittäminen -raportissa.

Mitä aluekehitysyksikkö käytännössä tekee Kainuun kehittämisessä?

• Seuraamme aluetutkimuksen (maantiede) ja sen lähialojen (alue- ja yritystalous, sosiologia jne) tutkimustuloksia ja suunnittelemme ja toteutamme erityisesti Kainuun kehitystä ja tulevaisuutta koskevia tutkimuksia. Useimmiten tutkimustieto tulee suoraan tilaajan käyttöön kuten Kainuun liiton tilaamissa Kainuun aluetalous- tai työttömyyden kuva -tutkimuksissa tai Pohjois-Suomen väestö- ja työpaikkaennusteissa. Perimmäinen tavoite on parantaa päätöksentekijöiden tietopohjaa.
• Osallistumme asiantuntemuksellamme aluettamme koskevien kehittämisohjelmien valmisteluun. Laajemminkin tavoitteenamme on tukea kansalaisten osallistumista ja hyvin informoitua julkista keskustelua aluekehittämisestä.
• Kehitämme uusia aluekehittämisen lähestymistapoja ja välineitä toteuttamalla pilottihankkeita ja innovatiivisia kokeiluja. Olemme esim. useiden vuosien ajan valmistelleet keinoja tietotekniikan hyödyntämiseksi mm. etätyön avulla ja toteuttaneet bioenergian teknologian kilpailukykyä parantavia hankkeita.
• Levitämme käytännön aluekehittämistyötä tekeville tarvittavaa osaamista kuten hankesuunnittelutaitoja. Ideasta hankkeeksi -oppikirja on ylivoimaisesti myydyin julkaisumme.
• Viime vuosina olemme aloittaneet aluekehitysohjelmien ja -hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnit eli evaluaatiotutkimuksen. Näitä töitä tilaavat EU-ohjelmien toimeenpanosta vastuulliset tahot, tavoitteena on tehostaa ohjelmiin sijoitettujen varojen käyttöä sekä levittää saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Laajin hankkeemme on Suomen 5b-ohjelman väliarviointihanke. EU:n komission aluepolitiikan pääosasto on tilannut meiltä Suomen ja Ruotsin tavoite 6-ohjelmien vertailun tulevan ohjelmakauden suunnittelua varten.

Erityiset asiakokonaisuudet, joihin aluekehitysyksikkö yhdessä aikuiskoulutuksen ja osin OKL.n paneutuu on linjattu yhteensopiviksi Itä-Suomen maakuntien strategioiden kanssa. Painopistealueemme ovat:

•  
  • alue- ja maaseutupolitiikan tutkimus ja evaluaatiot
  • paikallisen kehittämisen välineet
  • inhimillisten voimavarojen kehittäminen
  • metsien monipuolisen käytön ja puunjalostuksen osaaminen
  • raja-aluekehittäminen osana itäosaamista
  • tietoyhteiskuntakehitys
  • matkailun ja vapaa-ajan tutkimus- ja tuotekehitys

 

 

Mittalaitelaboratorio

Laboratorion peruskivet

Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorio toimii osana Kajaanin kehittämiskeskusta, joka on Oulun yliopiston erillislaitos. Muut yksiköt ovat Aluekehitys, Täydennyskoulutus ja Biotekniikan laboratorio. Laboratorion toiminta Kajaanissa ja Kainuussa liittyy paperi- sekä puuteollisuuden mittaustekniikoiden kehittämiseen. Yhteistyössä on yleensä mukana kolme eri osapuolta: tekniikan loppukäyttäjät eli paperi- ja puuteollisuus, mittaustekniikan valmistajat eli paikallinen elektroniikkateollisuus sekä tutkimus- ja kehitysyksikkö eli Mittalaitelaboratorio.

 

Laboratorio on työssään tekemisissä Kainuussa monen elektroniikkayhtiön kanssa, joiden yhteinen liikevaihto lasketaan sadoissa miljoonissa markoissa. Jos Mittalaitelaboratorion toimintakenttään luetaan myös paikallinen paperiteollisuus, nousee yritysympäristön liikevaihto vielä suuremmaksi. Yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu lähialueelle vaan partnereita on toki muualta Suomesta, ja jatkossa suuntaudutaan yhä enemmän yhteishankkeisiin myös kansainvälisesti.

Hieman yli 20 henkilön vahvuisen laboratorion toimintaa rahoittavat Kajaanin kaupungin ohella teollisuus, Teknologian kehittämiskeskus, opetusministeriö ja EU:n rakennerahastot.

Mitataan valon avulla

Valon ominaisuuksiin perustuva mittaaminen on elektronisen mittaustekniikan nopeimmin kehittyviä aloja. Mittalaitelaboratorio on suuntautunut nimenomaan optiseen mittaamiseen. Optiset mittaukset perustuvat valon ominaisuuksien ja aineen vuorovaikutuksen havainnointiin. Mittaus perustuu mm. valon nopeuden, sironnan, polarisaation, heijastumisen, taittumisen, vaimenemisen, värähtelyn ja muiden ominaisuuksien vaihteluun eri materiaaleissa. Tällöin hyödynnetään usein myös niitä valon osa-alueita, jotka jäävät näkymättömiin näkyvän valokaistan leveille reuna-alueille. Optisella mittaamisella on etunaan se, että valo ei häiritse mitattavaa kohdetta ja mittaus voidaan tehdä nopeasti koskettamatta sitä.

Tällaista mittaustekniikkaa on kehitetty pitkälle varsinkin massa- ja paperiteollisuuden tarpeisiin nimenomaan Kajaanissa. Mittaustekniikan haasteet kasvavat yhtä aikaa paperin laatuvaatimusten kanssa, kun samalla pyritään raaka-aineiden yhä tehokkaampaan käyttöön. Paperi- ja massateollisuuden mittaustekniikkaa on kehitetty myös ympäristönsuojelun takia. Jätevesikierron sulkeutuessa prosessivesien analysointi on avainasemassa. Optisen mittaustekniikan kenttä on kuitenkin avoin, käytännössä rajaton, myös muilla teollisuuden aloilla, esimerkiksi elintarvike-, metalli- ja kemianteollisuudessa.

Hiljaa hyvä tulee

Tutkimus- ja kehitystyö on luonteeltaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä eikä perustu onnenkantamoisiin. Soveltavan teollisen tutkimuksen hyvät tulokset pohjautuvat aina fysiikan, kemian ja insinööritieteiden perusilmiöiden ja teorian tuntemiseen, joiden perusteella sovelluksia voidaan rakentaa. Mittalaitelaboratorio on jo osoittanut tietonsa ja taitonsa, olipa kyse alan perustiedon hallitsemisesta tai pitkälle viedyn käytännön mittaustekniikan soveltamisesta.

 

 

VIIDES DIMENSIO OPPIMISVALMIUKSIEN KEHITTÄJÄNÄ

Koulu- ja oppimisvalmiuden kehittämiseksi toimintamallia on aikaisemmassa tutkimuksessa haettu kahdesta suunnasta. Siirtymävaiheessa on harjoiteltu yksittäisiä, koulutyössä tarpeelliseksi katsottuja taitoja tai on pyritty kehittämään erityisiä siirtymävaiheen toimintoja: oppimisen tiedostamista korostava "kehittävä pedagogiikka" (Pramling), lasten leikin rikastaminen (van Oers, Broström) tai leikin tyypin muutos (Mihailenko). Kokonaisvaltaisten toimintojen kehittäminen on välttämätöntä, mutta luetellut mallit ratkaisevat vain osittain tärkeimmän haasteen: miten siirtymävaiheen toiminta voisi olla samanaikaisesti leikkiä ja haasteellista oppimista. Tietokoneympäristössä tämä on periaatteessa mahdollista.

Viidennen dimension tietokonepohjaista toimintaympäristöä on toistaiseksi käytetty lähinnä 8-13 vuotiaiden oppilaiden kerhoissa kouluajan ulkopuolella. Kouluoppimiseen siirtymiseen valmistavana toimintaympäristönä viides dimensio on osa päiväkodin ja tai koulun toimintaa. Tutkimuksessa on seuraavat ongelmat:

1. Miten leikki ja ongelmakeskeisyys yhdistetään alle 8 vuotiaiden lasten viidennen dimension siirtymävaiheen versiossa?
2. Miten kouluvalmiuksien kehitystä edistävä sosiaalinen vuorovaikutus (vertaisryhmät, aikuiset ja lapset, lapset ja kokeneemmat lapset) organisoidaan?
3. Miten viidennen dimension toimintajärjestelmä muuttaa lasten motivaatiota ja oppimisen tiedostamista?
4. Miten viidennen dimension toimintajärjestelmä kehittää lasten tietoja ja taitoja eri osa-alueilla: tietokoneiden käyttövalmiudet, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, matemaattinen järkeily ja englannin kielen alkeistaidot?

Tutkimus on luonteeltaan toimintatutkimusta, joka voidaan jakaa tutkimustehtävien perusteella kahteen vaiheeseen: 1) viidennen dimension siirtymävaiheen mallin kehittely ja tutkiminen ja 2) mallin kehitysvaikutusten tutkiminen ja jatkokehittely. Analyysimenetelminä käytetään toimintaprosessien laadullisia ja määrällisiä analyysimenetelmiä. Pääasiassa analysoidaan puhevuorovaikutusta ja sen tueksi analysoidaan kuvamateriaalia. Raakamateriaalista edetään kokonaistilanteiden hahmottamiseen mallien muodossa. Analyysimenetelmien tarkoituksena on ratkaisuprosessien ja kehityssiirtymien tuottaminen ja osoittaminen.

Tutkimushanke liittyy prof Michael Colen (University of California San Diego) organisoimaan verkostoituneeseen viidennen dimension tutkimukseen. Koulu- ja oppimisvalmiuksien tutkimuksen alueella kansainvälistä yhteistyötä on käynnistetty Venäjän koulutuksen akatemian Psykologian tutkimuslaitoksen kanssa.

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen Didaktisen prosessilaborotoriossa keskitytään erityisesti leikkimaailmojen kehittelyn prototyyppiversion muodossa. Siitä edetään maakunnallisen 5D- verkoston luomiseen. Tutkimuksen merkitystä voidaan hakea kahtaalta. Tietokonepohjainen toiminta- ja oppimisympäristö voi tarjota merkittävän uuden välineen vaikuttaa koulu- ja oppimisvalmiuksien kehitykseen kouluun siirtymisvaiheessa ja ennen sitä. Toinen näkökohta liittyy tietokoneiden käyttötaidon opimiseen. Suhteessa laiteinvestointeihin on toistaiseksi panostettu vähän tietokoneiden käyttötaidon oppimiseen mielekkäällä tavalla. Kehiteltävä ja tutkittava malli tarjoaa mahdollisuuden oppia tietokoneiden käytön perustaidot ennen kouluikää kouluvalmiuden osana.

 

LASTEN LEIKKI JA SOSIAALISET SUHTEET PÄIVÄHOIDOSSA

Aikuisen ja lapsen suhdetta kuvaava kehityspsykologinen käsitteistö perustuu hyvin pitkälle äiti-lapsi suhteen tutkimukseen. Näitä havaintoja ja tutkimustuloksia käytetään aikuisen ja lapsen välisen suhteen kuvaamiseen myös päivähoitoympäristössä. Tällöin ihanteeksi mielletään se, että aikuinen voisi keskittyä yhden lapsen ohjaamiseen, vaikka käytännössä on toimittava suuren lapsiryhmän kanssa.

Keskeinen lasten toverisuhteita välittävä toiminta on leikki. L.S. Vygotski totesi leikistä, että se luo aina lähikehityksen vyöhykkeen (the zone of proximal development). Sosiaalisten suhteiden muodostumisessa tämä näkyy esimerkiksi siten, että leikin roolisuhteissa lapset pystyvät ottamaan toiset huomioon ja toimimaan epäitsekkäästi, mutta samojen henkilöiden kanssa arkitilanteissa samanlaista sosiaalista suhdetta ei pystytä rakentamaan (Hakkarainen 1990). Roolileikeissä toiminnan keskeisenä kohteena ovat ihmisten väliset sosiaaliset suhteet.

Lasten toverisuhteita ei voida irroittaa päivähoidon muusta sosiaalisesta ja kulttuurisesta kontekstista. Aikuisten toiminta, kasvattajatiimin kehitystaso ja arjen organisointi sanelevat pitkälle millaisia toimintamahdollisuuksia lapsille tarjoutuu (esim. kuinka paljon aikaa päivästä on mahdollista käyttää leikkimiseen, millaiset puitteet leikille on luotu ja miten leikkiä ohjataan).

Tutkimusongelmat ovat tässä tutkimuksessa seuraavat:

1. Miten sosiaalisten suhteiden verkosto rakentuu päivähoidossa?

2. Miten leikki toimii sosiaalisten suhteiden välittäjänä?

3. Mitä välineitä sosiaalisten suhteiden uudelleen organisointi edellyttää (remediation)?

Aikuisten työprosessien tasolla tutkimus kytketään päivähoitotyön kehittämishankkeisiin, joissa tähdätään työprosessien laadulliseen muutokseen, jolloin myös aikuisten sosiaalisten suhteiden verkosto on muutostilassa.

Lasten toverisuhteiden tasolla erityisen mielenkiinnon kohteena on pienryhmien rooli sosiaalisten suhteiden välittäjänä ja leikin lähikehityksen vyöhykkeen muodostajana.

Tutkimus liittyy alkavaan eurooppalaiseen yhteistyöhankkeeseen, jossa selvitetään lasten toverisuhteiden kehittymistä päivähoidossa ja aikuisten roolia siinä. Pienten lasten toverisuhteita tutkitaan Italiassa (Laura Bonica) ja Ranskassa (Olga Baudelat). Vanhempien ikäryhmien toverisuhteiden kehitystä tutkitaan Hollannissa (Elly Singer) ja Saksassa (Deutsche Jugendinstitut). Aikuisten työprosessien ja lasten toverisuhteiden kytkentä sekä leikin rooli toverisuhteiden välittäjänä on tutkimuskohteena Suomessa (Pentti Hakkarainen).

Lasten toverisuhteiden sisältö ja kehitys on erityisenä huolen aiheena Keski-Euroopassa tällä hetkellä. Perheiden rooli kasvattajana on muuttumassa ja insitutionaalisen kasvatuksen tulisi pystyä reagoimaan tapahtuneisiin muutoksiin. Aikaisemmin käytössä olleet sosiaalisia suhteita kuvaavat teoreettiset mallit (äiti-lapsi) eivät vastaa nykyhetken vaatimuksia. Tämä tutkimus voi tässä suhteessa tuottaa ja tarjota uutta käsitteistöä.

 

MIELEKÄS OPPIMINEN JA OPPIMISVALMIUKSIEN VARHAISKEHITYS

Tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta

Tapahtumassa olevat muutokset vaativat huomion kiinnittämistä motivaation, merkitysten ja henkilökohtaisen mielekkyyden muotoutumiseen sekä lapsen tunnepohjan kehittymisen tärkeyteen. Oppimisen tehoa on pyritty kehittämään vaikuttamalla älyllisin keinon maailmankuvaan ja tietoisuuteen. Kehityksen ja oppimisen teoriat eivät kuitenkaan tarjoa riittäviä välineitä ymmärtää henkilökohtaisen mielekkyyden muodostumista. Mielekkyyden muodostamisen perusmekanismeja on tutkittu erittäin vähän.

Tutkimuksen toteuttamista varten on muodostettu kansainvälinen tutkimusryhmä leikin, oppimisen ja motivaation tutkijoista. Tutkimusryhmän tavoitteina on etsiä vastauksia seuraaviin ongelmiin:

1. Mitä ovat henkilökohtaisen mielekkyyden (personal sense) kehitysvaiheet lasten leikissä, millainen on niiden ulkoinen muoto?
2. Miten henkilökohtaisen mielekkyyden kehitys tapahtuu erilaisissa leikin konteksteissa (esim. historia, kieli, ekologia, sosiaaliset suhteet) ja miten se liittyy oppimiseen, oppimisvalmiuksien kehitykseen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn?
3. Miten kulttuurinen merkitys (cultural meaning) ja henkilökohtainen mielekkyys (personal sense) kytkeytyvät toisiinsa leikissä ja oppimisessa?
4. Miten henkilökohtaisen mielekkyyden kokemus leikissä on siirrettävissä ohjattuihin oppimisprosesseihin?

Projektien menetelmällisinä orientaatioina ovat etnografinen tutkimusote ja osallistuva interventio. Kaikissa projekteissa luodaan aikuisten ja lasten yhteistyönä toimintakonteksteja (leikkimaailmat), joilla on eri projekteissa eri sisältö. Eri tutkimuskohteissa tapahtumaympäristöt rakennetaan erilaisiin paikkoihin (Kajaani, studio ja prosessilaboratorio; Karlstad, peruskoulu ja museo; Hyvinkää, integroitu 4-8 –vuotiaiden päiväkoti- ja kouluryhmä; Jyväskylä, päiväkoti ja peruskoulu). Lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja aikuisen roolia observoidaan, videonauhoitetaan ja kohdehenkilöitä haastatellaan. Intervention luonne ja aikuisten rooli vaihtelevat kunkin projektin sisällön ja spesifien tavoitteiden edellyttämällä tavalla.

Tutkijankoulutuksen tavoitteena on tuottaa 6-7 tohtorin tutkintoa ja luoda puitteet yhden post doctoral ohjelman toteuttamiselle. Lisäksi kaikki mukana olevat yksiköt vastaavat kasvatustieteen maisterikoulutuksesta ja siten tuottavat lisää jatkokoulutettavia. Tutkijankoulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota laadullisen tutkimusmetodologian kehittämiseen, jonka alueella yhteistyö on jo käynnistynyt yksiköiden välillä.

Projektin julkaisut jakautuvat kolmeen ryhmään: työpapereihin, videojulkaisuihin ja tieteellisiin julkaisuihin. Projekti perustaa työpaperisarjan, jota julkaistaan osin elektronisesti. Videojulkaisut on suunnattu opetusmateriaaliksi kasvattajille, opettajille ja kouluttajille. Tieteellisiin julkaisujen materiaali koostuu tutkimustuloksista, teoreettisista yleistyksistä ja tutkimusmetodologisista pohdinnoista.

Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutuslaitos
Pentti Hakkarainen
Puh. 08-632 4751, e-mail: phakkara@kokl.oulu.fi

 

 

---

 

TERVETULOA KAHVIKOLOON!!!!! Opiskelijoiden aineyhdistyksen Opela ry:n ylläpitämä kahvio sijaitsee päärakennuksen joenpuoleisessa päässä pohjakerroksessa. Kuten jo nimikin kertoo, sinne pääsee vain kumartumalla ovensuussa, ainakin normaalia pidemmät ihmiset. Oven sisäpuolella saakin sitten taas kasvaa suureksi. Kahvikolossa palvelee asiakkaita Jaana Laatikainen ainakin ensi kevääseen asti. Kahviossa on myynnissä kahvia, teetä, Tazza-kaakaota, grandi- ja tuoremehuja, limppareita, pikkupullia, suuren suosion saaneita berliininmunkkeja, taatusti tuoreita ja edullisia. Pieneen nälkään Jaana valmistaa tuoreista sämpylöistä välipalalounaan. Makupaloina hän tarjoaa keksejä, irtokarkkeja, erilaisia patukoita ja pusuja. Erikoisvalikoimiin kuuluvat myös postimerkit, kirjekuoret sekä tupakka. Kahvikoloon tulevat myös valtakunnan suurimmat lehdet: Helsingin Sanomat, Kainuun Sanomat, Kaleva, Iisalmen Sanomat, Raahen Seutu, Veikkaaja sekä Aku-Ankka. Kahvikolon aukioloajat: ma-to 9.00-14.30 ja perjantaina 9.00-14.00. Aukioloajat saattavat muuttua myöhemmin, mutta ilmoitamme siitä tässä lehdessä. Esimerkkejä hinnoista: Iso kuppi kahvia 3,50 mk, santsikuppi 2,00 mk Pieni kuppi kahvia 3,00 mk, santsikuppi 1,00 mk Kupillinen teetä 3,00 mk Pullat 2,00 - 5,50 mk, myös laktoosittomille. Poiketkaa!

---

 

Kulttuurin vainioilta ja korpisoilta

Reijo Heikkisen teos Kulttuurin vainioilta ja korpisoilta – kirjoituksia Kajaanin ja Kainuun kulttuurihistoriasta (Gummerus 1998) julkistettiin 30.9.1998. Paikalla oli runsaasti tiedotusvälineiden edustajia, mikä on eduksi kulttuurihistoriallekin. Teoksen on kustantanut projekti nimeltä Yhteistä kulttuuriperintöä tukeva raja-alueyhteistyöprojekti Kajaanissa eli Lönnrot-instituutti (Interreg II Karjala-ohjelma). Reijon kirja siis ehti ensimmäiseksi projektin julkaisuksi. Muuta on luvassa jo loppuvuodesta mutta siitä kerrotaan myöhemmin. Pysykää kanavalla! Reijon kirjaa saa ostaa Lönnrot-instituutin väeltä 120 markan hintaan alveineen. Kanteen on lipsahtanut tutun talon kuva. (AH)

Lisätietoa kirjasta

 

 

 

 

 

Tästä lehdestä puuttuu paperiversioon verrattuna paljonkin aineistoa - osa tahallaan ja osa tahattomasti. Joistakin jutuista olen joutunut poistamaan hitaasti latautuvia kuvia ja jotkut jutut puuttuvat kokonaan syystä että en ole niitä mistään löytänyt. Jos tunnet kokevasi vääryyttä tuotoksiasi tai organisaatiotasi kohtaan, lisään mielelläni sivuille aineistoa mikäli saan sen wordin doc-tiedostona ja kuvat mielellään erillisinä tiedostoina (gif, jpg ym.). Myös virheistä korjauksineen pyytäisin huomauttamaan sähköpostitse

Lauri Sonny (lauri.sonny@oulu.fi)

---

Seuraava Kampus-lehti ilmestyy joulukuussa 1998,
Aineisto seuraavaan lehteen 11.12. 1998 mennessä.  

---

Lauri Sonny,