MARRASKUU 2008

---

Opetusministeri Sari Sarkomaa antoi tukensa yliopistokeskuksille Kokkolassa

Kokkolan yliopistokeskusseminaarissa 17.11.2008 opetusministeri Sari Sarkomaa totesi, että kansallinen yliopistoreformi on edennyt aikataulussa. Tulevaisuudessa yliopistojen autonomiaa lisätään, yliopistojen kriittistä massaa kasvatetaan, huipputukimusta tehostetaan ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa vahvistetaan. Lisäksi opetusministeriö ja valtioneuvosto turvaa uudistuksen alkuvaiheessa yliopistojen pääomittamisen, maksukyvyn, vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden. Tulevaisuudessa yliopistoille itselleen jää myös suuri vastuu talouden ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämisestä. Ministeri totesikin, että yliopistokeskukset ovat olleet hyviä "pilotteja" ja esimerkkejä siitä, miten perusvoimavarojen lisäksi haetaan t&k-toimintaan täydentävää rahoitusta elinkeinoelämän ja julkisen sektorin puolelta.

Opetusministeri Sari Sarkomaa ja kehitysjohtaja Jouko Käsmä.

Opetusministeri totesikin, että uusi yliopistolaki on käynyt laajan lausuntokierroksen. Nyt Opetusministeriö on lausuntojen pohjalta laatimassa valtioneuvostolle ja eduskunnalle lopullista lakiesitystä.

Kajaanin yliopistokeskuksen väkeä Kokkolan yliopistokeskuspäivillä.

Lausuntokierroksen palautteen johdosta yliopistolakia tarkennetaan yliopistokeskusten ja aikuiskoulutuksen osalta. Yliopistokeskukset ovat lakiluonnoksen perusteluosissa, mutta parhaillaan virkamiestyönä valmistellaan uutta lakiehdotusta, jossa yliopistokeskukset mainitaan velvoittavammin lainsisällössä. Lisäksi yliopistokeskukset tullaan ottamaan huomioon yliopistojen uudessa rahoitusasetuksessa. Keskusten rahoituksen rakenne ja määrä selviää, kun opetusministeriö on saanut käyttöönsä yliopistokeskusten arvioinnin tulokset. Toisaalta elinikäisen oppimisen edistäminen on myös tulossa velvoittavammin lakitekstiin.

Opetusneuvos Marita Savola.

Kajaanin yliopistokeskuksen henkilöstö sai hyvän kokonaispaketin siitä, miten yliopistokeskuksia kehitetään ja millä aikataululla. Seminaariin osallistuneille jäi se vaikutelma, että yliopistokeskukset ovat yksi merkittävä osa kansallista innovaatiojärjestelmää.

Yliopistokeskuspäivien ohjelma valomainoksessa.
(Kuvat: Vuokko Tolonen-Junttila)

Opetusministeri Sari Sarkomaan puheen lisäksi satapäinen yleisö kuuli useita kannustavia esityksiä, kuten rehtori Aino Sallisen luennon yliopistokeskusviestinnän haasteista, opetusneuvos Marita Savolan esityksen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksesta sekä professori Hannu Katajamäen perustelut ajankohtaiseen kysymykseen: Mihin yliopistokeskuksia tarvitaan. Lisäksi ohjelmassa oli useita mielenkiintoisia puheenvuoroja koulutus- ja yritysyhteistyöstä. Toimintaa esiteltiin myös tutustumiskäynnein eri kohteisiin. Kokkolan kaupungin vastaanotto kruunasi iltaohjelman. Yliopistokeskuspäivien esitykset löytyvät Kokkolan yliopistokeskuksen nettisivuilta. Tavataan ensi vuonna Porissa! (Jouko Käsmä ja Vuokko Tolonen-Junttila)

 

 

Kalevan tietoisku Oulun yliopiston asemasta ja tulevaisuudesta 11.11.2008

Sanomalehti Kalevan tietoisku Oulun yliopiston asemasta ja tulevaisuudesta -tilaisuus pidettiin tiistaina 11. marraskuuta Oulun yliopiston keskustankampuksella arkkitehtuurin osaston tiloissa Aleksanterinkadulla Apajan salissa. Tilaisuuteen oli saapunut lukuisa joukko Oulun yliopistosta kiinnostuneita pohjoissuomalaisia ympäri laajan yliopiston vaikutusalueen.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Sanomalehti Kalevan päätoimittaja Risto Uimonen. Tietoiskussa pohdittiin Oulun yliopiston saavutuksia ja menestystä 50-vuotisen historian pohjalta sekä mietittiin yliopiston tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä juhlavuoden jälkeen. Panelisteiksi oli kutsuttu Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen, Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti, Skandinavian ja Suomen historian professori Jouko Vahtola sekä ylioppilaskunnan puheenjohtaja Heli Pihlajamaa. Tilaisuuden alustajana toimi ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Raimo Väyrynen. Yliopistoseuran, ylioppilaskunnan ja Kalevan järjestämään tilaisuuteen osallistui noin 80 kuuntelijaa.

Kalevan Hopea ei ole häpeä -juttu löytyy verkosta osoitteesta: http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=763681

 

 

Ulkomaisia vierailijoita tutustumassa kajaanilaiseen opettajankoulutukseen

Turkkilaisprofessorin visiitti kampukselle
Keskiviikkona 15. lokakuuta turkkilainen kasvatustieteen professori Cem Güzeller tutustui kajaanilaiseen opettajankoulutukseen. Güzellerin oma yliopisto on varsin nuori ja Kajaanin kampuksen historialliset rakennukset tekivät vaikutuksen vierailevaan professoriin. Güzeller on paraikaa tekemässä tutkimusta suomalaisten opiskelijoiden käsityksistä. Tutkimushuoneen hän on saanut Kajaanin ammattikorkeakoulun tiloista. Professori Güzeller haluaa tulla vielä uudestaan yliopistokampukselle ja tutustua muun muassa harjoituskoulutoimintaan sekä tutustua yliopistokeskuksen kansainvälisen vaihdon toimintaan.

Professori Cem Güzeller tutustui vierailunsa aikana
muun muassa psykologian laboratorioon.

Östersundilaiset oppia ottamassa
Kajaanin ruotsalaisesta ystävyyskaupungista Östersundista vieraili kasvatusalandelegaatio perjantaina 24. lokakuuta. Vierailuryhmään kuuluivat kunnallisneuvos Ann Sofie Andersson, Lapsi- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Björn Sandal, hallintopäällikkö Anders Byström sekä kaupunginjohtaja Bengt Marsh.

Östersundissa on uusi yliopisto, jonka kasvatusalan yksikkö muistuttaa paljon Kajaanin opettajankoulutusyksikön profiilia. Mielenkiintoisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita on mahdollista kehkeyttää kahden pohjoismaalaisen ystävyyskaupungin kasvatusalan korkeakoulujen välille. Käydyissä keskusteluissa ruotsalaiset esittivätkin toiveita. Vaasan yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettavasta kielikylpykoulutuksesta esitti opiskelijanäkökulman Matti Voipio.

 

 

Näytösväitös

Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlavuosi jatkui Kajaanin yliopistokeskuksessa keskiviikkona 12. marraskuuta 1700-luvulle sijoitetussa näytösväitöksessä. Näytösväitös esittelee akateemista väittelyperinnettä. Pääjuonena on P. N. Mathesiuksen väitös Upsalan yliopistossa. Näytelmässä esiintyvät teemat ovat ajanmukaista 1700-lukua, mutta vuorosanoihin on saatu huumoria muun muassa tahallisilla anakronismeilla: repliikkejä löytyi niin Veikko Vennamolta kuin Uuno Turhapuro -elokuvista.

Näytösväitöksessä esiintyivät yliopistonlehtori Timo Sironen (väittelijä eli P.N. Mathesius),
rehtori Lauri Lajunen (kustos, vas.) ja professori Jouko Vahtola (opponentti).
Kustoksen piikaa esitti näytösväitöksen kirjoittaja professori Maija Kallinen. 

Näytösväitöksen on käsikirjoittanut professori Maija Kallinen ja sen on ohjannut teatterinjohtaja Ahti Ahonen; esityksen on puvustanut Oulun kaupunginteatteri. Näytösväitöksessä esiintyvät rehtori Lauri Lajunen (kustos), professori Jouko Vahtola (opponentti), yliopistonlehtori Timo Sironen (väittelijä eli P.N. Mathesius) ja professori Maija Kallinen (kertoja). Rehtoria lukuun ottamatta näyttelijät ovat Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historia-aineiden oppiaineryhmästä (entinen historian laitos). Näytöksen ensiesityksen 16.5. jälkeen julkistettu juhlakirja on Petrus Nicolaus Mathesiuksen vuonna 1734 Upsalan yliopistossa filosofian maisterin arvoa varten julkaistu väitös "Dissertatio Geographica de Ostrobotnia" (Maantieteellinen väitöskirja Pohjanmaasta) faksimilepainoksena ja suomennoksella varustettuna. Kirjassa esitellään artikkeleissa myös Mathesiuksen elämäkertaa, hänen käyttämänsä latinan kielen erityispiirteitä sekä akateemista väittelyperinnettä. Kirjaa myydään Oulun kirjamessuilla ja lähiaikoina kirjakaupassa. Mathesiuksen väitöskirja on korkeatasoisimpia ja laajimpia 1700-luvulla väitöskirjoina julkaistuista paikallistutkimuksista. Se on myös ensimmäinen laaja kirjallinen esitys ja tutkimus Pohjanmaasta.

 

 

Komeljanttareita Oulun kaupungista

Armaassa Cajanissamme koettiin äskettäin pilkahdus suuren maailman tuntua ja teatterielämämme merkkitapaus, kun paikkakunnallamme vieraili sangen ansiokas komeljanttariseurue Oulun kaupungista. Meidän on syytä iloita, että tämä joukkio jaksoi saapua vähäiseen kaupunkiimme pitkien matkojen takaa ja voittaa monet esteet matkallansa.

Komeljantteriseurue esitti vaikuttavan teatterikappaleen, jossa arvoisan Uppsalan Universiteten stutentti P.N. Mathesius urhollisesti puolusti Herran vuonna 1734 majsterin väitöskirjaansa Dissertatio Geographica de Ostrobotnia. Komeljanttarien esitys tapahtui hänen kuninkaalliselle korkeudelleen omistetulla Cajanin Normaalikoulun näyttämöllä. Esitystä oli saapunut seuraamaan runsaslukuinen katsojakunta, joka koostui teatterin ja akateemisen maailman ystävistä. Malttamattomina he odottivat esitystä, sillä tällaista teatteritapahtumaa ei näillä kulmakunnilla usein pääse todistamaan. Katsomossa istuivat tuttuun tapaansa ryhdikkäänä kuninkaallisen Cajanin Yliopistokeskuksen kunnianarvoisa herra johtaja ja muutama muu herra professori sekä epälukuinen joukko muuta laitoksen arvollista ja vähäisempää henkilökuntaa ynnä oppilaita.

Näytelmä pääsi alkamaan, kun piikapahanen, jota esitti kunnioitetun Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian kunnianarvoisa rouva professori Maija Kallinen, paukahutti kongilla kappaleen alkaneeksi. Paukahus hätkähytti voimallansa. Sen jälkeen näyttämölle marssivat päänäyttelijät, joita olivat: P.N. Mathesius, jota esitti kunnioitetun Oulun yliopiston kunnioitettu herra yliopistonlehtori Timo Sironen, preseens, valtio-opin professori Anders Grönwall, jota esitti puolestansa kunnioitetun Oulun yliopiston kunnioitettu herra rehtori Lauri Lajunen ryhdikkääseen tapaansa ja vastaväittäjä eli opponentti, jota esitti tietoviisaasti kunnioitetun Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian kunnioitettu herra professori Jouko Vahtola. 

Näytelmän puvustus oli hoidettu hohdokkaasti, joskin herrain peruukit olivat ajoittain rahtusen kallellansa. Näyttämön muu rekvisiitta oli myös kelvollisesti asetettu pienimpiä yksityiskohtia myöden. Näyttelijöiden vuorolausumisessa oli havaittavissa hieman alkukankeutta, mutta esityksen kuluessa komeljanttarit aivan kuin vapautuivat ja esittivät leikkimielisesti heille annetut osansa. Selvästi näkyi, että esiintyjät olivat sisäistäneet roolinsa, lausuivat oivallisesti latinansa ja toivat häivähdyksen akateemisen maailman jaloista viisauksista ja tietämyksistä näille raukoille rajoille. Preesens hauskutti katsojakuntaa mainioilla välirepliikeillään ja siemaili istuntonsa lomassa myös nassakastaan hörppyjään. Hän myös kompuroi näyttämöllä yleisöä syvästi, etten sanoisi munaskuita myöten hauskuttaen. 

Mathesius puolestansa puolusti miehuullisesti väitöskirjaansa, jota vastaan vastaväittäjä kävi voimallisesti hyökkäämään puuttuen jopa disputaation detaljeihin. Näytelmän kuluessa Mathesius väitti, että Oulu-sanan etymologia juontuu kreikan ja monen muun mutkan takaa sanasta kohota. Sallittaneen, että esitän epäilevän Tuomaan näkemyksen tämän väärintulkinnan tähden. Kaikkihan tietävät, että nimi Oulu juontuu mutkan takaa sanasta skhoulu, joka on alun perin tarkoittanut koulua. Tämähän todistaa jo vanha sanonta, jonka mukaan Pohjolan Valkea kaupunki tunnettiin aikaisemmin ilmaisusta, ”Kun menet Ouluun, menet skouluun”. 

Näytelmän esiintyjät aikaansaivat ajoittain pienehköjä naurunpurskahduksia katsojakunnassa. Varsinkin näytelmän lopulla koettiin humoristisia hetkiä, kun piikanen ryntäsi deux ex machinan tavoin näyttämölle ja ilmoitti, että kunnianarvoisa herra preesens oli tullut jälleen ties monennenko kerran isäksi. Tämä välikohtaus aiheutti myös katsojakunnan nuorimmaisissa iloista ja jopa äänekästäkin naurunremakkaa. 

Jos näyttelijäin jaaritteluissa oli vain pientä parannettavaa, eloisuudessa ja liikkuvuudessa oli sitä enemmän toivottavaa. Komeljanttarien liikkumisessa oli ajoittain jopa selkeää kömpelyyttä, joka tosin lienee johtunut heidän pitkistä kauhtanoista. 

Yleisö taputti esityksen jälkeen kuitenkin voimallisesti encore ja sai esiintyjissä aikaan iloista mieltä ja jopa mielenkiihtymyksiä. Joka tapauksessa esitys tyydytti katsoja eikä se tuntunut pitkäpiimäiseltä myöskään katsojakunnan nuorimpain joukossa.  Tyytyväisenä katsojat erkaantuivat päivittäisiin askareihinsa ja komeljanttarit kasasivat kamansa ja taivalsivat uusille näyttämöille. Toivokaamme, että he uudestansa saapuvat uuden näytelmänsä kanssa meitä ilahuttamaan näille raukoille rajoille. (Nim. Tarkkailija)

 

 

Kajaanilaista korkeakouluyhteistyötä ABI-päivillä

Oulun yliopiston suurin vuotuinen yleisötapahtuma, Abi-päivät, kokosi tänä vuonna yli 4400 lukiolaista ja 130 opinto-ohjaajaa Linnanmaalle 12.–13.11.2008. Abipäivillä oli juhlavuosi, tapahtuma täytti samalla 20 vuotta. Päivillä esiintyivät perinteisesti Oulun yliopiston tiedekunnat koulutusohjelmineen ja opiskelijoiden aine- ja harrastejärjestöt.

Ammattikorkeakoulut olivat ensimmäistä kertaa mukana Abipäivillä näyttävästi. Oulun seudun ammattikorkeakoululla oli oma näyttelyosasto, Kajaanin ammattikorkeakoulu oli yhteisellä osastolla Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa. Samassa osastossa oli mukana myös tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö. Kajaanilaiset olivat varustautuneet hyvin: mukana olivat omat pöydät ja sermit, nippusiteillä kiinnitettiin omat kyltit katon rajaan ja paljon hyvää tuulta ryyditti päiviä. Kajaanin kartta oli suosittu esite.

Kuvat: Mervi Kumara

Vuotuinen Oulun reissu on mukava ja haastava matka mukana oleville henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajille. Esittelyt sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä ja toinen toistaan tukien, oppilaitoksethan eivät kilpaile samoista opiskelijoista. Tunnelmassa oli mukana myös annos historian siipien havinaa: ensimmäistä kertaa kaikki korkeakoulutasoiset koulutukset olivat Oulussa yhdessä markkinoimassa Kajaania korkeakoulupaikkakuntana. Kaksi kampusta tilaisuuksissa yhteistyötä on jo harjoiteltu. Tästä tapahtumasta kertovia kasseja jaettiin opojen tiedotustilaisuudessa ja hyvin punaiset kassit tekivätkin kauppansa! (Anja Hongisto)

 

 

Maahanmuuttajille suunnattu läksykerho Monikassa

Sain oivan tilaisuuden tutustua jo opiskeluaikanani maahanmuuttajien opettamiseen. Lehtori Juha Vartiainen ehdotti sanataide tuntien suorittamiseksi tällaista vaihtoehtoa, johon päätin sitten tarttua. Läksykerho toiminta alkoi kuukausi sitten ja tulokset ovat olleet hyvin positiivisia. Ensimmäinen askel tämän toteuttamiseen lähti Kajaanin lukiolta, jossa on 10 maahanmuuttajaa opiskelijana. Lukion henkilökunta otti yhteyttä monikulttuurisuuskeskus Monikaan, josta sanaa välitettiin kohti yliopistokeskusta. Samoihin aikoihin itse mietin rästiin jääneitä sanataidetunteja ja päädyin Juhan kanssa keskustelemaan vaihtoehdoista. Sieltä se ajatus sitten lähti.

Olemme kokoontuneet muutaman kerran viikossa Monikaan ja lukiossa opiskelevista kahdesta pojasta on tullut vakiokerholaisia. Heidän kanssaan olemme joka viikko sopineet joustavat kerhoajat ja tarpeen mukaan lisätty tai vähennetty tapaamisia. Ylivoimaisesti vaikeimmaksi aineeksi heille on osoittautunut äidinkieli, jossa suurimmat ongelmat ilmenevät. Opiskelijat tarvitsevat tukea läksyihinsä ja opiskelun suorittamiseen. Senpä takia olisikin mukavaa, jos tämä toiminta saisi jatkoa joulunkin jälkeen. Itse aion olla toiminnassa mukana vielä joulukuun ajan. (Eeva Hepola)

 

 

Läksiäiskahvilla 13.11.2008

Opelan toimistossa tuikkii valo: Kaija-Leena Vanhamäen viimeinen työpäivä on lähenemässä loppuaan, ja uusi työntekijä on astumassa tehtäviinsä. Kukkia ja kahvintuoksua, kiitoksia ja halauksia! Haikeutta.

Tihkusadepäivä, mutta alakerran pikkuisessa toimistossa tuikkii lämmin valo.

Pieni ja vaatimaton toimisto päärakennuksen pohjakerroksessa ja siinä jo yli 20 vuotta auttavaista mieltä, tunnollista työtä ja erityistä lämpöä: Kaija-Leena on huomioinut opiskelijan, tukenut ja kuunnellut tarvittaessa. Nauru on helähtänyt usein!

Vaikka aika muuttuu ja sen myötä kampuksellakin moni asia, "alakerran arki" säilyy. Opelan toimisto ja Kahvikolo ovat vuosikymmenten saatossa säilyneet opiskelijoiden kotoisina kohtauspaikkoina. Hyvä kun on jotain pysyvää! Asenteet ja arvot jäävät tienviitaksi tulevaan yhteisöllisen ilmapiirin merkityksestä kampuksen arjessa - lämmin kiitos Kaija-Leena! (Pirjo Nietosvaara)

 

 

Eurooppa-koulut – aidosti eurooppalaisia kouluja

Opiskelen kolmatta vuotta luokanopettajan koulutuksessa Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. Tänä vuonna lokakuusta joulukuuhun olen Erasmus-harjoittelijavaihdossa Eurooppa-koulussa Luxemburgissa. Koska Eurooppa-koulut ovat sisällöltään, rakenteeltaan ja hallinnoltaan aivan omanlaisiaan, kerron seuraavassa Eurooppa-koulujen erityispiirteistä. Ensi kuussa harjoitteluni päätyttyä kerron tarkemmin omista kokemuksistani Luxemburgin Eurooppa-koulussa.

Ensimmäinen Eurooppa-koulu Luxemburgiin
Ensimmäinen Eurooppa-koulu (Schola Europaea) perustettiin 1953 Luxemburgiin. Eurooppa-kouluissa on kolmen eri kategorian oppilaita. Euroopan yhteisön virkamiesten lapsille se on ns. normaali yleissivistävä koulu ja heillä on oikeus maksuttomaan koulutukseen. Kouluihin voidaan tietyin perustein ottaa myös muita oppilaita, joista suurin osa maksaa lukukausimaksua. Ns. toisen kategorian oppilaita ovat niiden yritysten henkilöstöjen lapset, joiden kanssa koulu on solminut erillissopimuksen. Kolmantena kategoriana ovat yksityiset hakijat kuten muut ulkomailla työskentelevät perheet, jotka toivovat lapsilleen koulutusta omalla äidinkielellään. 

Suomi-osaston ensimmäinen luokka 1FI.

Eurooppa-koulujen tavoitteena on kasvattaa "mieleltään ja kieleltään eurooppalaisia, samalla isänmaastaan ja äidinkielestään ylpeitä kansalaisia". Tämä koulujen tunnuslause on muurattu jokaisen koulun peruskiveen. Jäsenvaltiot vastaavat Eurooppa-koulujen opetuksen sisällöstä ja järjestämisestä sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttämisestä. Oman kieliosaston jäsenvaltio voi perustaa kouluun, jos oppilaita on tarpeellinen määrä. Suomalainen kieliosasto on Brysselin II ja Luxemburgin I koulussa, mutta suomen kielen opetusta annetaan myös Bergenissä Hollannissa, Varesessa Italiassa sekä Frankfurtissa ja Karlsruhessa Saksassa.

Eurooppa-kouluja on Luxemburgissa kaksi, Brysselissä neljä ja Brysselin koulujen ohella Belgiassa on koulu myös Molissa. Muut Eurooppa-koulut sijaitsevat Saksassa (Karlsruhe, München, Frankfurt), Alankomaissa (Bergen), Italiassa (Varese), Isossa-Britanniassa (Culham) ja Espanjassa (Alicante).

Eurooppa-kouluissa on oppilaita yhteensä yli 20 000, ja oppilaiden vanhemmista 65 % on töissä Euroopan unionin eri hallintoelimissä, EU-edustustoissa tai Eurooppa-kouluissa. Brysselin kouluissa on oppilaita noin 2 800 oppilasta kussakin, Luxemburgin I koulussa noin 3 200, Luxemburgin II koulussa noin 900 ja muissa Eurooppa-kouluissa oppilaita on keskimäärin 1000. Suomalaisia oppilaita Eurooppa-kouluissa on yhteensä noin 633, joista Bryssel II:ssa 345, Luxemburgissa 164 ja muissa kouluissa 124. Eurooppa-koulujen oppilaista on kansallisuudeltaan saksalaisia noin 16 %, ranskalaisia 13 % ja brittejä 11 %.

Euroopan unionin laajentuminen uusilla jäsenmailla aiheuttaa oppilasmäärän kasvun lisäksi muutostarvetta Eurooppa-koulujärjestelmään sekä sen kapasiteettitarpeeseen. Esimerkiksi kieliosastojen lukumäärä kasvaa, kun suurimmissa kouluissa Brysselissä ja Luxemburgissa on ollut 11 kieliosastoa. Eurooppa-koulujen lukumäärää joudutaan luultavimmin lisäämään seuraavien vuosien aikana, ja uusien jäsenmaiden myötä ainakin Puolan ja Tsekin kieliosastot tullaan perustamaan näihin kouluihin.

Luokan 1FI maskotti – koulunkäynnistä kiinnostunut Karvinen.

Opetusta omalla äidinkielellä
Eurooppa-kouluissa on opetusta kolmella asteella: esi-, ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa. Esikoulun lapset aloittavat nelivuotiaina ja siirtyvät kahden vuoden päästä kuusivuotiaina alakouluun, jossa on luokat 1–5. Yläkoulussa on luokat 1–5 ja lukioluokkien katsotaan olevan luokat 6–7.

Oppilaalla on oikeus oman äidinkielensä opetukseen koulun kaikilla asteilla, kunhan kieli on jokin virallisista EU-kielistä. Koulu pyrkii rakentamaan ja vahvistamaan oppilaiden kansallista identiteettiä ja takaamaan kansainvälisyyden rinnalla hyvät tiedot ja taidot omassa äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Ensimmäinen vieras kieli ns. toinen kieli alkaa jo alakoulun ensimmäiseltä luokalta. Tämä LII-kieli on oppilaan valinnan mukaan jokin EU-koulujen kolmesta välinekielestä – englanti, ranska tai saksa. Nämä ovat myös koulujen ns. viralliset kielet. Jos koulussa ei ole oppilaan kansallisuuden tai äidinkielen mukaista kieliosastoa, oppilas opiskelee LII-kielen mukaisessa vieraassa kieliosastossa. Kolmannen kielen opetus alkaa yläkoulussa.

Esikoulun ja alakoulun opetus - muulta kuin vieraiden kielten ja ns. Eurooppa-tuntien osalta - on suomenkielistä. Eri kieliosastojen oppilaat työskentelevät yhdessä Eurooppa-tunneilla. Yläasteella ja lukiossa kieliosaston kielellä (esim. suomalaisessa osastossa suomeksi) opiskellaan äidinkieltä, matematiikkaa, 1-3 luokilla luonnontutkimusta (biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa integroituina), 1–2 luokilla human science -oppiainetta (historia ja maantieto integroituina), 4–7 luokilla biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa erillisinä oppiaineina ja 6–7 luokilla filosofiaa. Muut aineet opiskellaan sekaryhmissä oppilaan LII-kielen valinnan mukaan ns. välinekielellä englanniksi, saksaksi tai ranskaksi.

Eurooppa-kouluilla on yhteiset opetussuunnitelmat, jotka poikkeavat kansallisista opetussuunnitelmista. Opetettavat aineet eroavat jonkin verran Suomessa yleissivistävässä koulutuksessa opetettavista aineista, mutta valtaosa aineista on samoja. Eurooppa-koulujärjestelmän perustana on selvästi ranskalais-saksalainen koulujärjestelmä, ja Eurooppa-koulut muistuttavat monissa asioissa Suomen vanhaa kansakoulu-oppikoulujärjestelmää. Opinnot ovat hyvin akateemisia jo pienestä pitäen, poissaoloihin suhtaudutaan ankarasti ja luokallejäänti on yleisempää kuin Suomessa.

Taide- ja taitoaineita opetetaan Eurooppa-kouluissa Suomen koulujärjestelmään verrattuna varsin vähän. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat pyrkineet vaikuttamaan näiden aineiden lisäämiseen opetussuunnitelmiin. Myös erityisopetuksen järjestäminen tuottaa joskus ongelmia. Suomalaiset oppilaat ovat kuitenkin keskimäärin todella tyytyväisiä ja motivoituneita. Toisaalta joillekin lapsille on erittäin vaikeaa sopeutua monikulttuurisuuteen ja varsinkin nuorimmilla on usein kovakin koti-ikävä.

Lukujärjestyksessä päivä on jaettu puolen tunnin osioihin,
joihin kuuluvat esim. päivän aloitus, äidinkieli, eväät,
kielitunti, välitunti, liikunta ja tekstiilityö.

 

Päättötutkinnossa Suomi–Ruotsi-maaottelu
Eurooppa-koulujen oma ylioppilastutkinto – EB-tutkinto (European Baccalaureate) - suoritetaan kaksivuotisen lukion päätteeksi, ja se tuottaa Suomessa samat oikeudet kuin kansallinen ylioppilastutkintomme. EB -tutkinto koostuu suullisista (24 % lopullisesta arvosanasta) ja kirjallisista kokeista (36 % arvosanasta). Todistusarvosanaan vaikuttaa myös 7. luokan kouluarvostelu (40 %). Tutkinnon läpipääsyyn vaaditaan 60 pistettä 100:sta. Kokeessa pakolliset kirjoitettavat aineet ovat äidinkieli, LII-kieli ja matematiikka. Lisäksi kirjoitetaan kaksi valinnaista ainetta.

Kirjalliset kokeet (5 ainetta) ovat samat kaikissa kouluissa, mutta suulliset tehtävät (4 ainetta) laatii oma opettaja. Kirjalliset kokeet arvostelee opettajan lisäksi ulkopuolinen sensori, ja ulkopuolinen arvostelija on opettajan rinnalla toinen arvostelija myös suullisissa kokeissa. Tutkinto suoritetaan kesä-heinäkuussa ja kokelaat saavat ylioppilastutkintotodistukset heinäkuun 10. päivään mennessä. EB-tutkinnon tuloksissa suomalaiset ovat prosentuaalisesti menestyneet parhaiten, mutta meneillään on "Suomi–Ruotsi-maaottelu”, sillä molempien maiden oppilaiden tulokset ovat huipputasoa. Suomalaisten valmistuneiden määrä on prosentuaalisesti pieni, 5–10 oppilasta vuodessa, mutta valmistuvat oppilaat ovat yleensä todella hyviä.

Päätoimisia opettajia lähetetään kotimaasta
Kussakin Eurooppa-koulussa on rehtori ja kaksi apulaisrehtori; toinen esikoulua sekä alakoulu ja toinen yläkoulua/lukiota varten. Ala-asteella on luokanopettajajärjestelmä, yläasteella ja lukiossa aineenopettajajärjestelmä. Opettajat ovat työsuhteessa kansalliseen viranomaiseen ja kyseiseen Eurooppa-kouluun. Jäsenmaan perustaessa kieliosaston kouluun sitoudutaan lähettämään päätoimisia opettajia jäsenvaltiosta tarpeen mukaan. Opetushenkilöstöstä osa on paikallisesti rekrytoituja tunti- ja sivutoimisia opettajia; myös koulujen hallinto- ja muu henkilöstö palkataan pääosin paikan päällä.

Tällä hetkellä Brysselin ja Luxemburgin Eurooppa-kouluissa on yhteensä 27 lähetettyä suomalaista opettajaa. Lisäksi Suomi on lähettänyt yläkoulun ja lukion apulaisrehtorin Luxemburgin II kouluun sekä rehtorin Bryssel I:n kouluun. Opettajien ja rehtorien lisäksi Bryssel II:n koulussa on myös suomalainen avustava opettaja (educational adviser). Eurooppa-kouluun valittavalla opettajalla on oltava vahva koulutus- ja opettajatausta sekä hyvä englannin ja/tai ranskan kielen taito. Virkoihin on paljon hakijoita, ja opettaja voi olla virassaan enintään 9 vuotta.

Jäsenvaltiot vastaavat hallinnosta ja rahoituksesta
Eurooppa-koululla on kaikissa Eurooppa-koulujen sopimukseen liittyneissä jäsenmaissa sama asema kuin kansallisella yleissivistävällä koululla kotimaassa. Koulujen toiminta perustuu jäsenmaiden valtioiden väliseen ns. valtiosopimukseen eikä se ole EU:n toimintaa. Ensimmäinen Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevä yleissopimus solmittiin vuonna 1957, ja Suomi liittyi alkuperäiseen sopimukseen vuonna 1995 Euroopan unioniin liityttäessä. Uusin yleissopimus astui voimaan 1.10.2002.

Eurooppa-koulujen ylin päättävä elin on koulujen yhteinen johtokunta, johon sopimukseen liittyneiden jäsenmaiden opetusministeriöt nimeävät edustajansa. Sen toimii kaksi lautakuntaa, tarkastuslautakunnat erikseen ala-astetta ja yläaste/lukiota varten sekä hallinto- ja talouskomitea. Myös näihin komiteoihin kukin jäsenmaan opetusministeriö nimeää edustajansa. Eurooppa-koulujen yleisen pedagogisen johtamisen ja kehittämisen ohella tarkastuslautakunnan jäsenet ovat samalla kansallisia tarkastajia, jotka ohjaavat ja valvovat omien kieliosastojensa toimintaa.

Luokan säännöt ja niiden noudattamisesta kertova hymynaamataulu.

Brysselin keskustoimisto vastaa keskitetystä hallinnosta ja valvonnasta. Sen työtä johtaa pääsihteeri johtokunnan virallisena edustajana ja sopimukseen liittyneet jäsenmaat toimivat vuorollaan vuoden ajan järjestelmän puheenjohtajana. Kaikilla henkilöstöryhmillä on edustajansa sekä keskushallinnon toimielimissä että koulujen hallintoelimissä; rehtorien ja apulaisrehtorien, opettajien ja muun henkilöstön lisäksi kuulluksi tulevat sekä vanhemmat että oppilaat.

Eurooppa-koulujen toiminnan rahoituksesta Euroopan komissio ja jäsenmaat vastaavat yhdessä. Jäsenmaiden osuus koostuu heidän maksamistaan palkkausmenoista lähettämilleen opettajille ja muulle henkilöstölle. Komissio kattaa käyttömenojen ja saatujen tulojen (mm. jäsenmaiden osuudet, lukukausimaksut) välisen erotuksen. Vuonna 2005 Eurooppa-koulujen kokonaismenot olivat noin 210 milj. euroa, josta komission osuus on noin 54 % ja jäsenvaltioiden osuus noin 24 %. Koulujen käyttömenoista noin 22 % kattavat lukukausimaksut ja muut oppilasmaksut. Oppilasta kohden keskimääräiset kustannukset ovat noin 10 000 euroa. Uuden Eurooppa-koulun rakentamisesta ja kiinteistön perustamiskustannuksista vastaa Eurooppa-koulun sijaintimaa.

Lähteet:
Opetusministeriö. 8.4.2004. Etusivu. Opetusministeriön verkkolehti. www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2004/0804/eurooppakoulu.html [luettu 21.10.2008]
Opetushallitus. 27.10.2008. Eurooppa-koulut. www.oph.fi/page.asp?path=1,439,22302 [luettu 21.10.2008]

Korjaus Luxemburg, Luxemburgin herttuakunta -kirjoitukseen lokakuun kampuslehdessä: Valokuvaajina olivat myös Katri Kosonen ja Heini Virtanen.

(Eija Räihä)

 

 

Työterveyden osoite muuttuu

Terveystalo tarjoaa Kajaanissa joulukuun alusta alkaen palveluja sekä yksityisasiakkaille että työterveyssopimusten kautta tuleville potilaille saman katon alla Kauppakadulla sijaitsevassa Terveystalo Kajaanin lääkärikeskuksessa. Terveystalo Kajaani Sammonkadun toiminta siirtyy 4.12.2008 alkaen osoitteeseen Kauppakatu 27, 87100 Kajaani. Uusi ajanvarausnumeromme on 020 789 7011. Palvelemme Sammonkadulla 3.12.2008 kello 11.00 asti.

Terveystalo Kajaani
Kauppakatu 27
87100 Kajaani
Ajanvaraus: 020 789 7011 ma–to klo 7.30–20.00 ja viikonloppuisin klo 9.00–15.00

toimipaikan puh 030 63 38400
www.terveystalo.com 

Suomen Terveystalo Oyj on maan johtava terveyspalveluja tuottava yritys. Yhtiö tarjoaa terveys-, työterveys- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille yli 50 toimipaikassa eri puolilla Suomea.

 

 

Ossi Säily in memoriam

Pitkäaikainen soitonlehtori Ossi Antero Säily haudattiin Paltaniemen hautausmaahan 22.11. Siunaustilaisuudessa Kajaanin kirkossa opettajankoulutusyksikön ja normaalikoulun kukkalaitteen laskivat rehtori Seija Blomberg ja suunnittelija Timo Mauno. Muistotilaisuudessa Kajaanin rauhanyhdistyksellä oli noin 200 henkeä.

Ossi oli syntynyt Ylivieskassa. Yrittäjäisän työn vuoksi perhe siirtyi lakeudella Nivalaan Ossin ollessa muutaman vuoden ikäinen. Siellä hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Sieltä hän lähti myös opiskelemaan Helsinkiin Sibelius-akatemiaan. Ossi valmistui musiikinopettajaksi vuonna 1969 ja muutti Kajaaniin perheineen heti sen jälkeen. Vuodesta 1970 alkaen Ossi vaikutti Kajaanissa ensin musiikkiopistossa pianonsoiton opettajana ja vuodesta 1983 soitonlehtorina opettajankoulutusyksikössä. Hän jäi täysin palvelleena eläkkeelle kesällä 2008. Hän oli juuri syyskuussa täyttänyt 64 vuotta. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja 10 lasta sekä 22 lastenlasta sekä suuri joukko ystäviä. Ossi tunnettiin taiteellisesti lahjakkaana ja luovana persoonana. Hänellä oli suuri rakkaus musiikkiin. Yliopistokeskuksen väki hänet muistaa yliopistokeskuksen avajaisten lopussa lauletusta Kainuun maakuntalaulusta, jonka Ossi vuosikymmenen säesti huikean komeasti ja persoonallisesti. (Timo Mauno)

Yksikön kukkalaitteessa olivat sanat:
Me laulamme kehdosta hautahan,
kuink` kauan, tiedämme emme.
Paras ain`olis sointujen sommittaa
kuin olisi ne viimeisemme.
(Eino Leino)

 

 

Kirpparitapahtuma

Lauantaina 29. marraskuuta kello 10–14 Kajaanin normaalikoululla järjestetään kirpputori (Seminaarinkatu 2). Paikalla on paljon myyjiä, joten kannattaa tulla tekemään edullisia ostoksia, koettamaan arpaonnea tai nauttimaan puffetin herkuista ja grillimakkarasta. Herkkuja voi luonnollisesti ostaa myös kotiin. Myytävänä on myös havukransseja, käpytonttuja ja decoupage-tekniikalla koristeltuja katuharjoja. Tapahtuman järjestää Kajaanin normaalikoulun 5A-luokka vanhempinensa leirikoulun rahoittamiseksi. Tervetuloa! (Hannu Komulainen)

 

 

 

Syksyn tuntoja -näyttely päärakennuksen 3. kerroksessa

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kirjoittivat runoja, satuja ja kertomuksia Kaupunginlampi-työpajassa. Tuotokset ovat nähtävillä joulukuun puoleen väliin saakka päärakennuksen 3. kerroksen käytävällä. Näyttely on interaktiivinen – voit kirjoittaa palautetta tai millaisia ahaa-elämyksiä tuotokset sinussa herättävä. (Juha Vartiainen)

 

 

Lapin yliopisto toteuttaa Kajaanin yliopistokeskuksessa
Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälisen maisteriohjelman 120 op

Hanke on Kainuun ja Ylä-Savon sekä laajemmin myös Itä-Suomen luovien alojen kehittämiseen liittyvä maisteriohjelma, jonka pääasiallinen toteutuspaikka on Kajaanin yliopistokeskus. Koulutuksen sisältöalueita ovat yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, mediatuotanto, kulttuurimatkailu, EU:n ja Venäjän kulttuuri-osaaminen sekä kulttuuri- ja aluekehittämisosaaminen. Ohjelmasta valmistuvat voivat työskennellä kulttuurialojen ja -matkailun yrittäjinä ja tuottajina sekä kulttuuri- ym. hallinnon johto- ja asiantuntijatehtävissä. Tutkintonimikkeet ovat YTM ja TaM. 

Hakumenettely
Hakuasiakirjat toimitetaan Lapin yliopistoon 15.12.2008 klo 16.15 mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto, Opiskelupalvelut, PL 122, 96101 Rovaniemi. Hakulomakkeita voi tulostaa osoitteesta www.ulapland.fi/kym  tai tilata Opiskelupalveluista puh. (016) 341 2241 tai (016) 341 2244, opinto(at)ulapland.fi. Tulokset julkistetaan 21.1.2009 ja koulutus toteutetaan 16.2.2009–30.5.2011. 

Hakukelpoisuus ja valintakriteerit 
Maisteriohjelmaan valittavalla tulee olla hakuajan loppuun mennessä suoritettuna jokin seuraavista tutkinnoista: matkailu-, teatteri-, tanssi-, kuvataide-, media- tai viestintäalan kandidaatin tai maisterin tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava em. alojen ulkomainen tutkinto. Koulutusohjelmaan valitaan enintään 30 opiskelijaa, joista 15 mediatieteen pääaineopintoihin (taiteiden tiedekunta) ja 15 matkailututkimuksen pääaineopintoihin (matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta). 

Lisätietoja koulutusohjelmasta ja valintamenettelystä antavat
koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen, Kajaanin yliopistokeskus, puh. 040 849 4569, lasse.lyytikainen(at)ulapland.fi, kehitysjohtaja Seppo Aho, Lapin yliopisto, matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta, puh. 016 341 2639, email seppo.aho(at)ulapland.fi ja koulutuspäällikkö Maria Keskipoikela, Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, puh. 016 341 2346, 0400 500 222, email maria.keskipoikela(at)ulapland.fi.

 

 

Kuopion yliopisto toteuttaa Kajaanin yliopistokeskuksessa
Elintarvikebiotekniikan muuntokoulutus, 120 op

Opintojen sisältö: Elintarvikebiotekniikan muuntokoulutus alkaa Sotkamossa 2.2.2009. Koulutus tähtää filosofian maisterin (FM) tutkintoon. Tutkinnot myöntää Kuopion yliopisto. Laajuudeltaan tutkinto on 300 op, josta suuri osa (n. 180 op) muodostuu opiskelijan aikaisemmista opinnoista. Muuntokoulutuksen laajuus on siten n. 120 op (2,5 vuotta), johon voidaan tarvittaessa liittää täydentäviä opintoja. Opinnot koostuvat pääasiassa kemian, biokemian ja biologian opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä tietenkin erityisesti elintarvikebiotekniikan aineopinnoista. Opintojen alussa koulutettaville laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jossa huomioidaan opiskelijan aikaisempi koulutus. Opinnot painottuvat elintarviketuotantoon liittyviin bioteknisten prosessien syvälliseen tuntemiseen, elintarvikkeiden hygieniaan ja kemialliseen turvallisuuteen sekä alan erityislainsäädäntöön. Elintarvikebiotekniikan maisteriopinnoissa saavutat ammatilliset valmiudet toimia asiantuntijana elintarviketuotannon, jalostuksen ja elintarvikealaan liittyvän hallinnon tehtävissä.

Opintojaksot (pdf)

Sisäänotto: Koulutukseen valitaan ensisijaisesti työssä olevia ja työkokemusta omaavia henkilöitä. Sisäänotto on noin 20 opiskelijaa. Soveltuva taustasi (aiempi koulutus) on luonnontieteiden kandidaatti (LuK), ammattikorkeakoulututkinto (amk, esim. laboratorioanalyytikko tai bio- ja elintarviketekniikan insinööri) tai muut soveltuvat opinnot. Hakuaika: Hakuaika muuntokoulutukseen päättyy 1.12.2008 klo 16.15. Haku on kaksivaiheinen, hakemusten perusteella soveltuviksi katsotut hakijat kutsutaan haastatteluihin. Valituille opiskelijoille ilmoitetaan hyväksymisestä henkilökohtaisesti.

Lataa hakukaavake täältä (pdf)

Tiedustelut ja yhteydenotot: Jenni Korhonen, projektipäällikkö p. 040 355 2948 jenni.korhonen(at)oulu.fi

 

 

Jyväskylän yliopisto toteuttaa Kajaanin yliopistokeskuksessa
Liikuntateknologian maisterikoulutus

Ohjelman taustaa
Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian muuntokoulutus alkoi Vuokatissa tammikuussa 2004 EU-rahoitteisena projektina Sotkamon kunnan toimiessa toisena päärahoittajana. Projektin toisen vaiheen koulutus alkoi syyskuussa 2008 Snowpoliksessa Vuokatissa. Seuraavan vaiheen haku on käynnissä ja koulutus alkaa tammikuussa 2009 (kts. Opiskelijahaku). 

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen ja teknologian väliset yhteydet liikunnan, urheilun ja ihmisen hyvinvoinnin alueella hyödyntämällä biomekaanisen, fysiologisen ja valmennus- ja testausopin tietotaidon tuomia mahdollisuuksia teknologian kehittämisessä. 

Koulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskittyä omakohtaisiin tavoitteisiin tekemällä pro gradu -tutkielman liikuntabiologian eri pääaineiden vahvuuksia ja tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Korostamme poikkitieteellisyyttä, yritysläheisyyttä ja kansainvälisyyttä. 

Opinnäytetyöt pyritään toteuttamaan yhteistyössä yritysten kanssa. Aihepiireinä voivat olla esim. ihmisen toimintaan ja liikkumiseen liittyvät apuvälineet, kuntoliikuntaan liittyvien testaus- ja harjoitteluvälineiden kehittäminen ja laadunvarmistus sekä biosignaalien prosessointi. 

Opiskelijoiden työllistyminen
Tutkinnon suorittaneilla on mm. valmiudet perustaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä teknologia- ja palvelualan yrityksiä ja työskennellä jo toimivissa yrityksissä asiantuntijoina. Lisätietoja antaa professori Vesa Linnamo, e-mail etunimi.sukunimi(at)sport.jyu.fi puh: 014-2603162

Hakulomake löytyy verkosta osoitteesta: http://www.jyu.fi/sport/laitokset/liikuntabiologia/laitos/kirjahylly/muut/vuotech.hakulomake 

 

 

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) joulukuun 2008 numeroon 15.12. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.