MARRASKUU 2006

---

Virt@-projekti – kuvataideopettajien pätevöitymiskoulutus jatkuu Kajaanissa

Yhteistyö Taideteollisen korkeakoulun kanssa jatkuu. Virta III suunnittelukokous pidettiin Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 6.11.2006. Taideteollisesta korkeakoulusta olivat neuvottelussa mukana koulutuksen johtaja Martti Raevaara ja erikoissuunnittelija Esa Salmio.

Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto käynnistää 2007 uuden Virta koulutuksen välittömästi Virta II jälkeen. Osa Virta-koulutuksesta järjestetään yhteistyössä kolmen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutusyksikön kanssa. Mukana ovat Kajaani, Jyväskylä ja Hämeenlinna. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja Kaukametsän opisto järjestävät yhteistyössä tarvittavat lähiopetusjaksot. Koulutus on suunnattu erityisesti haja-asutusalueella toimiville ja muodollista pätevyyttä vailla oleville kuvataiteen opettajille. Opinnot toteutetaan pääosin etä- ja monimuoto-opintoina. Koulutus johtaa taiteen maisterin tutkintoon. (Eeva-Maija Penttilä)

Kokouksessa mukana professori Juhani Suortti (vas.), koulutuksen johtaja
Martti Raevaara, erikoissuunnittelija Esa Salmio, tuleva tutor-ohjaaja Matti
Lukkari, amanuenssi Johanna Anttonen ja lehtori Ritva Pentikäinen.

 

 

Kansainvälinen tunnustuspalkinto

Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilälle on myönnetty vuoden 2006 International Prize of Environmental Creation merkittävästä kontribuutiosta otsakkeella ”Urbanization and Migration in Europe based on Model Reference Adaptive Theory”. Palkinnon saapui luovuttamaan professori emeritus Etsuo Yamamura, the Institute of Environmental Creation Internationalin johtaja, Hokkaidon yliopistosta, Japanista. Juhlava seremonia pidettiin Siirtolaisuusinstituutissa 27.9.2006. Samassa yhteydessä Elli Heikkilälle myönnettiin myös professorin arvonimi ja asema. Kyseinen palkinto on luovutettu vuodesta 1995 alkaen, ja tämänvuotinen oli järjestyksessään kahdestoista. Palkinnon saaja voi edustaa eri tieteenaloja ja taiteita.

Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet

1995 Dr. THIRUMURTHY A.M. (India) 
1996 Dr. YAMAMURA E. (Japan) 
1997 Dr. GEDIK A. (Turkey) 
1998 Dr. SUNEE M. (Thailand) 
1999 Dr. KIM Y.S. (Korea) 
2000 Dr. SERRANO J. (Mexico) 
2001 Dr. HESHAN A.M. (Egypt) 
2002 Dr. PLANE. D.A. (U.S.A) 
2003 Dr. KHOROW M. (Iran) 
2004 Dr. SZLAFSZTEIN C. (Brazil) 
2005 Dr. ASIED A.B. (Ghana) 
2006 Dr. HEIKKILÄ E. (Finland) Sai palkinnon tekemästään urbanisaatio -ja muuttoliiketutkimuksesta Euroopassa.

Elli Heikkilä sai palkinnon tekemästään urbanisaatio- ja muuttoliiketutkimuksesta Euroopassa. Heikkilä on työskennellyt aikaisemmin pitkään Kainuussa ja on syntyisin Kuusamosta. Pro gradu-työnsä hän teki Kainuun seutukaavaliitolle teemana Kainuun kuntien pääkeskusten vaikutusalueet. Tutkimustyö Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksella alkoi 1.1.1984 ja Heikkilä vaikutti siellä 31.1.1999 saakka. Heikkilän lisensiaatintutkimus käsitteli Kuhmon muuttoliikettä ja väitöskirja (1989) Kainuun maalaiskuntien muuttoliikettä ja aluekehitystä. Heikkilä teki tutkimuksen myös Sotkamon muuttoliikkeestä. 1990-luvun alussa tutkimusta Heikkilä teki väestön ikääntymisestä (postdoc-tutkimus) ja 1992 hänet pyydettiin mukaan globaaliin urbanisaatiotutkimukseen ja näitä hankkeita on ollut sittemmin kaksi. Heikkilä vastasi kolmannessa globaalissa tietoteos- hankkeessa Euroopan muuttoliike -osiosta ja tämä kirja tuli ulos tänä vuonna.

Siirtolaisuusinstituutissa Elli Heikkilä on työskennellyt pian 8 vuotta Kainuun jälkeen, jossa työhön on tullut yhä enemmän mukaan kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimus. Oulun yliopistolla ollessaan Heikkilä teki muuttoliiketutkimuksen osalta etupäässä maan sisäiseen muuttoon ja aluekehitykseen liittyviä hankkeita. Yhteispohjoismainen tutkimusryhmä, joka on toiminut vuodesta 1995, on tehnyt tutkimusta maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja työmarkkinoista. Tällä hetkellä ryhmällä on menossa kv. liikkuvuuteen liittyvä hanke eli Demographic Change, Labour Migration and EU-enlargement – Relevance for the Nordic Regions.

Suurimpana tämän hetkisistä hankkeista, jossa Heikkilä on mukana, on Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan Suomessa -ESR -ennakointihanke ja hanke on Siirtolaisuusinstituutin toteutettava hanke. (Lea Suopelto)

 

 

Oulun yliopiston intranet hanke 2006 esittäytyi Kajaanin kampuksella

Projektipäällikkö Ilkka Heikura vieraili 28.11.2006 Kajaanin yliopistokeskuksella ja esitteli yliopistoportaali-hankkeen suunnittelua ja nykytilannetta.

Kehitteillä oleva intranet on tarkoitettu henkilöstölle ja opiskelijoille omaksi sisäiseksi viestintävälineeksi ja vaikutuskanavaksi. Jokainen voi vaikuttaa nyt kehitysympäristön sisältömäärittelyissä eli käyttäjän kannalta hyvän lopputuloksen saamiseksi toivotaan käyttäjien ja yksiköiden runsasta aktiivisuutta hankkeen jalkauttamisessa yksiköihin.

Kaisu Rahko kertoi henkilöstölle tärkeistä tietoturvamääräyksistä.

Kajaanin yliopistokeskus on pilottina mukana hankkeessa jonka ensimmäisen osan pitäisi olla valmiina kesällä 2007. Oulun yliopiston intranet-, portaali- ja julkiset palvelut -hankkeen ohjausryhmässä KYK:iä edustaa atk-suunnittelija Lauri Sonny. Lisätietoja aiheesta enemmän löytyy nettisivulta http://www.oulu.fi/tietohallinto/yliopistoportaali/index.html. (Merja Kinnunen)

 

 

KTK uudisti viestinnällistä ilmettään

Kasvatustieteiden tiedekunta on uudistanut viestinnällisen ilmeensä Oulun yliopiston viestintästrategian ja graafisen ohjeistuksen mukaiseksi.

Tiedekunnan lupaus (slogan), uudet julisteet, kahden kampuksen tiedekunnan esite ja uudet www-sivustot julkistettiin henkilökunnalle Kajaanissa maanantaina 13.11.2006 Martti Helan salissa. Päärakennuksen 2. kerroksen aulassa oli tapahtumapäivänä näytillä uudet julisteet, joissa tiedekuntaa profiloidaan kahden kampuksen tiedekuntana. 

Dekaanin kahveille ja tiedekunnan viestinnällisen ilmeen tuoteperheeseen tutustui päivän aikana lähes sata opettajankoulutusyksikön työntekijää sekä hallinnossa vastuutehtävissä olevaa opiskelijaedustajaa.

Varsinaisessa esittelytilaisuudessa opintoasiainpäällikkö Eva Maria Raudasoja esitteli työryhmän sekä tuotokset. Projektijohtaja Sakari Kemppainen Turbiiniryhmästä kertoi projektin etenemisestä sekä julkisti uuden www-sivuston. Sivusto noudattaa yliopiston uutta graafista linjaa ja www-ohjeistusta. Tiedekuntamme uusi visuaalinen ilme on kokonaisuus, johon kuuluvat www-sivut, tiedekunnan esite ja julisteet.

Tiedekunnan uusi www-sivusto on nyt sisäänajovaiheessa, ja tekijätiimi toivoo kommenttejanne. Tehdään yhteistuumin sivustosta mahdollisimman toimiva, informatiivinen ja houkutteleva. Www-sivusto on merkittävä ulkoisen tiedottamisen ja imagonluomisen väylä - ikkuna ulospäin. Parhaillaan rakennetaan myös yksiköiden sivustoja, ne julkaistaan viimeistään alkuvuodesta. Palautetta sivustosta voi lähettää sivustolla olevan palautelomakkeen kautta tai suoraan tiedotussihteeri Marko Rämölle, marko.ramo(at)oulu.fi.  Sivuston osoite on http://wwwedu.oulu.fi (Juha Vartiainen)

 

 

Mediakoulutusta á la Mediamuffinssi

Torstai 9.11. oli erilainen työ- ja opiskelupäivä opettajankoulutusyksikössä, Kajaanin kouluissa ja päiväkodeissa: opetusministeriön Mediamuffinssi-hanke järjesti mediakoulutuksen, johon oli vapaa pääsy kaikille halukkaille. Bio Rexin suuri sali olikin ihan täynnä, kun kouluttaja Anu Ruhala kertoi kokemuksiaan hankkeen toteutumisesta.

Koulutus oli erittäin mielenkiintoinen, ja päivän aikana annettiin myös konkreettisia vihjeitä, miten mediaa voi käyttää lasten kanssa jokapäiväisessä toiminnassa. Usein kommentit vinkkeihin olivat: ”Tuotahan me ollaan aina tehty, muttei vaan olla tiedetty sitä!”

Kuvassa päivän kantavat voimat: kouluttaja Anu Ruhala ja
Bio Rexin teatteripäällikkö Marko Karvonen.

Mediamuffinssi on opetusministeriön käynnistämä kansallinen mediakasvatushanke, jonka taustalla on Lapset ja media -toimintaohjelmaluonnos. Hankkeen suojelija on kulttuuriministeri Tanja Saarela. Ohjelman tarkoitus on kutsua mukaan alle 8-vuotiaat lapset ja heidän kanssaan työskentelevät aikuiset oppimaan, kasvamaan ja opettelemaan sosiaalisia taitoja median parissa. Mediamuffinssi on leikkimistä, liikkumista, taiteellista kokeilemista, ilmaisemista ja tutkimista.

Koulutuksessa ei vain tyydytty kertomaan, mitä hankkeella on saatu aikaan, vaan jaettavana oli myös iso materiaalipaketti, josta saa vinkkejä ja ajatuksia omaan työhönsä. Kouluttaja Ruhala vieraili myös opettajankoulutusyksikössä ja tapasi Juha Vartiaisen ja Johanna Anttosen. Ruhala kertoi kampuslaisille, mitä on vielä tulossa, jos hanke saa jatkoaikaa. Materiaalipaketteja on jaettu eri puolille kampusta kahvihuoneisiin. Myös kirjastolla on lainattavia materiaalipaketteja.

Materiaalipaketin voi myös tilata osoitteesta www.mediamuffinssi.fi. Samasta osoitteesta löytyy myös muuta tietoa projektista. Lisäksi kaikille kiinnostuneille vinkiksi ja tiedoksi, että Bio Rexin elokuvakeskus järjestää Koulukino-toimintaa Kajaanin ja Kainuun alueen kouluille. Tästä toiminnasta vastaa Tarja Karvonen. (Johanna Anttonen)

Mediakoulutukseen erittäin tyytyväisen normaalikoulun opettajat Kirsi-Marja
Lukkari ja Ulla Klemetti.

Opiskelijaedustus oli erittäin kiitettävä Bio Rexillä. Kuvassa Lukkari Anna,
joka oli myös erittäin tyytyväinen koulutuksen antiin.

 

 

Mielekäs oppiminen juonellisissa ympäristöissä

Maailmanpankki on koonnut vakuuttavan tutkimusnäytön korkealaatuisten varhaiskasvatusohjelmien vaikutuksesta elämässä menestymiseen. Pankin johtopäätös tutkimuksista on, että investointi varhaiskehitykseen on kaikkein kannattavin sijoitus kasvatukseen ja koulutukseen. Suomalaiset opetussuunnitelmaperusteet korostavat leikin merkitystä kehitykseen ratkaisevasti vaikuttavana tekijänä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mutta leikki katoaa peruskoulun suunnitelmista. Mutta leikin tehosta eikä leikin eliminoimisen merkityksestä koulusta ei ole riittävän vakuuttavaa tutkimusnäyttöä.

Meidän oma aikaisempi tutkimuksemme sekä japanilaisten ja amerikkalaisten partnerien tutkimus kertoo milloin ja miksi leikki on tärkeää alle kouluikäisten lasten kehityksessä sekä kuinka juonellinen toiminta tehostaa peruskoulun opetusta ja kasvatusta. Me jaamme ongelma-alueen kahdeksi peruskysymykseksi: 1) Miten leikki ja juonellinen toiminta parhaiten kehittää oppimisen motivaatiota ja parantaa oppimistuloksia? 2) Miten leikin ja juonellisen toiminnan rooli kehityksessä muuttuu peruskoulun alkamisen jälkeen?

Me oletamme, että juonellinen toiminta vaikuttaa ratkaisevasti oppimisen motivaatioon esikoulun jälkeenkin ja leikin lopettaminen siirryttäessä koulun tehtäväohjaukseen jättää syrjään tärkeitä oppimisen alueita (esim. lasten omien tavoitteiden muodostamisen taidot, henkilökohtainen suhde opittaviin asioihin aktiivisena oppijana (identiteetti), mielikuvituksen käyttö ja luovuus). Me tutkimme juonellisen toiminnan merkitystä huolellisesti suunnitelluissa koetilanteissa, joissa vertaamme oppimisprosesseja ja tuloksia erilaisissa juonellisen toiminnan ympäristöissä ja perinteisissä kouluopetuksen tilanteissa.

Tutkimuksessa on kolme polttopistettä: 1. Kielen oppiminen esiopetuksesta neljänteen luokkaan,  2. Erityislasten (ADHD) oppiminen esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan, ja  3. Oppiminen 4–8-vuotiaiden lasten yhteisopetusryhmissä

Oletamme, että pystymme tutkimuksellamme osoittamaan kuinka oppimisen motivaation kehitystä voidaan tukea siirryttäessä lasten kuvitteluleikeistä juonellisessa kehyksessä tapahtuvaan ongelmanratkaisuun. Jos erityislasten ongelmana on itsekontrollin ja impulssien hallinta, oletamme pystyvämme kehittämään näitä taitoja samoin kuin maahanmuuttajalasten oppimismotivaatiota. Odotamme tutkimusnäyttömme oppimisen motivaation kehityksestä juonellisessa toiminnassa ja sen perusteella tehdyt toimenpidesuositukset tarjoavat keinoja puuttua Suomen koulutusjärjestelmän isoon ongelmaan: oppimisvaikeuksista ja muista ongelmista kärsivien lasten lukumäärä on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa (noin 121 000 (21%) vuonna 2005) samaan aikaan, kun kansainvälisissä vertailuissa peruskoulun oppiaineissa saavutetaan huipputuloksia. (Pentti Hakkarainen)

 

 

Kutistettu poika

Kutistettu poika, Joel, sai kokea monenlaista kummaa pelastaessaan metsää peikoilta. Ennen kutistumistaan hän kuuli Korpikuusi Kemppaisen puhuvan. Se antoi hänelle luottamustehtäväksi karkottaa peikot metsästä. Joel pääsi matkustamaan hirven sarvien suojissa läpi suuren metsän. Matkaa tahditti Jolle-tontun ja Joelin sanat: ”Laita koipi toisen eteen, sammaleen tai veteen. Hirven matka taittuu, maisemat vain vaihtuu, salo pimenee.” Matka kävi joutuisasti Hirvosen astellessa eteenpäin. Matkan varrella Joel näki pieniä saniaisia, jotka iloitsivat kasvettuaan isommiksi. ”Me kasvettiin, kun meitä kasteltiin”, ne hihkuivat yhteen ääneen.

*****

”Heipparallaa – raippahellaa!” tonttulapset Tammi ja Naava huutelivat hyvästellessään. He olivat veikeitä pieniä tonttuja, jotka liikkuivat kahdestaan. Joel ja Jolle joutuivat pelastamaan nämä lapsoset, kun peikot olivat ottaneet heidät vangikseen. Onneksi he tiesivät peikkojen kivettyvän, jos ne katsovat valoon päin. Joel heijasti valoa peikkojen luolaan isolla peilillä auringon noustessa. Luolasta kuului hirveitä huudahtuksia, ja sitten hiljeni. Peikot, Rumaa Turjaketta lukuun ottamatta, olivat kivettyneet.

*****

Peikot ovat tunnetusti likaa rakastavia. Ruma Turjakekaan ei pitänyt siitä, että Joel ja Jolle pesivät saippuan kera sen. ”Hyi, haisoo! saippua, yök!” Eihän kunnon peikko voi haista saippualle, ei ollenkaan! Nyt Ruma Turjake joutui kokemaan tämän kammottavan tapauksen.

*****

Rouva Litsis Lätsis oli ystävällinen pieni sammakko. Hän oli kuran ja ravan puolestapuhuja. ”Litshis-lätshis! Kuran ja ravan puolesta! Litshis-lätshis!”, kuului useammankin kerran hänen heiluttaessaan pientä punaista lippua. Rouva Litsis Lätsis yhdessä Justus Murevan ja Pöllö Pallukan kanssa pelasti Jolle-tontun kuumalta kylvyltä. Jolle ei nimittäin meinannut millään herätä kesken päivän. (Tontuthan nukkuvat päivisin!) He kutsuivat hätiin Pöllö Pallukan, joka kekseliäästi lennättiu Jollen pesänsä turviin. Peikkolapsi Ruma Turjake oli vihainen moisesta tempusta. Hän olisi halunnut päästä Jollesta eroon. Hän halusi olla vapaa, eikä totella enää Jollea. Ruma Turjake oli muiden peikkojen tapaan kiinnostunut kaikesta kiiltävästä. Joel ja Jolle huijasivat tätä tietoa hyväksi käyttäen peikkolasta niin, että sekin saatiin lopulta kutistettua. Metsä oli vapaa peikoista. Joel oli suorittanut tehtävänsä hienosti loppuun. Hän ei saanut enää jatkaa eloaan kutistettuna poikana, vaan jouti palaamaan oikeaksi pojaksi kotiinsa. Muistoksi hän sai tontuilta seikkaperäisen kuvauksen seikkailustaan. (Kaisa Muhola)

 

 

Kajaanin opiskelijaelämän ja elokuvanteon lyhyt oppimäärä

Osalla opiskelijoista kesäloma oli jo käynnistynyt, kun saimme kuulla tulevasta projektista. Kysymykset jäivät leijailemaan sekavina mieliimme. Opiskelijana Kajaanissa: bileet…urheilu…kaverit…pitsaa…joillakin eka oma kämppä…paljon töitä …fuksiaiset …näkkäriä …Mitä kaikkea voisikaan kertoa opiskelijaelämästä Kajaanissa.

Siitä se idea sitten lähti…
Tarkoitus oli siis tehdä yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken ja tuoda Kajaanin opiskelumahdollisuuksia nuorten tietoisuuteen syksyllä järjestettävässä Kaksi kampusta -tapahtumassa. Tapahtuman sisältöön tulisi kuulumaan mainosvideo, joka kertoisi koulutusmahdollisuuksien lisäksi nuorille yleistä tietoa siitä, mitä opiskelijat voivat esimerkiksi vapaa-aikana tehdä Kajaanissa. Niinpä koolle kutsuttiin työryhmä, joka käytännössä käsitti yhden opiskelijan molemmilta kampuksilta. Meille annettiin ruhtinaallisen vapaat kädet ideoida mainosvideota. Mahdollisuudet olivat lähes rajattomat – tekijöitä vain vähän. Ja kaikki oleellinen oli tarkoitus mahduttaa noin viiteen minuuttiin.

Ensimmäiset ajatukset videosta täytyi hahmotella paperille jo aika pian. Mikä tulisi olemaan videon punainen lanka.? Ei luentoja, ei luontodokumentteja, eikä turhaa nipotusta. Ajattelimme, että videosta tulisi nopeatempoinen, helposti ymmärrettävä, hauska ja "nuorekas". Pikkuhiljaa palaset alkoivat loksahdella kohdilleen ja ajatus mainosvideosta sai tuulta purjeisiin. Pääpiirteitten selvittyä käsikirjoitus syntyi yllättävän helposti. Totta kai muutoksiakin alkuperäiseen käsikirjoitukseen tuli, mutta juonikaari pysyi samana. Meidän taktiikkana oli, että ideoita sai heittää kehiin aina kun niitä ilmeni ja pieniä fiksailuja kuvatessa teimmekin.

Lomaa eli siis töitä
Koko prosessin aikana oli tärkeää ottaa huomioon myös käytettävissä olevat resurssit. Mihin musiikkeihin meillä oli oikeuksia, ketä näyttelijöitä, mitkä tilat, mitkä säät ja ennen kaikkea mitkä aikataulut! Vaikka alkukesästä kokonaisuus oli kutakuinkin hahmottunut "enää" kuvaus ja editointi puuttuivat, niin silti aikataulun kanssa meinasi tulla ongelmia. Päätimme pitää kesän lomana – lomana koulusta, hetkenä toisille töille. Elo-syyskuussa tiivistimme sitten tahtia. Oli pakko ottaa itseämme niskasta kiinni, ettei aika menisi turhaan peukaloiden pyörittämiseen. Tosi toimiin siis!

Puvustajat, lavastajat, ohjaajat, käsikirjoittajat, näyttelijät ym. kuulostaa niin isolta porukalta, mutta todellisuudessa meidät tekijät oli laskettavissa yhden käden sormin. Oli siinä tekemistä, iso kiitos kuuluu kuitenkin kaikille avustajille ja mukana olleille, jotka yleensä saatiin helposti houkuteltua kuvattaviksi ja muihin hommiin, yleensähän kaikki juoksevat karkuun kun näkevät kameran.

Pois jätetyt kohtaukset ja loppusitaatti
Kuten kaikista elokuvista, myös meidän elokuvasta jätettiin pois osa alkuperäisistä kohtauksista. Alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan opiskelijan painajaiskämpässä oli muurahaisia, mutta teknisistä syistä johtuen (eli siis mistä saada muurahaisia ja ennen kaikkea kuinka saada ne asunnosta pois kuvasten päättyessä) päätimme ainoastaan tyhjentää imurin pölypussin huoneen lattialle. Kyseisestä huoneesta jouduttiin ensin roudaamaan kaikki huonekalut käytävälle, kurjuuden maksimoimiseksi. Käsikirjoituksen mukaan elokuvaan olisi tullut myös pätkiä urheilulajeista ja -muodoista, beachia, sählyä, salibandyä, jääkiekkoa, jalkapalloa, ratsastusta ja vaikka mitä kivaa, mutta kun sitten katsoimme lopullista versiota, niin "hups vain" koko urheiluosio oli jäänyt vähän pimentoon.

Loppufiilikset olivat koko mainoselokuvasta hyvät. Juuri ennen kuin pätkän tuli olla valmis, meinasimme kohdata tuskan väristyksiä, "ei me saada tätä ikinä valmiiksi". Mutta niin vain saatiin. Ehkä tuohon lopulliseen silaukseen tarvittiin, ei niinkään verta hikeä ja kyyneleitä, mutta hermojen kiristystä ja mm. kiljuntaa koulun käytävillä (huom. suurimman osan ääniefekteistäkin teimme itse). Kokonaisuus oli parempi, kuin kasa yksittäisiä kohtauksia ja työtunteja. (Mikko Hakkarainen ja Jenni Kallunki)

 

 

Opintoasianpäivien 2006 antia

Yliopistojen perinteiset opintoasiainpäivät järjestettiin tänä vuonna Helsinki Business Campuksella Töölössä Helsingissä 26.–27.10.2006.

Järjestäjinä toimivat Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) ja Svenska handelshögskolan (HANKEN). Päivien teema vei meidät rooliamme ja tehtäviämme koskevien perimmäisten kysymysten ääreen: onko opintohallinto tämän päivän suomalaisessa yliopistossa palveluorganisaatio, asiantuntijaorganisaatio vai puhdasta hallintoa? Mikä on suhteemme yliopiston johtoon, tiedekuntiin tai laitoksiin? Olemmeko tiukkoja virkamiehiä vai joustavaa asiakassuuntautunutta palveluhenkilökuntaa? Ja mihin on yliopistolaitos menossa; kanssamme tai ilman meitä?

Kajaanin joukkio koostui seitsemän hengen joukkiosta, mukana olivat luokanopettajakoulutuksen puolelta opintotoimistosta Riitta ja Marja-Liisa, hallinnosta Johanna, Anja ja Timo sekä kulttuuriteollisuuden puolelta Marko ja Mervi. Päivien ohjelma koostui yhteisistä osioista, sekä eri aiheita koskevista työryhmistä, josta jokainen sai valita työnsä ja kiinnostuksena mukaan omansa. Yritimme valita ryhmät niin, että mahdollisimman monessa työryhmässä olisi edustus ja näin saisimme mahdollisimman monesta teemasta tietoa.

Eniten odotimme johtaja Markku Mattilan ja opetusneuvos Juhani Dammertin (molemmat opetusministeriöstä) puheenvuoroja ajankohtaisista asioista. Ei ollut yllättävää, että Mattila nosti puheessaan esimerkiksi englanninkielisen opetuksen tarjonnan, tohtorikoulujen sekä avoimen yliopiston väylän kehittäminen. Dammertin puhe koski pitkälti tuottavuusohjelmaa ja palvelukeskushanketta. Varsinkin viimeinen herätti kovasti keskustelua siitä, mitkä työt nyt jäävät tekemättä, jotta säästöjä syntyy. Esille nousi se, että nytkään ihmisillä ei ole löysiä työssään. Drombergin puhe oli lähinnä vaalipuhe, jossa AMK:n ja yliopistojen yhteistyöhön kiinnitettiin huomiota. Ehdottomasti hauskin, mutta silti kiinnostavin puheenvuoro oli tietosuojavaltuutetulla Reija Aarniolla. Hän oli ainoa, jonka puhetta olisi jaksanut kuunnella pidempäänkin. 

Päivät olivat mielenkiintoiset ja ajankohtaiset teemat nousivat hyvin esille. Eniten päivistä sai irti niissä puheenvuoroissa, jossa tuotiin esille kehittämislinjoja ja -ajatuksia esimerkiksi valtion hallinnosta, eduskunnasta ja opetusministeriöstä. Hallinnon työntekijänä on tärkeää tietää, mitä ollaan suunnittelemassa ja millä aikatauluilla, että emme täällä tuudittautuisi vain vanhaan, vaan osaisimme varautua myös uuteen. (Johanna Anttonen)

 

 

Kajaanilaiset kärkikahinoissa opesählyissä

Opettajien valtakunnallinen salibandyturnaus pelattiin tänäkin vuonna Helsingin Myllypurossa, ajankohtana oli marraskuun ensimmäinen viikonloppu.

Menestys turnauksessa oli kajaanilaisittain mitä mainiointa; okl:n tyttöjen joukkue voitti puhtaalla pelillä mestaruuden, Kajaanin opettajat olivat 16 joukkeen A-sarjassa kolmansia ja opiskelijoiden joukkue sijoittui heti perään saman sarjan neljänneksi.

Tyttöjen joukkueessa pelasivat Niina Hartikainen, Anna-Kaisa Anttila, Ulla Aho-Pynttäri, Hannaleena Kemppainen, Kirsi Huotari, Anna Lukkari, Laura Köyhäjoki ja joukkueen managerinakin toiminut Annu Tyyskänen. Pronssille yltäneessä opettajien joukkueessa kampustamme edustivat maalivahti Pasi Auvinen, Pentti Mankinen, sekä Juha Turpeinen.

Tarkempi selostus turnaustapahtumista tulee kuitenkin opiskelijapoikien viikonlopun tapahtumista. Reissu alkoi perjantai-iltana Kajaanin linja-autoasemalta. Osa joukkueesta oli kuitenkin päättänyt tutustua pelipaikkaan ja vähän muihinkin maisemiin tulemalla Helsinkiin suoraan Tallinnan risteilyltä, tästä johtuen auton takaosassa ei ahdasta ollut.

Joukkue majoittui edellisen vuoden tapaan hotelli Marskissa. Tänä vuonna hotellihuoneiden valot toimivat moitteetta. Kenties tästä johtuen lauantaina opiskelijat pelasivat loistavaa peliä. Äksystä tuomarista ja kovista jäähyminuuteista (43min) huolimatta opiskelijat nousivat kahdessa ensimmäisessä pelissä Kuopiota ja huippunimekästä Espoo–Kauniaista vastaan maukkaisiin 3–2 ja 4–3 voittoihin. Voittojen arkkitehteinä voidaan kiistatta pitää ykkösketjua, jossa pelasivat Jukka Mannila, Janne Peltoniemi ja Olli Hietajärvi. Myös joukkueen rookie-pelaaja Petri Suojoki iski pari tärkeää häkkiä aamupäivän kriittisillä hetkillä. Peruspakki Juha-Matti Kanniainen seurusteli itselleen pelikiellon, mutta onneksi tärkeän luottomiehen poissaolo sattui merkityksettömään peliin. Viimeisessä alkusarjanpelissä Helsinkiä vastaan ei panosta ollut, ja siinä pojat ottivat kuokkaan lukemin 3–2. Puolivälierissä Nykarleby oli vastaantulija lukemin 6–1, Marskin saunan lauteille siirryttiinkin välieräpaikka takataskussa.

Sunnuntai ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Aamun välierässä Porin piti olla pelkkä suupala, mutta kokeneet ja taitavat pelimiehet pistivätkin opiskelijajampoille jauhot suuhun. Pori hyökkäsi kolmesti koko pelissä, mutta teki kaksi komeaa maalia. Kajaanilaiset hakkasivat päätä seinään ja tuloksena olikin vain yksi maali ja menolippu pronssipeliin. Eniten puhetta aiheutti edellisenä päivänä liekeissä olleen ykkösketjun tehottomuus. Ketjun maalitykki Olli Hietajärvi spekuloi heti tuoreeltaan kehnoja laukauksia hävityn Pori-pelin jälkeen: "Laukaukset olivat kyllä melkoisia lehmän hönkäyksiä. Omalta osaltani voin todeta, että en saanut kuteihin voimaa lantiostani, koska se jostain syystä oli täysin jumissa. Syytä totaalijumiin on hankala sanoa, enhän ole lääkäri aikaisemmalta koulutukseltani, kuten osa joukkueemme pelaajista". Myös rookie-pelaaja Petri Suojoki oli puhepäällä: "En osunut koko palloon, vaikka se olisi pysäytetty eteeni. Menen maanantaina optikolle, tätä menoa en saa edes kotiavainta lukkopesään."

Taistelu himmeimmästä mitallista Kajaanin opettajia vastasi osittain aamuista käsikirjoitusta; opiskelijat painoivat päälle, mutta maaleja ei saatu aikaan millään. Opettajat olivat asteen tarkempia molempien maalien edustalla, viimeiselle minuutille mentiin heidän 2–1 johdossa. Edes maalivahdin poisotto ei auttanut opiskelijoita, vaan opettajat veivät ottelun ja mitalit lukemin 4–1.

KOKY:n tyttöjen joukkue voitti naisten sarjassa opettajien suomenmestaruuden.

Kaiken kaikkiaan turnausta voitiin kuitenkin pitää onnistuneena; pelaaminen oli hauskaa, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia oli riittävästi ja samalla reissulla oli aikaa moikata vanhoja kavereita ja tehdä tuttavuutta uusiin ihmisiin. Joukkueen kokeneelle kaartille turnaus saattoi olla viimeinen opiskelijoiden kukkopaidassa, näin voi päätellä ainakin Janne "Kokemus" Huotarin puheista: "Kyllä minä valmistun tänä vuonna."

Turnauksen jälkeen joukkueen direktoraatti jakoi jo tutuksi tulleita Kahvikolotähtiä ja perinteinen Pedaköökkipelaajakin oli kohtuullisen helppo löytää 10 pelaajan nipusta.

Kahvikolon tähdet: *** Janne Peltoniemi. Risteili Tallinnasta suoraan pelikentille ja paukutteli ensimmäisenä päivänä huimat kuusi maalia. Lauantai-iltana kävi neuvottelemassa Kirkkonummella pitkän kaavan mukaan pelisopimusta Rangersin kanssa, mutta ilmeisesti tuloksetta: sunnuntaina mies oli myöhästyä pelistä ja sen jälkeen hän oli vain varjo entisestään. Kovat näytöt kuitenkin koko viikonlopulta; palkinnoksi reissusta joukkueen johto kuntovalmentaja Kanniaisen johdolla palkitsi "Peltsin" matkustusaiheisella kirjalla. Kirjasta toivotaan kiertopalkintoa tulevan vuosien turnausonnistujille.

** Maalivahti Mikko Hakkarainen. Edellisinä vuosina lempinimen Svoboda saanut Hakkarainen oli vakuuttava läpi turnauksen. Silmien alle poikamiesvuosilta tutut "Porttilat" saanut "Hakki" torjui lauantaina pari tärkeää voittoa ja sunnuntain tappioista voi syyttää muita miehiä. Jatkosopimus varma, mikäli viikonloppuvapaat pyörivät vanhaan malliin.

* Janne Rytilahti. Vastoin ennakko-odotuksia Rytilahti otti juoksuaskeleita myös puolustuspäähän. Hyökkäyksiä hyvin puolustajan paikalta tukenut "Ryti" lieroili pallon kanssa tehokkaasti hyökkäysalueella ja turnauksen jälkeen hän spekuloikin siirtyvänsä takaisin maalinteko-osastolle seuraavassa turnauksessa.

Pedaköökkipelaaja: Henrikki Heikkinen. Joukkueen eräs päätaktikoista vaelteli vastustajan maalin edessä varjojen mailla saalistamalla turnauksessa kiikaritehot eli 0+0. Syitä löytyi useita: hidas alusta, morsian katsomossa ja kivi patjan alla. "Faabion" tehottomuus voidaan pistää osittain myös kehnojen ketjukavereiden ja huonon tuurin piikkiin, ja jatkossa voimmekin rauhallisin mielin odotella "Faabiolta" normaaleja 5+5-lukemia.

Opiskelijapoikien joukkueessa pelasivat Janne Huotari, Janne Peltoniemi, Janne Rytilahti, Jukka Mannila, Juha-Matti Kanniainen, Petri Suojoki, Olli Hietajärvi, Mikko Hakkarainen, Henrikki Heikkinen, sekä oto-manageri Aleksi Kortelainen. Joukkueen huoltajana toimi ansiokkaasti Antti Karhu. Vastoin ennakkotietoja ja kampuksella liikkuneita huhuja joukkueessa ei pelannut Jari-Pekka Varjonen, vaan mies oli scouttausmatkalla Lontoossa.

Kajaanin KOKY:n tytöt ja pojat kiittävät mitä nöyrimmin tukijoitaan eli ainejärjestö Opelaa tuesta turnausmaksuja kohtaan, Oulun yliopiston liikuntapuolen Markku Saarelaa matka-avustuksen myöntämisestä, Kalpeaa Kukkoa & Hands Upia pelipaitojen lainaamisesta, sekä Kajaanin opettajia hyvästä yhteistyöstä. (Aleksi Kortelainen)

 

 

Pukki paloi poroksi

Minun tehtäväni lopettaa muinainen vuosi, loimuta tulessa marraskuun pimeydessä.
Minun tehtäväni seisoa Raatihuoneen torilla, odottaa polttamistani Kajaaninjoessa.
Minun tehtäväni manata satoa tulevalle vuodelle, kantaa valoa Kainuun korpiin.
Sinun tehtäväsi huutaa niin kovaa kuin jaksat: kekripukki poltettakoon!

Kekripukki seisoi uljaana Raatihuoneen torilla viikon ajan, minkä jälkeen se poltettiin 11.11. Kajaaninjoessa. Toivottavasti se tuo onnea ensi vuoden satokaudelle: reipasta opiskelua, työn tekemistä, onnistumisen kokemuksia, jaksamista ja maistereita. (Teija Rääpysjärvi)

 

 

Menneen talven lumia!

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) joulukuun 2006 numeroon 13.12. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.