MAALISKUU 1999

---

Mitä Kalevalasta kirjoitetaan?

Mitä Kalevalasta kirjoitetaankaan American Anthropologist -lehdessä? Entä mistä löytäisin tietoa yhteistoiminnallisesta oppimisesta, joko kokotekstejä tai artikkeliviitteitä? Ei hätää, kaikista yliopiston verkkoon kytketyistä tietokoneista pääsee Oulun yliopiston kirjaston kotisivun kautta Elektronisia kokoelmia klikkaamalla Elektronisiin lehtiin, josta löytyy EBSCO:n noin 3000 lehteä, kokotekstisinä näistä 1300 kappaletta. Lisäksi samasta paikasta löytyy ACADEMIC PRESS:in IDEAL-palvelu, jossa on lähinnä luonnontieteiden alalta noin 180 lehteä. Myös SPRINGER LINK:istä löytyy luonnontieteellisiä lehtiä. ABI/INFORM-lehdet käsittelevät puolestaan taloustieteitä, ympäristöä ja energiaa. New York Timesissa näyttää olleen monta artikkelia suomalaisten yhdistetyn miesten menestyksestä, ja aika paljon löytyy artikkeleita vaikkapa suomalaisesta elokuvasta. Käykääpä tutustumassa! (HA)

 

Kasvatustieteen maisterin koulutusta Kajaanissa

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa voi suorittaa seuraavat kasvatustieteen maisterin tutkinnot:

• Ruotsin kielen kielikylpyyn suuntautuva luokanopettajien ja varhaiskasvattajien koulutuskokeilu yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Opetuksesta kaksi ensimmäistä vuotta on Kajaanissa ja jatko Vaasassa. Sisäänotto 16.
• Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, johon sisältyy lastentarhanopettajan kelpoisuus. Sisäänotto 30.
• Luokanopettajien koulutus, sisäänotto 60.

Hakuaika päättyy 30.4.1999 kello 16.15

Lisäksi lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneita otetaan maisterikoulutukseen, sisäänotto 15. Tällä ryhmällä hakuaika päättyy 21.5.1999.

Valintaoppaita ja hakulomakkeita on saatavana Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta, PL 51, 87101 Kajaani, puhelin (08) 632 4611 (vaihde), lisätietoja myös http://wwwedu.oulu.fi/ktk/valinta (KI)

 

Avaan sanaisen arkkuni – Kalevala 150 vuotta

Avoimen yliopiston luentosarja Kajaanissa, Kuusamossa, Oulussa ja Ylivieskassa jatkuu. Luentosarjan edistyessä osallistujien määrä on Kajaanissakin ilahduttavasti kasvanut. Luennot ovat henkilökunnalle ja opiskelijoille ilmaisia. Tilaisuuden alussa kampuksen väkeä pyydetään merkitsemään nimensä osallistujalistaan. Luentopaikkana on OKL:n päärakennus, Martti Helan sali.

Kaksi viimeistä luentoa ovat:

18.3. kello 18.00     Prof. Helena Sulkala: Lönnrot ja hänen aikalaisensa suomen kielen kehittäjinä

15.4. kello 18.00     FT Heikki Rytkölä: Lönnrot ja Kalevala (AHo)

 

Kulttuuriperintö suuntaviittana tulevaisuuteen
Suomen Tammen aluekokous Kajaanissa 27.4.1999

Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kajaanin normaalikoulu ja Kainuun museo järjestävät Suomen Tammen Pohjois-Suomen aluekokouksen Kajaanissa tiistaina 27.4.1999 kello 10–17 Martti Helan salissa.

 

Kokouksen avaa professori Juhani Suortti. Dosentti Reijo Heikkisen aiheena on ympäristöhistorian asema opettajankoulutuksessa. Opetusministeriöstä ja museovirastosta tulee edustajia. Kajaanista esimerkkeinä museopedagogiikasta esittäytyvät Taika-tandem, Komeaa Comeniusta ja Paluu Turjanlinnaan. Nakertajan koulu on mukana ympäristöhistorian osalta. Oppimiskokemuksista ovat kertomassa eri-ikäiset oppijat päiväkodista lukioon.

Kokoukseen odotetaan osallistujia Kainuun lisäksi muualta Oulun läänistä, Lapin läänistä sekä Ylä-Savosta. Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua: puhelin (08) 632 4611. (JV)

 

Kielikontaktit – kieli ja kulttuuri opettajankoulutuksessa 5.–6.5.1999

Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kajaanin normaalikoulu ja Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos järjestävät Kainuussa itämerensuomalaisen kulttuurialueen periferioiden varhaiskasvattajille, luokan- ja aineopettajille sekä opettajankouluttajille kokouksen, jossa aiheena on kieli ja kulttuuri opettajankoulutuksessa itämerensuomalaisella kulttuurialueella. Kokoukseen odotetaan osallistujia Suomen lisäksi Norjan Ruijasta, Ruotsista, Venäjän Karjalasta sekä Virosta. (JV)

 

Kajaanin kirjastoissa satutunteja 19. toukokuuta saakka

Sanomalehdet huomioivat varsin laajasti tyrnäväläisen lastentarhanopettaja, kirjoittaja-ohjaaja Pirjo Suvilehdon esittämiä ajatuksia Oulun lääninhallituksen järjestämillä koulutuspäivillä. Viime syksynä Oulun läänin ohjaavana kirjallisuuden alan läänintaiteilijana toiminut Suvilehto haastoi kirjastot elävöittämään alle kouluikäisten satutuokioita.

Pelkkä satukirja Suvilehdon mukaan ei tämän ajan medialapsille enää yksinään riitä. Kirjastojen satutunnit tulisi muutenkin elvyttää ja niihin tulisi puhaltaa uutta puhtia. Suvilehto toivoi koulutuspäivillä, että kirjastoihin saataisiin vaikkapa viikottainen puolen tunnin satuhetki.

Kajaanissa satutunteja pitävät varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat. Tänä vuonna 27. tammikuuta alkaneet satutunnit jatkuvat – aiempaa pitempään – aina 19. toukokuuta saakka Kajaanin kirjastoissa (pääkirjaston Mielikki-salissa, KAKS:an lastenosastolla ja Kuurnan kirjastossa kello 10.00, Lohtajan kirjastossa kello 10.15 ja Lehtikankaan kirjastossa kello 10.30). Kevään aikana opiskelijat pitävät kaikkiaan lähes 85 satutuntia ja syksyllä (syys–joulukuussa) on luvassa saman verran lisää. (JV)

Pääkirjastossa pidetystä satutunnista 24.2. satutunnin pitäjinä Johanna Kainulainen ja Mervi Salmela.

 

Kajaanin kampus – historiaa huokuvien rakennusten harmoniaa ja vehreää puutarhamiljöötä

Kun Kajaanin seminaaria ryhdyttiin vuosisadan alussa rakentamaan, opetuksessa korostuivat heti alusta alkaen ympäristöesteettiset tekijät. Rakennuskokonaisuus ja sen ympäristö pyrittiin luomaan mahdollisimman näyttäväksi. Erikoisen paljon kiinnitettiin huomiota pääsisääntuloväylän näyttävyyteen. Molemmin puolin puistokäytävää istutettiin koivuja ja näin muodostui komea koivukuja, joka johti kohti kaikkein pyhintä, seminaarialueen päärakennusta. Kokonaisuudella pyrittiin tietoisesti kasvattamaan ympäristöstään ja sen vaalimisesta tietoisia opettajia. Tämä näkyi selvästi laitoksen ensimmäisen johtajan Volter Rihtniemen, mutta erityisesti laitoksen toisen johtajan, tohtori Martti Helan aikana, jolloin esteettiseen ja taidekasvatukseen sekä mielen harmoniaan kiinnitettiin erityistä huomiota.

Seminaarilla oli tuolloin päätoiminen puutarhuri. Tehtävässä ahkeroi vuosikymmeniä Pasi Ailio. Hänen aikanaan seminaarin puistokäytävät, puut ja pensaat olivat moitteettomassa kunnossa. Hänellä oli apunaan seminaarin opiskelijoita, joiden koulutusohjelmaan kuului puutarhan ja kasvimaan hoito. Pasi Ailio valvoi tehokkaasti ja tarmokkaasti, että opiskelijat tekivät puutarhatyönsä kunnolla.

HARVINAISUUKSIA
Kajaanin seminaari olikin ennen sotia komea ilmestys hyvin hoidettuine rakennuksineen ja istutuksineen. Seminaarialueelle istutettiin myös harvinaisia pensaita ja puita. Koska maaperä oli entistä muhevaa peltoa, kasvit kasvoivat hyvin. Istutusten joukossa oli sembramäntyjä, joiden siemenistä saivat alkunsa monet muutkin sembramännyt eri puolilla Kainuuta. Lisäksi puiden joukossa oli saarneja ja tammikin, joka karuista oloista huolimatta on kasvanut jo komeaksi. Se onkin tiettävästi Pohjois-Suomen vanhin tammi, joka on pakkastalvista huolimatta kasvanut jo komeaksi puuksi. Erityisesti seminaarilaiset suosivat omenapuita, joita istutettiin runsaasti seminaarinjohtajan asunnon sekä puutarhurin asunnon liepeille. Vuosien saatossa kitukasvuiset omenapuut ovat kuitenkin kuihtuneet yksi toisensa jälkeen. Seminaarinjohtajan asunnon vieressä kasvanut viimeinen omenapuu paleltui vuosien 1986–1987 ankarana pakkastalvena. Sen sijaan joenpuoleisen rinteen viinimarjapensaat ovat tuottaneet joka vuosi hyvän marjasadon.

HYVÄSTIT VANHALLE KOIVUKUJALLE
Näyttävää koivukujaa on jouduttu viime vuosina harventamaan ja sen pahimmin lahonneet koivut kaatamaan. Tilalle on istutettu kuitenkin uusia puita, joiden kasvu vienee aikansa. Puiden kasvua on ilmeisesti heikentänyt puistokäytävien ankara suolaus takavuosina. Koska sorakäytävät pölysivät varsinkin kesäisten hellejaksojen aikana, käytäville levitettiin runsaasti suolaa pölyn sitomiseksi. Se jäi kuitenkin maaperään ja heikensi lehtipuiden kasvua. Viime vuosina tästä pölynsitomismenetelmästä on kuitenkin lähes kokonaan luovuttu. Suolaa levitetään vain poikkeustapauksissa.

MYRSKYÄ JA UKKOSTA
Puita ovat myöskin myrskyt ja ukkosilmat tuhonneet silloin tällöin. Puolenkymmentä vuotta sitten tulin ankaran ukkosilman jälkeen käymään laitoksella ja ihmettelin höyrypillin vihellystä muistuttavaa ääntä, joka tuli jostain yläilmoista. Ääni tuli hallintorakennuksen kupeella olevasta jyhkeästä lehtikuusen latvaosasta, josta nousi myös höyryä kuin veturista. Salama oli iskenyt suureen, lähes 20 metriseen alueen puuston goljattiin ja höyrystänyt hetkessä sen solukoiden nesteet. Kuumuus oli lennättänyt myös suuren kaarnapalan puun kyljestä ja halkaissut koko puun. Siihen päättyi vanhuksen maallinen taivallus. Kun puu varmuustoimenpiteenä jouduttiin kaatamaan, paikalle jäi yhä vieläkin nähtävä suuri, lähes metrin halkaisijaltaan oleva kanto. Puista eräs laitoksen työntekijä teki komeita kalusteita.

KAINUUN VANHIN PUISTO
Yhä edelleenkin Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen alue on näyttävä arkkitehtoninen puistokokonaisuus keskellä Kajaania. Se on tänään museoviraston suojelukohde. Kun aikoinaan itse 20 vuotta sitten tulin Kajaaniin ja näin koivukujan koko vehreydessään ja sen päässä komean seminaarin päärakennuksen, paikka teki heti komean vaikutuksen. Myös viime syksynä pidetyillä kasvatustieteen päivillä monet muualta tulleet opettajankouluttajat yltyivät kehumaan miljöön vaikuttavuutta, huurteisia koivuja ja komeita, klassista sivistystä huokuvia rakennuksia.

Me kajaanilaiset olemme varmaan turtuneet tähän kaikkeen komeuteen, ettemme oikein osaa antaa arvoa sille, mutta kiertely muissa maamme opettajankoulutuslaitoksissa osoittaa vakuuttavasti, että Kajaanissa sijaitsee yksi maamme komeimmista opettajankoulutuslaitoksista, josta meidän tulisi olla ylpeitä ja vaalia sen rakennuksia ja puistomiljöötä kaikin tavoin. (RH)

---

Nalkute 1, ovet lukkoon, ikkunat kiinni:

Ovet lukkoon, ikkunat kiinni! Opetustilojen ovet pidetään lukossa silloin kun luokissa ei ole opetusta. Opettajien pitää opetuksen päätyttyä huolehtia siitä, että luokan ovi tulee lukkoon, samoin tarkistaa, ettei ikkuna jää auki eivätkä valot palamaan. Vahtimestarin kertoman mukaan iltaisin saattaa olla jopa viiden opetustilan ovi avoinna. Tiloissa on nykyään paljon varkaille kelpaavaa tavaraa, suojele sitä! (KI)

---

Lauri Sonny, 

Sivut päivitetty 08.09.2003