MAALISKUU 2011
Tuomo Vilppolalle KTK:n hallintopäällikön tehtävät
KT, erityisopettaja Tuomo Vilppola hoitaa 1.3.2011 lähtien kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopäällikön tehtäviä. Vilppola on myös Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtaja, jossa tehtävässä hän on toiminut vuoden 2010 alusta. KTK:n hallintopäällikkö Mikko Isohanni jää virallisesti eläkkeelle elokuussa.
Tuomo Vilppola on valmistunut luokanopettajaksi Oulun yliopistosta 1975, erityisluokanopettajaksi Joensuun korkeakoulusta 1977, kasvatustieteen maisteriksi Oulun yliopistosta 1989 ja kasvatustieteen tohtoriksi Oulun yliopistosta 2007.
Vilppolalla on pitkä kokemus opetusalan tehtävistä. Hän on toiminut opettajana ja kehittämis- ja hallintotehtävissä Oulun kaupungin opetustoimessa kaikkiaan noin 37 vuotta. Vuosina 1998–99 hän oli erityispedagogiikan lehtorina Oulun yliopistossa ja vuosina 2008–2009 kahdeksan kuukauden ajan erityisasiantuntijana ulkoministeriön rahoittamassa kehitysyhteistyöhankkeessa Ramallahissa Länsirannalla. (Juha Vartiainen)
Kajaanin yliopistokeskuksen johtokunta 31.12.2012 päättyvälle toimikaudelle
Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyösopimuksen 1.1.20 1 1-3 1.12.20 12 mukaan: Yliopistokeskuksen hallinto- ja yhteistyöelimenä on johtokunta, jonka tehtävät on mainittu Oulun yliopiston johtosäännössä. Oulun yliopiston johtosäännön 32 $:n mukaan rehtori asettaa johtokunnan. Kajaanin yliopistokeskuksen johtokuntaan asetetaan enintään 8 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokeskuksen johtaja kuuluu johtokuntaan asemansa perusteella. Yhteistyöyliopistot nimeävät yliopistokeskuksen johtokuntaan kukin yhden edustajan ja varaedustajan. Kajaanin ammattikorkeakoulu nimeää johtokuntaan yhden edustajan sekä varaedustajan. Johtokunnan muut jäsenet valitaan Oulun
yliopistoon kuuluvista henkilöistä. Rehtori on 15.3.2011 nimennyt johtokuntaan seuraavat henkilöt, suluissa varajäsen:
Tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi (Koulutusrehtori Olli Silven) Oulun yliopisto
Johtaja Tuomo Vilppola (Yliopisto-opettaja Juha-Matti Turpeinen) Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Professori Petri Pulli (johtaja Jouni Aspi) Oulun yliopisto, luonnontieteellinen tiedekunta
Professori Kauko Leiviskä (Professori Harri Haapasalo) Oulun yliopisto, teknillinen tiedekunta
Akateeminen rehtori Kalervo Väänänen (Suunnittelupäallikkö Soili Makkonen) Itä-Suomen yliopisto
Erikoissuunnittelija Toivo Takala (Yritysasiamies Pasi Teräväinen) Jyväskylän yliopisto
Rehtori Turo Kilpeläinen (Hallinto- ja talousjohtaja Merja Mäkinen) Kajaanin ammattikorkeakoulu
Vararehtori Jukka Mäkelä (Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto) Lapin yliopisto
Johtaja Vesa Virtanen Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus
Lumiveistoksia kampuksella
Kajaanin Kampuksella palattiin ajassa noin tuhat vuotta taaksepäin, vuosiin 900–1200 jKr, kun kuvataiteen sivuaineopiskelijat taiteilivat lumesta Pääsiäissaarten kuuluisia Moai-patsaita.
Lumiveistosten teko oli kaksipäiväinen prosessi, jonka ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat loivat massiivisen lumitornin pahvilaatikosta kehitetyn muotin avulla. Lumi jätettiin yön ajaksi kovettumaan ja seuraavana päivänä Kuvittelijat pääsivät Michelangelon jalanjäljille apuvälineinään lapiot ja keittiölastat.
Kuvataiteen sivuaineopiskelijat ”Kuvittelijat” Moai-patsaiden veistossa.Aurinkoisessa kevättalvensäässä tapahtunut lumiveistossessio keräsi myös ohikulkijoiden kiinnostuneita katseita ja kommentteja. Osasipa muutama jopa yhdistää patsaat Pääsisäissaariin.
Moai-patsas sai muotonsa keittiöveitsestä.Lumesta veistettyjen monoliittien jylhä rivistö koristanee vielä hetken kampuksen päärakennuksen edustaa. Valitettavasti upea sää koitui myös Moai-patsaiden kohtaloksi, sillä aurinko heikensi huomattavasti muutamassa päivässä kivipäiden karskean komeita kasvoja. (Anna Lukkari, Kuvittelija)
Yhteistyöllä erityisopettajaksi Kajaanissa
Jo neljäs erityisopettajaksi pätevöittävä koulutusohjelma päättyi helmikuun lopussa Kajaanissa, jolloin kaikki 20 koulutukseen osallistunutta opiskelijaa saivat Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan myöntämän todistuksen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen (asetus 794/2004) suorittamisesta. Koulutus toteutettiin maksullisena yliopistollisena täydennyskoulutuksena yhteistyössä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuiskoulutuksen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen kanssa.
Pääsyvaatimuksena koulutukseen oli luokanopettajan kelpoisuus tai ylempi korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot. Lastentarhanopettajilla, joilla oli vähintään kaksi vuotta työkokemusta alalta, oli myös mahdollisuus hakea koulutukseen. Erityispedagogiikan perusopintojen (25 op) suorittaminen katsottiin eduksi. Koulutukseen pääsy edellytti valintakokeen suorittamista hyväksytysti.
Koulutettavat valittiin kolmivaiheisen pääsykokeen perusteella marraskuussa 2009. Pääsykokeeseen, johon kutsuttiin 45 hakijaa, sisältyi aineistokoe, yksilöhaastattelu ja ryhmäkeskustelu. Pääsykokeesta saadun pisteytyksen perusteella koulutukseen valittiin 15 luokanopettajaa ja 5 lastentarhanopettajaa eri puolilta Suomea.
Koulutus käynnistyi tammikuussa 2010 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymän erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen (60 op) opetussuunnitelman mukaisesti. Lto-pohjaisille opiskelijoille oli muutamia omia opintokokonaisuuksia ja kaikkien opintojaksojen sisällä asioita käsiteltiin sekä varhais- että perusopetuksen näkökulmasta.
Opinnot toteutettiin monimuoto-opintoina.
Koulutuksen johtajana toimi lehtori, KL, EO Tuula Tervo-Määttä Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä. Kouluttajina käytettiin alan erityisasiantuntijoita. Jyväskylän yliopisto vastasi ohjatusta harjoittelusta ja Luki-kurssin opetuksesta.
Käytännön toteutuksesta vastasi Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA. (Anja Leinonen)
Sotkamon kunta lahjoitti 10 000 euroa Jyväskylän yliopistolle
Sotkamon kunta on päättänyt tehdä 10 000 euron lahjoituksen Jyväskylän yliopiston peruspääomaan.
–Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella on oma kampus Vuokatissa ja liikuntateknologia on yksi uudistuvan Snowpoliksen painopiste. Arvostamme Jyväskylän yliopiston suhtautumista ja toimenpiteitä Vuokatin liikuntateknologian yksikön kehittämiseksi, kunnanjohtaja Petri Kauppinen perustelee.
–Vuokatti on Jyväskylän yliopiston liikunnan tutkimuksen ja opetuksen kannalta kiinnostava paikka erityisesti talviurheilun takia. Jyväskylän yliopisto on vastannut Sotkamon kunnan tarpeeseen kehittää paikallista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ja Sotkamon kunta on puolestaan tukenut esimerkillisellä tavalla toimintaa. Sotkamo rahoittaa 5-vuotista lahjoitusprofessuuria, ja 10 000 euron lahjoitus yliopiston peruspääomaan on meille tärkeä viesti työmme arvostuksesta, rehtori Aino Sallinen tähdentää.
Vuokatin Snowpoliksessa käynnistyi vuoden alussa jo kolmas Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian maisteriohjelma. Vuonna 2004 alkaneen koulutusohjelman aikana on valmistunut 26 liikuntateknologian maisteria ja ensimmäisen Vuokatin tohtorin odotetaan väittelevän tänä vuonna. Jyväskylän yliopisto osallistuu myös liikuntateknologian tutkimus- ja tuotekehitystyöhön osana mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskuksen CEMIStä ja Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa.
Lisätietoja:
Kunnanjohtaja Petri Kauppinen, Sotkamon kunta, puh. (08) 6155 8121, 044 750 2111, petri.kauppinen(at)vuokatti.fi
Professori Vesa Linnamo, Jyväskylän yliopisto, Vuokatin toimipiste, puh. (014) 260 3162, vesa.linnamo(at)jyu.fi
Outi Rovaniemelle
Työskentelen 18.3. tällä erää viimeistä päivää KYK:n kirjastossa. Maanantaina 21.3. aloitan kokoelmista vastaavana informaatikkona Lapin yliopiston kirjastossa. Pesti siellä kestää ensi vuoden loppuun joten olen siihen asti virkavapaalla.
Lämpimät kiitokset teille kaikille kuluneista vuosista. Yli seitsemän vuotta kirjastonhoitajana täällä on vierähtänyt ja työyhteisö on ollut tosi mukava ja opiskelijat kivoja. Haikein mielin katselen kaunista kampusta ja suren toiminnan loppumista. Siteet Kajaaniin säilyvät, kevään ajan poikkean täällä varmaankin lähes joka viikonloppu ja perheen kanssa lomailemme täällä kesällä.
Kirjasto täällä toimii kuitenkin vielä entiseen tapaan. Matkapuhelimeni 040-8670730 siirtyy informaatikko Hilkka Axelsenille. Minä luen oulu.fi sähköposteja vielä ainakin toukokuun puoliväliin ja Lapin sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi. Oikein hyvää jatkoa teille kaikille ja tervetuloa Rovaniemelle! (Outi Vaattovaara)
Talvipäivät Tampereella
Helmikuun viimeisenä perjantaina Kajaanin kampuksella alkoi näkyä toinen toistaan iloisempia ilmeitä ja vihreitä miehiä ja naisia. Perinteiset opeopiskelijoiden talvipäivät olivat käsillä ja porukka ahtautui viimeistä paikkaa myöten täyteen bussiin ja matka kohti Tamperetta sai alkaa.
Matkaan pakattiin niin makuupussit, pulkat kuin iloinen mieli. Myös Lauri pääsi matkaan mukaan, onhan hän osaltaan vaikuttanut opiskelijoiden viihtymiseen Kajaanissa. Matka Tampereelle sujui joutuisasti ja Tampereella meitä vastassa olivat kuviksen sivuaineen opiskelijat, jotka olivat aloittaneet maailmankuvan avartamisen jo pari päivää aiemmin opintomatkan merkeissä.
Tampereella Opelalaisten huoneisiin oli jo majoittauduttu ja niin Kokylaiset joustavina ihmisinä hajaantuivat ympäri koulurakennusta, osa jyväskyläläisten ja osa rovaniemeläisten kanssa, pienen porukan pysyessä oman porukan kesken. Uusia tuttavuuksia syntyi ja vanhojen kavereiden kanssa vaihdettiin kuulumisia. Iltaelämästä vastasi Armas-Kuuba, vaikka osa opiskelijoista viihtyi ihan koulullakin pulkalla laskien tai pelejä pelaten.
Lauantaina vuorossa oli lumirieha, hankifutiksineen, johon Kajaani ei tänä vuonna päässyt osallistumaan Jyväskylän viedessä suurimman osan pelipaikoista. Kajaanilaiset keskittyivät sen sijaan tanssiaisiin. Tanssilattialla taipui niin valssit, tangot, foxit, rockit kuin letkajenkkakin. Tansseista matka jatkui kohti koulua ja iltaan valmistautumista. Illalla koululta suunnattiin jälleen kohti keskustaa. Illan edetessä Armas-Kuubassa tunnelma tiivistyi, kun ensi vuoden talvipäiväkaupungin julkistamishetki oli käsillä. Kajaanilaiset aloittivat talvipäiväperinteen 1947 ja Kokyn lakkautuspäätöksen jälkeen Opelan hallitus haki talvipäiviä meille. Perustelut olivat hyvät ja näin ollen Kajaanihan vei voiton. Tämän tiedon voimin jaksoi jokainen Kokyläinen viedä talvipäivät loppuun saakka ja paluumatkalle lähti monta väsynyttä, mutta onnellista, uusien kokemusten uuvuttamaa matkalaista. (Heli Heikkilä)
Akava: Työurien pidentämiseen löydyttävä tarmoa ja tekoja
Työurien pidentämiseen tähdänneen Ahtelan työuratyöryhmän jatkotyö ei ole Akavan mielestä edennyt riittävän nopeasti. Jatkotyöryhmät jättivät mietintönsä pääministeri Mari Kiviniemelle tänään. Ne käsittelevät työhyvinvointia, työterveyshuoltoa ja työkyvyn tukemista työterveysyhteistyönä sekä työttömien terveyspalveluja. Ahtelan työryhmän ehdotukset syntyivät vuosi sitten, kun työmarkkinakeskusjärjestöt pohtivat keinoja työurien pidentämiseksi.
–Ahtelan työelämäryhmä teki kymmeniä toimenpide-ehdotuksia, joita toteuttamalla työuria voidaan pidentää. Osa niistä on nyt konkreettisesti etenemässä, mutta osa on edennyt vain vaivoin tai ei lainkaan. On ristiriitaista, että työurien pidentämisen tärkeyttä korostetaan, mutta siihen tähtäävät työmarkkinajärjestöjen esitykset eivät etene, Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle sanoo.
Työurien pidentämisessä on olennaista vähentää työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyssä työterveyshuollolla on keskeinen rooli. Ahtelan ryhmä ehdottikin työterveyshuollon sisällön ja tavoitteiden uudelleensuuntaamista, jotta työterveyshuolto tukisi nykyistä tehokkaammin työurien pidentämisen tavoitetta. Työterveyshuoltolakia ei kuitenkaan ehdoteta päivitettäväksi ja täsmennettäväksi. Akava pitää STM:n työryhmän ehdotusta riittämättömänä ja onkin jättänyt valtiosihteeri Vesa Rantahalvarin johtaman työterveyshuoltotyöryhmän esityksiin ja loppuraporttiin eriävän mielipiteen yhdessä STTK:n kanssa.
–Työkyvyn menettämisen uhkaan on puututtava varhain. Työterveyshuoltolakia olisi muutettava mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen edistämiseksi.
Konkreettisimmin on etenemässä ehdotus työkyvyttömyysarvioinnin kehittämisestä. Jatkossa työterveyshuolto antaa lausunnon 90 päivää sairauslomalla olevan henkilön jäljellä olevasta työkyvystä ja työn järjestämismahdollisuuksista työpaikalla. Tämä on ehtona sairauspäivärahan maksamiselle. Tavoitteena on, etteivät sairauslomalaiset putoa kokonaan.
Vauhtia työuran alkuun
Ahtelan työryhmällä oli lukuisia ehdotuksia työurien pidentämiseksi niiden alkupäästä. Ehdotusten jatkotyöhön ei kuitenkaan asetettu valmisteluryhmää, vaan niiden edistäminen jäi opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Ehdotusten tavoitteena oli erityisesti nopeuttaa koulutukseen pääsyä, uudistaa korkeakoulututkintojen sisältöjä ja parantaa edellytyksiä koko työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen.
–Nyt tarvittaisiin nopeita liikkeitä etenkin työttömyyden aikaiseen osaamisen kehittämiseen. Odotan myös kolmikantaista työryhmää, joka piti perustaa OKM:ään ratkomaan laadullisen työllistymisen ongelmia. Myös rahoitus- ja ohjausjärjestelmäuudistuksilla jo kova kiire, Helle patistaa.
Akavassa arvioidaan, että työurien pidentämistavoitteiden toteutuminen opintojen alkupäässä jää seuraavan hallitusohjelman varaan.
–Ahtelan työryhmän esitysten toteuttamisella pystytään edistämään nopeaa työuran aloitusta sekä työssä pysymistä läpi koko työuran. Toimenpiteitä on jatkossa laajennettava myös niihin osa-alueisiin, jotka eivät ole tähän saakka olleet tarkastelussa mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntoutusasiat sekä joustavat työaikajärjestelyt.
Kestävyysvaje, ei eläkejärjestelmä, pakottaa pidentämään työuria
Tänään valmistui myös Jukka Rantalan vetämän työuraryhmän työ, jossa tarkastellaan eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja. Akava muistuttaa, ettei työurien pidentämisen tarve johdu eläkejärjestelmästä.
–Kyse on ennen kaikkea tarpeesta lisätä verotuloja ja turvata siten julkisten palvelujen rahoituspohja. Eläkejärjestelmän kehittäminen ei ole tässä yhtälössä akuutein eikä ensisijainen keino, edunvalvontajohtaja Helle toteaa.
Eläkejärjestelmän puolella haasteena on pikemminkin saavuttaa eläke-etuuksien ja maksutason pitkän aikavälin tasapaino. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat tästä lähitulevaisuudessa muutenkin, sillä eläkemaksut on sovittu vuoteen 2014 saakka. Tätä kysymystä työurien pidentäminen ei ratkaise, sillä pidemmät työurat eivät sinällään vähennä eläkemaksuissa olevaa nousupainetta. Työuria pidentämällä voidaan kuitenkin vähentää elinaikakertoimen vaikutusta ja vaikuttaa siten positiivisesti tulevien eläkkeiden tasoon.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884
Publiikki
Perjantaina 8.4.2011 kello 12 alkaen Kajaanin opettajankoulutusyksiköln päärakennuksen Martti Helan salissa järjestetään publiikki kaikille valmistuville opiskelijoille ja varhaiskasvatuksen viimeisen vuosikurssin opiskelijoille. Tilaisuuteen ovat opiskelijoiden lisäksi tervetulleita valmistuvien omaiset ja henkilökunta. (Senja Vakkuri)
Miten saada lapset ja nuoret liikkumaan enemmän?
Huomio lasten ja nuorten hyvinvointiin Vuokatin kansainvälisessä kongressissa huhtikuussa
Liikunnan tärkeys terveyden edistäjänä on tunnustettu, mutta viimeisimmät tutkimustulokset liikalihavuuden lisääntymisestä ja fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä kertovat, ettei tieto johda toimintaan. Huoli lasten liikkumisen vähäisyydestä kokoaa eri alojen asiantuntijat International Congress on Enhancement of Physical Activity of Children and Youth (ICEPA 2011) -kongressiin Vuokattiin 7.–9.4.2011. Kongressissa 32 tutkijaa eri maista esittelee erilaisia toimenpiteitä ja niiden testattuja vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen.
–Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden kohentaminen on nostettu kongressin pääteemaksi ensimmäistä kertaa. Kuulemme tuoreita tutkimustuloksia liittyen esimerkiksi istumatyön ja liikalihavuuden aiheuttamiin terveysriskeihin. Kongressin yksi päätavoite on etsiä käytännön ratkaisuja erityisesti varhaiskasvatuksen, urheilujärjestöjen ja koulujen toimijoille liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen, kertoo järjestelytoimikuntaan kuuluva professori Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitokselta.
Luvassa on kaikkiaan 19 kutsuluentoa sekä muilta osallistujilta 12 suullista esitystä ja noin 40 tutkimusjulistetta yli 20 eri maasta. Pääpuhujia ovat englantilainen professori Stuart Biddle, joka selventää passiivisen ajan käsitettä ja merkitystä, alle kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden lisäämistä tutkiva professori Greet Cardon Belgiasta sekä kanadalainen professori Mark Tremblay, joka erittelee liikunnallisuuden mittaamisen vaikeuksia.
Kongressiin saapuu noin 140 osallistujaa. Kongressin järjestävät Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian Snowpoliksen yksikkö Vuokatissa ja liikuntatieteiden laitos.
Lisätietoja:
Kongressin puheenjohtaja LiT, prof. Vesa Linnamo, 040 5044 800, vesa.linnamo(at)jyu.fi
Jarmo Liukkonen, LiT, professori, 040 1961 861, jarmo.liukkonen(at)jyu.fi (tavoittaa parhaiten sähköpostilla)
Tiedotussihteeri Maarit Vuorinen, 040 7495 470, maarit.vuorinen(at)kajak.fi
Apurahoja haettavana
Oulun yliopiston apuraharahasto julistaa haettavaksi apurahoja nimikkorahastoistaan. Hakemukset tulee jättää 8.4.2011 klo 15.00 mennessä yliopiston rehtorille osoitettuna oman tiedekunnan kansliaan.
Apurahakuulutus ja hakuohjeet osoitteessa: http://www.oulu.fi/suurijakelu/2011/3/apurahat.html
Äpylille potra poika
12.3. Äpylille syntyi 28 kiloa painava sonnipoika jolle opiskelijat antoivat nimeksi Ilta.
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) huhtikuun 2011
lehteen 18.4. mennessä osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 31.3.2011 |