MAALISKUU 2009

Kuopion yliopisto aloitti elintarvikebiotekniikan maisterikoulutuksen Sotkamon Biotekniikan laboratoriossa

Helmikuun alussa aloitti Sotkamossa kahdenkymmenen opiskelijan ryhmä kaksi ja puolivuotisen urakan tavoitteenaan maisteritutkinto (FM) elintarvikebiotekniikasta. Muuntokoulutettavilla opiskelijoilla on takanaan aikaisempi tutkinto soveltuvalta alalta sekä useamman vuoden tai vuosikymmentenkin työkokemus elintarvikkeiden ja biotekniikan parista. Koulutus on suunnattu pääasiassa työelämässä oleville henkilöille, joilta puuttuu ylempi korkeakoulututkinto.

Hankkeen valmistelu aloitettiin jo hyvissä ajoin, ja syksyllä 2008 ESR-rahoituksen varmistumisen myötä hanke saatiin täyteen vauhtiin. Muuntokoulutus toteutetaan Sotkamossa biotekniikan laboratorion yhteydessä. Hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö sekä kaksi tutkijaopettajaa. Opetuksessa käytetään erilaisia opetusmenetelmiä perinteisen luento-opetuksen ohella, sillä osa opetuksesta toteutetaan verkko- ja videovälitteisesti Kuopion yliopistosta. Lisäksi opintoihin kuuluu muun muassa. laboratorio-opetusta, jotka järjestetään Sotkamossa Valiolta vuokratuissa laboratoriotiloissa.

Elintarvikebiotekniikan muuntokoulutushanke on oiva esimerkki Oulun ja Kuopion yliopistojen välisestä yhteistyöstä. Yhteinen hanke mahdollistaa molempien yksiköiden yhteistyökumppaneiden ja niiden erikoisosaamisen hyödyntämisen koulutuksessa, sekä toisaalta hyödyttää myös alueen elintarvikealan yritysten toimintaa ja sen kehittämistä erityisesti opiskelijoiden pro gradu -töiden kautta. FM-tutkinnon opiskelijat saavat valmistuessaan Itä-Suomen yliopistosta, Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyessä ensi vuodenvaihteessa. (Jenni Korhonen, kuvat Jani Rytkönen)

 

Christer Laurénin jäähyväisseminaari

Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten laitos järjesti professori Christer Laurénin jäähyväisseminaarin perjantaina 6. maaliskuuta 2009. Professori Christer Laurén siirtyi eläkkeelle 1.1.2009 alkaen. Seminaarin esitysten aiheena oli tutkimushanke, johon mieluusti ryhtyisin, jos minulla olisi rajattomasti aikaa ja käyttäisin kaiken mielikuvitukseni. Laurén on Vaasan yliopiston ensimmäisiä humanistisen alan professoreita ja ollut yliopiston palveluksessa lähes koko sen toiminnan ajan. Vaikka Laurén on siirtynyt eläkkeelle, jatkuu hänen tutkijauransa tiiviinä eri verkostoissa. Seminaarin avasi Pohjoismaisten kielten laitoksen johtaja Nina Pilke kertomalla uudesta julkaisusta Lärt och populärt. Artiklar, debattinlägg, tal, litterär text (Vaasan yliopisto 2009, toim. Merja Koskela, Nina Pilke, Mariann Skog-Södersved). Julkaisuun on koottu Christer Laurénin kirjallista tuotantoa sekä tieteen ja popularisoinnin aloilta että kirjallisuuden alalta.


Seminaarissa kuultiin monta mielenkiintoista esitelmää, moni oli muun muassa ajatellut, että olisi mielenkiintoista tutkia, miten ihmisen aivot toimivat ja reagoivat eri tilanteissa ja minkälaisia tutkimusprojekteja kielikylvyn ja ruotsin kielen ympärille voisi kehittää tulevaisuudessa. Professori Laurén on tehnyt paljon yhteistyötä Kajaanin opettajankoulutusyksikön kanssa erityisesti ruotsin kielen kielikylpykoulutuksen kehittämisessä ja koulutuksen vakinaistamisessa. Kielikylpykoulutus järjestetään yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. (Maria Kvist)


Erasmus-henkilökuntavaihdon haku lukuvuodelle 2009–2010 Oulun yliopistossa

Haku Oulun yliopiston henkilökuntavaihtoon on auki. Oulun yliopiston henkilökunnalla on mahdollisuus lähteä Erasmus-vaihtoon Oulun yliopiston kumppanikorkeakouluihin sekä yrityksiin. Vaihto voi olla mm. työssäoppimisjakso, kielikurssi tai workshop, kestoltaan 1–6 viikkoa. Kansainvälisten asiain yksikkö tukee valtion matkustussäännön mukaisia matkakuluja 800 euroon asti. Etusijalla on hallintohenkilökunta, ns. tukipalveluiden työntekijät. Opettajat ja tutkijat huomioidaan haussa hakemusten määrästä riippuen.

Lukuvuoden 2009–2010 hakuajat:
syksylle 2009: 31.5.2009
keväälle 2010: 31.10.2009

Hakuprosessin kuvaus ja lisätietoja Erasmus-henkilökuntavaihdosta: http://www.oulu.fi/intl/opettajat/erasmus.htm

 

TASUKO-täydennyskoulutusta opettajankouluttajille

Opetusministeriö rahoittaa kaksivuotista TASUKO-hanketta (Tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa), jonka yhtenä tavoitteena on tarjota opettajankouluttajille täydennyskoulutusta tasa-arvoon ja sukupuolitietoisuuteen liittyvissä asioissa. TASUKO-hankkeen tavoitteena on, että tulevien opettajien peruskoulutuksessa olisi entistä enemmän tarjolla teoreettista ja käytännöllistä tietoa siitä, miten he työssään voivat edistää tasa-arvoa ja toimia sukupuolitietoisesti. Hankkeen puitteissa kehitetään opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia ja opetusta, rakennetaan tutkimusohjelmaa ja välitetään naistutkimuksen tuloksia opettajankoulutukseen.


Kuvassa Mervi Heikkinen Oulusta ja Jaana Kari Kajaanista.

Kajaanilaisille opettajankouluttajille oli varattu aikaa työjärjestyksiin tasa-arvokoulutusta varten. Maanantaina 9. maaliskuuta koulutuksessa toimivat kouluttajina Jaana Kari (Kajaanin opettajankoulutusyksikön edustaja hankkeessa) sekä aikuiskoulutuksen suunnittelija Kaisa Ottavainen-Nurkkala. Projektipäällikkö Sanna Lanki Tasa-arvo Kainuun hyvinvoinnin, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjänä -hankkeesta kertoi lyhyesti tasa-arvosta yliopistokeskuksessa. Projektikoordinaattori Mervi Heikkinen Oulusta piti luentotyyppisen osuuden aiheeseen liittyen. (Kaisa Ottavainen-Nurkkala)

 

Kainuun Korkeakouluyhdistys ja Setlementti Kainulan kannatusyhdistys ovat käynnistäneet selvityksen yhteistyön tiivistämisestä ja kehittämisestä

Kainuun kesäyliopiston toimintaa ylläpitävän Kainuun Korkeakouluyhdistys ry:n. ja Kainulan kansalaisopiston toimintaa ylläpitävän Setlementti Kainulan kannatusyhdistys ry:n toiminnallisen yhteistyön tiivistämisen taustalla on vuosia kestänyt yhteistyö ja laki vapaasta sivistystyöstä, joka ohjaa molempien yhdistysten toimintaa. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaan 2009–2012 on myös kirjattu vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyö.

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja yhteistyökykyä sekä edistää kansalaisaktiivisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteistyön taustalla on myös se, että Kainuun kesäyliopisto ja Kainulan kansalaisopisto tarjoavat palvelujaan osittain samalla toiminta-alueella. Yhteistyön tavoitteena on lisätä toiminnan monipuolisuutta, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja koulutuksien saavutettavuutta.

Yhteistyö konkretisoituu syksyllä yhteisesti suunnitellulla opetusohjelmalla sekä käynnistyvällä Osaamiskeskus Aalto -hankkeella. Osaamiskeskus Aalto keskittyy alkuvaiheessa henkilöstön ja toimitilojen yhteiskäytön suunnitteluun ja yhteiseen opetusohjelmaan sekä tiedottamiseen ja markkinointiin. Toiminta keskittyy tulevaisuudessa Setlementti Kainulan tiloihin.

Osaamiskeskus Aalto tulee jatkossa tarjoamaan avointa yliopisto-opetusta yhteistyössä muiden avointa korkeakouluopetusta tarjoavien kanssa, ammatillista täydennyskoulutusta sekä omaehtoista oppimista tukevaa ja kansalaisvalmiuksia edistävää toimintaa. Tarjonnassa on myös kulttuuria, lasten kuvataidekoulua, lasten yliopistotoimintaa ja nuorten harrastustavoitteista toimintaa. Molemmat voivat lisäksi järjestää koulutusta tukevaa tai siihen liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Tarjonta on avointa kaikille iästä, pohjakoulutuksesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Kainulan kansalaisopistolla ja Kainuun kesäyliopistolla on pitkät perinteet vapaan sivistystyön järjestäjinä. Kainulan kansalaisopisto on toiminut Kajaanissa lähes 70 vuoden ajan. Kainuun kesäyliopisto juhli 40-vuotistaivaltaan viime vuonna. Opetusministeriö tukee molempien toimintaa valtionosuuksin. Toimijat eivät nauti alueensa kuntatukea. (Marianne Huotari, Veijo Huotari)

 

 

Opiskelua USA:ssa

Vaihtoon lähtö oli pitkähkö prosessi ja vaati paljon paperitöitä, mutta kannatti. Mennyt syyslukukausi USA:ssa East Carolina Universityssa (ECU) on varmasti yksi opiskeluaikojeni mieleenpainuvimpia kokemuksia.ECU sijaitsee Pohjois-Carolinan osavaltiossa. Heti alusta alkaen vaihto-opiskelija sai tuntea nahoissaan etelävaltioille tyypillistä ylenpalttista vieraanvaraisuutta. Yliopiston kautta oli järjestetty paljon ohjelmaa ja ihmisten ystävällisyys teki uuteen arkeen sujahtamisen helpoksi. Paikalliset olivat aina valmiita auttamaan ja kuskaamaan vaikka ostoksille. Erittäin hyvänä koin myös yliopiston jokaiselle vaihtarille järjestämän isäntäperheen, jonka kautta pääsi näkemään myös tavallisten amerikkalaisten elämää.

Orientaation jälkeen alkoi opiskelu. Työmäärä tuntui aluksi aika suurelta, mutta pian huomasin, että esimerkiksi lukupäiväkirjojen kirjoittaminen on melko lailla fiilis-pohjalta sujuvaa. Kovin syvälle menevää reflektointia ei odotettu, vaan riitti kun oli haltioissaan kirjoittajan upeista ajatuksista. Opiskelin teatterikasvatusta, joten kurssini olivat erittäin käytännönläheisiä: näyttämötaistelu, movement for actors ja pari draamakasvatuksen kurssia. Kuuluipa opintoihini myös kaksi tuntia tennistä viikossa. Yhden kurssin myötä pääsin observoimaan High schooleihin, mikä oli erittäin mielenkiintoista. Yksi mielenkiintoisimpia kursseja oli Youth theatre, joka toteutettiin yhteistyössä venäläisen ja perulaisen yliopiston kanssa. Olimme yhteydessä muihin maihin sähköpostitse sekä videoneuvottelujen kautta. Jokaisessa maassa koottiin toisten kansansatuja, joista sitten koottiin esitysmateriaalia.

Youth theatre -kurssin kautta tutuksi tulivat monet Pohjois-Carolinan koulut ja yhdet lastenteatterifestarit, joilla kiersimme esiintymässä. Yleisö oli kerta toisensa jälkeen erityisen innoissaan, kun kettu huijasi karhun sujauttamaan häntänsä avantoon. Myös kansalliseepoksemme pääsi esille Koirien Kalevalan muodossa. Kaiken kaikkiaan syksy kaukomailla sai tarkastelemaan monia asioita eri tavalla. Oli yllättävää, kuinka monet asiat olivat eritavalla kuin meillä Suomessa – niin hyvässä kuin pahassakin. Myös kotimaa näyttäytyy nyt hieman erilaisten silmälasien läpi. Suosittelen lämpimästi vaihtoon lähtöä jokaiselle! (Matti Tampio)


Miksi kirjallisuudentutkimusta tehdään?

Kirjailija-tutkijan näkökulma

Mitä kirjallisuudentutkimus on, ja miksi sitä tehdään? Onko kirjallisuudentutkimus tiedettä? Entä onko kirjallisuudentutkimuksesta hyötyä vai haittaa kirjailijalle? Kajaanilaissyntyinen kirjailija ja kirjallisuudentutkija Laura Lindstedt (s. 1976) puhuu näistä aiheista Kajaanin kirjaston Kalevala-salissa maanantaina 6. huhtikuuta kello 18.00. Lindstedt työskentelee tutkijakoulutettavana Helsingin yliopistossa. Työn alla olevassa väitöskirjassaan hän tarkastelee ranskalaisen kirjailijan Nathalie Sarrauten (1900–1999) romaanituotantoa. Vuonna 2007 Lindstedt julkaisi esikoisromaaninsa Sakset (Teos 2007), joka käsittelee adoptiota ja kommunikaation vaikeutta. Romaani oli yksi vuoden 2007 Finlandia-palkintoehdokkaista. Lisäksi Lindstedt toimii aktiivisesti Nuoren Voiman Liitossa ja on Nuori Voima -lehden avustaja.

Kustantajan esittely Sakset-romaanista:

Yksinelävä nainen adoptoi pienen tytön Kiinasta. Pitkien hakuprosessien ja huolellisten valmisteluiden jälkeen nainen matkustaa hakemaan lapsen ja vie hänet kotiinsa. Suuret odotukset ja halu rakastaa osoittautuvat kuitenkin pian riittämättömiksi lapsen mykän katseen edessä. Mitä jos lapsi ei tulekaan syliin, jos äiti ja lapsi pelkäävät molemmat toisiaan? Mitä jos hyvät aikeet eivät riitä?

Laura Lindstedt kirjoittaa esikoisromaanissaan rohkeasti naisen halusta rakastaa lastaan ehdoitta. Sakset kuvaa pelottavan tarkasti ja arvostelematta asioita, joista ei puhuta ääneen: lapsen ja vanhemman välistä etäisyyttä, äärimmilleen kasvavaa epäonnistumisen pelkoa ja äidin mielen järkkymistä.

Sakset on järisyttävä romaani unelmasta ja todellisuudesta, joita ei saa sanoilla taltutettua. Naisen omasta elämästään laatima käsikirjoitus joutuu ensimmäistä kertaa toisen katseen lävistämäksi ja kyseenalaistamaksi. Myös naisen muistot omasta lapsuudesta kiertyvät kerrontaan. Menneisyys reväytetään auki, eikä asioiden kaunistelulle ole tilaa.

Lindstedtin taiturimainen kerronta yllättää ja koskettaa. Aistillinen kieli ja kuvailu liikuttavat tarinaa, joka avaa näkymän syvälle äidin mieleen ja kohtaamattomuuden
kipeyteen. (Ainomarja Sissala)

 

Satutunnit viikolla 14 pidetään poikkeuksellisesti torstaina 2.4.

Viikolla 14 satutunnit pidetään poikkeuksellisesti torstaina 2. huhtikuuta. Viikolla 15 yliopistojen pääsiäisloman takia satutunteja ei pidetä. Satutunnit alkavat jälleen keskiviikkoisin 15. huhtikuuta Kajaanin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen 1. vuosikurssin opiskelijat pitävät satutunteja 27. toukokuuta saakka joka keskiviikko. Satutunnit alkavat pääkirjaston Mielikki-salissa, Kuurnan, Lehtikankaan sekä Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat pitävät satutunteja myös Keskussairaalan lastenosaston potilaille.

 

Kukoistavat neulosporkkanat käsityömuotoilun luokka-astetöiksi

Porkkana (Daurus carota) on mehevä ja raikas juures. Näitä ominaisuuksia välittyy myös neulotuiksi porkkanoiksi profiloituneista tuotteista. Ne jalostuvat linjakkaiksi jääkaappimagneeteiksi, piristäviksi keittiön pöytäkoruiksi tai arkisen tarpeellisiksi neulatyynyiksi. Voidaan kysyä: mitä ovat neulokset peruskoulussa ennen lapasia ja sukkia? Ne ovat esimerkiksi porkkanoita.


Juurevat ja mehevät neulosporkkanat luokka-astetöiksi


Jäniskin popsii porkkanoita. Kuulin jutun: Jänis meni R-kioskille. Se nosti tassut tiskille ja kysyi: ”Onko porkkanoita?” Jänikselle myytiin ei-oota. Jänis laski tassut tiskiltä ja pomppi pois. Jänis tuli toisen kerran R-kioskille kysymään porkkanoita? Kioskimyyjä vastasi: ”Ei ole porkkanoita, seuraavan kerran kun tulet kysymään porkkanoita naulaan sinut kiinni kioskin seinään”. Jänis laski tassut tiskiltä ja pomppi pois. Vielä kolmannen kerran jänis tuli R-kioskille, ja kysyi: ”Onko rautanauloja?” Jänis kohensi tassujaan tiskillä. ”Ei ole”, vastasi kioskimyyjä. Seuraavaksi jänis kysyi: ”Onko porkkanoita?” Joku mumisi: ”Vai porkkanoita”. Jänis sai jälleen vastauksen: ”Ei ole”, ja se pomppi pois, joten neulokaamme jänikselle porkkanoita. (Eeva-Maija Lappalainen).

 

Kainuun äidinkielen opettajille uusi hallitus

Vuosikokouksessa keskiviikkona 25. maaliskuuta valittiin Kainuun äidinkielen opettajille uusi hallitus, johon kuuluvat: Mira Fordell (Kajaanin lyseo), Satu Heiskanen (Sotkamon lukio), Pirjo Hämäläinen-Eerola (Kätön koulu), Kirsi-Marja Lukkari (Kajaanin yliopistokeskuksen normaalikoulu), Sirpa Perttunen (Hauholan koulu) ja Tiina Tuominen (Kainuun ammattiopisto). Uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidetään pikaisesti, jossa valitsemme toimihenkilöt Äidinkielen opettajien lukupiiri kokoontuu ensimmäisen kerran tiistaina 28.4. kello 17 Coffee Housessa. Ensimmäisen kokoontumisen aiheena on Sofi Oksasen Puhdistus-teos. Ideana on, että kaikki lukevat kyseisen teoksen ja keskustelemme siitä. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsen innostuisi tulemaan paikalle! (Tiina Tuominen)

 

Yläkerrasta mutkan kautta alakertaan

Filosofista pohdintaa elämästä, Tervetuloa Iskän yläkertaan – filosofinen keskustelukerho kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 25.3. kampuksella. Ensimmäisellä kerralla läsnä oli opiskelijoita ja opettajia, kampuksen sisältä ja ulkoa. Ensimmäisenä keskustelun alustajana oli Juhani Suortti. Suorttin alustus käsitteli didaktiikan ja pedagogian suuria nimiä ja pääoppisuuntia. Comeniuksen Didactica Magnan ja Rousseaun Emilen myötä piipahdettiin myös pienessä Suomessa, jossa Gezelius nuorempi ja vanhempi tai Uno Cygnaeus eivät mitenkään häpeä suurien kasvatustieteilijöiden seurassa.

Seuranneessa keskustelussa tuli ilmi monia seikkoja, jotka ensinnäkin tulevat puhuttamaan yläkertalaisia jatkossa, mutta joihin voimme varmasti vaikuttaa, kuten opetuksen parantaminen ja akateemisen toiminnan arvon nostaminen. Filosofisen keskustelukerhon ideoija ”iskä” Matti Malkavaara kommentoi: ”Olin etukäteen melko varma siitä, että saamme hyvälaatuista keskustelua aikaan, mutta tulos ylitti kaikki ennakkokuvitelmani. Kiitos kaikille mukana olleille.” Yläkerran keskustelun jälkeen oli mahdollisuus siirtyä Iskän alakertaan. Paikkana oli Hospoda Koruna, joka tukee filosofian kerhon toimintaa varaamalla edullisesti jälki-istuntopöydät ja filosofista ajattelua stimuloivaa nautintoainetta. Aineena oli tumma tsekkiläinen Krusovice, jonka filosofinen viipyvyys todettiin korkealuokkaiseksi.

Filosofinen keskustelukerho kokoontuu keväällä vielä kahdesti: seuraavan kerran tiistaina 21.4. alustaa Seija Blomberg ja torstaina 14.5. Pekka Räihä. Kerho kokoontuu Kajaanin opettajankoulutusyksikön päärakennuksen opettajanhuoneessa kello 18.00–19.30. Ilmoittautuminen Kainuun kesäyliopistoon kaksi viikkoa ennen kerhoa. (Matti Malkavaara ja Elisa Haikola)

 

Haluaisitko valmistua taiteen tai yhteiskuntatieteiden maisteriksi?

Onko sinulla alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyy viestintä-, kulttuuri- tai matkailualan opintoja? Vai oletko jo suorittanut maisteritutkinnon ja haluaisit laajentaa osaamistasi? Kajaanin yliopistokeskuksessa käynnistyy toukokuussa 2009 kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma 120 op. Ohjelmassa tehdään kaksi opintomatkaa ulkomaille ja siinä vierailee professoreita EU-maista ja Venäjältä. Pääasiallinen opetuskieli on suomi ja keskeisin opetuspaikkakunta Kajaani.

Hakuaika 2.2.2009–27.3.2009

Ohjelman toteuttaa Lapin yliopisto. Katso hakuohjeet tarkemmin: http://www.ulapland.fi/kym

Mitä, missä, milloin?

Lapin yliopiston matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta toteuttaa yhteistyössä taiteiden tiedekunnan kanssa Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälisen maisteriohjelman, jonka pääasiallisena toteutuspaikkana on Kajaanin yliopistokeskus. Ohjelma on Oulun lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke, joka liittyy Kainuun ja Ylä-Savon sekä laajemminkin Itä-Suomen luovien alojen kehittämiseen. Maisteriohjelma tuottaa ammattilaisia muun muassa kulttuurialan yrittäjiksi ja tuottajiksi sekä taide- ja kulttuurilaitosten ja kulttuurihallinnon johto- ja asiantuntijatehtäviin. Opiskelijoista valmistuu taiteen maistereita (TaM, pääaineena mediatiede) tai yhteiskuntatieteiden maistereita (YTM, pääaineena matkailututkimus).

Kansainvälisyydellä on vahva osuus opetuksessa. Ohjelmassa vierailee professoreita useista EU-maista sekä Venäjältä, ja opetuskieli on tältä osin englanti. Maisteriohjelmaan sisältyy kaksi kansainvälistä opintomatkaa, toinen Baltiaan ja toinen Venäjälle. Ohjelman toteutusaika on 1.5.2009–30.5.2011. Maisteriohjelma käynnistyy toukokuussa 2009 muun muassa henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisella. Tutkinnon suorittamisaika riippuu kunkin opiskelijan aiem­­mista opinnoista. Koulutukseen hyväksyttäville tarjotaan maisteriohjelmaan sisältyvien 120 op:n opintojen lisäksi muun muassa
kieli- ja menetelmäopintoja.

Miten haetaan?

Hakuaika on 2.2.–27.3.2009. Tarkemmat tiedot aikatauluista, hakumenettelystä ja valintaperusteista löytyvät osoitteesta www.ulapland.fi/kym. Hakulomakkeen voi tulostaa yllä mainitusta osoitteesta tai sen voi tilata Lapin yliopiston opiskelupalveluista, puh. (016) 341 2241 tai (016) 341 2244, opinto(at)ulapland.fi.


Kuka voi hakea?

Maisteriohjelmaan valittavalla tulee olla hakuajan loppuun mennessä suoritettuna jokin seuraavista: 1.matkailualan opintoja sisältävä tai teatteri-, tanssi-, kuvataide-, media- tai viestintäalan kandidaatin tai maisterin tutkinto 2.matkailualan opintoja sisältävä tai teatteri-, tanssi-, kuvataide-, media- tai viestintäalan ammattikorkeakoulututkinto 3.vastaava em. alojen ulkomainen tutkinto. Ohjelmaan voivat hakea myös Suomessa asuvat venäläiset ja muut ulkomaalaiset edellyttäen, että he osoittavat suomen kielen taitonsa kielitodistuksella.

 

 


Herkät häkkivillapäät, tummanpuhuvat ruiskaunokit ja saippuat kuin jalokivet

Ikkunalaudalla on kollaasi. Sen kehyskudonnalla toteutetut tummanpuhuvat ruiskaunokit (Centaurea cyanukset) kohoavat ylöspäin kohti sinikuulasta päivänvaloa. Eräänä kesänä ne kasvoivat poikkeuksellisen pitkiksi. Upean uljasryhtiset varret kannattelevat ruiskukkia. Ihanaa, ne kukkivat pariviikkoa sitten lakastuneiden voikukkien (Taraxacum officinale) ts. kansanperinteessä mainittujen häkkivillapäiden yllä.

Ruiskaunokit näyttivät suorastaan lainaavan osan voikukkapellon värikkyyden voimasta. Siksi voikukkien lakastuneet kukinnotkin peilautuivat upean sinisävyisinä ja muodoltaan pyöreinä kuulakasta taivaan sineä vasten. Kollaasin värimaailman harmoniaa saattoi väsymättä katsella ruohonjuurinäkövinkkelistä.


Hienostuneet värivalinnat rauhoittavat kiireistä aikuista ja ympärilleen katselevaa pientäkin ihmistä. Siksi on tärkeää, että myös esi- ja alkuopetuksen käsityömuotoiluoppimisen oppimisympäristötyöt voivat esiintyä metaforina. Esimerkiksi tupsu kuin voikukan kukkinut kukinto on metafora. Tuoreuttavan vihreine neulossilmukkavarsineen ne kasvavat vihreällä nurmella. Sitkeät varret kannattelevat kiinteitä, tiiviitä tai herkkiä häkkivillapäitä. Ne jaksavat nousta tummanpuhuvasta vihreästä ruohosta. Näin kollaasikokoelman ruiskaunokit ja voikukkakukinnot alustoineen ja ruukkuineen kulkevat käsi kädessä.


Käsityöpedagogiikan asiantuntijatiedon sisältöosaamisen vaikuttamana ne on asetettu puhaltamaan yhteen hiileen. Niiden materiaalinvalinta on kohdistettu laadukkaaseen villaan. Muotokielensä puolesta samaan käsityöoppimisen voimaannutettavuuden kuoroon liittyvät huovutetut saippuat kuin vihreät jalokivet. Kollaasikokonaisuuden tehtävä on valintakäyttäytymisellä omalta osaltaan valottaa artefaktin linjakkuutta. Eräs funktio on avata villamateriaalin laadukas käyttö. Se ilmenee huovutuksen, neulontasilmukoiden, kehyskudonnan ja pallotupsujen tekemisen henkevöitettynä yhteensovittamisena. Väriharmonian, muotojen, mallien, tyylien ja artefaktiesineiden lyyrinen linjakkuus liittyy keskusteluun yliopistosta siteerattavaksi ja onkeen otettavaksi peruskoulujen opiksi. Eräs työyhteisön jäsen kommentoi nähdessään kolaasikokonaisuuden, että kylläpä ovat kauniita ja samankaltaisuudessaankin erilaisia. Eläköön käsityömuotoiluoppimisen osatekijöiden voimaannutettavuus. (Eeva-Maija Lappalainen).

 

Kutsu Kainuun kulttuurifoorumiin Kuhmo-talolla 31.3.2009 kello 8.30-16.00

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on käynnistänyt yhteistyössä Elias Lönnrot -seuran kanssa Kainuun kulttuurituotannon kehittämishankkeen, jonka kautta on pyritty tunnistamaan keskeisiä luovien alojen kehittämiskohteita Kainuussa ja laatimaan kehittämisehdotuksia. Selvitysvaiheen aikana on kartoitettu toimenpiteitä yhtäältä Kainuun taiteen ja kulttuurin edistämiseksi ja toisaalta Kainuun kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun edistämiseksi yhteistyössä Kainuun kulttuuritoimijoiden, kehitysorganisaatioiden ja rahoittajien kanssa. Tavoitteena on ollut saada aikaan kokonaiskäsitys siitä, mitkä ovat Kainuun kulttuuritoiminnan keskeisiä kehittämisalueita taiteellisen ja kulttuurisen työn sekä elinkeinotoiminnan kannalta. Foorumin tarkoituksena on arvioida selvitystyötä ja tehdä arvioinnin pohjalta ehdotuksia sekä taiteen ja kulttuurin kehittämiseksi että Kainuun maakuntaohjelman elämystuotantoa ja kulttuurialaa koskeviksi asiasisällöiksi. Ilmoittautuminen: toiminnanjohtaja Matti-Jussi Pollari, puh. 08 61 555 450, matti-jussi.pollari(at)kuhmo.fi ja musiikin tohtori, KM Pekka Huttu-Hiltunen, pekka.huttu-hiltunen(at)runonlaulu.fi. Tilaisuuden järjestää Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Elias Lönnrot -seura ry, Juminkeko, Kuhmon Kamarimusiikki, Kuhmon kaupungin kulttuuritoimi ja Kuhmo-talo.

Kainuun kulttuurituotannon kehittämishankkeen tiivistelmä on nähtävissä osoitteissa www.kulttuurikainuu.fi ja www.kainuu.fi.
Ohjelma liitteenä (PDF)

 


Oopperamatkalle

Kainuun kesäyliopiston järjestämälle perinteiselle oopperajuhlamatkalle 16.7.2009 on vielä muutama paikka vapaana. Tässä hyvä tilaisuus nähdä juhlakauden uutuus, Puccinin Madama Butterfy. Ilmoittautuminen viimeistään 27.3. mennessä. Ohessa alustava matkaohjelma.

 

Sipuliksi profiloitunut virkattu maskotti


Sipuleita ilman kyyneleitä virkatuiksi luokka-astetöiksi


Sipuli (Allium cepa) on lähtöisin Egyptistä. Se on erinomainen mauste. Tiedätkö, että se profiloituu naatteineen myös ensimmäisiksi virkatuiksi luokka-astetöiksi peruskoulussa? (Eeva-Maija Lappalainen).

 

 

”Sen pitää olla juurta" – sanoo rytmirotat

Kokkolalainen suomenkielistä Amerikan juurimusaa soittava Rytmirotat esiintyy lauantaina 4.4. Kajaanissa ravintola Pitkä Tanelissa. Pitkän linjan muusikoista koostuva yhtye keikkailee ahkerasti ympäri Suomen maata ja saa porukan hyvälle tuulelle, missä ikinä ovatkin. Yhtyeen jäsenet ovat biisinikkari Pasi Peltokangas (kitara ja laulu), Ile Kumpulainen (rummut) ja Janne Rahkolin (basso). Tällä kokoonpanolla ryhmä on ollut jo pitempään kasassa, vaikka rumpalia on lainattu välillä muillekin. Rytmirottien levyt ovat täysin Pasi Peltokankaan käsialaa. Keikoilla bändi vetää muutaman coverikin, mutta ehdottomasti Peltokankaan omilla sanoituksilla. Käykää katsomassa miten juurimusa taipuu Rytmirottien käsittelyssä. Tutustustumisen arvoinen bändi. (Riitta Jalonen)

 

 

 



Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) huhtikuun 2009 numeroon 15.4.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
 kampuslehti(at)oulu.fi.

Sivut päivitetty 27.3.2009