MAALISKUU 2008

---

Maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöittämiskoulutus alkoi Kajaanissa

Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutus ja opettajankoulutusyksikkö ovat aloittaneet maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöittämiskoulutuksen. Koulutus toteutetaan työvoimapoliittisena koulutuksena.

Koulutuksen osallistujat ovat Kainuun kunnista sekä Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta. Opiskelijat ovat Suomeen pysyväisluontoisesti muuttaneita maahanmuuttajia, joilla on lähtömaassaan suoritettu opettajan pätevyyden antanut tutkinto. Heillä kaikilla on Opetushallituksen rinnastamispäätökset siitä, miten aikaisempi opettajan tutkinto rinnastetaan suomalaiseen opettajatutkintoon ja mitä lisäkoulutusta tarvitaan. Suurin osa koulutettavista on aineenopettajia. Heidän opetusalojaan ovat mm. suomen, karjalan, venäjän ja englannin kieli, matemaattiset aineet sekä liikunta ja musiikki.

Kaksiosaisen koulutuksen ensimmäinen osa "Valmentautuminen opettajaksi Suomeen” alkoi tiistaina 25.3. ja päättyy kesäkuussa 2008. Mukana on 15 venäläistä ja yksi brasilialainen opettaja. Valmentautuminen opettajaksi Suomeen -koulutuksessa painottuvat atk-taidot, suomen kielen opinnot ja johdatus yliopisto-opintoihin. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden suomen kielen taito riittävän hyväksi, jotta he voisivat osallistua Opettajaksi Suomeen -pätevöittämiskoulutukseen. Opiskelijoille pyritään luomaan käsitys suomalaisesta yliopistokoulutuksesta sekä koulujärjestelmästä.

Varsinainen opettajan pätevöittämiskoulutus ”Opettajaksi Suomeen” sisältää opettajan pedagogisia opintoja ja harjoittelujaksoja. Koulutus alkaa syyskuussa 2008 ja päättyy toukokuussa 2009. Pätevöittämiskoulutukseen voivat hakea myös maahanmuuttajataustaiset opettajat, jotka eivät ole mukana valmentavassa koulutuksessa. Opiskelijat valitaan kesäkuussa järjestettävien valintakokeiden perusteella. (Mari Karjalainen)

 

 

Pääministeri Matti Vanhasen vierailua Kajaanissa suosi aurinkoinen sää

Kajaanin yliopistokeskuksen toiveita esitettiin pääministeri
Vanhasen Kajaanin vierailun yhteydessä.

 

 

Vuoden 2008 Kainuun kirjallisuuspalkinto Reijo Heikkiselle

Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikössä historian didaktiikan lehtorina työskentelevälle dosentti Reijo Heikkiselle on myönnetty Kainuun kirjallisuuspalkinto vuonna 2007 ilmestyneestä teoksesta Avara Oulunjärvi, joka on hänen 44. teoksensa. Heikkinen käsittelee teoksessaan monipuolisesti Oulujärven ympäristö- ja kulttuurihistoriaa. Hän on myös kuvittanut kirjan pääosin itse ottamiensa valokuvien avulla. Teoksessa on myös Kajaanin seminaarista aikoinaan valmistuneen kuvataiteilija Eero Karjalaisen piirroksia. Taiteilija on viettänyt lapsuutensa Manamansalossa, Oulujärven suurimmassa saaressa. Avara Oulujärvi -kirjan on taittanut Kajaanin yliopistokeskuksessa työskentelevä Lauri Sonny, joka on ansiokkaasti taittanut myös monia muita Heikkisen teoksia. Dosentti Reijo Heikkinen on kirjoittanut tähän mennessä kaikkiaan kuusi Oulujärvi-aiheista teosta.

Oulujärvi on maamme neljänneksi suurin suurjärvi. Se on säilyttänyt näihin päiviin asti yksinäisen, hieman surumielisen erämaajärven leimansa. Suuri järvi voi Heikkisen mukaan tarjota runsain mitoin mieleenpainuvia elämyksiä aistit avoimena kulkeville vaihtelevine rantoineen, erikoisine saarineen ja suurine, auringossa välkkyvine selkineen sekä värikkäine vaiheineen.

Kalevalan päivän ja suomalaisen kulttuurin päivän iltajuhlassa Kaukametsän
salissa 28.2. dosentti Reijo Heikkiselle myönnettiin professori Matti Koskelan
grafiikkatyö sekä yksi riisi konekirjoituspaperia. Palkinnon ojentaa Kainuun
kirjailijoiden puolesta Mirja Kananen. Kuva: Heikki Rytkölä.

Reijo Heikkinen on perehtynyt Oulujärven ja sen rantamien historiaan lukuisilla veneretkillään. Lisäksi hän on toiminut myös oppaana Oulujärvi-laivaristeilyillä. Monien tutkimusmatkojen ja järviretkien tuloksena on kertynyt kymmeniä tuhansia valokuvia ja hyllymetreittäin tutkimusaineistoa rantakylistä ja niiden asukkaista. Tutkijan kokoelmiin on kertynyt myös satoja Oulujärvi-aiheisia tarinoita. (Juha Vartiainen)

 

 

Kajaanin opettajankoulutusyksikköön valitaan 76 uutta opiskelijaa vuonna 2008

Vielä on jonkun verran aikaa tänä vuonna saada hakupaperit ajoissa liikkeelle! Määräajoista ei saa myöhästyä minuuttikaan. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on luokanopettajakoulutuksessa 60 ja ruotsin kielen kielikylpykoulutuksessa 16 aloituspaikkaa. Hakuaika päättyy 11.4.2008 klo 16.15. Korkeakoulukelpoinen hakija merkitsee luokanopettajakoulutuksen hakulomakkeeseen kolme hakukohdetta. Korkeakoulukelpoisuus tarkistetaan yliopistossa. Korkeakoulukelpoisuuteen edellytettävien tutkintojen on oltava valmiina 2.6.2008 mennessä.

Hakuedellytyksenä on suoritettu suomalainen ylioppilastutkinto, International Baccalaureate -tutkinto (IB-tutkinto), European Baccalaureate -tutkinto (EB-tutkinto) tai Reifeprüfung-tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto, ammatillisen opistoasteen tutkinto tai vähintään kolmivuotinen ammatillinen tutkinto.

Kirjallisen VAKAVA-kokeen aineisto julkaistaan verkossa (Internet) 2.4.2008.

Pääsykokeet ovat kaikissa VAKAVA-hankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa samaan aikaan, 7.5.2008 kello 14–16. Hakemuksen määräajassa toimittaneet pyrkijät osallistuvat ilman eri kutsua VAKAVA-kokeeseen. Koepaikka määräytyy VAKAVA-ohjeiden perusteella (ks. mm. valintaoppaat).

Toisen vaiheen valintoihin kukin yliopisto kutsuu hakijat VAKAVA-kokeen perusteella. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttavien luettelo julkaistaan Kajaanissa Intellin oveen kiinnitettävässä ilmoituksessa 21.5.2008. Tieto lähetetään myös postitse kokeisiin kutsuttaville.

Soveltuvuuskokeet ovat Kajaanissa ja Vaasassa 5.–6.6.2008 välisenä aikana. Tarkemmat ohjeet tulevat kutsukirjeissä kokeisiin hyväksytyille. Ruotsin kielen kielikylpykoulutukseen hakeneet ovat soveltuvuuskokeissa Vaasassa.

Lopulliset tulokset ovat selvillä viimeistään 25.6.2008. Tieto lähetetään postitse kokeeseen osallistuneille. Ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta on toimitettava yliopistolle viimeistään 1.8.2008. (Anja Hongisto)

 

 

Oulun yliopiston lehtoreille valittiin uusi hallitus

Oulun yliopiston lehtorit ry:n vuosikokous pidettiin Snellmanian ravintolassa Linnamaalla 28. helmikuuta. Vuosikokous yllätti varmaankin kaikki hyvin positiivisesti. Ei siksi, että se olisi ollut yleisömenestys vaan siksi, että saimme niin monta uutta jäsentä hallitukseen. Kiitän tässä vanhaa hallitusta varajäsenineen mainiossa hengessä yhdessä tehdystä edunvalvontatyöstä ja toivotan uuden hallituksen varajäsenineen tervetulleeksi samaan työhön.

Uudessa hallituksessa jatkaa puheenjohtajana Vesa-Matti Sarenius (KTK) ja sihteerinä Juha Vartiainen (KYK/KOKY). Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Välimaa (HuTK) ja taloudenhoitajaksi Juha Iisakka (TOL) sekä varsinaisiksi jäseniksi Anna-Liisa Syrjänen (TOL) ja Santeri Palviainen (HuTK). Varajäsenenä ja jäsensihteerinä jatkaa Seppo Pahnila (TOL) ja uutena varajäsenenä Anneli Yliherva (HuTK).

Asiantuntijoina hallituksen kokouksiin kutsutaan lisäksi luottamushenkilöt Asko Pekkarinen (KTK), Marketta Harju-Autti (HuTK) ja Pekka Tuisku (LuTK) sekä yliopiston hallituksen ja lehtoriliiton hallitusjäsenenä Gordon Roberts. Oulun yliopiston lehtorit ry:llä on suunnitelmissa pitää kuluvana vuonna Kajaanissa jäsentapaaminen vanhoille ja uusille jäsenille. (Vesa-Matti Sarenius)

 

 

Professori Du tutustui Kajaanin yliopistokampukseen

Professori Du Jiangxin yliopistosta Kiinasta vieraili 18. maaliskuuta Kajaanin yliopistokampuksella. Yliopistokoulutuksen käytännön läheisyys viehätti. Opettajankoulutusyksikön sekä normaalikoulun tilat ja keskustelut eri henkilöiden kanssa herättivät vierailijassa paljon ajatuksia ja kehittämisideoita, joita hän aikoi viedä mukanaan omaan yliopistoonsa.

Lehtori Hilkka Koivistoinen (kesk.) Kajaanin normaalikoululta
esitteli koulunsa vieraiden kielten opetusta.

Jiangxin yliopiston ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön yhteistyö alkoi jo vuonna 2001, jolloin ensimmäiset kiinalaiset opiskelijat tulivat Kajaaniin. Viidestä Kajaanista valmistuneesta jiangxilaisesta opiskelijasta kahdella on professorin toimi.

Kajaanin SkilLabin tutkimusresurssit vakuuttivat vieraan. Professori
Timo Järvilehto (oik.) esitteli laboratorion toimintaa.

Hyvässä yhteistyössä myös Kajaanin ammattikorkeakoulu on hyödyntänyt hyviä yliopistokeskuksen Kiinan suhteita. Professori Dun viisiviikkoiseen Kajaanin-matkaan kuului ammattikorkeakoulussa pidetty Chinese Business Culture -kurssin opetus. (Juha Vartiainen)

 

 

KYK:in tyhy-suunnitelma

Esimiestyötä tuetaan
Arviointi- ja kehityskeskustelukoulutus järjestetään Kajaanissa. Akateemisen johtamisen konsultaatioryhmä yliopiston esimieskoulutuksen käyneille pidetään Kajaanissa 2008 (mahdollisuus 2 ryhmään). Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen. Yksikkö- ja tehtäväkohtainen henkilöstökoulutus. Oulun yliopiston tukipalveluhenkilöstön osaamiskartoituskyselyn perusteella järjestettävä koulutus. Yhteistyötä Oulun yliopiston henkilöstöpalveluiden kanssa tehostetaan

Työhyvinvoinnin mittaaminen
Oulun yliopiston työtyytyväisyyskysely (2007) ja sen tulosten yksikkökohtainen analysointi (alkuvuosi 2008). Työyhteisöjen kehitetään em. kyselyn tulosten analysoinnin pohjalta. Työsuojelun ja työterveyshuollon kehittäminen työsuojelun toimintasuunnitelma 2006–2009 työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2008 yhteistyössä työterveyspalvelut tuottavan yrityksen kanssa.

Työ- ja toimintakyvyn tukemiseen kuuluvat Oulun yliopiston tukemat liikuntapalvelut, Kajaanin kampuksen kuntosalin perustaminen Intterin saunatiloihin, virkistyspäivä 12.3.2008 ja syksyllä 2008, 2 virkistyspäivää vuonna 2009 sekä yhden konsertti- ja yhden teatteritapahtuman organisointi vuosittain. Myös tuetun hieronnan mahdollisuus työaikana kuuluu ohjelmaan. (Markku Parviainen)

 

 

Milda Bredikytelle rehtorin kansainvälisen tutkimustyön raha

Kajaanin opettajankoulutusyksikön varhaiskasvatuksen assistentti Bilda Bredikyte on saanut Oulun yliopiston rehtorin myöntämän 8848 euron määrärahan tutkimustyöhön Yhdysvalloissa. Rahoituksella katetaan yliopiston tutkijoiden tutkijavierailujen matka- ja majoituskustannuksia sekä päivärahoja ulkomailla työskentelyä käsittelevän ohjeen mukaan. Rahoitus on tarkoitettu käytettäväksi 31.12.2008 mennessä. Bredikyten lisäksi 22 muuta yliopiston tutkijaa sai kansainväliseen tutkimustyöhön tarkoitetun määrärahan. (Juha Vartiainen)

 

 

Liikuntateknologian koulutuksesta valmistuneita

Kajaanin yliopistokeskuksen Jyväskylän yliopiston järjestämästä liikuntateknologian koulutuksesta Sotkamosta valmistui viisi liikuntatieteiden maisteria. Joulukuussa 17.12. maisteriksi valmistuivat Petri Ingalsuo Kajaanista ja Janne Koivumäki Oulusta. Helmikuussa valmistuivat Marko Hänninen (11.2.2008), Veli-Matti Nurkkala ja Markku Vähä (21.2.2008) Kajaanista. (Mirja Björk)

 

 

Syvähenkiset sisutuselementit yltävät hienostuneiksi luokka-astetöiksi

Otimme käsityöoppimisen luokka-astetyön lähtökohdaksi ja tekemisen kohteeksi ruohosipulin: Monet opiskelijat kuvailivat ruohosipulia kasvina. Eräs heistä luonnehti sitä seuraavasti:

-”Lenseät kevättuulet puhaltavat. Väkevästä, elinvoimaa pursuavasta mullasta nousee kevään ensimmäinen aamuvirkku, se on ruohosipuli. Kukkaiskarkelot alkavat puutarhassa, ja ensimmäisenä vieraana näyttäytyy suloinen ruohosipuli. Kaikilla riittää oppimista tekemisen parissa. Ruohosipuli saa uusia versoja ystävikseen. Voi sitä riemua, kun juhlat alkavat. Ruohosipulit huojuvat lempeässä kevättuulessa yrttien ja kukkien kanssa.”

Eräänä lempeiden kevättuulten päivänä sinisenpunaiset ja punaisensiniset ruohosipulit ts. ruoholaukat puhkesivat sametin pehmeään pallotupsukukkaan ruokasalin ikkunalla. Tyylikkään valloittavina ne nousivat samettilankaisesta neulontasilmukkavarrestaan. Samettiset (Allium schoenoprasumit) kaihtavat materiaalien ja värien valinnan kakofoniaa. Se on niille kauhistus. Sen sijaan niiden itsestään selvä tavaramerkki on linjakkuus ja laadukkuus. Myös efektiivistä vaikuttavuutta haetaan. Näiden ominaisuuksien toteutumiseksi tarvitaan materiaalin ja värin valinnan harmoniaa. Se on taju ilmiöiden ja asioiden välisistä suhteista, jota voi kehittää käsityöoppimista opiskellen. Syvähenkisten ja upeiden luokka-astetöiden syntyminen edellyttää näiden seikkojen jatkuvaa huomioon ottamista. Siksi hienostuneiden sisutuselementtien rakentamiseksi on tärkeää edistää laatueron erittelyä. Käsityöllisen tekemisen oppimisen vaiheissa se tarkoittaa muotojen, mallien, tyylien, työtapojen ja tekemisen kohteiden tulkinnoista kiinni pitämistä.

Samettisen ruohosipulin kukinnot lumoavat, kun ruohosipulit kasvavat kauniissa väriloistossaan. Kissankellometsässä (2005, 32) kirjan kirjoittaja on Martti Muurikainen. Hän runoilee ruohosipulista näin: Sipulit on ilmassa/ kyökkikasvit laulaa/ Hyötypuutarhassa/ On nyt, onni, rauha.

Samettiset kukka-asetelmat jaksavat toistamiseen muistuttaa valitun tekstiilimateriaalin kunnioittamisen tärkeydestä. Sen ne tekevät harkitun tietoisesti omalla hiljaisella tavallaan. Ne levittävät ympärilleen materiaali- ja väri-ilmaisun muodostaman hillityn kauniin hehkun. Samalla ne osoittavat, että ruohosipulinkukkavartemme juurtuivat samettilangasta kudottuun upeaan ruukkuun. Lilat ruohosipulit ovat vaarassa hukkua hämärästi valaistun ruokasalin varjoihin. Välillä samettilankainen keltainen kaaliperhonen viivähtää hetken ruohosipulin lehdellä. Sen vastavärinen olemus antaa väri-iloisen häivähdyksen, ja täydentää kokonaisuutta. Näin käsityölliseen oppimiseen sisällytetty kokonaisuus toimii moniaistimellisesti ja on silti luonteeltaan mälläämätön. Näissä töissä on ainesta syvähenkisiksi sisustuselementeiksi ja tyylikkään hienostuneiksi käsityöoppimisen motiiveiksi peruskoulun alemmille luokka-asteille. (Eeva-Maija Lappalainen.)

 

 

Uusi kulttuuriaineistolaki rajoittaa lainaamista Oulun yliopiston kirjastosta

Vuoden 2008 alussa astui voimaan laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Uusi laki painottaa aineistojen tallettamista tutkijoiden käyttöön ja säilyttämistä tuleville sukupolville. Uusi laki korvasi aiemman vapaakappalelain, jonka perusteella Oulun yliopiston kirjasto on saanut kokoelmiinsa käytännössä kaikki kotimaiset painotuotteet jo 1960-luvulta alkaen sanomalehtiä lukuun ottamatta. Uuden lain perusteella joudutaan nyt maan kaikissa vapaakappalekirjastoissa, myös Oulun yliopiston kirjastossa rajoittamaan vapaakappaleina saadun aineiston lainausta muille kuin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.

Oulun yliopiston kirjastoon vapaakappalelain perusteella saatua, varastokokoelmiin sijoitettua aineistoa voidaan jatkossa antaa vain lukusalikäyttöön. Aiemmin tietokirjallisuutta sai myös kotilainaksi. Vapaakappalearkiston aineistojen yleinen kotilainaus Oulun yliopiston kirjastosta päättyy 1.4.2008. Sen jälkeen asiakkaiden tulee palauttaa siitä saamansa erääntyneet lainat. Kokonaisuudessaan lainauspalvelujen muutokset toteutetaan huhti-toukokuun aikana.

Muu kuin vapaakappalearkiston kotimainen ja ulkomainen aineisto ovat asiakkaiden lainattavissa ja käytettävissä entiseen tapaan. Lainattaviin avokokoelmiin pyritään jatkossa hankkimaan kotimaista aineistoa entistä enemmän. Uuden kulttuuriaineistolain perusteella kulttuuriaineistojen tallettaminen ja arkistointi laajenee koskemaan myös verkkoaineistoja sekä televisio- ja radio-ohjelmia. Nämä aineistot ovat käytettävissä tutkimuksen tarpeisiin vapaakappalekirjastoissa todennäköisesti vuonna 2009. (Päivi Kytömäki)

 

 

Some thoughts about the culture

If I ask this question: What is the culture? How many people can answer exactly. Most people can not or they give me different answers. Why they can not? Why different answers? Is it a problem? I do not think so. Humans in the world think in many ways. These differences give the beauty of the culture. Culture from the Latin culture means agriculture and like in concept is as old as human beings therefore it has been inerpretationing different ways. Different definitions of ”culture” reflect different theoretical bases for understanding or criteria for evaluating human activity. For this reason we can declare the culture is continuosly changing. According to scientific aproach the culture include all knowledge, values, reflexes, pattern of behavior, customs and believe what the people acquires in home and their environment during of social life. Sometimes they do it knowingly sometimes unknowingly. We can distinguish several basic manners of cultures. One of the simplest way to observe people is to look how they think of their hands. Many cultures in the world meaning ”left” as bad things like dirty, improrer. On the contrary ”right” means good things.  In the Catholic churches women used to sit on the left side and the man on the right side of the church. There is no logical explanation for these habits and traditions. 

Although, I could continue the list. The best way I can intorduce culture is I try to describe my feelings. Nowadays, I have been studying as a Hungarian in Finland. And I can tell, the knowledge -”culture”- what I have brought with myself does not benefit to me always.  Instead of these I have had to learn or acquire new things, new culture. For example the education culture in Hungary prefers the theorethical education despite in Finland where they teach in a rather pratical way. The clothing custom in Finland allow us to wear skisuit in the school in winter time while in Hungary it would be inconceivable to wear it in the school.

I could continue the list with eating, buying customs and so on in spite of the fact that both of country’s culture are modern and ”similar”.

Finally, I feel that we would be aware of our own culture when we stand at the other side of the mirror.

However, these lines are my opinions, I suggest to everyone:

Let’s go get to know each other!!!! (Attila Dombóvari)

 

 

Néhány gondolat a kultúráról

Ha felteszem ezt a kérdést: Mi a kultúra? vajon hány ember tudná rá a pontos választ.

Szerintem a legtöbb ember nem, vagy különbözö választ adna rá. Miért nem tudnák? Miért lenne különbözö válasz? Ez vajon probléma? Nem gondolom. Az emberek a világban különbözöféleképpen gondolkodnak. Ezek a különbözöségek adják a kultúra szépségét. A kultúra szó a Latin ”culture” szóból ered, jelentése földmüvelés. Ès mint ilyen fogalom egyidös az emberrel, ezért értelmezzhetjük különfelekképpen. A különbözö definiciók tükrözik a különbözö elméleti gondolkodás alapját…….. Tudományos megközelités szerint a kultúra tartalmazza mindazon tudást, értékeket, reflexeket, viselkedési mintákat, szokásokat, és hiedelmeket amit az emberek otthon vagy a környezetükben sajátitanak el a szociális fejlödésük során. Teszik ezt néha tudatosan vagy anélkül. Megkülönböztetünk számos alpvetö kultrális módot. Az egyik egyszerü mód hogy megfigyeljük az embereket ahogyan gondolkodnak a kezükröl. A világ számos kulturájában a bal kéz rossz dolgot jelent, úgy mint piszkos, helytelen, ízléstelen. Ezzel szemben a jobb kéz jelenti a jó dolgokat. Másik megközelitésben a katolikus egyházban a nök ültek a bal míg a férfiak a jobb oldalon. De ezekre nem igazán találunk logikus magyarázatot.

Habár még folytathatnám a felsorolást, a legjobb példa, hogy bemutassam a kultúrát, ha leirom az érzéseimet. Manapság magyarként Finországban tanulok. És elmondhatom, hogy az a tudás ”kultúra” amit hoztam magammal nem mindig hasznos számomra. Ezzel szemben számos új dolgot kell megtanulnom vagy elsajátítanom. Például az oktatási kultúra Magyarországon az elméleti oktatást helyezi elötérbe, a Finországi gyakorlatiassal szemben. Az öltözködési szokások megengedik, hogy télen az iskolában viseljünk sioverált, ami Magyarországon elképzelhetetlen lenne. Folytathatnám még a sort vásárlási, öltözködési szokásokkal, annak a tény ellenére, hogy a két ország kultúrája modern és ”hasonló”!

Végul én úgy érzem csak akkor lehetünk tisztában saját szokásainkkal ha a tükör másik oldalán állunk.

Habár ezen sorok a saját véleményeim, én mindenkinek javaslom:

Gyerünk ismerjük meg egymást! (Attila Dombóvari)

 

 

Vivahteikkaiden ja teräväkärkisten keihäsanopinkielten hokemat

Teräväkärkiset ja vivahteikkaan vihreät huovutetut (Sansevieria cylindrica) keihäsanopinkielet kukoistavat ruokasalin ikkunalaudalla. Ne hehkuvat arvokkuuttaan ja kasvavat käsin rullauksella huovutetuissa sinisenvihreissä ruukuissaan. Aivan selvästi ne piristyivät, kun niiden läheisyyteen lensi pinkinvärinen perhonen. Väriopin teoriat välittävät tietoa siitä, että punainen on pienenä pisteenä piristävä. Teoria ja käytäntö ovat yhteneväiset. Näistä seikoista tietoisena sinisenpunainen perhonen asettui pöytäkoruksi hieman loitommalle anopinkieliruukuista.

Eräs opiskelija kommentoi oppimaansa seuraavasti: Satujen ja runojen monipuoliset sanoitukset voidaan yhdistää käsityöoppimiseen. Saduissa ilmenee arvokkuutta henkiviä ilmaisuja, joita voidaan yhdistää konkreettisesti käsityöoppimiseen. Kukalla on aina pieni viesti: pysähdy, katso –tajua kauneus, tunne tuoksut.

On totta, että nämä hienostuneen henkevät sisustuselementit syntyivät teorian käytännöistä. Huovutetuilla anopinkielillä on käsityöllisen toiminnan oppimisessa peruskoulun alemmilla luokka-asteilla tehtävä. Ne edistävät oppijoiden tyylitietoisuustajun kehittymistä käsityöoppimisen väreistä, muodoista, tyyleistä, linjakkuuksista, laaduista, materiaaleista malleista jne. Siksi anopinkielet toimivat loputtomiin harmonian edistämisen puolesta. Ne hokevat harmoniaa, harmoniaa, harmoniaa…(Eeva-Maija Lappalainen.)

 

 

Kuvataulut opetuksen apuvälineinä

Kuvatauluja käytettiin maamme kouluissa opetuksen visualisoimisessa 1900-luvun alusta 1970-luvulle. Kuvatauluja käytettiin Keski-Euroopassa yleisesti opetuksen apuvälineinä jo 1800-luvun puolivälissä, kun kansakoulumme isä Uno Cygnaeus tutustui Saksan ja Sveitsin koululaitoksiin. Palattuaan Suomeen hän korosti kuvataulujen merkitystä opetuksen havainnollistamisessa ja niinpä niitä ryhdyttiin sitten valmistamaan laajenevan kansakoulun tarpeisiin. Aluksi opetustaulut olivat pienehköjä, lähinnä historian opetuksessa käytettäviä mustavalkoisia opetuskuvia, mutta vähitellen niitä ryhdyttiin valmistamaan myös muihin oppiaineisiin. Osa kuvatauluista tilattiin Saksasta, koska siellä osattiin väripainatuksen menetelmät.

Hansa-kaupungin satama.

Maamme seminaarit olivat avainasemassa opetustaulujen yleistymisessä. Tulevien opettajien koulutuksessa kiinnitettiin seikkaperäisesti huomiota opetustaulujen käyttöön, pedagogisointiin ja jopa säilytykseen. Kajaanin seminaari oli opetustaulujen käyttämisessä ja niiden käytön pedagogisoinnissa aivan eturivissä. Tämä johtui ennen muuta laitoksen ensimmäisestä johtajasta Volter Rihtniemestä, joka oli saanut historiantutkijan koulutuksen ja korosti visualisoinnin ja havainnollistamisen tärkeyttä historianopetuksessa. Niinpä sekä seminaarin että harjoituskoulun kokoelmiin hankittiin heti laitoksen perustamisesta lähtien runsaasti kuvatauluja historian, maantieteen, terveyskasvatuksen ja luonnontiedon opetuksen tarpeisiin. Monet kuvatauluista olivat Saksasta ja ne oli painettu jo 1800-luvun puolella. Kuvataulujen kulta-aikaa opetuksen apuvälineinä oli sotia edeltävä aika, mutta kyllä niitä käytettiin yleisesti vielä 1960-luvulla.

Maakulkuneuvoja.

Sen jälkeen niiden käyttö on vähentynyt rainojen, diojen ja nykyisin videoiden sekä tietokoneiden ja videotykkien vuoksi. Tämä on sääli, sillä kuvatauluja voitaisiin edelleen käyttää koulujen opetusvälineinä, jos niitä on säilynyt. Nykyisin käytössä olevat kuvataulut ovat tosin jo melko pahoin rispaantuneita, joten moni opettaja on luopunut niistä. Polttaa niitä ei kuitenkaan kannata, sillä kuva-aiheita voidaan hyödyntää monin tavoin.

Luostarin pihassa.

Kuvataulujen käyttöön liittyi monia pedagogisia etuja. Yleensä kuvataulut abstrahoivat todellisuutta eli yhteen kuvataulun kuvaan sisällytettiin runsaasti informaatiota. Kuvataulut sopivat erittäin hyvin alaluokkien opetuksen havainnollistamiseen, sillä taulujen kuvat ovat olleet yleensä hyvin havainnollisia ja oppilasläheisiä. Kuvataulut jättivät usein myös pysyvän muistijäljen, sillä opettajat laittoivat ne pitkiksi ajoiksi oppilaiden nähtäville luokan seinille. Kuvatauluihin liittyviä muistijälkiä on jonkin verran tutkittu ja on havaittu, että monet jo eläkeikää lähestyvät muistavat erittäin hyvin niiden kuva-aiheita.

Näkymä Etelä-Pohjanmaalta.

Kuvataulut olivat myös helppoja käyttää, sillä niissä oli nähtävillä keskeiset piirteet opettavista aiheista. Historianopetuksessa niillä oli erityisen suuri käyttöarvo, koska niillä voitiin havainnollistaa ja visualisoida mikä tahansa menneisyyden merkittävä tapahtuma, josta ei ole säilynyt muuta kuin muistitiedon sirpaleita. Kuvataulujen avulla opettaja saattoi opettaa oppilaille myös kuva-analyysia, jossa pyrittiin noukkimaan nähdystä kullekin aikakaudelle oleellisia piirteitä.

Ensimmäinen ristiretki Suomeen.

Toki kuvatauluihin liittyi myös ongelmia. Ne edustivat yleensä yhden ihmisen eli taiteilijan yksipuolista näkemystä ja tuo näkemys saattoi olla virheellinen. Lisäksi ne heijastelivat valmistusajankohdan ajattelua ja aatemaailmaa. Niinpä historian kuvatauluissa korostuivat usein sodat ja sotapäälliköt, kun taas tavallisen kansan elämä jäi niissä aika vähälle huomiolle. Lisäksi ne rispaantuivat ja haalistuivat aikojen saatossa, joten niitä ei voinut enää käyttää opetuksen apuvälineinä.

Sorsia.

Laitoksemme kokoelmissa on edelleen runsaasti todella havainnollisia kuvatauluja, joita didaktikot ja luokanlehtorit voisivat edelleen käyttää opetuksessaan. Normaalikoulun kuvataulut on varastoitu erinomaisesti luokiteltuna koulun pommisuojaan, mutta opettajankoulutusyksikön kuvatauluja on siellä täällä hieman sattumanvaraisesti säilytettynä.

Aina niitä ei ole arvostettu. Tullessani 30 vuotta sitten taloon kuulin, että pari vuotta aikaisemmin opettajankoulutuslaitoksen pannuhuoneessa oli poltettu pari sataa huonokuntoisinta kuvataulua! Tällainen kulttuurivandalismi kyllä raivostutti, sillä laitoksessamme on ollut todella harvinaisen laajat kuvataulukokoelmat.

Turnajaiset.

Nykyisin kuvataulut ovat hyvin arvostettuja keräilijöiden keskuudessa ja hyvin säilyneistä kuvatauluista voidaan maksaa jo maltaita. Opettajat voivat hyödyntää kuvatauluja myös siten, että kuvataulujen kuva-aiheet kuvataan ja näitä kuvia voidaan käyttää sitten opetuksen visualisoimisessa. Itse kukin opetushenkilöstöön kuuluva voisi joskus vilkaista, millaisia kuvatauluaarteita omaan opetukseen liittyykään laitoksemme kokoelmissa. (Reijo Heikkinen)

 

 

Vankkavartiset tekstiilimateriaaleista tehdyt huopaohdakkeet ja käsityöoppiminen

Vankkavartiset tekstiilimateriaalista tehdyt (Cirsium helenioides) huopaohdakkeet ovat uusia tulokkaita peruskoulun käsityöoppimisen kohteina. Ne ovat ehtineet valloittaa paikan ruokasalin ikkunalla, siellä ne puolustavat asemiaan tyylikkäästi ja ryhdikkäästi. Niiden kukinnot ovat sinisenpunaisia ”partasuteja”. Myös kukkaan puhkenneet (Eryngium alpinum) alppipiikkiputket ovat väriltään vaalean sinipunaisia. Niiden seuraan liittyneiden pystykasvuisten pallo-ohdakkeiden mykeröt ovat tiheäkukkaisia ja muodoltaan pallomaisia. Samantyyliseen sarjaan kuuluu ja sitä täydentää kauniin sinikukkainen sinipallo-ohdake (Echinops kannaticus).

Yleensä viileät sinisenpunaiset värit tuntuvat etääntyvän katsojastaan. Kukkaryppäinä ne tukevat mielikuvaa kasviryhmän jatkuvuudesta. Tässä mielessä puuvillalangasta valmistetut partasutimaiset kellotupsut asettuvat peruskoulun käsityöoppimisen luokka-astetöinä samaan tehtävään. Vertailupohjaa asiaan voi hakea sieltä missä hajanaisten aihemotiivien epämääräisyys kukoistaa. Sanat ja asiat kulkevat käsi kädessä, siksi kielen huomioon ottaminen käsityöoppimisessa on tärkeää. Huopaohdakkeiden tekeminen pallo- ts. partasutitupsutekniikalla oli monelle opiskelijalle sykähdyttävä ja uusia uria aukaiseva kokemus. (Eeva-Maija Lappalainen.)

 

 

Dosentti Julianna Kissné Rusvai Nyíregyházan korkeakoulusta luennoi Kajaanissa 21.–24.4.

Viikolla 17 maanantaina, keskiviikkona ja torstaina pidetään yliopistokeskuksen Martti Helan salissa mielenkiintoinen Studia Generalia -luentosarja Unkarin ja Suomen kirjallisuudesta. Nyíregyházan korkeakoulun opettajankoulutusyksikön dosentti, filosofian tohtori Julianna Kissné Rusvai luennoi suomeksi aiheinaan Eino Leino Unkarissa, Unkarilaiset lastenkirjailijat ja Sukulaiskansojen kirjallisuutta. Luennot alkavat kello 18.00 ja ne ovat avoimia kaikille. (Anu Piirainen) 

 

 

Kainuun äidinkielen opettajain yhdistys ry:n uusi hallitus

Kartanohotelli Karolineburiin oli kutsuttu kainuulaisia äidinkielen opettajia vuosikokoukseen tiistai-illaksi 25. maaliskuuta. Yhdistyksen yhdeksänvuotisen ruususenunen jälkeen toiminta alkoi uudelleen huhtikuussa 2007. Vuosikokoukseen osallistui 14 jäsentä. Kainuun äidinkielen opettajissa on lähes 30 jäsentä, jotka toimivat eri kouluasteilla äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavina opettajina luokanopettajista korkeakouluopettajiin.

Opettaja Tiina Tuominen, lehtori Juha Vartiainen, lehtori Sirpa
Perttunen, opettaja Tuula Löhönen ja lehtori Satu Heiskanen.

Vuosikokouksen jälkeisessä uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin lehtori Sirpa Perttunen Hauholan koulusta, varapuheenjohtajaksi lehtori Satu Heiskanen Sotkamon lukiosta, sihteeriksi opettaja Tiina Tuominen Kainuun ammattiopistosta, rahastonhoitajaksi opettaja Tuula Löhönen Keskuskoululta sekä jäseniksi lehtori Juha Vartiainen Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksiköstä ja lehtori Marja-Stiina Suihko Kuhmon Tuupalan koululta. Äidinkielen opettajain liiton neuvottelukuntaan edustajaksi valittiin lehtori Sirpa Perttunen. (Juha Vartiainen)

 

 

Sivistää verbi ja sydänpellavien harjauksen analogia

Harvoin tulemme ajatelleeksi, että sivistää verbin alkuperä palautuu pellavasanastoon. Muun muassa Itä-Suomessa on pellavakasvin hienoimman ytimen esiin saamiseksi käytetty sekä sydämilleen harjaus että sivistelemis-nimitystä. Tällöin puhtaista aivinapellavista eroteltiin paremmat rohdinpellavat ts. sivistykset. Näin ollen sivistykset tarkoittivat parhaita pellavaharjeita.

Sivistys sana esiintyi ensimmäistä kertaa Turun Viikko-Sanomissa vuonna 1822. Tuon aikaisissa tiedotusvälineissä tätä sanaa käytti ensimmäisenä Reinhold von Becker. Kirjoittaessaan Virittäjä-lehteen kantasuomen sanaston historiasta Martti Rapola totesi vuonna 1942, että pellavasanasto on antanut yleiskielellemme tärkeän kulttuurisanan sivistys. Sivistys on kulttuurin hienointa viljelyä. Sen soisi näkyvän myös nykyisissä käsityöoppimisen konteksteissa.

Pellavankasvatuksen kukoistusaikana sanottiin: "Muijien paijoiksi pellava kasvaa."
Nyt voidaan kysyä, kuka kitkee pellavan? Pellavasylkyillä on edesään monta
käsittelyvaihetta ennenkuin ne löytävät itsensä hienoina sydänpellavarihmoina.
Siksi nykyajan käsityösivistykset voivatkin ankkuroitua vaikkapa
samettilangoista kasvaviksi ruohosipuleiksi.

Konkreetit adverbit elivät kansan suussa käsityöllisen tekemisen keskellä. Verbeistäkin oli tekemistä ilmaisevaa sanastoa näin ollen käytössä runsaasti tekemistä ja valmistamista -verbien lisäksi. Kulkiessaan keruumatkoilla pohjoiskarjalaisessa Tohmajärven pitäjässä Elias Lönnrot merkitsi muistiin, miten nuottaa varten kylvetty liina ts. pellava käsiteltiin: Kuutamella koirittih,/ yöllä vietih veteh/, lotovasti loukutettih/, lipevästi lipsuttih,/ vikevästi viottih/, hapeasti harjattih. (SKVR VII3, 711.)

Kuitupellavan viljelyn kukoistusaikana pääteltiin maassamme, että ken ei kuitua kumarra se ei paitaansa paranna. Laatuominaisuuksien määrittelyn ja erottelun kannalta on tärkeää, että nykyihminen oppii ymmärtämään paidan konkreettisesti ja abstraktisesti muunakin artefaktina kuin paitana. Tässä mielessä luonnonkuitujen käytön suosiminen on suuri edistysaskel käsityöoppimisen kohentamiseksi peruskoulun kaikilla luokka-asteilla. Se liittyy käsityöpedagogiikan käyttämiin havaituttamisen oppimismenetelmiin pieniltä ja vaatimattomilta näyttävissä oppimisympäristötöissä. (Eeva-Maija Lappalainen.)

 

 

Miksi lapsi liikkuu? -kutsuseminaari

Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus järjestää jo neljännen liikuntatutkimuksen kutsuseminaarin to 3.4.2008 klo 15.30–17.00 yliopistokeskuksen päärakennuksessa, salissa 226. Tällä kertaa esiteltävänä on mielenkiintoisia tuloksia liikuntatutkimuksesta, jossa tutkittiin kuudesluokkalaisten arvioita tekijöistä, jotka saavat heidät liikkumaan. Oppilaiden liikuntamotiiveja tutkittiin kirjoitelmien pohjalta, koska haluttiin lapsen itsensä ääni kuuluviin mahdollisimman alkuperäisenä. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita ! (Anneli Pönkkö)

 

 

Valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöhanke (VAKAVA) (PDF)

 

 

 

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) huhtikuun 2008 numeroon 24.4. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.