MAALISKUU 2006
MAALISKUU 2006
Yliopistokeskuksessa rakennetaan tutkimusyhteistyötä
Yliopistokeskuksen puitteissa on ryhdytty kokoamaan asiantuntemusta kehittämällä yhteistä tutkimusohjelmaa tai jopa tutkimuskeskusta, jonka yleisenä teemana on “Taidon kehittyminen, hallinta ja arviointi”. Tätä tarkoitusta varten järjestettiin 16.–18.3.2006 ensimmäinen yliopistokeskuksen monitieteinen symposiumi, johon osallistui tutkijaryhmiä Kajaanin seudulta, Oulusta sekä Jyväskylän ja Kuopion yliopistoista. Symposiumin pääluennoitsijoina oli ulkomaisia tutkijoita Pariisista professori Kevin O’Regan, Moskovasta professori Anna Leonova, Dresdenistä professori Boris Velichkovski sekä Jyväskylästä tohtori Kaivo Thomson.
Professori Timo Järvilehto.
Professori Kevin O’Regan näyttää kylmäkaraisukeskuksen takkahuoneessa avannossa kastautumissyvyyttään. Saunomisen
ja avannon lisäksi illan viettoon kuului suomalainen makkaranpaisto.Ihmisen käyttäytymisen keskeinen piirre on taito, kyky suoriutua erilaisista toiminnallisista kokonaisuuksista tuloksellisesti. Lapsen kehitys on suuressa määrin erilaisten taitojen oppimista ja uusien taitojen oppimisella on myös aikuisen elämänhallinnassa olennainen merkitys. Taitojen kehittymisestä ja hallinnasta on kuitenkin suhteellisen vähän tietoa, mikä ainakin osittain johtuu siitä, että taitojen kehittymistä ja hallintaa on yleensä tarkasteltu vain jonkin rajatun tieteenalan puitteissa.
Snowpolikseen tutustumisen yhteydessä luennoitsijavieraat
ottivat kosketusta taideteokseen.Yliopistokeskuksen yhteisen tutkimusohjelman tarkoituksena on rakentaa taidon kehittymisen, hallinnan ja arvioinnin tutkimusta varten monitieteinen tutkimusyksikkö, jossa taitoja tarkastellaan psykofyysis-sosiaalisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on ihmisen toiminnan tarkastelu dynaamisena, toiminnan tulosten mukaan muovautuvana systeeminä. Tällainen yksikkö voisi palvella myös pro gradu -töiden sekä jatko-opintojen ohjausta. Yliopistokeskuksen ensimmäinen symposiumi tarjosi tällaiselle kehittelylle hyvät lähtökohdat, joita on tarkoitus konkretisoida toukokuun alussa pidettävässä Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmien organisoimassa jatkokokouksessa. (TJ)
Opiskelijan sana
Kolmisen vuotta sitten tiesin Kajaanista ainoastaan Kajaanin Runoviikot, Mantan Grillin ja että täällä on opettajankoulutusyksikkö, jossa on mahdollista saada opettajan pätevyys lastentarhanopettajasta peruskoulun viimeisen luokka-asteen opettajaksi. Hyväksymiskirjeen saatuani muutin Kajaaniin jo saman kuukauden aikana toiveikkaana päästä aloittamaan oma elämä ja kokeilemaan omien siipien kantavuutta.
Olen oppinut, että Kajaani on mahdollisuuksien kaupunki. Jos suunnittelet Kajaanista uutta kotiasi ja KOKY:sta uutta opinahjoasi, tässä muutama perusasia.
Jos tulet valituksi ja otat vastaan opiskelupaikan, ensimmäinen vuotesi tulee olemaan tiivis. Joudut melko nopeasti omaksumaan talon käytänteet; ravaamaan luennoilla ja pakollisilla harjoitustunneilla. Alussa kannattaa varautua lukujärjestysten muutoksiin, tiedonkulun katkoksiin tai jopa joidenkin tuntien peruuntumiseen. Osa luennoistasi tai harjoituksistasi voi mennä päällekkäin, varsinkin jos olet jo suorittanut kasvatustieteen appron ja haluat hypätä kakkosten kelkkaan kasvatustieteen opinnoissasi. Itse olen huomannut, että suunnitelmien muutoksista ei kannata hermostua – ne ovat yliopiston arkipäivää. Varsinainen opetusharjoittelu Norssilla (Normaalikoulu) ja kenttäharjoittelut pidetään pääsääntöisesti keväisin. Ne ovat opiskelun parasta antia, koska niissä pääsee oikeasti kokeilemaan, mitä opettajan työ on.
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on mielestäni hyvä oppilaitos, koska täällä on mahdollisuus tehdä monipuolisia opintoja; samana päivän aikana voit istua kasvatusfilosofian luennolla, tehdä matematiikan didaktiikan harjoitusta esi- ja alkuopetukseen, sorvata vaikkapa puulautasta tai treenata Suomirockin Helmistä laulustemmoja. Viime aikoina olen täyttänyt päivien tyhjät väliajat jamittelemalla kitaraa Intellin musiikkiluokassa. Joskus livahdan bändikellariin ystäväni kanssa soittamaan rumpuja ja muita asiaankuuluvia kovaäänisiä bändisoittimia rockin merkeissä. Se on hyvää terapiaa esseiden kirjoittamisesta aiheutuvalle ahdistukselle.
Kajaani on mielestäni myönteisellä tavalla ristiriitaisuuksien kaupunki. Alueella sijaitseva varuskunta tuo totta kai oman näkyvyytensä katukuvaan. Kajaanin Hokki pelaa Mestiksessä jääkiekkoa ja urheilutoiminta on vahvaa. Äijäilyn vastapanoksi Kajaanista löytyy mahtava teatteri. Kaupungissa asuu ja työskentelee joukko valtakunnallisesti merkittäviä taiteilijoita; koreografeja, näyttelijöitä, tanssijoita ja ohjaajia, jotka tekevät työtään alueen kulttuurin kehittämiseksi. Ja jos haikailet haalarimeiningin perään, niin sitäkin löytyy: keskiviikot ovat tavallisesti opiskelijoiden rymyämisiltoja.
Olitpa sitten luokkasi priimus, ryhmän vitsiniekka, hiljainen mietiskelijä, jo työelämässä ollut tai perheellinen, niin taatusti Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä löydät samanhenkistä seuraa. (A-JV)
Muuntokoulutushaku tietojenkäsittelytieteiden yliopistokoulutukseen päättyy pian
Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on menossa avoin erillisvalintahaku. Siihen ehtii vielä hakea, sillä hakuaika päättyy kuun lopussa. Muuntokoulutuksena toteutettavaan erillisvalintaan voivat hakea henkilöt, joilla on taustalla aiempia alan opintoja tai jokin korkeakoulututkinto. Muuntokoulutukseen valittavalla tulee olla suoritettuna AMK-tutkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai vähintään 120 opintopistettä yliopisto-opintoja tai 60 opintopistettä yliopisto-opintoja tietojenkäsittelytieteen alalta. Muuntokoulutusvalinnassa opiskelemaan pyrkivän pitää hakea joko Kajaaniin tai Ouluun. Hakukohdetta ei voi enää jälkeenpäin muuttaa.
– Molemmilla paikkakunnilla opiskelijakiintiö on 20 paikkaa. Varasijoille valitaan paikkakunnittain enintään 10 opiskelijaa pisteytyksen mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. – Molemmilla paikkakunnilla käytössämme on uudet tilat ja paras mahdollinen tekniikka. Opiskelijat voivat hyödyntää digitaalisia oppimateriaalejamme. Opetuksessa käytämme koko ajan videoneuvotteluyhteyksiä, kun opetus toteutetaan samanaikaisesti kahteen kaupunkiin. Opettajat opettavat sekä Kajaanista että Oulusta. Tämä on tulevaisuutta, kehityspäällikkö Kari Pankkonen vakuuttaa.Oulussa opiskelijoiden valittavana on viisi suuntautumisvaihtoehtoa: digitaalinen media, mobiilipalvelut, tietojärjestelmät, ohjelmistoliiketoiminta ja ohjelmistotuotanto. Kajaanissa opetus keskittyy ohjelmistoliiketoimintaan ja ohjelmistotuotantoon. – Opetuksemme on hyvin työelämäorientoitunutta, mikä näkyy opiskelijoilla projekti- ja harjoitustöissä sekä graduvaiheessa, kun tutkimuksia tehdään yritysten tarpeisiin. Työelämävastaavuus näkyy myös siinä, että meillä eri-ikäiset ja eri taustaiset muuntokoulutettavat ja nuoremmat perusopiskelijat opiskelevat ja tekevät ryhmätöitä yhdessä. Lisäksi tutkimusprojektien ja vierailijoiden kautta opiskelijat pääsevät heti alusta mukaan maailmanlaajuisen alan kansainvälisestä puolesta. Henkilökuntaamme kuuluu ihmisiä yhdeksästä eri maasta, Pankkonen esittelee.
Tietojenkäsittelytieteen perushaku päättyy vasta 11.5. Siinä hakeneiden pääsykokeet pidetään kesäkuun alussa Kajaanissa ja Oulussa. (VW)
LISÄTIEDOT: Kehityspäällikkö Kari Pankkonen 0407350532, kari.pankkonen@oulu.fi Muuntokoulutushaku:
http://www.tol.oulu.fi/opiskelijoille/muuntokoulutus/muunto/valintaperusteet.htmlPerushaku, pääsykoetietoja ja vanhat pääsykoekysymykset:
http://www.tol.oulu.fi/abi/hakeminen.html
"Oulun yliopiston ja Kajaanin OKY:n opintoja tunnutaan arvostavan täällä Etelä-Suomessa"
Heti valmistumisen jälkeen työpaikka voi olla luokanopettaja, erityisluokanopettaja, englannin opettaja, suunnittelija, tuntiopettaja, historian lehtori, sijainen eri opettajan viroissa. Tiedot käyvät ilmi Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelujen uudesta raportista. Kysely on suoritettu vuonna 2000 valmistuneille maistereille, kuten luokanopettajille ja varhaiskasvatuksen tutkinnon suorittaneille viisi vuotta heidän valmistumisensa jälkeen.
Vastaukset Kajaanin opettajankoulutusyksikön osalta ovat kiittäviä: Tyytyväisyys luokanopettajakoulutuksen antamaan tutkintoon työuran kannalta on samalla tasolla sekä isossa Oulussa että ei-niin-isossa Kajaanissa. Työelämätaitojen kehittyminen koulutuksen aikana on vahvaa: Oman alan teoreettinen osaaminen, kyky itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätaidot ym. sosiaaliset taidot, tiedonhankintataidot ovat saaneet erityisesti kiitosta. Äidinkielen viestintätaidot, tietotekniikan hallinta, projektinhallintaidot, esiintymiskyky, joustavuus ja sopeutumiskyky, oppimiskyky ovat myös kehittyneet.
Vähiten työelämätaidoista ovat kehittyneet yrityselämän perusteiden tuntemus ja johtamistaidot vuonna 2000 valmistuneiden vastausten perusteella. Kajaanin opettajankoulutusyksikön nykyisissä opetussuunnitelmissa myös näiden taitojen hankkimiseen on annettu lisää mahdollisuuksia.
Mihin erityisen tyytyväinen annetussa opetustarjonnassa Kajaanissa?
Vastaukset korostavat monipuolista sivuainetarjontaa, erikoisesti liikunnan sekä taito- ja taideaineiden sivuaineopintojen mahdollisuutta, työharjoittelujaksoja, pienen yksikön etuja. Erityispedagogiikan opintoja toivottiin lisää. Vastauksissa todettiin myös, että koulutus antaa hyvän pohjan työuralle, mutta monet asiat täytyy opetella käytännössä.Mitä viiden vuoden jälkeen? Kyselyyn vastanneiden viimeisin ammattinimike oli enimmäkseen luokanopettaja mutta myös rehtori, tietojenkäsittelyn lehtori, erityisluokanopettaja, projektipäällikkö. Vastuuta on tullut lisää kokemuksen myötä.
Miten koulutukseen pääsee?
Opettajankoulutusyksikön hakuaika on paraikaa menossa. Hakupapereita on saatavissa Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä (os. Seminaarinkatu. 2), PL 51, 87101 Kajaani tai Oulun yliopiston opiskelijapalveluista, Linnamaa, PL 8100, 90014 Oulun yliopisto sekä yliopiston kotisivuilta http://www.hallinto.oulu.fi/opinto/opiskelijapalvelut/hakulomakkeet.html. Luokanopettaja- ja varhaiskasvatuksen koulutuksen yo-ryhmän hakupapereiden on oltava perillä Jyväskylän yliopiston kirjaamossa 25.4.2006 kello 16.15. Varhaiskasvatuksen lto-ryhmän ja ruotsin kielen kielikylpykoulutuksen hakupaperit lähetetään suoraan Kajaanin opettajankoulutusyksikköön, kielikylpykoulutuksen hakuaika loppuu samaan aikaan kuin luokanopettajakoulutuksenkin. Hakuajan noudattaminen on ehdottoman tärkeää.Hakuprosessi alkaa omien toiveiden ja mahdollisuuksien selvittämisellä. Valintaoppaista saa tietoa, mitkä ovat olleet yhteisvalinnan alimmat valintakokeisiin kutsumispistemäärät viime vuosina esim. luokanopettajakoulutuksessa. Varhaiskasvatuksen pistemäärät ovat olleet liki samansuuruiset. Joillakin yksiköillä kuten Kajaanillakin on laitoskohtainen kiintiö, jonka kriteerit on julkaistu valintaoppaassa. Kaikki pisteisiin oikeuttavat tarvittavat asiakirjat kannattaa koota mukaan kopioina hakemuksen liitteeksi.
Valintakokeessa on tänä vuonna muutoksia entiseen verrattuna. Luokanopettajakoulutus, varhaiskasvatuksen koulutuksen yo-ryhmä sekä kielikylpykoulutus osallistuvat kasvatusalan valtakunnalliseen valintayhteistyön pilottiin, jossa yhteinen monivalintatehtäviä sisältävä kirjallinen koe toteutetaan samanaikaisesti kaikissa pilottiin osallistuvissa yksiköissä. Tämä vaikuttaa pääsykokeiden aikatauluihin.
Vielä sitaatti palautteista: "Koulutus avasi uusia mahdollisuuksia."
Onnea pyrkijöille!
Mistä Kajaanin opettajankoulutusyksikön hakijat ovat kotoisin?Tarkempia sijoittumistietoja myös Oulun yliopiston www-sivuilta. (Lähde: Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2000 valmistuneiden tilanne syksyllä 2005, Oulun yliopisto Luokanopettajakoulutus Kajaani) (AHo)
Biotekniikan laboratorio 10 vuotta Sotkamossa
Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen biotekniikan laboratorio täyttää 10 vuotta tämän kevään aikana. Juhlan kunniaksi järjestetään Sotkamossa 27.4.2006 avoimien ovien päivä ja juhla-seminaari, johon ovat kaikki laboratorion toiminnasta kiinnostuneet tervetulleita.
Biotekniikan laboratorio avasi ovensa keväällä 1996 Sotkamossa Kainuun osuusmeijerin entiseen toimisto- ja ruokalarakennukseen saneeratuissa tiloissa. Toiminta aloitettiin kolmen hengen voimin, tutkimusalana oli tuolloin pääasiassa maitotutkimus. Vuonna 2001 tehdyn remontin myötä tilat laajenivat ja henkilökunnankin lukumäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 20 henkilöön. Matkan varrella on koko ajan laboratorion laitekantaa lisätty ja ajanmukaistettu, joten nykyinen laitekanta mahdollistaa erittäin monipuolisen biotieteisiin liittyvän tutkimustoiminnan. Lyhyen, mutta ansiokkaan historiansa aikana biotekniikan laboratorio on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Kajaanin yliopistokeskuksen tärkeänä osana.
Biotekniikan laboratoriossa on erittäin monipuolinen laitekanta biotieteiden alan tutkimustoimintaan. Luonnonmarjat ovat eräs
potentiaalinen tutkimuskohde kehitettäessä funktionaalisia elintarvikkeita. Antosyaniinit antavat marjoille niiden kauniin värin.Tällä hetkellä laboratorion toiminnan painopisteenä on luonnonmarjojen ja alueelta saatavien biomassojen tutkimus, yrityksiä tukeva palvelutoiminta ja teknologiansiirto, elintarvikkeiden ja maidon biotekniikan tutkimus sekä biomittaukset. Yksikkö tukee toiminta-alueen elintarvikealan yrityksien kehittymistä ja pyrkii löytämään Kainuun ja Ylä-Savon luonnosta saatavista raaka-aineista terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Biotekniikan laboratorio on myös valtakunnallisen elin-tarvikealan osaamiskeskuksen (ELO) solmukohta. Biomittauksissa suuntauksena on pääasiassa ihmis-fysiologiset mittaukset urheilun/liikunnan saralla, mutta myös terveydenhuollon ja ympäristöanalyytikan alalla. (MK)
YTHS pitää huolen omistaan
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) pitää huolen yliopisto-opiskelijoista myös Kajaanin yliopistokeskuksessa. Keskiviikkona 22.3. pitivät päärakennuksen ala-aulassa Hyvän olon -tapahtumaa fysioterapeutti Outi Mikkola, suuhygienisti Riitta-Liisa Alaraasakka ja terveydenhoitaja Ritva-Liisa Hannula Oulun YTHS.stä sekä terveydenhoitaja Aija Juntunen YTHS:n Kajaanin toimipisteestä.
Infotilaisuuksia on tapana pitää eri tiedekunnissa ja kampuksilla. Kajaanilaisille yliopistonopiskelijoille tapahtumia järjestetään joka toinen vuosi. Tällä kertaa tiedon lisäksi oli jaossa ksylitolimakeisia ja -purukumia.
Lämmin tervehdys Unkarista pakkasen keskelle
Pimeinä ja kylminä talvipäivinä, keskellä opiskelukiireitä meille ehdotettiin jotain tavallisesta opiskelusta poikkeavaa. Meillä olisi mahdollisuus päästä tutustumaan unkarilaiseen kulttuuriin ja unkarilaisiin viineihin. No tietysti ilmoittauduin mukaan. On aina mukava päästä tekemään jotain tavallisista arkirutiineista poikkeavaa. Ennen tilaisuuden alkua mietin, mitä tiesin Unkarista. No, en paljon mitään. Sen verran kuitenkin, että Unkari on jossain Euroopan itäosassa. No, mitä tiesin unkarilaisista viineistä? Niistäkään ei ollut juuri mitään tietoa. Kyllähän tietysti olin huomannut, että Unkaristakin tulee viinejä myyntiin Suomeen. Tällä tietopohjalla lähdin innoissani mukaan tutustumaan näihin minulle uusiin ja mielenkiintoisiin asioihin. Odotuksia iltapäivän tapahtumista ei juurikaan ollut. Paikalla oli opiskelijoita eri vuosikursseilta, koulun henkilökuntaa sekä neljä vaihto-opiskelijaa Liettuasta.
Tilaisuus lähti käyntiin. Esittelijät – Zoltán Szakál ja Judit Kóvari – olivat tulleet vaihtokorkeakoulustamme Nyíregyházasta Unkarista ja pitivät esitelmänsä englanniksi. Meille esiteltiin Unkaria maana, pääkaupunkia Budapestia sekä Nyíregyházaa. Tämä "föiskola" on yksi paikka, jonne voisi olla ihana lähteä vaihtoon. Esittelyssä oli paljon kauniita kuvia maasta, sen rakennuksista ja ihmisistä. Sitten saimme huikean tietopaketin unkarilaisesta viiniperinteestä, jonka ikä ja laajuus yllätti minut. En kai ollut tottunut ajattelemaan unkarilaista viinituotantoa yhtenä Euroopan suurimmista.
Tunnelma tilaisuudessa oli odottava sekä asiallinen. Pääasiassa meille esiteltiin Törleyn valmistamia viinejä ja niiden valmistustapoja. Pääsimme myös maistamaan unkarilaisia viinejä. Meille kerrottiin, miten niitä tulee maistaa ja itselleni mieleen jäi se miten viinilasista pitää pitää kiinni oikeaoppisesti. Unkarissa tuotetaan paljon kuohuviinejä, joten niitä oli maistiaislistalla useampi. Tulimme porukalla siihen tulokseen, että hyviähän ne olivat. Muutaman lasillisen jälkeen tunnelma alkoi olla vapautuneempi. Saimme maistaa myös paria punaviiniä. Olin positiivisesti yllättynyt niiden pehmeästä mausta ja tulin siihen tulokseen, että taidan lukeutua punaviinin ystäviin. Lopuksi oli varsin jännittävä tuttavuus makeasta, homeen avulla valmistetusta Tokáj-jälkiruokaviinistä. Sen maku oli todella hedelmäinen ja makea. Ei tietoakaan sellaisen homeen mausta, mihin olin tottunut.
Zol viiniluennolla. Kuva: Jari Salomäki
Tämä kokemus oli erittäin positiivinen. Puhuimmekin tilaisuuden jälkeen, miten mukava oli päästä tutustumaan unkarilaiseen kulttuuriin ja etenkin unkarilaiseen viinikulttuuriin. Tilaisuudessa oli mahdollisuus maistaa viinejä. Vaikka ei muuten olisikaan tottunut viinien juoja, niihin oli mukava tutustua. Ja mikä parasta, viinejä sai maistaa riittävästi. Tilaisuuden loppupuolella hyväntuulinen puheen sorina täytti tilan. Johtuikohan viineistä, uuteen kulttuuriin tutustumisesta vai mistä? (A-MV)
Onnistunut kokeilu
Perjantai-ilta, Kaija Saariahon musiikki täyttää hämärän liikuntasalin. Sinisessä valossa viisi tanssijaa kulkee tilassa toistaen kukin omaa liikettään. Välillä katse kohtaa toisen, syntyy hetken kestäviä duettoja, jotka taas hajoavat viiden hahmon hapuiluksi. Keskittyminen tuntuu ilmassa. Liike pysähtyy, kun taustalla seisova nainen johdattaa tanssijoita syvemmälle, kehottaa ottamaan kiinni impulsseista.
Istun salin reunalla katsomassa. Voisin seurata käsien kaaria ja kokeilevia askelia tuntikausia. Tuntuu kuin olisin tullut kotiin, sillä tätä minä olen kaivannut kauan. Merkityksiä ei tarvitse miettiä, ne syntyvät kontakteista, satunnaisista ja sattumanvaraisista liikahduksista. Välillä on kuin kaikki viisi tanssijaa hengittäisivät samaan rytmiin ja sekunnissa kaikki ovat taas yksin salissa.
Ajatuksissani seurasin esitystä, joka ei ole valmis, mutta tanssijat ovat täysin varmoja päämäärästään. Kun loisteputket särkevät hämärän ja palautelappujen täyttö keskittymisen, on minun muistettava missä olen. Viisi tanssijaa ovat rohkeita opiskelijoita, joista kukaan ei ole kokeillut tällaista tanssia aiemmin. Hienovarainen ohjeistaja on kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman uuden tanssin opetusnäytettään toteuttava Jaana Vähä-Antila.
Alkujärkytys oli ollut molemminpuolinen, kun ammattitanssija kohtasi ryhmänsä, jota yhdisti vain kokemattomuus. Tunnin jälkeen helpotus, mutta myös tyytyväisyys, näkyy kaikkien kasvoilta. Jokainen opiskelijoista sanoo ääneen sen, mitä ulkopuolinen katsoja aisti. Tuokio oli ollut rentouttava ja vapauttava karkottaen kouluviikon stressin. Vaikka kukaan ei ollut tehnyt mitään vastaava aiemmin, oli jokainen tuntenut olonsa kotoisaksi ja miellyttäväksi. Alussa uudenlainen liike ja tarkkojen ohjeiden puuttuminen oli tosin hämmentänyt, muttei ahdistanut tai nolottanut.
Opiskelijoille kokemus oli varmasti vielä ainutlaatuisempi kuin sivusta katsoneelle. Itse uutta tanssia paljon tehneenä ymmärsin, kuinka vähän tekniikantuntemus vaikuttaa tanssillisen vision syntymiseen. Kuunnellessani tuntemuksia, joita tanssiminen oli opiskelijoissa herättänyt, olin melkein kade. Jokainen tunsi löytäneensä uudenlaisen tavan liikkua ja rentoutua. Asioita, joita treenataan vuosikausia ja vain harvoin löydetään.
– Tämä on tulevaisuuden juttu, tätä pitää saada tehdä lisää, kommentoivat pojat. Katsojana yhdyn heihin täysin, sillä kiinnostus ja nautinto omasta liikkumisesta välittyivät vahvasti. Jopa niin, etten olisi ajatellut tanssijoiden kokeilevan tällaista ilmaisunmuotoa ensimmäistä kertaa. Kokemus vaikutti varmasti myös ohjaajaan, joka innostui jatkamaan yhteistyötä samalla kokoonpanolla. Enkä yhtään epäile, etteikö kehittymässä olisi katsomisen arvoinen esitys.
Sekä tanssijat että me katsojat olemme yhtä mieltä siitä, että vaihtoehtoja kaivataan niin perusopetuksen ilmaisukasvatukseen kuin myös aikuisille taide-elämysten etsijöille. Vaikka uusi tanssi on useimmiten antoisinta niille, jotka etsivät ja tuottavat kehonsa välityksellä tuntemuksia, herättää sen seuraaminen myös katsojassa aina ajatuksia. Ennakkoluulottomuus ja avoimuus uudelle riittävät synnyttämään vahvoja tuntemuksia. Tekee hyvää, kun kaikelle ei löydä selkeää merkitystä eikä se ole tarkoituskaan. (AM)
Pikkusilmu – oppiminenkin voi olla hauskaa
Kai olette huomanneet lasikattoisen rakennuksen kampusalueellamme Normaalikoulun vieressä? Kyseinen rakennus on Silmu, jossa on paljon pienten jalkojen vipinää muutamana päivänä viikossa. Silmussa toimii kaksi eri ryhmää; Pikkusilmu 0–3-vuotiaille ja Isosilmu 3–5-vuotiaille. Pikkusilmussa ohjaajina toimivat Hilkka Munter ja Kaisa Jakkula.
Monille Pikkusilmussa suosituin on peuhuhuone.Pikkusilmu on kerho, jonne lapset vanhempineen tulevat puuhailemaan monia erilaisia juttuja kerran viikossa. Kerhossa on 11 alle 2-vuotiasta pientä tyttöä ja poikaa, joiden kanssa me opiskelijat leikimme ja joiden toimintaa ja kehitystä havainnoimme. Jokainen meistä on saanut myös oman nimikkolapsensa, johon erityisesti tutustutaan ja jonka kehitystä seurataan syksystä kevääseen. Lasten ja oman toimintamme havainnoinnissa ja arvioinnissa käytämme apuna Silmukerroilla kuvattuja videonauhoja. Lapsille on tärkeää, että he saavat touhuta samanikäisten kanssa. Vanhemmat saavat samalla tavata toisiaan ja vaihtaa ajatuksia keskenään.
Kun viime syksynä ensimmäistä kertaa olimme menossa Pikkusilmuun, olimme jännittyneitä, koska emme oikein tienneet mitä odottaa. Ajatus koko ajan ympärillä pyörivistä videokameroista kauhistutti aluksi, mutta näin ajan kanssa niihinkin on jo tottunut – ja me itsehän toimimme myös kuvaajina! Tutustuminen Pikkusilmun toimintaan ja siellä oleviin ihmisiin kävi helposti. Olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka helposti lähestyttäviä sekä lapset että vanhemmat olivat. Meille opiskelijoille on suuri apu siitä, että vanhemmat kertovat mielellään meille lapsistaan.
AamupiiriPikkusilmun aamu alkaa yhteisellä opiskelijoiden ohjaamalla aamupiirillä. Aamupiirissä jokainen lapsi huomioidaan yksitellen sekä käydään läpi runoja ja laululeikkejä. Mukana ovat myös Pikkusilmun maskotit Nella-nalle ja Jörö-koira. Aamupiirin jälkeen lapset saavat itse valita, mitä haluavat tehdä. Silmussa on lasten peuhaamiseen tarkoitettu huone, josta löytyy esimerkiksi liukumäki ja isoja pehmeitä palikoita. Alakerrassa lapsilla on mahdollisuus itsensä toteuttamiseen esimerkiksi maalaten, piirtäen ja askarrellen. Yläkerrassa lapset voivat leikkiä erilaisilla leikkikaluilla sekä tutustua kirjoihin, peleihin ja soittimiin.
Tullaan tutuiksi!Pikkusilmu-harjoituskerrat ovat osa varhaiskasvatuksen koulutustamme. Pääsemme käytännössä harjoittelemaan alle kolmivuotiaiden pedagogiikkaa ja tutustumaan heidän kehitykseensä. Kuten jokainen opiskelija tietää, on käytännössä oppiminen mielekkäämpää ja opettavaisempaa kuin kirjoista pänttääminen tai luennoilla istuminen. Pikkusilmussa kuvattujen videoiden avulla oppii paljon myös omasta toiminnastaan lasten kanssa. Koska koulutuksessamme on muuten hyvin vähän alle kolmivuotiaita käsittelevää opetusta, on lastentarhanopettajan työtä ajatellen Pikkusilmu-harjoittelu korvaamatonta. (Heini Kumpumäki ja Hanna Pesonen, Vaka 2)
Kiviopetuksella on tilausta ja merkitystä
"Bioliuotus onnistui Talvivaarassa. Suurkaivoksen avaaminen Sotkamoon on mahdollista." (Kainuun Sanomat 19.8.2005), "Kainuun kivikisa innosti arvokivien etsintään. Jormuan koulu voitti koululaisten oman kivikisan." (Kainuun Sanomat 12.10.2005), "Kivialan opetus ei onnistu ilman kunnollisia näytteitä. Näytekokoelma kainuulaisista kivistä lähti kouluille." (Kainuun Sanomat 11.11.2005), "Kulta ja vuolukivinäytteet lisätutkimuksiin. Kokeneet harrastajat jakoivat Kainuun Kivikisan pääpalkinnon." (Ylä-Kainuu 28.12.2005), "Uutta sukupolvea odotetaan varttuvaksi kivialalle." (Puolanka-lehti 29.12.2005)
Yllä olevat otsikot on poimittu kainuulaisesta lehdistöstä loppuvuoden 2005 aikana. Vaikka otsikot ovat huomiota herättäviä, lukee valitettavan harva itse artikkelin. Kivet ja kiviala mielletään niin vieraaksi, että artikkeli jää usein lukematta. Harva meistä osaa aavistaa, kuinka tärkeitä maankamaran luonnonvarat ovat ihmiselle. Ilman kiviä emme voisi nauttia aamukahvia posliinikupeista tai siemailla olutta lasista valmistetuista tuopeista raskaan työpäivän päätteeksi. Työmatkoilla käytettävien autojen ja polkupyörien valmistuksessa käytetyt metallit sekä poltto- ja voiteluaineet ovat peräisin maaperästä. Ilman kaivannaisteollisuutta emme voisi myöskään rakentaa betonisia oppilaitoksiamme. Oppilaille jaettavissa monisteissa käytetään selluloosan lisäksi kivipohjaisia materiaaleja eikä tietokoneiden, televisioiden ja kännyköiden kehitys olisi ollut mahdollista ilman maankamarasta kaivettuja materiaaleja. Oikeastaan kaikki, mikä ei ole kierrätysmateriaalia, otetaan edelleenkin maankamarasta.
Vuodesta 2003 toiminut Vuolukivialan koulutushanke on Euroopan Sosiaalirahaston, Oulun lääninhallituksen ja Suomussalmen kunnan rahoittama ja Suomussalmen kunnan sivistystoimialan hallinnoima koulutuksellinen hanke. Geologian tutkimuskeskuksen kanssa toteutettu yhteistyö on mahdollistanut hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Kainuun opetushenkilöstölle on voitu tarjota kiviaiheista täydennyskoulutusta, jossa kouluttajina ovat olleet alan asiantuntijat ja koulujen kiviopetusta on voitu tukea tuottamalla heille opetuskäytössä tarvittavaa kiviaiheista opetusmateriaalia. Tällaisia ovat kouluille toimitetut kivinäytekokoelmat keskeisimmistä kainuulaisista kivistä sekä muut erilaiset opetuskäyttöön sellaisenaan soveltuvat valmiit materiaalit, joista erityisesti maakunnallisen kivioppaan eli Kivi-Konstan Kainuu -teoksen valmistuminen edistää merkittävästi kiviopetusta.
Kivet ovat suomalaisissa kouluissa olleet jo pitkään liian suppeasti käsitelty aihe, mikä näkyy mm. kansannäytetoiminnan vähenemisenä ja aktiivisesti näytteitä etsivien henkilöiden ikääntymisenä. Kivialaa ei myöskään koeta niin houkuttelevaksi, että sitä hakeuduttaisiin opiskelemaan. Vuolukivialan koulutushankkeen tavoitteiden ja vielä laajemmin koko suomalaisen kivi- ja kaivannaistoimialan etujen mukaista on saada lisättyä yleistä kiinnostusta kiviin ja sen myötä lisää harrastajia, näytteiden etsijöitä, yrittäjiä ja osaajia kivien pariin.
Kiviala työllistää jo kymmeniä kainuulaisia ja Sotkamon Talvivaaran nikkelistä odotetaan maakuntaan suurtyöllistäjää. Talvivaaran yhteydessä on puhuttu jopa sadoista työpaikoista. Kivi on materiaalina niin painavaa, ettei sitä kannatta kuljettaa pitkien matkojen päähän jalostettavaksi. Se on kainuulaisten etu, koska kivien jalostaminen työllistää. Esimerkiksi Suomussalmella kivenjalostus työllistää suoraan noin 80 kivityöntekijää ja välillisesti monia muita. Jos toiminta paikkakunnalla rajoittuisi vain esiintymän louhintaan, olisi työntekijämäärä huomattavasti pienempi.
Kiviä kannattaa etsiä, sillä jokainen tutkittavaksi toimitettu näyte antaa tutkijoille lisää tietoa maa- ja kallioperästä. Vuosien mittaan kertynyt tieto voi joskus osoittautua hyvinkin arvokkaaksi kuten Sotkamon Talvivaarassa on käymässä. Talvivaara löydettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta tuolloin tekniikka ei vielä mahdollistanut sen kannattavaa hyödyntämistä. Moni muukin esiintymä on lähtökuopissaan ja uusia esiintymiä etsitään aktiivisesti. Vaikka etsijät ovat alansa ammattilaisia, tarvitaan kansannäytteiden etsijöitä edelleenkin. Noin puolet Suomessa toimineista kaivoksista on löydetty kansannäytteiden perusteella. Löytymättömät esiintymät eivät hyödytä ketään.
Kainuun maakunta -kuntayhtymä, alueen kunnat, Geologian tutkimuskeskus ja Vuolukivialan koulutushanke toteuttivat vuonna 2005 maakunnallisen kivikilpailun, Kainuun Kivikisan, jonka tavoitteena oli lisätä kiinnostusta kiviä ja kivitoimialaa kohtaan. Koululaisille tarkoitettu oma sarja sekä siihen liittyvät luennot ja asiantuntijavierailut toivat kivet lähemmäksi koulumaailmaa ja lisäsivät koululaisten mielenkiintoa kivialaa kohtaan. Ehkä tämän päivän koululaisista kasvaa tulevaisuudessa palkittavia kansannäytteiden lähettäjiä tai muita osaajia kivialalle.
Vinkki: Oppilaita kannattaa innostaa kivien pariin. Heille voisi antaa kesäajan tehtäväksi etsiä ja kerätä kiviä, joista mielenkiintoisimmat lähetetään syksyllä asiantuntijoille tutkittavaksi. Prosessi on mielenkiintoinen ja aarteenetsintämäisyys innostaa oppilaita. Asiantuntijat vastaavat kaikkiin lähetettyihin näytteisiin ja koskaanhan ei tiedä, miten hyödyllisiä löydöt ovat. Näytteitä voi lähettää maksutta Geologian tutkimuskeskukselle osoitteeseen Geologian tutkimuskeskus, Kansannäytetoimisto, PL 1237, 70213 KUOPIO.
Materiaalia kiviopetukseen: www.kiviopas.fi
Kirjoittaja Mikko Turunen on Vuolukivialan koulutushankkeen projektipäällikkö, vuoriteknikko, aineenopettaja, Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelija ja huolissaan kiviopetuksen nykytilasta.
"Talvipäivät" – "Žiemos šventė"
Suomijoje, Kajaanyje, vasario 24–26 dienomis vyko studentų šventė, kitaip dar vadinama "Talvipäivät". Kaip sužinojome šventė vyko 60-ąjį kartą ir visų mūsų džiaugsmui ji įvyko Kajaanyje, todėl mums pasitaikė puiki galimybė pamatyti suomiską studentišką gyvenimą iš arti ir pačioms sudalyvauti jame.
Šventė truko tris dienas, miestelis buvo pilnas studentų iš įvarių Suomijos universitetų. Šventę sudarė įvairūs renginiai: paskaitos, konkursai, sportinės varžybos, vakarėliai naktiniuose klubuose ir kitos pramogos.
Studentai ne tik aktyviai dalyvavo visuose renginiuose, bet ir patys prisidėjo prie šventės organizavimo bei tvarkos palaikymo. Norint patekti į šventę reikėjo įsigyti tam tikrą apyrankę, kuri buvo kaip bilietas į visus renginius. Norint ją gauti reikėjo mokėti pinigus, arba prisidėti prie šventes rengimo (tai yra dirbti savanoriu). Tokia galimybė teko ir mums. Mus galėjote sutikti visur: pradedant rubinėje per koncertą, baigiant valgykla ar sportinėmis varžybomis lauke. Taigi kiekviena prisidėjome, kiek galėjome.
Atėjusios į klubą, pamatėme, kad visi studentai dėvi savotiškus atributus -spalvotus kombinezonus. Vėliau sužinojome, kad pagal spalvą galejome sužinoti studentų specialybę. Ant kiekvieno kombinezono matėme skirtingas emblemas, draugų parašus ir palinkėjimus. Prie šių drabužių studentai derino įvairias šukuosenas, perukus, juokingas kepures, žaisliukus. Visi šie akcentai vakarui suteikė žaismingumo, linksmumo. Kad ir kaip mes norėjome buti panašesnės į suomių studentus, mums trūko - spalvotų kombinezonų.
Tačiau šioje šventėje mes pastebėjome ir pliusų, ir minusų. Šventės organizatoriai rūpinosi ne tik linksmybėmis, bet ir tvarka, svečių apgyvendinimu, maitinimu, pramogų įvairove. Tačiau mums nepatiko, kad jaunimas nemoka linksmintis be alkoholio - net sporto renginiuose šlaistėsi girti studentai.
Taigi, mes esame patenkintos, kad turėjome galimybę dalyvauti "Talvipäivät" šventėje, ir tikimės geras idėjas pritaikyti Lietuvoje.
Summary
There was the student's festival "Talvipäivät" in Kajaani, on 24.–26.02.06. It was the 60th festival. We are glad that we had opportunity to take part in this celebration. The festival was made from different events: lectures, competitions, sport competition, parties in the clubs etc. Students were not only participated in festival but they were organizing and caring about order in there. We helped them too. We saw a lot of ideas how to organize students parties and hope we will use that information in Lithuania (Juste Zvirgzdaite, Jolanta Vepstaite, Gerda Pociunaite, Jolita Januleviciute)
Onko Kajaanissa "luovaa pörinää"?
Kuhmossa järjestettiin 17.–19.3. perinteinen talven keskusteleva kulttuuritapahtuma Ihminen ja Kosmos. Alustusten ja keskustelujen lomassa kuunneltiin klassista musiikkia. Kaksi laajempaa pienoiskonserttiakin mahtui ohjelmaan. Teemana oli "Leikitellen -Scherzando".
Innostavat luennot herättivät vireitä keskusteluja. Alustajat olivat yliopistomaailmasta ja taiteen kehdoista. Leikin rinnalle kohosi vahvasti luovuus, jota käsiteltiin monipuolisesti ja syvällisesti – ei joka paikan muotiterminä. UPJ oli työllistänyt monia ja tutut "ahistuksen" tunnot oli koettu moniaalla.
Tutkimuksen huiput laskeskelivat paljonko ajasta jää varsinaiseen tehtävään hallintorutiinien ja kasvavan byrokratian jälkeen. Nuori huippuprofessori laskeskeli, että pahimmillaan perspiraatiota on 95–99 prosenttia ajasta. Inspiraation etsimiseen jää loput. Luova jakso tuntui ajoittuvan päivässä välille 9–9.25. Optimistisesti hän laskeskeli, että tuo yksikin prosentti luovaan työhön saattaa edullisessa ympäristössä riittää. Tarvittava oivallus ei vaadi syntyäkseen enempää. Mutta aina ei käy näin. Rahoittajan täytyy voida luottaa ja on luottanutkin tutkijaan/kirjailijaan ja niin edelleen. Eräässäkin tapauksessa oli miltei neljä hiljaisuuden vuotta. Sitten tuli artikkeli, joka palkittiin Nobelilla. Näin se käy kun asialla on osaava henkilö, ympäristö on avoin ja kannustava ja talous on turvattu riittävän pitkäksi aikaa.
Mikä on avoin ja kannustava ympäristö? Useita kertoja sen oleellista piirrettä kuvattiin ilmaisulla "luova pörinä". Se voi olla kahvio tai joku muu erilaisten ihmisten kohtaamispaikka. Työpaikan yhteydessä tai muualla; kaikkialla. Pörinää voi olla työaikana, vapaa-aikana; milloin tahansa ja missä tahansa. Tärkeintä on keskustelun aaltoilu, monipuolisuus, suvaitsevaisuus, riippumattomuus aikatauluista ja esityslistoista. Oleellista on, että ihmiset antautuvat avoimeen ja luottavaiseen vuorovaikutukseen. Vanhat asiat voivat yhdistyä aivan uudella tavalla. Virike voi tulla aivan muulta tieteen alalta. Sen luonne on monesti yllätyksellinen. Sen kokijakin hämmästyy. Näinkö se kävikin? Vahva tiedollinen ja taidollinen pohja on luonnollisesti oltava, mutta ei liian vahva. Eli sen "vanhan" vangiksi ei saa jäädä. On pystyttävä aina kyseenalaistamaan.
Onko Kajaanissa mahdollisuuksia tähän? Voiko tästä kaupungista löytää suvaitsevuutta? Mikä on kaupungin suvaitsevaisuusindeksi? Mitataanko se aina jonkun pizzerian pihalla?
Valitettavan moni on sidottu päivästä toiseen kelloon ja "esityslistaan". Liian moni vain opettaa. Harvat vain tutkivat. Kaikkien pitäisi tehdä molempia ja vielä pitäisi jäädä aikaa "pörinään" ja "luovaan laiskotteluun". Pakkotahtisuus ei tuo uutta. On välillä saatava istua ja sulkea silmänsä. Tai kävellä ja tuijotella seinien läpi ja maiseman halki. Olisiko päästävä ajoittain pois: toiseen todellisuuteen, jossa harmaat solut virtaavat pidäkkeittä. Jos ovat virratakseen. Voisiko näin nousta laadullisesti aivan uudelle tasolle?
Voisiko näin olla joskus? Voisimmeko me pöristä luvan perästä ja laiskotella hyvällä omallatunnolla? (HR)
STTK:n tasa-arvopalkinto 2006 Marja-Leena Haatajalle
Projektikoordinaattori Marja-Leena Haatajalle on myönnetty valtakunnallinen STTK:n tasa-arvopalkinto 2006 kansainvälisenä naisten päivänä 8.3.2006.
Perusteluissa todetaan, että Marja-Leena Haataja on toiminut Oulun yliopiston Kajaanin toimipisteessä yli 20 vuotta tasa-arvon edistäjänä. Hän on edistänyt työelämän tasa-arvoisia käytäntöjä; työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja työelämän rakenteitten purku perinteisistä naisten ja miesten ammateista.
Marja-Leena on toiminut seitsemässä tasa-arvohankkeessa kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Hän on edistänyt tasa-arvokysymyksiä vauvasta vaariin. Nykyisin hän toimii projektikoordinaattorina WomenIT-hankkeessa. (LSu)
Petri Pussilan ja Erkki Tynin konsertti
Baritoni Petri Pussila ja urkuri Erkki Tyni konsertoivat yhteisvastuun hyväksi Kajaanin kirkossa sunnuntaina 26.2.2006. Konsertti koostui suomalaisesta laulu- ja urkumusiikista. Kuulimme Heikki Klemetin ja Oskar Merikannon urkusävellyksiä sekä Erkki Tynin oman urkusävellyksen Cantabile. Viimeksi mainittu sävellys oli kaunis ja raikkaasti erilainen. Hienoa, että Kajaanin seurakunnassa työskentelee hyviä muusikkoja!
Tyytyväiset taiteilijat esityksen jälkeen urkuri Erkki Tyni ja
laulaja Petri Pussila. Kuva: Timo ViertoPetri Pussila lauloi Ahti Sonnisen Viisi laulua raamatun sanoihin, Armas Maasalon Tuhansin kielin ja Ilmari Hannikaisen Rauha (Eino Leino). Uudempaa hengellistä musiikkia edustivat Jaakko Löytyn laulut. Petri Pussilan laulua on aina mukava kuunnella. Hänen äänensä soi kauniina ja pehmeänä. Tätä ennen olen häntä kuullut solistina Kuopion Oopperan produktiossa Verdin La Traviata tämän vuoden tammikuussa. Kainuussa hän esiintyi 15.2. Kuhmossa Ilkka Kuusiston oopperassa Pekka Töpöhäntä. Seuraavaksi Pussilaa on mahdollista kuulla solistina Kajaanin Kaukametsässä palmusunnuntaina 9.4.2006 kello 19.00, jolloin Kaukametsän kamarikuoro ja -orkesteri esittävät Bachin Johannnespassion. Pussila on opiskellut luokanopettajaksi ja työskennellytkin kouluttajana opettajankoulutusyksikössämme. Nykyisin hän hoitaa viransijaisuutta Kansallisoopperan kuorossa sekä tekee solistitehtäviä eri maakuntaoopperoissa. (HT)
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Kajaanissa syyskuussa 2006!
Seitsemäs suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään 17.–20.9.2006 Kajaanissa Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksessa. Itse foorumitapahtuma on kaksipäiväinen: varsinaisia foorumipäiviä ovat maanantai 18.9. ja tiistai 19.9. Kajaanin kulttuurifoorumissa keskeisenä teemana on Venäjän ja Euroopan Unionin välinen kulttuuriyhteistyö. Maaliskuun alussa kulttuurisihteeri Merja Moubarik Suomi–Venäjä-seurasta kävi kertomassa Kajaanissa kulttuurifoorumitoiminnasta ja antoi käytännöntietoa yhteistyöhankkeista ja niiden toteuttamisesta.
Kulttuurifoorumitoiminnan päämäärä
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumitoiminta käynnistyi vuonna 2000 Suomen opetusministeriön toimesta ja sen avulla pyritään aktivoimaan ja helpottamaan suomalaisten ja venäläisten kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä. Kolmipäiväinen kulttuurifoorumitapahtuma järjestetään vuorovuosina Suomessa ja Venäjällä. Ensimmäinen foorumi järjestettiin Helsingissä syksyllä 2000, sitten Novgorodissa 2001, Lappeenrannassa 2002, Pietarissa 2003, Turussa 2004 ja Vologdassa 2005. Tänä vuonna Kajaani on saanut kunnian toimia foorumi-isäntänä.
Suomen ohella foorumitoimintaan osallistuvat Venäjän puolelta 12 Luoteis-Venäjän aluetta sekä tänä vuonna mukaan tulleet Moskova ja Moskovan alue. Foorumitapahtuma tarjoaa kohtauspaikan partneripareille Suomesta ja Venäjältä. Kolmen päivän aikana heillä on kahdenvälisissä keskusteluissa tulkkien välityksellä mahdollisuus puntaroida ideoita ja kehitellä yhteistyötä. Alakohtaiset partneritapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin alkaviin tai menossa oleviin hankkeisiin sekä tilaisuuden solmia uusia suhteita ja mahdollisesti laajentaa yhteistyötä. Foorumissa myös annetaan tietoa kulttuurihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista. Foorumien yhteydessä järjestetään yhteisistuntoja ja teemaseminaareja, joissa syvennytään suomalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön eri osa-alueisiin, avataan solmukohtia ja pohditaan tulevaisuutta. Osallistujille myös tarjotaan mahdollisuus tutustua paikallisiin kulttuurikohteisiin.
Kulttuurifoorumitoimintaa ohjaa ja rahoittaa Suomen opetusministeriö. Foorumitoiminnan suomalaisena pääjärjestäjänä on keväästä 2004 toiminut Suomi–Venäjä-seura. Seura koordinoi partneritoimintaa Suomessa, valmistelee foorumitapahtumia sekä neuvoo partnereita ja muita foorumiosallistujia. Suomi–Venäjä-seura myös ylläpitää Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan sivustoa. Venäläisenä pääkoordinaattorina ja foorumityöryhmän varapuheenjohtajana toimii Venäjän kulttuuri- ja viestintäministeriön kulttuuriosaston johtaja Juri Šubin, partneritoiminnasta ja foorumeiden järjestelyistä vastaa Novgorodin alueen kulttuuri-, elokuva- ja turismikomitea.
Hanke-ehdotuksia yhteistyökumppanien löytämiseksi voi tehdä 31.3.2006 asti
Nyt on suomalaisilla toimijoilla entistä laajemmat mahdollisuudet etsiä yhteistyökumppania Venäjältä, sillä Luoteis-Venäjän lisäksi mukaan hakuun on liittynyt Moskova ja Moskovan alue. Yhteistyökumppanin etsintä käynnistyy täyttämällä suomalaisen partnerinlomake 31.3.2006 mennessä. Lomake löytyy osoitteesta http://www.kultforum.org/hankkeet/2006.html .
Kulttuurifoorumitoimintaa ei ole rajattu tiettyihin kulttuurin osa-alueisiin, vaan partneri voi olla yhtä hyvin esimerkiksi teatteri, orkesteri, musiikki- ja taidekoulu, kirjasto, museo, taidegalleria, yliopisto, kansalaisjärjestö tai matkailuorganisaatio. Hankkeiden toteuttajina voi olla oppilaitoksia, kansalaisjärjestöjä, kerhoja, nuorisojärjestöjä tai kunnallisia laitoksia.
Lisätietoja foorumista ja ilmoittautumisohjeita www-sivuilta www.kultforum.org . (EHu)
Opettaja kansalaiskasvattajana
Opiskelijoiden Eeva Karjulan ja Anna-Kaarina Uusitalon aktiivisen toiminnan ansiosta saamme eturivin kansalaiskasvatuksen asiantuntijoita luennoimaan kampuksen väelle ja opiskelijoille torstaina 23.3.2006 kello 14.00–17.00 ja torstaina 30.3.2006 kello 14.00–17.00. Tilaisuus pidetään normaalikoulun juhlasalissa.
Ensimmäisen torstaina kouluttajina toimivat tutkija Sakari Suutarinen ja FM, lehtori Tomi Kiilakoski. Jälkimmäisenä torstaina kouluttajina toimivat rehtori Arto Koskivirta ja FT, tutkija Anu Gretschel. Koulutukseen liittyy myös työskentelyä ryhmissä.
Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tilaisuus alkaa jokikabinettiin katetulla kahvihetkellä kello 14.00 alkaen. Lehtorit voivat tuoda myös opiskelijaryhmänsä tilaisuuteen. (Ryhmien osalta pyydetään ennakkoilmoittautumista Senja Vakkurille puh. 6324692 tai senja.vakkuri@oulu.fi. Yksittäisten osallistujien ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.) (SB) OHJELMA PDF-MUODOSSA
KOKY voittamaton Kajaanin kaukalopallopuulakissa
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö menestyi Vimpelinlaakson ulkojäillä pelatuissa kaukalopallopuulakipeleissä erinomaisesti. Managerina toimineen Juha-Matti Kanniaisen ilmoitukset kampuksen seinillä tuottivat tulosta ja iskukykyinen joukkue oli kasassa jo hyvissä ajoin ennen tammikuun puoliväliä. Reilun kuukauden ajan maanantai- ja tiistai-iltoina pelatut ottelut olivat värikkäitä ja tasaisia, unohtamatta tietenkään huippuluokan yksilösuorituksia.
Välillä melko purevassakin pakkasessa pelatut ottelut alkoivat mukavasti, kun KOKY:n ensimmäinen vastus Intersport kaatui hallitun suorituksen jälkeen. Seuraavana päivänä vastaan asettunut Papas Penquins tarjosi kovan vastuksen, mutta KOKY oli lukemin 8–6 parempi. Ottelussa nähtiin myös kuumia tunteita, kampuksen väestä jäähypenkkiä kulutti yllättäen Muhoksen rauhanmiehenä tunnettu Olli Hietajärvi. Ensimmäisellä kierroksella KOKY selätti vielä Tikku-Ukot, sekä taitavia pelimiehiä sisältäneen Kajvu:n. Kavju:n kanssa KOKY järjesti oikeat maalitalkoot, lukemat 40 peliminuutin jälkeen olivat 16–12. Pelin jälkeen joukkueen tehopelaaja Arto Kejonen kertoi ahaa-elämyksestään tehtyään kymmenen maalia: ”Tässä lajissa täytyy aina tehdä valelaukaus ja vasta sitten pistää pallo maaliin”.
Kahvikolon kolmen tähden pelaajalla "Peltsi"
Peltoniemellä oli hymy herkässä sarjavoiton jälkeenToisella kierroksella KOKY:n tahti säilyi hurjana. Intersport kaatui toistamiseen kivuttomasti, mutta otteluun Papas Penquinsia vastaan saatiin jalkeille veskarin lisäksi vain viisi kenttäpelaaja. Kilpikonnataktiikan avulla ottelusta kuitenkin selvittiin, mutta vielä pahempaa oli luvassa. Mestaruuden ratkaissut ottelu Tikku-Ukkoja vastaan oli mennä poskelleen, kun vastustajan maalilla oli todellinen huipputorjuja. Edes ensimmäiseltä vuosikurssilta mukaan poimittu Marko Jokinen ei osunut tolppien väliin, vaikka avopaikkoja oli selkävaivaisena valmentajana toimineen Esko Kyrön mukaan ”parikymmentä”. KOKY:n maalilla ollut Juha-Matti Kanniainen otti kuitenkin ottelun viimeisellä minuutilla pari paraatitorjuntaa, ja niistä intoutuneena Olli Hietajärvi teki helpottavan voittomaalin. Viimeisessä pelissä Kajvu:a vastaan taisteltiin enää maineesta ja kunniasta. Loukkaantuneen Juha-Matti Kanniaisen tilalle maalivahdiksi siirrettiin viimeksi ala-asteen pihapeleissä 90-luvulla torjunut peruspakki Aleksi Kortelainen ja niin ikään puolustajana mainetta niittänyt Janne ”back to the 60’s” Huotari laitettiin sylkemään maaleja hyökkäyspäähän. Viimeisessä pelissä nähtiin kuitenkin Janne Rytilahti -show, mies oli kentällä täysin pysäyttämätön. Tiukka ottelu päättyi 6-6 lukemiin ja näin KOKY:n iskuryhmä pääsi tuulettamaan pokaali kourassa turnausvoittoa.
KOKY:n joukkueessa pelasivat sarjan aikana Juha-Matti Kanniainen (C), Jari-Pekka Varjonen, Olli Hietajärvi, Arto Kejonen, Janne Huotari, Aleksi Kortelainen, Marko Jokinen, Esko Kyrö, Henrikki Heikkinen, Janne Peltoniemi, Sami Juntunen, Aleksi Nyström, Janne Rytilahti, Lassi-Pekka Kauppinen, sekä Mikko Tiihonen (A).
Kahvikolon tähdet:
*** Janne Peltoniemi. Oli kokoonpanossa jokaisessa pelissä pakkasesta tai pikkuvaivoista välittämättä. Jere Lehtismäinen tyyli ja asenne. Tärkeä pelaaja, kyllä pohjoisessa osataan.
** Juha-Matti Kanniainen. Manageri, maalivahti ja didaktikko. Osaa koota voittavia joukkueita ja on siinä sivussa kentällä lähes ohittamaton muuri.
* Arto Kejonen. Hyvillä käsillä ja vähintään kohtuullisella luistelutaidolla varustettu Kejonen teki kovat teholukemat, vaikka joutui pelaamaan raskaat kiekkohousut jalassa.
Pedaköökkipelaaja: Janne Huotari. Hannes Hyvöseen verrattava one timer lähti terävästi, mutta maalit jäivät tekemättä. Hyvästä pelisilmästä nähtiin kuitenkin vilaus ottelussa Kajvu:a vastaan, kun biljardisyötön tuloksena pistetili tuli avattua.
KOKY:n joukkue haluaa Kampuslehden välityksellä kiittää Kajaanin erotuomarikerhoa toimineista ottelujärjestelyistä, kaukalopalloseura RB Kajaania erinomaisten pelipaitojen lainaamisesta, sekä ainejärjestö Opelaa arvokkaasta taloudellisesta tuesta. (AK)
Elias Lönnrot -seuran juhlaseminaari 8.4.2006
Kohtuuden ystävien pidot 8.4.2006
Kartanohotelli Karolineburg
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) huhtikuun numeroon 19.4.
mennessä mieluiten sähköisesti tänne.
|
Sivut päivitetty 24.03.2006 |
