ABIMAALISKUU 2003

---

Vinkkejä hakupapereita kokoavalle tulevalle maisterille

Kevään varma merkki on sanomalehtien yliopistojen ja muiden oppilaitosten hakukuulutuksia pursuavat sivut. Yliopistojen koulutusvaihtoehdot tarjoavat edelleen tukevan oksan mihin opiskelija voi tarttua elämänuraansa suunnitellessa. Opintoviikot voivat muuttua opintopisteiksi ja tutkintojen rakenteet muuttua ensi syksynä aloittavien opiskelun aikana mutta yhtäkaikki: maistereita ja tohtoreita valmistuu edelleen Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä.

Miten opettajankoulutusyksikköön sitten pääsee? Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupaperit yliopistoon haettaessa on täytettävä pikkutarkasti, allekirjoitusta unohtamatta. Hakupapereiden jättämisen määräaikaa on noudatettava ehdottomasti. Eikä hakuvaiheessa saa huijata. Lomakkeessakin lukee, että jos olet saanut opiskelupaikan niin kaikki hakulomakkeessa ilmoittamasi tiedot tarkistetaan yliopistossa syksyllä ja virheellisiä tietoja antaneet voidaan lähettää yliopistosta kotiin. Kaiken vaivan jälkeen suurpiirteistä hakijaa uhkaa vielä tuollainen vaara, joten tarkkana kannattaa olla.

Kahvikolossa tunnelma tiivistyy.

Pääsykokeet ovat yleensä kauneimpaan kesäaikaan, jolloin jokainen nykynuori olisi töissä, matkoilla tai muuten vain lomalla. Opettajankoulutusyksiköiden pääsykokeisiin on tultava olemaan henkilökohtaisesti läsnä, mikäli kutsu on kuulunut, vaikka matkojen takaa omalla kustannuksella. Yliopistot ovat vanhanaikaisia: hakijan suurta taitavuutta ei saa esitellä etänä eikä virtuaalisesti eikä millään muullakaan tekniikalla Amerikasta tai Australiasta asti kaikesta nykytekniikasta huolimatta. Haastatteluihin ja soveltuvuustehtäviin on tultava yliopistoon paikan päälle. Ystävän tai vanhempien antama vastaavuustodistus soveltuvuudesta ei riitä.

Pääsykoekirjat joutuu hankkimaan jopa aikaisemmin kuin pääsykoetta edeltävänä iltana. Kirjastoissa on pitkät jonot ja kirjakaupassa kaikki maksaa. Yliopistot eivät edes lähetä pääsykoekirjoja ilmaiseksi pyrkijän kotiin, niistä ei yleensä ole nettiversioita ja usein ne ovat paksuja ja tylsiä. Tässä tutkitaan ainakin lukuintoa. Kirjatentissäkin on oltava itse läsnä, edustaja ei kelpaa. Pääsykoekysymyksiä ei kerrota etukäteen, vaikka miten kauniisti lirkuttelisi puhelimessa tai vetoaisi opintotoimiston henkilökunnan tunteisiin. Pääsykokeissa henkilöllisyys tarkistetaan vertaamalla pyrkijän kuvaa pääsykokeissa läsnä olevan hahmon naamaan. Muistettava siis sama hymy kuin valokuvaajalle!

Kahvikolossa voi tutustua myös päivän lehtijuttuihin.

Ja samaa rataa jatketaan byrokratissa: Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös on voimassa, älä siis enää kuvittelekaan luikkivasi kahteen korkeakouluun samana vuonna sisään ja suorittavasi salaa kahta tutkintoa. Myyttinen sana HAREK määräaikoineen valvoo hakijan aikomuksia pitkin kesää. Vaikka olisit onnistunut tekemään kiertomatkan monen yliopiston pääsykokeissa siitä huolimatta, että ne järjestetään lähes samoihin aikoihin ja vakuuttamaan monta yliopistoa taidoistasi, joudut valitsemaan sen minne menet: päätöksentekoa siis riittää kesken kauneinta kesää. Jonotuskin tulee nyt jo tutuksi: voit jonottaa ennen ja jälkeen maagista päivämäärää joka sinulle on annettu. Jonossa ei saa pyörtyä eikä etuilla, vaan on vastattava yliopiston kirjeisiin määräaikana, vaikka olisi muuta tärkeämpää tekemistä kuten kaverin synttärit tai lomamatka tiedossa juuri silloin.

Vaivalloiseksi ja hankalaksi on tehty akateemisen elämän alku. Opettajankoulutusyksiköihin kuitenkin riittää sinnikkäitä hakijoita tuhansittain joka vuosi. Tervetuloa pyrkimään muiden mukaan! (AHo)

 

 

Luokanopettajien koulutus

Kajaani on suosittu ja arvostettu opiskelupaikka, jolla on yli 100 vuoden perinne opettajankoulutuksessa. 

Kajaanin opettajankoulutusyksikön kaikki toiminnot – hallinto, opetustilat, kirjasto, harjoittelukoulu, ruokala ja opiskelijatilat – sijaitsevat kauniilla ja viihtyisällä kampusalueella Kajaanin keskustan tuntumassa Kauppakadun päässä, Kajaaninjoen varrella.

Yksikön toiminnan aikana koulutustavoitteeksi on muodostunut omaa toimintaansa ja koululaitosta arvioiva, kehittävä, kansainvälisyyteen suuntautunut, kansallista kulttuuriaan arvostava ja tutkiva opettaja, jolla on jatko-opintokelpoisuus tohtorin tutkintoon.

Luokanopettajan koulutuksen ammatillisena perustana ovat peruskoulun luokanopettajan tehtävät. Luokanopettajien koulutukseen kuuluu maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustiede ja pääaineeseen sisältyvinä pedagogiset opinnot. Sivuaineina suoritetaan
–        35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot,
–        kahden sivuaineen 15 ov:n opinnot tai yhden sivuaineen 35 ov:n opinnot.

Erityisesti liikunnan ja terveyskasvatuksen sivuaineopinnoista voit lukea lisää tästä lehdestä.

Opiskelu perustuu pääasiassa kontaktiopetukseen, jonka määrä on yleensä pienempi kuin muilla yliopiston aloilla. Omatoimista työskentelyä yksin tai pienryhmissä on vastaavasti enemmän. Harjoittelukoulussa tarjotaan opettamisen kokemuksia jo ensimmäisenä opiskeluvuotena, jolloin 1–6-luokkalaisia opetetaan yhteistyössä neljännen vuosikurssin päättöharjoittelijoiden kanssa.

Tutkintojen keskimääräiset suorittamisajat ovat vain hieman yli neljän vuoden, vaikka monilla opintoviikkomäärä on roimasti enemmän kuin minimi 160 ov. Opintojen keskeyttämisiä ei juuri esiinny.

Luokanopettajan tutkinto on kelvannut hyvin muuallakin kuin opetusalalla, erityisesti televisio, radio ja kustannusyhtiöt ovat palkanneet esiintymisen ja kirjoittamisen hallitsevia luokanopettajia toimittajiksi.

Haku
Kaikkiin suomenkielisiin opettajankoulutusyksiköihin haetaan samalla hakulomakkeella. Hakulomakkeita on saatavissa näistä yksiköistä, Kajaanista puhelin (08) 632 4622. Hakija jättää vain yhden hakulomakkeen, jolla voi hakea kolmeen opettajankoulutusyksikköön. Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeessa, mihin järjestykseen hän nämä kolme laitosta asettaa. Hakija voidaan kutsua vain yhden opettajankoulutuslaitoksen valintakokeisiin. Hakuaika luokanopettajan koulutukseen päättyy 25.4.2003 kello 16.15. Hakemukset palautetaan osoitteella Jyväskylän yliopiston kirjaamo, PL 35, 40351 Jyväskylä. Kuoren vasempaan alakulmaan merkitään "Luokanopettajien yhteisvalinta". Postitse lähetetyt hakemukset katsotaan määräaikana saapuneiksi, jos postileiman päivämäärä on 25.4.2003 tai aikaisempi. (SK)

 

 

Varhaiskasvatus Kajaanissa

Historia
Varhaiskasvatuksen koulutusta on annettu Kajaanissa vuodesta 1974. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus alkoi ensimmäisenä Suomessa vuonna 1991. Vuonna 2003 ylioppilasryhmään otetaan 30 uutta opiskelijaa ja täydennyskoulutusryhmään lastentarhanopettajan tutkinnon tai lastentarhanopettajan kelpoisuuden sisältävän kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita 15 opiskelijaa.

Päiväkoti- ja kouluharjoitteluissa opiskelija saa kokeilla ja
kehittää myös draamataitojaan.

Mihin koulutus valmistaa?
Varhaiskasvatuksen koulutuksessa yhdistyy tieteellinen peruskoulutus ja varhaiskasvatuksen ammattien hallinta. Koulutuksesta valmistuu laaja-alaisia varhaiskasvatuksen asiantuntijoita tutkimus-, kokeilu-, opetus- ja hallintotehtäviin. Maisteritutkinnon suorittaminen antaa jatko-opintokelpoisuuden ja ylempänä korkeakoulututkintona kelpoisuuden moniin ammatteihin.

Mistä opinnot koostuvat?
Koulutus on yliopistollista peruskoulutusta, joka koostuu arvosanoista (approbatur, cum laude, laudatur) ja kursseista. Opinnot ovat osittain valinnaisia ja osin pakollisia. Niihin sisältyy tutkimuskursseja, pedagogisia ja aineopintoja sekä käytännön harjoittelujaksoja. Maisterin tutkinto koostuu pääaineesta ja sivuaineista. Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa.

Kasvatustieteen kandidaatin välitutkinnon suorittaminen (120 opintoviikkoa) on myös mahdollista. Suuri osa opiskelijoista asettaa tavoitteekseen hankkia asiantuntemusta 4–8-vuotiaiden opettajan tehtäviin. Se saavutetaan lisäopinnoilla (160 ov + 20 ov).

Mitä Kajaanissa tutkitaan?
Varhaiskasvatuksen alueella tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta ja kehittämistyötä. Tutkimus on organisoitu Kehittävän opetuksen ja oppimisen tutkimusyksikköön (http://kajaaninkampus.oulu.fi/vaka/kehittavayksikko/index.html) Seuraavia asioita on tutkimuksen kohteena:
- lapsen varhaiskehitys (erityisesti kielen kehitys),
- leikki, leikkimaailmat ja leikin ohjaus,
- tietotekniikka ja luova mielikuvitus (ns. kehityksen viides dimensio),
- mielekäs oppiminen ja uudet oppimisympäristöt,
- kehittävä esiopetus ja lasten yhteisopetus (4–8-vuotiaat samoissa ryhmissä),
- pedagoginen johtaminen ja tiimityö,
- ennalta ehkäisevä perhetyö ja vanhemmuuden tukeminen.

Miksi kannattaa tulla Kajaaniin opiskelemaan?
Varhaiskasvatuksen opetuksen kehittämisessä painopiste on opiskelun mielekkyyden lisäämisessä. Teoriaopinnot on pyritty kytkemään tiiviisti käytännön työskentelyyn lasten parissa. Kansainväliset vaihto-ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin käytäntöihin maailmalla. Pienellä kampuksella ei ole suurten keskusten massaopetusta ja persoonatonta opiskelijoiden kohtelua. Voimme tarjota jokaiselle miellyttävän ja kehittävän opiskeluympäristön. (TM)

 

 

Opettajaksi tai ruotsin kielen kielikylpyopettajaksi Vaasasta ja Kajaanista!

Hakuaika koulutukseen päättyy 25.4.2003

Haluaisitko opiskella kieliä? Vai kiinnostaisiko opettajuus enemmän? Kumpi olisi parempi - olla lastentarhanopettajana vai luokanopettajana? Vai olisiko opetustyö nuorten parissa kuitenkin mielekkäämpää? Jos pohdit tällaisia asioita tulevan ammattisi suhteen, on ruotsin kielen kielikylpyyn painottuva opettajankoulutusohjelma sinua varten tehty.

Kyseessä on monialainen koulutus, joka antaa sinulle pätevyyden luokan- ja/tai lastentarhanopettajaksi, ruotsinkielen kielikylpyopettajaksi sekä ruotsin kielen aineopettajaksi.

Pääaineena koulutuksessa on kasvatustiede 
· luokanopettajan koulutusohjelmassa (165 ov) tai 
· varhaiskasvatuksen maisterikoulutusohjelmassa (165 ov), sen mukaan kumpaan koulutusohjelmaan opiskelija hakeutuu ja mahdollisesti hyväksytään opiskelemaan.

Koulutus järjestetään Vaasan yliopiston sekä Kajaanin opettajankoulutusyksikön välisenä yhteis-työnä. Tutkinnon pääaine on kasvatustiede, joten koulutusohjelmaan valittavat opiskelijat ovat Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijoita. Tutkinto johtaa kasvatustieteenmaisterin tutkintoon. Vaasan yliopistossa heillä on oikeus suorittaa ruotsin kielen (suuntautumisvaihtoehtona monikielisyys) 55 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus. Tämä antaa ruotsin kielen aineopettajan pätevyyden sekä oikeuden opettaa lapsia ruotsin kielellä peruskoulussa sekä toisen asteen oppilaitoksissa.

Koulutuksen kesto on neljästä viiteen vuotta. Opinnot aloitetaan Vaasan yliopistossa, jossa suoritetaan ruotsin kielen opintokokonaisuus sekä osia kasvatustieteestä. Noin kahden vuoden opiskelun jälkeen siirrytään Kajaaniin, jossa suoritetaan kasvatustieteen opinnot. Opintojen päätteeksi opiskelijat tekevät vielä tutkintoon kuuluvan päättöharjoittelun Vaasan keskuskoululla.

Pääsykokeet järjestetään Vaasan yliopistossa 17.6.2003. Hakuaika esivalintaan päättyy 25.4.2003.

Lisätietoja ja hakulomakkeita saa:
Kajaanin opettajankoulutusyksikön kansliasta PL 51, 87101 Kajaani puhelin (08) 632 4611 (vaihde)
Vaasan yliopisto Centret för språkbad och flerspråkighet PL 700, 65101 Vaasa puhelin (06) 324 8154 maria.kvist@uwasa.fi 
Käy katsomassa myös tietoja kielikylvystä ja koulutuksesta internetistä: http://www.uwasa.fi/~amju/svenska/kiky/kielikylpy.html 

 

 

Liikunta ja terveyskasvatus Kajaanin opettajankoulutusyksikön vetovoimana

Syksyllä 2002 tehdyn opiskelijakyselyn mukaan liikuntapainotteisuus, liikunta- ja terveyskasvatuksen sivuaineopintotarjonta ja liikunnan aineopintojen suoritusmahdollisuus ovat olleet monelle opiskelijalle tärkeitä kriteerejä hakeutua opiskelemaan luokanopettajaksi tai varhaiskasvattajaksi juuri Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Kyselyyn vastanneista 65 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta 21 piti tätä kriteeriä tärkeänä opiskelupaikkaa valitessaan. Kyselyssä 39 opiskelijaa ilmoitti olevansa kiinnostunut liikunnan 15 opintoviikon sivuaineopinnoista, 27 opiskelijaa liikunnan 38 opintoviikon kokonaisuudesta ja 16 opiskelijaa terveystiedon perusopintokokonaisuudesta.

Liikunta- ja terveyskasvatus on pitkään ollut Kajaanin opettajankoulutusyksikön kehittämisen painopistealue. Painotus näkyy opiskelijavalinnassa, sivuaineopintotarjonnassa ja tutkielmaopinnoissa. Yksikkö tekee tiivistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Yksikössä toimii lisäksi Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti (ESR 2001-2004), joka tarjoaa alan lisä- ja täydennyskoulutusta opettajille, kasvattajille, terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Kehittämistyön tuloksena Kajaanin opettajankoulutusyksikköön on toukokuussa 2002 perustettu Pohjois-Suomen lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus.

Vapaaehtoinen liikuntanäyte yksikön valintakokeissa
Luokanopettaja- tai varhaiskasvattajakoulutukseen pyrkivä hakija voi valintakokeissa antaa vapaaehtoisen liikuntanäytteen. Liikuntanäytteestä voi saada 0 - 3 pistettä pääsykokeiden kokonaispistemäärään. Liikuntanäyte sisältää kirjallisen ja taito-osan. Niissä arvioidaan monipuolisesti paitsi hakijan liikuntakykyisyyttä, myös alan aikaisempaa koulutusta, liikuntamotivaatiota, ohjauskokemusta ja harrastuneisuutta.

Sivuaineopinnot
Kajaanin opettajankoulutusyksikössä opiskelija voi valita sivuaineeksi liikuntakasvatuksen (15 ov) ja terveystiedon (15 ov) opintokokonaisuudet. Liikunnan sivuaineopinnot ovat olleet erittäin suosittuja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana opinnot on suorittanut noin 350 opiskelijaa, joista yli 90 varhaiskasvatuksen opiskelijoita. Opinnot suoritetaan sekaryhmissä, joissa on nais- ja miesopiskelijoita sekä luokanopettajakoulutuksen että varhaiskasvatuksen linjoilta.

Aineopinnot
Yhteistyö Jyväskylän liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa on vuonna 1994 tuottanut oikeuden järjestää Kajaanissa liikunnan 38 opintoviikon sivuaineopinnot. Yhdessä opettajakelpoisuuteen oikeuttavan (opettajan pedagogiset opinnot suoritettu) yliopistotutkinnon kanssa nämä opinnot antavat liikunnan opettajan kelpoisuuden perusopetukseen. Opinnot toteutetaan Kajaanin opettajankoulutusyksikössä, ja ne on mahdollista suorittaa 3–4 lukukaudessa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan työn tai muun opiskelun ohessa.

Vuosittain näitä opintoja Kajaanissa suorittamaan valitaan 12 opiskelijaa. Koulutukseen haetaan liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kaksivaiheisen sivuainevalinnan kautta. Ensimmäisen vaiheen pistemäärä lasketaan yliopisto-opintojen, työkokemuksen ja muiden opintojen perusteella. Jyväskylässä pidettäviin valintakokeisiin kutsutaan 110 opiskelijaa. Jyväskylässä, Turussa ja Kajaanissa järjestettäviin opintoihin pyrki keväällä 2002 yhteensä 175 hakijaa, joista 85 haki opiskelupaikkaa nimenomaan Kajaanista.

Sekä liikunnan 15 että 38 opintoviikon sivuaineopinnot alkavat elokuussa intensiiviviikolla. Viikon ohjelma sisältää opintojen esittelyä ja suunnittelua, alkavien opintojaksojen kontaktiopetusta, sekä liikunnallista toisiinsa tutustumista.

Myös terveystiedon 15 opintoviikon perusopintokokonaisuudesta opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa terveystiedon 20 opintoviikon aineopintoihin Kajaanissa. Terveystiedon aineopinnot toteutetaan yhteistyössä Kainuun kesäyliopiston kanssa.

Tutkielmaopinnot
Kajaanin opettajankoulutusyksikössä toimii oma, liikunta- ja terveyskasvatusaiheisten opinnäytetöiden teema- ja graduryhmä. Opinnäytetyöt ovat usein liittyneet meneillä oleviin laajempiin liikunta- ja terveyskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Tähän mennessä liikunta- tai terveyskasvatuksesta gradunsa on tehnyt jo yli 200 opiskelijaa. Liikunta- ja terveyskasvatuksesta kiinnostunut opiskelija voi Kajaanin yliopistokampuksella saada tukea myös jatko-opinnoilleen. Koulutusprojektin tukemana on aloitettu asiantuntijaseminaarit, joissa alan jatko-opintoja tekevien tutkimustyötä tuetaan.

Lisätietoja yksikön liikunnan ja terveyskasvatuksen opinnoista antavat
Lehtori Eeva-Liisa Sarlin:
Peltokatu 7, 87250 Kajaani / eevaliisa.sarlin@kajaani.net 08 - 624180 (k) 050 -599 3551
vastuualue liikuntapedagogiikka

Lehtori Uolevi Mustikkamaa: 
Häkkitie 4, 87830 Kajaani / uolevi.mustikkamaa@oulu.fi 08 - 632 4677 (t) 050 - 383 8230
vastuualue liikeoppi

Lehtori Katri Takala:
Kuikkaniementie 20, 88610 Vuokatti / katri.takala@oulu.fi 08 - 632 4677 (t) 044 - 559 9309
vastuualue varhaiskasvatuksen liikunta

Liikuntakasvatuksen assistentti Liisa Saukkonen - Heino:
Laitakatu 5, 87500 Kajaani / liisa.saukkonen-heino@oulu.fi 040- 8295630 ja 040 - 505 6008
opintojen koordinointi ja ohjaus

18.02.2003 Koulutussuunnittelija Sannaleena Tuomikoski

 

 

Tietojenkäsittelytieteitä opiskelemaan Kajaanissa

Kajaanissa on mahdollista opiskella tietojenkäsittelytieteitä aina maisterin tutkintoon saakka Suunnitelmissa on aloittaa Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden perustutkintokoulutus Kajaanissa ensi vuoden syksyllä, jolloin aloituspaikkoja olisi yhteensä 30. Asteittain aloituspaikkojen määrä on tarkoitus kasvattaa 60:een. Koulutuksen aloittaminen ratkeaa huhtikuussa. Perustutkintokoulutuksen tutkintovaatimukset ovat aivan samat kuin Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Sivuaineilla (joista pyritään saamaan ainakin taloustieteitä Kajaanin muun tarjonnan lisäksi) on mahdollisuus rakentaa myös "oman näköinen" tutkinto.

Tietoteollisuudessa nopeasti kasvavia ja kansainvälistyviä aloja ovat langaton viestintä, uusmedian sisältötuotanto, ohjelmistoliiketoiminta ja ohjelmistot. Nämä ovat mm. niitä aloja, joilla tarvittavan osaamisen voi hankkia tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmassa. Tietoteollisuuden kasvua rajoittaa merkittävimmin tietoteknisten tuotteiden ja palvelujen tutkimukseen, kehittämiseen ja markkinointiin kykenevän henkilöstön puute. Tietojenkäsittelyala tarjoaa Sinulle lähes rajattomat mahdollisuudet.

Opiskelijat sijoittuvat työelämään erinomaisesti. Työmahdollisuuksia on sekä yrityksissä, julkishallinnossa että yliopiston tutkimusprojekteissa. Tietojenkäsittelytieteiden alan loppututkinnon suorittanut maisteri voi luoda työuransa hyvin monipuolisesti sekä asiantuntija- että johtotehtävistä. Kansainvälistyvät yritykset tarjoavat usein mahdollisuuksia ulkomailla työskentelyyn.

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos on lisäksi yhdessä Kajaanin kehittämiskeskuksen kanssa aloittanut vuonna 2001 digitaalisen median maisteriohjelman. Viime keväänä aloittaa uusi maisteriohjelma, joka suuntautuu ohjelmistotuotantoon. Opiskelijat suorittavat näissä ns. muuntokoulutusohjelmissa filosofian maisterin tutkinnon (160 opintoviikkoa) Oulun yliopistossa joko digitaalisen median tai ohjelmistotuotannon suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Kolmas – mobiilipalvelujen muuntokoulutus – on tarkoitus aloittaa vielä tämän vuoden lopulla.

Maisterikoulutus tapahtuu pääosin etäopetuksena Oulusta. Etäopetuksessa hyödynnetään paljon erilaisia opetusteknologioita, esimerkiksi www-oppimisympäristöjä, videoneuvottelulla tapahtuvaa reaaliaikaista luentojen katselua sekä CD-ROM-levyille digitoituja ja editoituja luentokokonaisuuksia. Tämä mahdollistaa opiskelun töiden ohella iltaisin ja viikonloppuisin. Valintakriteereinä painotetaan hakijan aiempia tietojenkäsittelytieteiden opintoja sekä perustutkintoa. Maisteriohjelmaan valittavan tulee olla suorittanut opistoasteen, ammatillisen korkea-asteen tai AMK:n tutkinto tai yliopistossa alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai vähintään 80 opintoviikkoa yliopisto-opintoja tai 35 opintoviikkoja yliopisto-opintoja tietojenkäsittelytieteen alalta.

Perustutkintokoulutus on puolestaan tavallista yliopisto-opiskelua, johon haetaan normaalissa yliopistohaussa. Kajaanissa opetuksessa käytetään myös maisterikoulutuksessa saatuja kokemuksia sekä etäopiskelusta että digitaalisista materiaaleista. Perustutkintokoulutuksen suuntautumisvaihtoehdoista ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, mutta Kajaanissa on tarkoitus tarjota kaksi suuntautumisvaihtoehtoa.

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelumahdollisuuksista ja suuntautumisvaihtoehdoista löytyy lisätietoa mm. netistä www.tol.oulu.fi opiskelijoille. Kajaanin mahdollisuuksista saa lisätietoa:
kehityspäällikkö Antti Ylönen, 08-6324877, 040-8427494, antti.ylonen@oulu.fi 
suunnittelija Satu Heikkinen, 08-632 4819, 0400-670 024, satu.heikkinen@oulu.fi

 

 

Luolamaalausta Tampereella

"Nyt jatketaan Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön kanssa aloitettua yhteistilaisuuksien sarjaa. Kutsumme opettajankoulutuksenne edustajat mukaan tiivistämään yhteistyötä." Tammikuinen pakkaspäivä toi työpöydälle Opetushallituksesta kutsun Suomen Tammen+ -seminaariin Tampereelle museokeskus Vapriikin tiloihin. Kajaanin mainitseminen jo kutsussa pakotti Kajaanista lähtemään mukaan. Suomen Tammi kytkeytyi Lönnrot-instituutin perustamisvisioihin ja -aikoihin. Lönnrot-vuosi 2002 työllisti kajaanilaisia, niin ettei muulle paljon jäänyt aikaa. Mutta samassa kansallisen kulttuurin visiossa kuitenkin toimittiin koko ajan, vaikka Suomen Tammelle raportoinnit unohtuivatkin...

Professori Nikanderin kyselytutkimus Kajaanille myönteinen
Professori Esko Nikanderin kulttuuriperintöopetusta ja opettajankoulutusta käsittelevästä kyselytutkimuksesta käy esille muun muassa seuraavaa: "Puhuttaessa kulttuuriperinnön opetuksesta ja opettajankoulutuksesta on luonnollisesti syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä erilaisissa viime aikoina julkaistuissa virallisluonteisissa kannanotoissa on tähän teemaan liittyen todettu. Kulttuuriperintö on asia, jonka keskeisyyttä osoittaa jo se, että Suomen perustuslaissa todetaan jokaisella kansalaisella olevan oikeus kulttuuriperintöön. Suomi on myös sitoutunut edistämään sellaista kulttuuripolitiikkaa, jossa turvataan edellytykset kulttuurisen monimuotoisuuden säilymiselle. Opetusministeriön vuonna 2001 julkaisema Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma on viimeaikaisista opettajankoulutusta ohjaavista kannanotoista kulttuuriperinnönkin opetuksen näkökulmasta huomion arvoinen. Ohjelmassa mm. todetaan: "Opettajankoulutukseen tulee kuulua sellaisia sisältöjä, jotka auttavat tulkitsemaan yhteiskunnan, talouden, kulttuurin ja työelämän ilmiöitä ja vaikuttamaan niihin…" Lisäksi todetaan, että opettajankoulutuksen tulee antaa valmiuksia työskentelyyn monikulttuurisessa oppilaitoksessa. Kulttuurisen tuntemuksen, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden kysymysten tulee olla osana kaikkea opettajankoulutusta.

Kulttuurisen tuntemuksen, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden lisäksi opetusministeriön ohjelmassa muutos ja opettajuus on käsitepari, joka asetetaan jäsentämään opettajankoulutusta. Ohjelman mukaan opettajuus on muutoksen kohtaamista, sen kanssa elämistä ja siihen vaikuttamista. Muutokset oppijoissa, heidän elinympäristössään ja koko yhteiskunnassa edellyttävät opettajalta herkkyyttä ja valmiutta ennakoida tulevaisuutta oppijoiden kannalta.

Mitä annettavaa kulttuuriperinnöllä on muutoksen kohtaamiseen? Tätä kysymystä meidän on syytä yhdessä pohtia monikulttuurisuuden ohella. Oletettavaa näet on, että skenaarioajattelulla tulee olemaan opettajankoulutuksessa nykyistä hallitsevampi asema. Katsottaessa viimeaikaisimpia ylimpään poliittiseen päätöksen valmisteluun liittyviä asiakirjoja kiinnittyy huomio siihen, että perinne ylipäätänsä ja myös kansallinen kulttuuri saa opetusministeriön ohjelmaa eksplikoidumman aseman. Tosin vuorovaikutteinen näkökulma kulttuurin opettamiseen on näissäkin asiakirjoissa hallitseva. Tulevaisuusvaliokunta on 1990-luvulla katsonut perustelluksi mainita erikseen perinteen: "Koulutuksen tieteen, teknologian, taiteen ja muun kulttuurin ohella sivistykseen voidaan valiokunnan mukaan lukea myös tietohuolto, viestintä, perinne ja kansalaistoiminta. Koulutuksessa valiokunta näkee yleissivistyksen merkityksen olennaisena." Sivistysvaliokunta 1998 katsoi tarpeelliseksi kansallisen kulttuurin ja kansallisten arvojen eli kansallisten suhteellisen pysyvien preferenssien korostamisen. Samainen mietintö kytki perustuslain 20 § ajattelutavan mukaisesti eettisyyden, luonnon arvot ja kulttuurin yhteen lausuessaan: "… koulun kasvatustavoitteena on kasvattaa tasapainoisen persoonan omaavia nuoria, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta ja huolehtivat kansallisen kulttuurin edistämisestä ja kansallisista arvoista." Vuotta myöhemmin sivistysvaliokunta painotti kulttuurin merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Myös Opepro selvitys Opettaja vuonna 2010 on raportti, jolla ainakin oletetaan olevan vaikutuksia opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien sisällöllisiin ratkaisuihin.

Lähetin syyslukukauden lopulla 2002 Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Rovaniemen, Joensuun ja Turun opettajankoulutuslaitoksien ja niissä toimivien filiaalien amanuensseille  kyselyn. Kyselyssä pyysin tietoja niistä opetussuunnitelmaan sisältyvistä kursseista, johon eksplikoidusti sisältyy kulttuuriperinnön opetusta. Ilokseni sain muutamia vastauksia kyselyyni. Esittelen tässä muutamia kuvauksia opintojaksoista, joiden kuvauksiin sisältyy käsite kulttuuriperintö.

Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä sain hyvin seikkaperäisen selostuksen kulttuuriperinnön opetuksesta. Yleiskuvana voi todeta, että kulttuuriperinnön opetus on tiedostettu merkittäväksi osaksi opettajankoulutusta. Kulttuuriperinnön opetuksella myös Kajaanissa on tutkimuksellinen ulottuvuus. Tällä hetkellä opiskelijat tekevät gradu tutkielmiaan erityisesti alle kolmivuotiaiden lastenperinteestä. Historiassa kulttuuriperinnön opetusta toteutetaan myös siten, että opiskelijat tuottavat noin puolen tunnin mittaisen videon käsikirjoituksineen ja kuvauksineen jostakin paikallishistoriallisesta aiheesta. Kyseisiä ohjelmia on 2001-2002 aikana valmistunut useita kymmeniä ja ne on esitetty paikallisessa kaapelitelevisiossa. Kajaanin opettajankoulutusyksikön yhteydessä toimii myös IS-Center eli Information Society Center. Keskus tuottaa yliopistollisia viestinnän ja tietoyhteiskunnan palveluja yliopiston ja ulkopuolistenkin tarpeisiin. Kulttuuriperinnön koulutuksesta puheen ollen jo mainitut videot on tuotettu yhteistyössä keskuksen kanssa. Täydentääkseni kyselyni kautta saamaani kuvaa kävimme läpi opettajankoulutuslaitosten verkkosivuja. Haimme täydentävää tietoa laitosten opetussuunnitelmista hakusanoilla kulttuuri tai kulttuuriperintö/perinne.

Kajaanin yksikön portaalissa luonnehditaan toiminta-ajatusta näin:" Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminnan aikana koulutustavoitteeksi on muodostunut omaa toimintaansa ja koululaitosta arvioiva, kehittävä, kansainvälisyyteen suuntautunut, kansallista kulttuuriaan arvostava ja tutkiva opettaja, jolla on jatko-opintokelpoisuus tohtorintutkintoon." (AHo)

 

 

Suomen Tammi+ kasvaa edelleen

Suomen Tammi+ ja Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos järjestivät seminaarin kulttuuriperintöopetuksen vahvistamiseksi opettajankoulutuksessa. Tilaisuus pidettiin Museokeskus Vapriikin tiloissa. Paikalla oli yhteensä 26 osallistujaa opettajankoulutuslaitoksista ja harjoittelukouluista, sekä Opetushallituksen, Museoviraston ja Museokeskus Vapriikin edustajat.

Avauspuheessaan ylijohtaja Aslak Lindström käsitteli kulttuuriperintöopetuksen merkitystä ja yhteistyöverkoston tärkeyttä. Erikoistutkija Raimo Rönnholm esitteli tutkimustensa pohjalta kulttuuri-identiteetin muodostumista. Ylitarkastaja Pekka Elo toi esille kansallisten opetussuunnitelmien perusteiden vaikutuksia kouluopetukseen. Professori Esko Nikander loi katsauksen kulttuuriperintöopetuksen tilanteeseen opettajankoulutuksessa.

Mistä tietoa saa?
Yleiskeskustelussa esiteltiin kulttuuriperintöopetuksen tarjontaa. Kajaanissa on 35 ov Kansallinen kulttuuri -opinnot, http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/kansallinen/kansallinen.htm, Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma, sekä kehitteillä oleva museopedagogiikka, sekä materiaalituotantoa http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/lonnrot/ajank.htm Tampere tarjoaa Kulttuuriperinnön pedagogiikka 2+3 ov www.uta.fi/laitokset/okl/toklt/kulttuuriperintö (osoite käytössä maalikuusta 2003 lähtien). Jyväskylässä on opintokokonaisuus Intercultural Education, jossa 2ov Word Heritage Education, sekä sisältöjä kuvataiteen sivuaineopintoihin ja kehitteillä myös ammatilliseen opettajakoulutukseen, Rovaniemellä aihe on sisältönä taidekasvatuksessa, Savonlinnassa äidinkielessä ja kotitaloudessa, Turussa käsityössä ja Raumalla varhaiskasvatuksessa.

Esille nousi kulttuuriperinnön näkökulman sisällyttäminen perusopintoihin, valinnaiskurssien tarjonnan monipuolistaminen ja täydennyskoulutuksen tarve. Ammatillisten oppilaitosten opettajien koulutuksessa ammattiperinnettä pidettiin tärkeänä. Yhtenä menetelmänä esitettiin taidekasvatuksen mahdollisuuksien laajempaa hyväksikäyttöä. Kehittämisalueeksi ehdotettiin yhteisten virtuaalikurssien käyttäminen. Kehitystyöhön ehdotettiin projektimuotoa ja ulkopuolista rahoitusta. Esitettiin idea opetusharjoittelun suorittamisesta museoissa tai muissa kulttuurilaitoksissa. Tärkeänä pidettiin ajatusta siitä näkökulmasta, että kulttuuriperintö ei ole käsitteenä vain historiallinen ja staattinen vaan koko ajan kehittyvä prosessi.

Ryhmätyön perusteella ehdotettiin yhteistyötä kahdella tasolla:

Rakentava taso 1. Alan tutkimuksen kehittäminen - käsitteitten määrittely - arvokeskustelu 2. Yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kesken - korvaavuuden selvitys - yhteistarjonta 3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa - museopedagogiikka - kulttuuriympäristötoimijat 4. Bolognan sopimuksen vaikutukset - kansainväliset opinnot - sivuaineopinnot - kaksiportainen tutkinto 5. Etsitään paikka yhteiselle internetaineistolle

Toimiva taso 1. Kulttuuriperintöopetuksen monitieteinen kehittämisverkko - kootaan sähköpostiosoitteisto, johon voivat liittyä osallistujien lisäksi kaikki halukkaat - osoitteistoa käytetään tiedottamiseen 2. Järjestetään säännöllisesti verkon tapaamisia - seuraavaksi tapaamispaikaksi ehdotettiin Jyväskylää 3. Tammen koulutustilaisuuksissa verkon asiantuntijoilla on mahdollisuus osallistua opetustehtäviin (HJä)

 

 

Kalevalajuhla Kaukametsässä

Perinteisen Kaukametsän Kalevalajuhlan järjestivät tänäkin vuonna Kajaanin Kalevalaiset naiset ry, Elias Lönnrot -seura ry ja Kaukametsän opisto. Kalevalajuhla pidettiin torstaina 27.2. Kaukametsän salissa. Ohjelma koostui pääasiassa lasten kansanmusiikki- ja tanssiesityksistä sekä Kainuun kansallispukujen esittelystä. Kalevalajuhla sai arvokkaan päätöksen kaikkien yhtyessä kanteleilla säestettyyn Nälkämaan lauluun.

Kainuun kansallispukujen historiasta kertoi Kaukametsän opiston apulaisrehtori Eila Parviainen. Kainuun kunnista ainoastaan Hyrynsalmella ja Suomussalmella on oma naisen kansallispuku. Näiden lisäksi on vielä Kainuun naisen ja miehen kansallispuvut. Saimme kunnian osallistua Kalevalajuhlaan esittelemällä kansallispukuja. Hyrynsalmen naisen kansallispuvussa pääväreinä ovat valkoinen, vihreä, rusehtavan punainen ja keltainen kun taas Kainuun naisen kansallispukua värittävät indigonsininen, valkoinen, ruskeanpunaisen ja keltainen. Yhteistä kansallispuvuissa olivat luonnonläheiset värit. Molempiin pukuihin kuuluivat luonnonvalkoinen pellavapaita, raidallinen liivi ja hame sekä valkoinen esiliina, silkkipäähine ja -huivi sekä nahkaiset jalkineet - lipokkaat ja ruojukengät.

Kainuun kansallispukujen esittelyyn yhdistyi runonlausuntaa, laulua ja tanssia. Risto Kormilaisen runo Isänmaan unelma ja totuus kosketti kuulijoita suomalaisuudellaan. Runoa lausuessaan Lea Suopelto esitteli Suomussalmen naisen kansallispukua. Hyrynsalmen naisen kansallispuvussa Maria Kemppainen hyräili ja lauleli hyrynsalmelaista kansanlaulua. Kainuun naisen ja miehen kansallispukuihin sonnustautuivat Johanna Keränen ja Juha Vartiainen, jotka lauloivat ja tanssivat kainuulaisten kansanlaulujen tahdissa.

Myönteisenä kokemuksenamme oli, että saimme tutustua suomalaiseen kansanperinteeseen ja historiaan kansallispukujen ja kansanlaulujen kautta. Myös kotipaikkakuntamme kansallispuku tuli meille tutuksi. Kansallispukuihin pukeutuminen loi esityksiin arvokkuutta ja helpotti lauluihin ja tanssiin eläytymistä. Hetkeksi palasimme ajassa taaksepäin ja saatoimme kuvitella millaista oli elää ja asua Kainuussa ennen vanhaan. Kansallispuvut ovat merkittävä muisto suomalaisesta kansanperinteestä ja niiden käyttö ei tulisi rajoittua ainoastaan Kalevalanpäivään. (Maria Kemppainen ja Johanna Keränen)

Kainuun kansallispuvut. Edessä Lealla Suomussalmen naisen
puku. Takana vasemmalta Marialla Hyrynsalmen naisen puku,
Juhalla Kainuun miehen puku, joka on uusin vuodelta 2000.
Oikealla Johanna uudistetussa Kainuun naisen puvussa.

 

 

Norja odottaa

Lumisia tuntureita, viimaa Jäämereltä, kalanhajuisia kyliä ja villapaitaisia isäntiä ja emäntiä hirsimökkiensä kuisteilla - mitä muuta Norja ja erityisesti sen pohjoiset osat voivat tarjota satunnaiselle matkailijalle? Äkkinäisesti herännyt ajatus oleskelusta maailman pohjoisella ulottuvuudella herätti mielessäni useita epämääräisiä ajatuksia ja avoimeksi jääviä kysymyksiä. Vaikka nyt puhutaankin yliopistollisesta koulutuksesta ja tutkintoon tarvittavien kurssien ja opintoviikkojen suorittamisesta, ajatus Norjan matkasta tuntuu lähinnä satunnaisen matkailijan pyrkimykseltä koetella omia rajojaan ja löytää lähes totaalisen urbanisoituneesta mielestä edes hitunen niitä alkukantaisia toimintoja, joilla esi-isät satoja ja tuhansia vuosia sitten taistelivat eloonjäämisestä arktisissa olosuhteissa…

Kansainvälisyys ja opiskelijavaihto ovat nykyään arkipäiväisiä puheenaiheita korpisessa Kainuussakin. Kajaanin opiskelijoista monet ovat viettäneet aikaansa eripuolilla Eurooppa, jotkut ovat jopa vaihtaneet mannerta itään, länteen tai etelään. Lähteminen ulkomaille näyttää sivusta seuraajalle hyvin yksinkertaiselta toimenpiteeltä ja kun tulijoiden suusta ei tule kuin ylenmääräisiä kehuja, itse tuntee olonsa vähintäänkin aivopestyltä; ehkäpä minunkin pitäisi… Suunniteltua kuukauden visiittiä Pohjois-Norjaan ei varmaan voi pitää täysimääräisenä ulkomaan oleskeluna. Sitähän on melkein Suomessa ja jos vielä sattuu opettamaan suomen kieltä, niin kielen ja kulttuurin kannalta tilanne taitaa olla sama, kuin kainuulaispojan matka Rauman perinnemarkkinoille tai Lapin miesten vuosittaisille poropäiville. Ehkäpä tässä tilanteessa ei voikaan puhua oikeasta kansainvälisyysryntäyksestä, vaan pienestä arkirutiineista irrottautumisesta; vierailusta tai kyläilystä "naapurissa". Opinnot alkavat olla loppusuoralla, eikä motiiveissa päällimmäisenä liene armoton akateemisen tiedon jano, vaan paremminkin kulttuurinen eksperimentti, esteettinen ja kokemuksellinen havainto.

Anu Vuorijoki (kesk.) ja Päivi Puurunen (oik.) suorittavat
parhaillaan harjoittelua Länsi-Ruijassa SØrkjosenin ja Storslettin
kouluissa Nordreisan kunnassa. Karoliina Pussin harjoittelupaik-
kana on Keski-Ruijan Lemmijoen koulu Porsangin kunnassa.
Maaliskuun lopulla Teemu Ruohonen (vas.) suuntaa kohti Itä-
Ruijaa kohteenaan Kiiperin koulu Vuoreijan kunnassa.

Vaikka Norja on rajanaapurimme ja muutamia kertoja olen päässyt pohjoisessa käymään, tietämykseni maasta ja sen tavoista on kuitenkin lähes olematon. Ehkä yksi kiinnostavimmista asioista vierailua ajatellen on asettuminen tavallisten norjalaisten arkeen ja pyrkimys löytää sieltä paikka tuoksi lyhyeksi ajaksi. Jääkö suomalaispoika vain turistiksi turistin asemaan? Jos mielikuvissa on arktinen seikkailu ja selviytymistarina, todellisuudessa kokemukset ja eksotiikka löytynevät juuri niistä arkisista asioista, joissa paikalliset ihmiset elävät. Tavoitteena on löytää jotain elinkulttuurista vielä kauempana maailman "navasta" kuin missä Kajaani sijaitsee :). Mitä elämisen todellisesta luonteesta siellä jossain on? Laajemmassa mittakaavassa haparoivat askeleet vieraassa kulttuuriympäristössä ehkä sittemmin johtavat kansainvälisyysajatteluun sanan varsinaisessa merkityksessä.

Odotukset vierailulle ovat vasta heräilemässä ja niiden julkisaattaminen vaatii erityistä houkuttelua. On kohtalaisen helppo kuvitella itsensä tähyilemässä kalastusaluksia jossakin Jäämeren rannalla. Pienet alukset vaappuvat aalloilla ja häipyvät hetkessä horisonttiin. Mitä tämä näky ja suolainen meri-ilma herättävät minussa? Kokeeko vuorten juurella ja vuonojen kainalossa oman rajallisen ihmisyyden syvemmän luonteen? Onko pohjoisessa elämänsykkeessä yhtään enempää aikaa kuin täällä? Kenties vieras miljöö antaa aikaa ja mahdollisuuden istahtaa alas pohtimaan omia saavutuksia tai vielä odottavia ponnisteluja ennen opintojen varsinaista päättymistä. Ehkä samalla löytyy viimeinen sivu tämän opintotaipaleen portfoliokansioon… Selviytymiskamppailussa karhukeihäät ja kirveet täytynee korvata avoimella mielellä ja idealismilla. (TR)

 

 

Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijat Espanjaa valloittamassa

Kenttäharjoitteluiden suorittaminen ei ole vain auringonottoa

Harjoittelupaikan haku
Tulevien kenttä 1:n ja 2:n suorittamista Espanjassa olin harkinnut jo opiskelujeni varhaisessa vaiheessa. Tai oikeastaan opiskelijakollega Petri Kainulainen sai houkuteltua moiseen ajatukseen. Koska kyseessä on suomalainen koulu, mielenkiinto heräsi, millaista suomalaisen opettajan työ ja suomalaisen oppilaan koulunkäynti erilaisissa olosuhteissa olisi.

Yhteydenotto suomalaiseen kouluun kävi helposti. Lähetin sähköpostia koulun rehtori Juha Helvelahdelle vuoden 2001 aikana. Tiedustelin mahdollisesta harjoittelupaikasta, ja siitä, miten kahden kenttäharjoittelun suorittaminen onnistuisi. Kuten Helvelahti itse myöhemmin paikan päällä kertoi, että hänellä on tapana vastata pian takaisin, tämä päti myös kohdallani. Vastaus tuli seuraavana päivänä; olin saanut harjoittelupaikan syksyksi 2002. Hän lupautui kiinnittämään minulle ohjaavaksi opettajaksi liikuntaan, historiaan sekä opinnon ohjaukseen erikoistuneen Heleena Kullaksen. Kullaksen työt siis jatkuivat; sitä ennen hän sai kunnian ohjata yksikkömme samaisen vuosikurssin opiskelijaa Henna Holopaista. Ajassa jos kiiruhdamme vieläkin taaksepäin, myös Marika Hietala suoritti (jälleen samaisesta 'tiimistä') kentän Escuela Finlandesa -koulussa.

Kenttäharjoittelujen suhteen rehtori Helvelahti mainitsi, ettei yhteensovittamisesta tule ongelmaa. Koulussahan annetaan opetusta kaikille luokka-asteille, ja jossa toimii myös esiopetus 6-vuotiaille ja vieläpä etälukio. Molempien kenttäharjoittelujen suorittamisen luonteeseen liittyen ongelmia ei muodostunut siinäkään mielessä, että koululla toimii yhdysluokkia. Ja koulun toiminta niin seinien sisällä kuin ulkonakin on erittäin aktiivista. Monet ajatukset pyörivät mielessä, kun paikka Espanjassa oli varmistunut. Mihin majoittua ja paljonko käyttövaroja tulisi varata…Muutenkin vuoden kouluksi valittu opinahjo oli mukavasti ollut julkisuudessa näihin aikoihin. Ennakkokuvia ja -tietoa oli siis hyvin saatavilla.

Koulun liikuntatilat käyvät välillä ahtaaksi. Opetus vaatii taitavaa
järjestelyä mm. ryhmittäytymisen suhteen. Kuvassa oppilaat Heleena
Kullaksen johdolla tekevät koordinaatioharjoituksia. (kuva: Petri Kainulainen)

Faktatietoa Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta
Kun Holopainen ja Kainulainen suorittivat kenttiään syyskuussa, minä jatkoin lokakuussa. Tälle kuukauden ajanjaksolle oli ilmoittautunut harjoitteluparikseni opiskelija Turun opettajankoulutuslaitoksesta. Paikan päällä sovimme rehtorin kanssa tunnin mittaisen tapaamisen (kaikille osapuolille sopivasti sattunut hyppytunti) kadun toisella puolella sijaitsevaan kahvilaan. Tämä on muodostunut Helvelahden mukaan jo perinteeksi, että hän esittelee ja perehdyttää harjoittelijat koulun toimintaan juuri kyseisessä kahvilassa. Kahvila on saavuttanut jo pienoisen suosion opettajien, oppilaiden ja oppilaiden huoltajien keskuudessa. Tätä kuvasti hyvin se, että tuodessaan lapset kouluun, vanhemmat kävivät aamukahvilla; vastaavasti koulupäivän päätteeksi vanhemmat lapsineen useasti kävivät ruokailemassa tai kahvilla ja jäätelöllä. Opettajat kehuivat talon salaattia, jota myös allekirjoittaneen piti kerran käydä maistamassa.

Espanjan aurinkorannikon suomalainen koulu sijaitsee Fuengirolassa Costa del Solilla. Alueella asuu paljon suomalaisia. Lasten huoltajat ovat useimmiten virkavapaalla olevia vanhempia, eläkevuosiaan lämpöisessä viettäviä isovanhempia, etätyöntekijöitä tai yrittäjyyttä harjoittavia. Koulu on perustettu vuonna 1991 ja se on yksityinen suomalainen peruskoulu, jossa opetetaan luokkia 1–9 ja annetaan esiopetusta 6-vuotiaille sekä etälukio-opetusta. Koulurakennus on alun perin toiminut yksityisenä asuntona. 90-luvun lopulla koulun toiminta oli vaarassa loppua erinäisten selkkausten johdosta. Lukuvuonna 2002–2003 oppilaita koululla on n. 120. Tämän lisäksi koululla opiskelee etälukion oppilaita ja aineopiskelijoita, joten kokonaismääräksi muodostuu jopa 140.

Oppilaat eskareista aina lukiolaisiin työskentelevät pitkälti samoissa tiloissa. Tätä ei ole koettu ongelmalliseksi, vaan päinvastoin, eri-ikäiset oppilaat oppivat toimimaan yhdessä ja kunnioittamaan toisiaan. Etälukiota toteutetaan yhteistyössä Töölön lukion kanssa ja toimintaa on ollut vuodesta 1999. Aurinkorannikon suomalainen koulu antaa siis yleisopetusta. Erityisopetusta (EMU, EHA, EVY ja ESY) tarvitsevat oppilaat voidaan ottaa koulun oppilaiksi vain tapauskohtaisesti johtokunnan päätöksellä.

Koulu on Suomen perusopetuslain alainen yksityiskoulu ja sillä on todistuksenanto-oikeus, ja se saa oppilaskohtaista valtionapua Suomesta. Koululla on Espanjassa virallinen asema ja toimilupa. Tämän vuoksi koulusta on tarvittaessa mahdollisuus siirtyä myös espanjalaiseen peruskouluun tai lukioon. Ulkosuomalainen koulu perii itse maksun. Vuoden opetuksen kustannukset oppilaalle ovat noin 2000 €. Tämä oli rehtori Juha Helvelahden mukaan suhteellisen pieni maksu verrattaessa muihin vastaavanlaisiin kouluihin. Koulu saa valtion tukea.

Koulun opetussuunnitelmassa painottuvat kansainvälisyys, luovuus, omien juurien ja kotimaan kunnioittaminen sekä Espanjan ja yleensä eurooppalaisen kulttuurin tuntemus. Opetusohjelma sisältää kielet englanti, ruotsi, saksa, ranska ja venäjä sekä espanjan kieli luokka-asteista riippumatta. Yksilöllisyydellä ja omatoimisuudella on suuri merkitys opetussuunnitelmassa. Kansainvälisiä kontakteja tarjoavat lisäksi lähiympäristössä olevat muut ulkomaankoulut sekä espanjalaiset koulut.

Feria-juhlapyhää (kuvassa juhlakulkue) hyödynnettiin koulussa mm.
kuvaamataidon tunneilla iloisten ja värikkäiden maalausten sekä
piirroksien muodossa. (kuva: Petri Kainulainen)

Soveltavaa opetusta ja yhteishenkeä
Oma harjoitteluni kenttä 1:n ja 2:n osalta painottui ala-asteen liikuntaan ja teknisiin töihin sekä yläasteen liikuntaan, yhteiskuntaoppiin ja atk-opetukseen. Päivät koululla venähtivät helposti pitkiksi, varsinkin liikuntatuntien järjestelyiden takia. Välillä päivän aikana tulevia tunteja saattoi suunnitella koulun yläkerran 'opiskelijahuoneessa'. Opettajanhuone oli niin pieni, että siellä tuskin mahtui kääntyä. Koulun opetustilatkin vaativat monesti soveltavaa taitoa. Varsinainen kokemus oli opettaa liikuntaa ja teknisiä töitä, koska tilat olivat osittain erittäin vaatimattomat. Toisaalta liikunnan osalta tehtiin yhteistyötä esimerkiksi läheisen paikallisen koulun kanssa, jonka sisäliikuntatiloja oli mahdollista käyttää. Saapuessamme kaupungin yleiselle urheilukentälle pelaamaan pesäpalloa, paikallinen kouluryhmä jäi hieman epäilevästi tuijottamaan meitä; olisiko se johtunut varustuksestamme - lähinnä mailoista! Heille kun kyseinen urheilulaji ei ole aivan niin tuttu; jalkapallo sitäkin enemmän. Teknisissä töissä olosuhteiden pakosta liikunnan tavoin korostui luovuus ja kekseliäisyys - niin opettajan kuin oppilaan näkökulmasta.

Koulu tekee paljon yhteistyötä vanhempien ja muiden ulkopuolisten tahojen kesken. Harjoittelujaksolleni ajoittunut liikuntapäivä oli kaikkien yhteinen päivä (koulun henkilökunta, oppilaat ja huoltajat), jolloin miteltiin menestyksestä yleisurheilussa ja pallopeleissä. Jokainen oli voittaja siinä mielessä, että tärkeätä oli esim. yksilölajissa parantaa omaa tulostaan, ei niinkään ottaa paineita ylivoimaisesta kanssakilpailijasta. Oli hienoa nähdä ala-asteen pienimmät ja yläasteen isoimmat oppilaat kannustamassa toinen toistaan. Oppilaat haastoivat myös huoltajat ratkomaan viestimestaruudesta, joka suoritettiin hupimielessä. Löytyipä vanhempien joukosta enduromoottoripyöräilystä maailmankuulu Kari Tiainen, joka oli vaimonsa kanssa tullut toimitsijatehtävien ohella kannustamaan lapsiaan.

Kouluun pyrkivien oppilaiden määrä nousussa
Kouluun pyrkiviä oppilaita on yhä enemmän jonossa. Harjoitteluaikani sijoittui Suomen syyslomien ajalle, jolloin Aurinkorannikolla oli tavallista enemmän suomalaisia turisteja. Koululla kävi sinä aikana useita vanhempia lapsineen tutustumassa paikkaan.

Minimiopiskeluaika koulussa on yksi kuukausi. Helvelahden rehellinen mielipide aikaisemmin jopa alle yhden kuukauden koulunkäyntiin koululla oli selvä. "Se koettiin jossain määrin häiriötekijäksi niin opettajien kuin oppilaiden keskuudessa. Lyhyt aika koululla koettiin usein lomailemiseksi. No ehkä erilaiset olosuhteet toisaalta motivoivatkin, mutta…" Rehtori on tehnyt koko koulun väelle selväksi, että Suomalaisessa koulussa pätee tiukka kuri. Siitä ei ole oppilaille vähään aikaan tarvinnut muistuttaa ja harjoitteluni aikana sovitut pelisäännöt olivat selkeästi havaittavissa.

Turvallisuuden vuoksi oppilaat kulkevat koulumatkansa
huoltajiensa saattamana. Paikallinen liikenne koetaankin
ongelmalliseksi. (kuva: Petri Kainulainen)

Lopputuuminnat
Kenttäharjoittelut oli onnellisesti saatu päätökseen ja matka olisi kokonaisuutena ollut lähes täydellinen, ellei viimeisen illan asuntomurto olisi tapahtunut. Varoittelut alueen kasvavasta rikollisuudesta eivät täten olleet siis liioiteltuja. Onneksi kadonnut videokamera oli vakuutettu, mutta parituntista kuvamateriaalia jäi kaipaamaan…

Kajaanin opettajankoulutusyksikön varustama Aurinkorannikon miehitys syksyn osalta sen kuin jatkui. Marraskuussa kenttäharjoittelua lämpimiin olosuhteisiin lähtivät suorittamaan Taija Heikkinen ja Jaana Sipola. Koulun henkilökunnalla oli ihmettelemistä, kun jälleen kajaanilaisharjoittelijat astelivat koulun portista sisään!

Uskon matkakokemuksen kaikessa suhteessa lisänneen laaja-alaisuutta ja varmuutta opettajaksi kasvamisen tukena. Myönteiseen kokemukseen vaikutti varmasti opettajien (koko koulun henkilökunnan) positiivinen suhtautuminen opiskelijaan harjoittelijana. Oikeastaan, vaikka kyse oli harjoitteluista, tunsin kuuluvani opettajien joukkoon opettajana, mikä lisäsi opettamiseen liittyvää itsevarmuutta. Jos mieltä askarrutti jokin seikka, opettajat mieluusti olivat valmiita neuvomaan. Tuntien pitoon liittyvää ennakkokeskustelua tai oppitunnin jälkeistä palautetuokiota pystyttiin jatkamaan vielä opettajanhuoneessa 'epävirallisestikin', eli voidaan puhua lähes jatkuvasta prosessista arvioinnin ja tietenkin itsearvioinnin suhteen. Pitkälti opettajien kanssa tehty yhteistyö oli 'yhteen hiileen puhaltamista', jossa harjoittelijakin sai ääntänsä kuuluviin.

Puolivakavissani asetin jo valttikortin taskuuni, kun koulun rehtori puhui 2–3 vuoden mittaisesta työkokemuksesta ennen kuin koululle voi hakea opettajaksi. Miksipä ei, vaikka harjoittelujen jälkeen matkaa edeltäneissä ennakkokuvissa häämöttäneet ruusuiset olosuhteet kariutuivatkin. Opettajat eivät olleet 'eliittejä' siinä mielessä, että he ovat onnistuneet joistakin erityissyistä pääsemään satojen joukosta valittujen kerhoon tai että opettaminen Aurinkorannikolla on yhtä leppoisaa oleskelua auringon alla - näin ei todellakaan ole. Opettajat olivat aivan 'normaaleja' mukavia opettajia ja olosuhteisiinhan tottuu - auringon paisteen ylellisyys vaihtuu jopa kiusalliseksi, kun hiki virtaa solkenaan tunkkaisissa ja kuumissa koulutiloissa. Puhumattakaan sähköjen katkeamisesta päivän ajaksi. Ja aina pitäisi vuodenaikaa katsomatta olla isännöimässä sukulaisia ja niitä vähemmän tuttuja ystäviä, jotka enteilevästi vihjailevat olevansa aikeissa piipahtaa kylään… (AKe)

 

 

Runotunteja

Viestinnän perusteiden tunnilla harjoittelimme runon kirjoittamista ja tulkitsemista. Tästä intoutuneina saimme tilaisuuden järjestää Pietari Brahen koulussa runotunteja ala-asteen oppilaille. Tavoitteiksemme asetimme saada kokemusta lasten kanssa toimimiseen sekä tuntien suunnitteluun. Alussa pieni epävarmuuden tunne runoista ja niiden opettamisesta jännitti. Koululle saavuttuamme jännitys laski opettaja Heli Haapalaisen lämpimän vastaanoton ansiosta. Hänelle kiitokset runotuntien organisoimisesta Pietari Brahen koulussa.

Marita, Hanna-Riikka ja Jussi pitivät Kirsi Kunnas -aiheisen
runotunnin 1C- ja 2A-luokille.

Alkuepäilyistä huolimatta oppilaat innostuivat runoista. Ensimmäinen runotunti valoi rohkeutta myös toisen runotunnin pitämiseen. Myös isompien (6. luokka) innostunut asenne runoihin oli positiivinen yllätys. Oppilaat tekivät itse mahtavia runoja. Tämän tyyppinen kokemus antoi uskalluksen mennä rauhallisin mielin harjoitteluun myös Norssille. Niille, joilla opetuskokemusta oli enemmän, ei runotunti antanut varsinaisesti mitään uutta koulun pidon kannalta, mutta sisällöllisesti se antoi sykkeen myös tämänkaltaisen kulttuuriperintöopetuksen kehittämiseen.

Tommi Penttilä ohjasi 3B-luokan oppilaita runojen kirjoittamisessa.

Runotuntien aiheet vaihtelivat kalevalamittaisista runoista lastenrunojen kautta aina japanilaiseen tankarunouteen. Runotunteja pidettiin sekä Lehtikankaan että Soidinsuon osastoilla. Runotunteja toteuttamassa oli kolmen opiskelijan ryhmä, joka piti kaksi runotuntia. Eri luokkien opettajien suhtautuminen oli vaihtelevaa. Osa opettajista oli todella innostuneita – osasta pystyi aistimaan, että opettajan mielenkiinto ei kohdistunut runoihin. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut oppilaiden innokkuuteen runotunnilla. (Ilona & Jenni)

 

 

Jorma Keskitalo 60 vuotta

Biologian ja maantieteen didaktiikan lehtori Jorma Keskitalo vietti 60-vuotisjuhliaan tarjoamalla keskiviikkona 26. helmikuuta päärakennuksen opettajanhuoneessa henkilökunnalle täytekakkukahvit. Ensimmäisten onnittelijoiden joukossa olivat hallintopalveluiden henkilökunta sekä osa varhaiskasvatuksen opettajistosta. Yksikön lahjan – Opettajankoulutusta Kajaanissa 100 vuotta -juhlakirjan – luovutti yksikön johtaja professori Juhani Suortti. (JV)

Täytekakkukahvit tekivät kauppansa Jorman juhliessa kollegoiden kera 60-vuotistaivaltaan

 

 

Lönnrotista radiossa Kalevalanpäivänä 28.2.

Ylen Radio 1:n Kultakuume - Kulttuurin ja musiikin ajankohtaisohjelmassa esitettiin Kalevalanpäivänä Elias Lönnrot Kajaanissa -ohjelma. Oululainen toimittaja Rauni Järvilehto haastatteli Elias Lönnrotin Kajaanista dosentti Reijo Heikkistä, tutkija Heikki Rytkölää, amanuenssi Anja Hongistoa ja opettaja Juha Vartiaista Lönnrot-instituutista sekä paltaniemeläistä Kirsi Kilpeläistä. (JV)

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) huhtikuun numeroon 14.4. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.