ABI
MAALISKUU 2001

---

Opiskelijavalinnat 2001 Kajaanin opettajankoulutusyksikössä

Kajaanin opettajankoulutusyksikön valintakokeet luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatuksen koulutukseen sekä kielikylpykoulutukseen ylioppilaspohjalta tai vastaavalta pidetään ennakkoilmoitusten mukaan 18.–21.6.2001. Käytännössä valinnat pyritään pitämään kolmena päivänä 18.6. alkaen – riippuen pääsykokeisiin ilmoittautuneiden määrästä. 18. kesäkuuta pidetään myös lastentarhanopettajatutkinnon tai lastentarhanopettajan kelpoisuuden sisältävän kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneiden valintakoe kello 12–15. Opiskelijavalinnat ovat yliopiston tärkeimpiä tehtäviä ja vuoden mittaisen valmisteluprosessin vaativia. Valintojen pääpiirteet ja kriteerit vahvistetaan vuosittain lokakuussa niin, että marraskuussa ennakkotiedot ovat jo erilaisten abimessujen käytettävissä. Hakulomakkeita on postitettu Kajaanissa ja Oulussa helmikuun alusta alkaen. Hakuajat päättyvät yleensä huhti–toukokuussa, ylioppilasryhmien osalta tänä vuonna 27.4. ja lastentarhanopettajatutkinnon suorittaneiden osalta 18.5.2001.

Esivalintakriteerit muuttuneet ja yksinkertaistuneet
Luokanopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen koulutuksen valintojen ensimmäinen vaihe toteutetaan kuten ennenkin yhteisvalintana, jonka toteuttajana on Jyväskylän yliopisto. Valtakunnalliset esivalintakriteerit luokanopettajakoulutukseen sekä varhaiskasvatuksen koulutukseen ovat yksinkertaistuneet ja siten muuttuneet aikaisemmasta. Ylioppilastutkinnon painoarvo on noussut. Viiden kokeen äänimäärät voivat tuottaa 0–8 pistettä, muut ansiot 0–5 pistettä. Lisäansioiksi lasketaan kasvatus- ja opetusalan työkokemus sekä rauhanajan palvelusvelvollisuus. Työkokemuksen aika-asteikkoa on tiivistetty: muutaman viikon ja irrallisten päivien aikaa ei erikseen lasketa. Lisäpisteitä tuottavat myös opintosuoritukset, jotka voivat koostua ylioppilastutkinnon ylimääräisistä kielistä, matematiikan laajasta tai vaativammasta kokeesta sekä yliopistollisista arvosanoista. Erilaisista harrastusten pisteittämisestä on aikaisempaan verrattuna luovuttu; yhtenä syynä tähän oli todistusten kirjavuus ja tulkitsemisongelmat. Tarina kertoo entisestä parikymmenvuotiaasta hakijasta, joka lähettämänsä todistuksen mukaan on ohjannut päätoimisesti pienten lasten kerhoa kuusitoista vuotta päätoimisesti….

Valintojen toinen vaihe eroaa eri opettajankoulutusyksiköissä – Kajaanissa yhdellä pääsykokeella voi pyrkiä kahteen koulutukseen
Valintojen toisen vaiheen kukin koulutusyksikkö järjestää itsenäisesti. Kajaanissa pääsykokeen muodostavat: ryhmätehtävä, haastattelu sekä kirjakuulustelu. Lisäksi hakija voi antaa yhden vapaaehtoisen näytteen, joka voi olla joko liikunta, matematiikka tai äidinkieli. Lähes kaikki pääsykokeisiin tulleet osallistuvat myös vapaaehtoiseen näytteeseen, jossa hakija voi osoittaa erityisosaamistaan. Kajaanissa sekä varhaiskasvatuksen että luokanopettajakoulutuksen toisen vaiheen valinnat koostuvat samoista osista. Hakijan tarvitsee osallistua vain yhden kerran näytteisiin, valintatoimisto siirtää hänen pisteensä eri listoille. Hakijan kannalta parannus on melkoinen. Juttuna kiertää myös tarina entisestä hakijasta, joka tänään kertoi rakastavansa vain alle kouluikäisiä lapsia ja huomenna vain kouluikäisiä lapsia – samalle haastattelijalle.

Kajaaniin otetaan yhteensä 121 uutta opiskelijaa
Luokanopettajakoulutuksessa on 60 aloituspaikkaa, varhaiskasvatuksen koulutuksessa 30 aloituspaikkaa sekä ruotsin kielikylpykoulutuksessa 16. Lisäksi Kajaaniin valitaan 15 lastentarhanopettajaa täydentämään opintojaan työn ohella maisterin tutkinnoksi.
Lisätietoja valinnoista löytyy muun muassa nettiosoitteesta: http://wwwedu.oulu.fi/ktk/valinta
Anja Hongisto
valintatoimikunnan sihteeri

 

 

Opiskelijavalintojen aikataulut 2001

Hakuajat loppuvat:
Luokanopettajakoulutus 27.4.
Varhaiskasvatuksen ylioppilasryhmä 27.4.
Kielikylpykoulutus 27.4.
Varhaiskasvatuksen lto-ryhmä 18.5.

Ensimmäisen vaiheen valintojen tiedot julki:
ylioppilasryhmien osalta 1.6.
lto-ryhmän osalta 1.6.

Ilmoittautuminen pääsykokeisiin 11.–12.6.

Pääsykokeet:
luko, vaka, kielikylpy 18.–21.6. (mahdollisesti 18.–20.6.)
vakalto 18.6.

Valintojen tulokset julki:
vakalto 3.7.
vakayo, luko, kielikylpy 3.7.

OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTOILMOITUKSET viimeistään 3.8.
– 21.7. tai sen jälkeen hyväksytyt: yliopiston määräämä ajankohta.

OPISKELUPAIKAN JONOTUSOIKEUS (viimeistään 20.7. hyväksytyt): PÄÄTTYY 17.8.2001

 

 

Oulun yliopiston rehtoraatti valittu
Lajunen jatkaa rehtorina kolmannen kauden

Oulun yliopiston rehtoraatti, rehtori ja kolme vararehtoria valittiin vaalissa keskiviikkona 21.3.2001. Rehtoriksi valittiin nykyinen rehtori Lauri Lajunen. Ensimmäiseksi vararehtoriksi valittiin nykyinen 1. vararehtori Jouni Koiso-Kanttila, toiseksi vararehtoriksi dekaani Vilho Myllylä ja kolmanneksi vararehtoriksi dekaani Liisi Huhtala.

Lauri Lajunen tuli valituksi rehtoriksi ensimmäisellä äänestyskierroksella saatuaan sillä vaaditut yli puolet äänistä. Lajuselle annettiin 110 ääntä. Toinen ehdokas, nykyinen toinen vararehtori Irma Sorvali sai 15 ääntä. Tyhjää äänesti 2. Yhteensä ääniä annettiin siis 127.

Rehtorienvaalissa äänestää yliopiston vaalikollegio, johon kuuluvat yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet, erillislaitosten johtajat ja hallintojohtaja. Tämänkertaiseen vaalikollegion kokoukseen heitä osallistui 127. Yliopiston hallituksessa ja tiedekuntaneuvostoissa ovat edustettuina professorit, yliopiston henkilökunta ja opiskelijat.

Ensimmäinen vaali uudistetun yliopistolain pohjalta
Rehtorienvaali käytiin Oulun yliopistossa ensimmäisen kerran vuonna 1997 uudistetun yliopistolain ja sen pohjalta uusitun yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti. Rehtoraatti valittiin aiemman neljän vuoden sijasta viisivuotiskaudeksi. Ensimmäisen kerran valittiin nyt kolmaskin vararehtori yliopiston toiminnan laajenemisen ja kasvun takia.

Uutta oli myös, että ensimmäisen kerran yliopiston vakinainen henkilökunta ja tutkinto-opiskelijat olivat oikeutettuja asettamaan ehdokkaat vaaliin. Aiemmin ehdokkaat esitettiin vaalikollegion kokouksessa. Ehdokasasettelu oli nyt siis avoin. Lisäksi vaalikollegion kokoonpano muuttui aiemmasta niin, että äänestäneiden professorien lukumäärä oli pienempi. Aiemmin vaalikollegioon kuuluivat kaikki professorin virkaan nimitetyt, nyt vain yliopiston hallintoelinten jäseninä olevat professorit. (OY:n viestintäpalvelut).

 

 

Kajaanin OKY parantamaan kuvataideopetuksen tasoa ja alueellista tasa-arvoa

Kuvataideopettajien pätevöitymiskoulutus aloitetaan Kajaanissa
Opetushallituksen tilastojen mukaan noin 43 % maamme yläasteiden ja lukioiden kuvataiteen opettajista on vailla muodollista pätevyyttä. Ongelma on suuri Pohjois-Suomessa, haja-asutusalueilla sekä pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Nykynuoret tarvitsevat koulutuksen saaneita kuvataideopettajia, jotka pystyvät avaamaan tien taidemaailmaan, sekä menneeseen että nykyiseen, auttamaan olemaan mediakriittisiä sekä sitomaan kuvataideopetuksen paikallisiin ja globaaleihin kulttuuri- ja ympäristökysymyksiin. Oikein ohjattu luova ilmaisu kasvattaa nuorta oman identiteetin etsimisessä ja rakentamisessa.

Taideteollinen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto aloittaa tänä keväänä yhdessä Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön, Jyväskylän, Joensuun ja Tampereen yliopistojen sekä Åbo akademin lähiopetuspisteiden kanssa kuvataideopetuksen tason nostamiseen sekä alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän kuvataideopettajien pätevöitymiskoulutuksen. Tämä VIRT@-projektiksi ristitty pätevöitymiskoulutus toteutetaan työn ohessa verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Taiteen maisterikoulutukseen (180 ov) valittavilta huomioidaan aikaisempi kuvataiteen opettajakokemus ja kuvataide- tai taideteolliset opinnot.

Kajaaniin 12 opiskelijaa kuvataideopettajien pätevöitymiskoulutukseen
Haku-aika koulutukseen on jo päättynyt. Koulutettaviksi valitaan kaikkiaan 60 opetustyössä olevaa muodollisesti epäpätevää opiskelijaa. Kajaanin osuus on 12 opiskelijaa. Verkkoyliopiston koulutusohjelman johtajana toimii taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston johtaja professori Liisa Piironen, Kajaanin lähiopetuspisteen johtaja on professori Juhani Suortti ja tutoropettajina opettajankoulutusyksikön kuvataiteen didaktiikan lehtori Ritva Pentikäinen sekä Kajaanin kansalaisopiston kuvataideopettaja Liisa Linkola.

Pätevöitymiskoulutusohjelman sisällön muokkaaminen verkkopohjaiseksi opetusympäristöksi on haaste opetuksen kehittämistyölle. Hankkeeseen liitetään tutkimusprojekti, jossa keskitytään erityisesti etä- ja monimuoto-opetuksen muuttujien ja visuaalisen vuorovaikutuksen tutkimiseen verkkopohjaisessa taideopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Opetus verkossa ei kokonaan poista oppilaiden kohtaamista lähiopetuspisteissä normaalissa koulutustilanteessa. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on valittu mukaan moderniin, uusia haasteita ja mahdollisuuksia tarjoavaan koulutushankkeeseen. Olemme Kajaanissa tästä ylpeitä ja tyytyväisiä. (RP)

Neuvottelutilaisuus Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. Oikealta assistentti Martti Raevaara
ja professori Liisa Piiroinen Taideteollisesta korkeakoulusta sekä korkeakoulusihteeri Kaija
Itkonen Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä.

 

Tiekö auki taivaisiin?

6–8 opettajaopiskelijaa pääsee laaja-alaistamaan pätevyyttään
Humanistinen tiedekunta kutsui Pohjois-Suomen opettajankoulutusyksikköjen edustajat pohtimaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien koulutusta Ouluun 16.3. Tapaamisessa todettiin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ammatin monialaisuus ja ammatissa tarvittava kahden aineen hallinta. Peruskoulun yläasteen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden voi siis saada suorittamalla sekä suomen kielestä että kirjallisuudesta molemmista 35 opintoviikon laajuiset perus- ja aineopinnot.

Varhaiskasvatuksen ja luokanopettajakoulutusten opiskelijat ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa jatkaa opintojaan ja laajentaa pätevyyttään myös peruskoulun aineopettajaksi. Humanistisen tiedekunnan dekaanin Liisi Huhtalan mukaan kirjallisuuden sivuaineoikeus on ja pysyy kaikilla yliopiston läsnä olevaksi ilmoittautuneilla opiskelijoilla. Suomen kielen professori Harri Mantilan mukaan suomen kielen opinnoissa on paljon kontaktiopetusta ja sen tähden sivuaineopinto-oikeutta joudutaan rajaamaan, vuosittain opiskeluoikeuden saa noin 12 opiskelijaa. Oulussa humanistisessa tiedekunnassa pidetyssä kokouksessa sovittiin, että vuosittain suomen kieltä sivuaineena pääsee lähtötasotestin suoritettuaan opiskelemaan 6–8 opettajakoulutusten opiskelijaa.

Kajaanilaisopiskelijat etuasemassa
Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijat voivat suorittaa jo Kajaanissa sekä suomen kielestä että kirjallisuudesta humanistisen tiedekunnan mukaiset 15 opintoviikon laajuiset sivuaineopinnot. Opiskelijalla voi olla siis peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyteen vaadittavista 70 opintoviikosta koossa Kajaanista lähtiessään peräti 35 opintoviikkoa (15 ov suomen kieli + 15 ov kirjallisuus + 5 ov äidinkieli ja kirjallisuus). Oulussa humanistisessa tiedekunnassa suoritettavaksi jää siis vain 35 opintoviikkoa aineopintoja kirjallisuudesta ja suomen kielestä yhteensä, tämä on mahdollista opiskella niin sanottuna viidentenä opiskeluvuotena. Tässä on oiva mahdollisuus laajentaa pätevyyttään koko peruskouluun. (JV)

 

 

Digi-TV tulee – huomio sisällöntuotantoon!

TV:n Kulttuuri-, opetus- ja tiedekanavan ohjelmapäällikkö Ulla Martikainen-Florath, Koulu-TV:n vastaava tuottaja Kirsti Kurkela ja tuottaja Leena-Maija Tuominen Yleisradio Oy:stä vierailivat Kajaanissa 20.3.2001 tutustuen muun muassa opettajankoulutusyksikön televisiostudioon. Päivä sattui olemaan Kajaanin seminaarin perustamisen 101-vuotismerkkipäivä, mikä sinänsä olisi jo ohjelman aihe koulu-TV:ssä. Yleisradiosta tutustumaan tulleet vieraat esittelivät kulttuuri-, opetus- ja tiedekanavan käynnistämishanketta, mikä mahdollistaa ohjelmatarjonnan lisäämisen, parempia lähetysaikoja sekä lisäpalvelujen liittämisiä. Avoin foorumi voi tuottaa ohjelmia mielenkiintoisista seminaareista ja tutkijoiden työstä. Esikoulun tulo lisää tarvetta esiopetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen – sekä lapsille että opettajille ja vanhemmille suunnattujen ohjelmien tekoon. Sisällöntuotantoa voidaan tehdä ja tuottaa muuallakin kuin Helsingissä – erityisen hyvät mahdollisuudet vierailijoiden mielestä olisi Kajaanin yliopistokampuksella, jossa on jo tarvittava sekä sisällöllinen että tekninen asiantuntijavalmius.

Tuottaja Leena-Maija Tuominen, ohjelmapäällikkö Ulla Martikainen-Florath ja vastaava tuottaja Kirsi Kurkela
Yleisradio Oystä sekä johtaja Juhani Suortti opettajankoulutusyksiköstä

Kainuussa tuotetaan televisioon
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja kehittämiskeskus sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu esittelivät yhteistapaamisessa omaa toimintaansa. Kajaanin kehittämiskeskuksesta vieraita kiinnosti erityisesti naisten tietotekniikkaan tutustuttamishanke. Opettajankoulutusyksikön osalta painopisteinä olivat KYTKE:n lisäksi varhaiskasvatuksen eri hankkeiden esittelyt – lasten päivittäinen liikunta, leikki, pienten lasten kielen oppiminen. Lisäksi oli Lönnrot-instituutin piiriin kuuluvan tutkimus-, julkaisu- ja opetustoiminnan esittelyä sekä Kainuun historiaan ja suomen sukukieliin liittyviä ohjelmaideoita. Selkeä ohjelma ehdotus oli kainuulaisten nuorten osallistuminen Oma juttu -ohjelmaan eli koululaisten uutisten tekoon. Vieraat rikastuivat myös IS-Centerin toiminnan esittelystä ja samalla kerrottiin kytkentöjä eurooppalaisiin foorumeihin.

Menee mykäksi taitotiedosta
Yleisvaikutelma päivän annista oli molemmin puolin innostava ja yhteistyöideoita kehittelevä. Vieraiden kuultiin sanovan, että kannatti tulla katsomaan Kajaanin osaamista ja isäntäväkikin havahtua huomaamaan mitä kaikkea sellaista tehdään ja osataan, jolla olisi käyttöä myös valtakunnan sekä eurooppalaisessa laajuudessa. Tulevaisuudessa toimintaa jatketaan sisäisen kehittämistoiminnan puitteissa, jossa priorisoidaan talon keihäänkärjet ohjelmatuotantoon. Samoin YLE:n henkilöstö arvioi matkaa , jonka jälkeen jatketaan kehittämistyötä yhdessä eteenpäin. IS-Center koordinoi Kajaanin yksiköiden jatkotoimintaa. Ammattikorkeakoulun kanssa käydään neuvottelut myöhemmin mahdollisista tuotantoyhteistyömuodoista. Keskeiset yhteistyömuodot ovat mahdollisia digi-tv:n tuotantojen kohdalla; eräät ohjelmat voidaan tuottaa Kajaanissa kokonaan. Esimerkiksi Opin portti ja Eskari -nimisissä opetus-tv:n sarjoissa meillä voisi olla osatuottajan rooli. Lisämahdollisuutena ovat yhteiset kehittämishankkeet eurooppalaisessa oppimateriaalituotannossa.  (AHo & V-MK)

 

 

Paikallista ohjelmaa kaapelitelevisiosta Kajaanin 350-vuotisjuhlavuonna

Kajaanin kaupunki juhli varsin näyttävästi 350-vuotistaivaltaan maaliskuun alussa. Kajaanin opettajankoulutusyksikön televisiotoiminnan keskus IS-Center ja Kajaanin Puhelinosuuskunta tarjosivat kainuulaisille harvinaista herkkua lähettämällä paikallista ohjelmaa kaupunginvaltuuston Kajaanin 350-vuotisjuhlaistunnosta sekä viikkoa myöhemmin nuorten talviolympialaisista Kajaanista ja Vuokatista.

Mukavaa oli katsoa myös kampuksen studiosta lähetettyä suoraa keskusteluohjelmaa. Paikallisohjelmia oli mahdollisuus seurata lähes 30 000 ihmisellä. Opettajankoulutusyksikön sekä Puhelinosuuskunnan edustajat lupailivatkin suorassa tv-lähetyksessä tutkia mahdollisuutta avata pysyvä kanava kainuulaisille, jossa ohjelma olisi paikallista. Jäämme innolla odottamaan tulevaa! (JV)

Uuden kajaanilaisen tv-kanavan
vihkiminen käyttöön

 

MAALISKUUN HENKILÖKUVASSA
Kuukauden kasvo Eija Heikkinen

Eija Heikkinen tuntee Kajaanin opettajankoulutusyksikön melkein yhtä hyvin kuin omat taskunsa: hän aloitti Kajaanissa luokanopettajaopinnot vuonna 1987 ja hoitaa nyt yksikössä assistentin virkaa. Luokanopettajan ja kasvatusalan ammatti ei kuitenkaan ollut hänelle itsestään selvä valinta. Lukion jälkeen Puolangalta Kajaaniin kotiutunut Eija työskenteli myyjänä ja pohti samalla tulevaisuuttaan ja mahdollisia uravalintojaan. Hän opiskeli kaksi viikkoa Kajaanin kauppaopistossa, mutta opettajankoulutuslaitoksen sisällöt houkuttelivat enemmän kuin kaupallinen ala. Eija selvittikin pääsykokeet, ja niin hänestä tuli yksi silloisen opettajankoulutuslaitoksen – nykyisen satavuotisen opettajankoulutusyksikön – monesta kasvatista.

Kaksi ensimmäistä vuotta Eija opiskeli Kajaanissa, kunnes hän muutti miehensä kanssa Helsinkiin. Helsingissä Eija jatkoi kasvatustieteen opintojaan ja työskenteli samalla Helsingin keskustassa, Forumissa. He eivät kuitenkaan ehtineet kotiutua kunnolla Helsingin hektiseen elämänmenoon, sillä hänen miehelleen tarjoutui hieno työtilaisuus Kajaanissa ja muuttoauton nokka suunnattiin kohti Kainuuta. Kajaanissa Eija valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 1993. Hän on tutustunut sekä Kainuun kouluihin että opettajan ammattiin perin pohjin: hän on opettanut perusopetuksen luokkia 1–9, työskennellyt kouluissa luokanopettajana, aineenopettajana ja erityisopettajana sekä toiminut koulunjohtajana. Eija toteaakin, että opettajan työ on ollut monipuolisempaa kuin hän ikinä osasi kuvitellakaan.

Alumnista assariksi
Työssään Eija kohtasi työn haasteellisuuden ja päätti täydentää koulutustaan. Hän pääsi Jyväskylään opiskelemaan ja valmistui erityisopettajaksi. Nykyisessä työssään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä hän aloitti lokakuussa 2000. Assistentin työtehtävissä yhdistyy aiempien työtehtävien ja jatko-opintojen monipuolinen anti: nykyiseen virkaan kuuluu opetustehtävät, opetussuunnitelman kehittäminen, tohtorikoulun suunnittelu ja järjestelytehtävät, opiskelijoiden ohjaus, oma tutkimustyö, toimiminen erilaisissa työryhmissä ja tietysti myös sihteerinä toimiminen kaine muun lisäksi. Työnsä kautta Eija tutustuu ja luo kontakteja yliopiston ulkopuolelle ja samalla saa tilaisuuden peilata sitä, miten opettajankoulutus palvelee kentän tarpeita. Työpäivät ovat kuitenkin hyvin työntäyteisiä eikä omalle tutkimustyölle ole jäänyt Eijan mielestä tarpeeksi aikaa, vaikka intoa ja halua riittäisikin.

Eija on myös kotona hyvin työllistetty, sillä 8 kuukauden ikäinen Minjamaari pitää äidin ja isän vauhdissa. Omassa kodissa riittää aina näprättävää, ja perheen kaksi koiraa vaativat myös huomiota. Joskus kun Minjamaari nukkuu, Eija työntää tutkimukseen liittyvän kirjallisuuden näkökentän ulkopuolelle ja rentoutuu hyvän romaanin parissa. (MH)

 

 

"…ja he elivät onnellisesti elämänsä loppuun saakka. Sen pituinen se."

Usein varhaiskasvattajaksi ja luokanopettajaksi opiskelevien mielestä päiväkoti- ja opetusharjoittelut ovat opiskeluajan parhainta antia. Harjoittelussa omaa ammattitaitoaan voi testata päiväkodin ja koulun arjessa – aidossa oppimisympäristössä. Varhaiskasvattajaopiskelijat ovat harjoituttaneet vuorovaikutustaitojaan ja luovuuttaan perinteisesti myös Kajaanin kaupungin pääkirjastossa, sivukirjastoissa ja keskussairaalan lastenosastolla. Jokainen opiskelija suunnittelee ja toteuttaa itsenäisesti tai parin kanssa kahdeksan satutuntia kajaanilaisille lapsille.

Keskiviikkoisin satutunnit alkavat pääkirjastossa, keskussairaalan lastenosastolla ja Kuurnan kirjastossa kello 10.00. Lehtikankaan ja Lohtajan kirjastoissa satutuokiot aloitetaan kello 10.15. Satuja tulevat kuuntelemaan lähinnä perhepäivähoitoryhmät, vanhemmat lapsineen, isovanhemmat lapsenlapsineen sekä joskus myös päiväkotiryhmät. Satuhetki kestää yleensä noin 40 minuuttia. Tarinan jälkeen opiskelijat leikittävät ja laulattavat lapsia, sadusta keskustellaan ja tarinatuokion aikana syntyneet mielikuvat talletetaan piirustuspaperille.

Kirjastot ja kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä opettajankoulutusyksikön satutunteihin. Kun Lohtajalla järjestettiin lasten ulkoilutapahtuma keskiviikkona 14.3., Lohtajan kirjasto pyysi opiskelijoita ylimääräisten satutuntien vetäjiksi. Satutunnit tuovat sisältöä sekä opiskelijoiden että kirjaston asiakkaiden arkeen. (MH)

 

 

Lapsi tarvitsee satuja

Satutuntiani Kuurnan kirjastoon 7. maaliskuuta tuli kuuntelemaan kahdeksan lasta ja viisi aikuista. Lasten vähyyteen oli osittain syynä hiihtoloma mutta selaillessani kirjaston muistikirjaa pidetyistä satutunneista oli uskomatonta huomata verrattuna nykytilanteeseen, kuinka joitakin vuosia sitten lastenmäärä oli ollut jopa 40–50 lasta. Kuurnan kirjasto on kyllä tiloiltaan riittävä suurenkin satutuntiryhmän vetämiseen oheisleikkeineen mutta miten olisi vetäjän kapasiteetin laita.

Olin suunnitellut satutunnin kulun siten, että toisiin tutustumisen ja nimien selvittelyn jälkeen kertoisin ensimmäisen sadun. Satu kertoi hurjasta mäenlaskuretkestä talvisissa maisemissa. Satua lukiessa oli kiva huomata, kuinka lapset kuuntelivat satua ja tempautuivat sadun tapahtumiin kysellen satukirjassa olevista kuvista. Pitkän istuskelun ja rauhallisen kuuntelun jälkeen oli hyvä leikkiä muutama leikki. Leikkejä tai satua on joskus vaikea suunnitella etukäteen, kun satutunnin osanottajien ikähaitari voi olla todella suuri. Tälläkin kertaa nuorin kuulija ja leikkijä oli kaksivuotias, kun taas vanhin jo yhdeksän. Huolimatta tarkkailijoiden läsnäolosta, pienestä alkukankeudesta selvittiin hyvin talven aikana yliopistossa opituilla taidoilla ja vetäjän vahvan improvisoinnin avulla. Olin suunnitellut satutunnin loppuvaksi leikkiin mutta kuuntelijoiden pyynnöstä päätin lopettaa satutunnin toiseen satuun.

Varhaiskasvatuksen opiskelija Juha Arkkukangas ja satutuntilaisia Kuurnan kirjastossa.

Satutunneilla vahvat ja pitkät perinteet, joita on syytä vaalia
Satutunnin jälkeen pidetyssä keskustelutilanteessa pohdittiin Mira Haapalan ja Juha Vartiaisen kanssa satutuntiin liittyneitä asioita. Päällimmäisenä itselle jäi mieleen, kuinka tärkeää satutunnin onnistumisen kannalta on tietenkin tarkka suunnittelu ja valmistelu mutta myös tilanteen hallinta ja tarkoituksen oivaltaminen. Sadut ovat tärkeitä lapsille ja satutunnit ovat heitä varten, vaikka opiskelijalle satutunnin pitäminen kuuluukin opintoihin. Varhaiskasvatuksen ensimmäisen vuosikurssin voimin eri kirjastoissa pidetyillä satutunneilla on vahvat ja pitkät perinteet, joita on syytä vaalia. Keskustelussa esiin tullut perinteiden liittäminen satutuntien sisältöön, kalevalamittaisen runon, lorun tai perinneleikin muodossa, vaikkapa satutunnin alkuun ja loppuun toisi jatkumoa myös kansanperinteiden vaalimiselle.

Satutunti on hyvä paikka opetella erilaisia sadun esitystapoja, unohtamatta perinteistä sadun lukemista. Vaikka satutunnin anti itse sadun lukijalle on pääosin teknisten taitojen opiskelua, tarjoaa se lapselle parhaimmillaan vaikuttavan taide-elämyksen. Satujen avulla lapsi voi turvallisesti kokea erilaisia tunteita. Satu myös kasvattaa, viihdyttää, opettaa, sekä kehittää mielikuvitusta ja kieltä. (varhaiskasvatuksen 1.vuosikurssin opiskelija Juha A.)

 

 

"Jes, jes, mun mielestä on kiva opiskella näitä ulkomaankieliä"

Vi är åtta stycken som ska bli språkbadslärare och nu under våren har vi fått öva på, hur det är att undervisa barn på svenska. Var annan vecka har cirka 30 elever från första och andra årskursen samlats till svenska klubben vid Teppanas skola i Kajana.

Vårt tema är Pippi Långstrump och hittills har vi bekantat oss med Pippis vänner. Vi har pysslat, sjungit, lekt och målat. Det har varit roligt att märka hur mycket barnen förstår, även om vi pratar bara svenska med dem. Alla förstår ju inte allt, men det är inte ens nödvändigt. Vi måste använda mycket miner och repetera samma saker flera gånger med olika ord. Oftast pratar barn också tydligt finska åt oss, så att vi säkert ska hänga med vad de säger. Man har ju fått höra många olika kommentarer, t.ex. "no se kysy, että mikä sun nimi on" och "jes, jes, mun mielestä on kiva opiskella näitä ulkomaankieliä".

Det som överraskade oss mest i början, var att det var så många som ville delta i klubben. Efter en lång skoldag orkar barnen ännu en timme ett frivilligt ämne, som inte kanske ändå brukar vara det mest populära skolämnet. Barnen lär ju sig inte att prata svenska på så här kort tid, men de blir vana med språket och lär några ord, t.ex. nummer, färg och fraser. Förhoppningsvis väcks barnens intresse till svenska språket.

Tuokiokuva ruotsin kielen kerhosta

Vi har också lärt oss mycket under tiden, men ännu har vi mycket att lära oss. Det är skönt att märka, att barnen har lärt sig så mycket, men det bästa har nog ändå varit att se deras glada ansikten och höra dem säga: "Miks tätä kerhoa ei pidetä joka viikko?"

Tack för idag, slut för idag. (Anna M & Heidi K)

 

 

Monistamossa uusi hoitaja

Hallintorakennuksen uusitut sisätilat eivät ehtineet vanheta, kun rakennuksen alakerrassa toimiva monistamo sai uuden työntekijän 27. helmikuuta. Monistamossa päivittäin toimistoaikana meitä palvelee Anne Heikkinen, joka hoitaa paikkaa seuraavan puoli vuotta eli aina 26. elokuuta saakka. Monistamoon on ilmestynyt myös uusi kopiokone, jonka käyttöön parhaillaan totutellaan. Kyseessä on tietokonepohjainen laserkopiokone, jonka toimintaa on syytäkin opetella. Kuuleman mukaan korut ja muut metalliesineet väärään paikkaan joutuessaan saattavat tehdä tuhojaan – ainakin kopioijalle!

 

 

Tiimiopetuskokeilun evaluointi valmistunut

Opettajankoulutusyksikössä on ollut kolmen viimeisen vuoden aikana tiimiopetuskokeilu, johon saatiin vuonna 1998 Oulun yliopiston opetuksen kehittämiseen myönnetty 5000 markan apuraha. Tiimiopetuskokeilusta on nyt valmistunut arviointi (Hakkarainen, P. Helenius, A 2001), joka on päätetty julkaista laitossarjan nettiversiona. Asia on ajankohtainen paitsi yhteiskunnan kehittymisestä aiheutuneiden uusien haasteiden, myös senkin vuoksi, että uuden opetussuunnitelman astuessa KOKY:ssa voimaan syksyllä 2001 tiimiopetus asettuu myrskyn silmään: On etsittävä sovellukset uuteen tilanteeseen, jossa lukon ja vakan opiskelijat ovat ensi kertaa samassa veneessä. Opettajien yhteistoiminta tulee olemaan tiimiopetuksen kohtalonkysymys.

Tiimiopetuskokeilu lähti liikkeelle opetuksen evaluoinnista, opiskelijoiden antamasta opetuksen palautteesta. Opetussuunnitelma ja sen toteuttaminen koettiin pirstaleiseksi. Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen ei pohjautunut kokonaisten opiskeluprosessien toteuttamiseen. Työjärjestyksen opiskelijat kokivat aiheesta toiseen hyppelehtiväksi, sen sijaan että olisi ongelmakeskeisesti pyritty yhdistämään teoriaa ja käytäntöä. Opettajankoulutuksen toimintatapaa moitittiin pakkotahtiseksi. Opiskelijat kokivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta itse suunnitella opintojensa etenemistä. Osajaksoja suoritettiin yksi kerrallaan ja tenttiin valmistautuminen edellytti aina "pään tyhjentämistä" entisestä aineksesta, vaikka tenttimuotoja oli jo siihen mennessä muutettu essee- ja yhteistyötehtäviksi ja luento-opetusta vähennetty. Ongelmana ainakin ohjaajat kokivat edelleen kirjallisuuden, erityisesti vieraskielisen kirjallisuuden lukemistottumusten puutteen.

Orastava tiimi?

Kolmen kierroksen jälkeen tiimiopetuksen organisoinnissa ja opiskelutehtävissä on kehitytty. Kokemuksia on kertynyt runsaasti. Vastauksena edellä esitettyyn vanhan opiskelu–opetustyylin kritiikkiin tiimiopetuskokeilun tulokset ovat olleet tavoitteiden suuntaisia. Myönteisinä tuloksina on saatu aikaan ohjaajien ja opiskelijoiden keskinäisen kommunikaation moninkertaistuminen. Opiskelijat ovat arvioineet positiivisesti omassa tiimissään tapahtunutta työskentelyä ja keskusteluja. Suhteet koulutusyksikön ulkopuolelle oman alan kokeneisiin opettajiin on koettu motivoiviksi. Ensimmäisen vuosikurssin tuottamat seminaarityöt ovat alkaneet lähestyä teemaseminaarin tasoa ja kielenohjaajien toteuttama raportin kirjoittamisen, kuten myös tietotekniikan perusteiden, ohjaus on saanut mielekkään kontekstin. Ohjaajille keskinäinen yhteistyö on ollut opettavaista ja palkitsevaa. Olisi vaikea palata entiseen "opettaja yksin oman jaksonsa hoitajana irrallaan muista" -systeemiin.

Tiimiohjauksen organisoinnissa on kuitenkin edetty monien ongelmien kautta. Niistä aivan keskeinen on lähtökohtatavoite: opiskelijoiden kokema mielekkyys. Vaatii hyvin paljon työtä selventää opiskelijoille, mistä tiimiopiskelussa on kysymys ja miksi sitä tarvitaan. Olemme tässä tekemisissä hyvinkin merkityksellisen asian kanssa: halutaanko heti tavoitella ammatillista ja tieteellistä orientaatiota, vai tyydytäänkö siihen, että opiskelija astuu sisään yliopiston portista ja sosiaalistuu omaan oppilaitokseensa. Opiskelijat jatkavat nykyisin koulu-termin käyttämistä oppilaitoksestaan. Ylioppilaat tuovat mukanaan kouluvuosien luomat odotukset potenssiin nostettuna, koska kysymys on korkeakoulusta. Opiskelijoiden toiminnassa painottuu opettajaorientaatio, yksilöopiskelu, kilpailu ja toive siitä, että saisi välitöntä positiivista palautetta omasta työstään, jotta voisi kokea menestyvänsä opinnoissa. Näiden odotusten toteutumatta jääminen liittyneenä valinnan mahdollisuuksien supistumiseen omien opintojen organisoinnissa luokattomaan lukioon verrattuna saa aikaan opiskelumotivaation notkahduksen alaspäin toisena opiskeluvuotena ennen kuin taas lopun häämöttäminen ohjaa orientaatiota tulevaisuuteen.

Tiimiopiskelu, hyvin organisoituna, voisi olla mahdollisuus kehittää edelleen yhteistyötä ja ammattiorientaatiota. (AHe)

 

 

Rakas hakija!

Seireenien kutsut rakkaalle hakijalle
Kevään varma merkki on yliopistojen ja kaiken maailman oppilaitosten hakukuulutuksia pursuavat sanomalehtien sivut. Tule meille opiskelijaksi/ tee elämäsi valinta/ satsaa tulevaisuuteesi/ ymmärrä katsoa eteesi/ heitä meitä hakemuksellasi/ tule meille vaan meillä leivotaan/ saat tähdet ja kuun taivaalta meillä./ Meillä on modernit robotit aina kavereinasi / virtuaaliteknologiaa vain Sinulle rakas hakija /Elämänmakuinen oppimisympäristö/ Tule siksi miksi haluat.

Yliopistojen aneemiset koulutusluettelot häviävät tässä näyttävyyden tarjontakisassa. Hakuilmoituksia ei tahdo löytää millään kaiken tarjonnan seasta. Liki viisisataasivuinen Valintaopaskin alkaa jykevästi sanoilla Hakemaan oikeutetut ilman vikittelyn tai liirumlaarumin häivääkään. Hakija saa olla onnellinen, jos löytää tästä kappaleesta porsaanreiän itselleen. Hakupaperit on yliopistoon haettaessa täytettävä pikkutarkasti, allekirjoitusta unohtamatta. On kerrottava onko mies vai nainen, rasti ruutuun tai ympyröi oikea vaihtoehto. Eikä hakuvaiheessa saa huijata, lomakkeessa lukee, että jos olet saanut opiskelupaikan niin kaikki hakulomakkeessa ilmoittamasi tiedot tarkistetaan yliopistossa syksyllä ja virheellisiä tietoja antaneet voidaan lähettää yliopistosta maitojunalla kotiin. Kaiken vaivan jälkeen vielä tuollainen vaara.

Kajaanin opettajankoulutusyksikön päärakennus.

Huh hellettä sentään!
Pääsykokeet ovat yleensä kauneimpaan kesäaikaan, jolloin jokainen nykynuori olisi töissä, matkoilla tai muuten vain lomalla. Yliopistojen pääsykokeisiin on tultava vaikka matkojen takaa omalla kustannuksella. Yliopistot ovat vanhanaikaisia: hakijan suurta taitavuutta ei saa esitellä etänä Amerikasta tai Australiasta asti kaikesta nykytekniikasta huolimatta vaan haastatteluihin ja soveltuvuustehtäviin on tultava yliopistoon paikan päälle. Ystävän antama vastaavuustodistus soveltuvuudesta ei riitä.

Pääsykoekirjat joutuu hankkimaan jopa aikaisemmin kuin pääsykoetta edeltävänä iltana. Kirjastoissa on pitkät jonot ja kirjakaupassa kaikki maksaa. Yliopistot eivät edes lähetä pääsykoekirjoja ilmaiseksi pyrkijän kotiin, niistä ei yleensä ole nettiversioita ja usein ne ovat paksuja ja tylsiä. Kirjatentissäkin on oltava itse läsnä, edustaja ei kelpaa. Pääsykoekysymyksiä ei kerrota etukäteen, vaikka miten kauniisti lirkuttelisi puhelimessa tai vetoaisi opintotoimiston tunteisiin. Pääsykokeissa henkilöllisyys tarkistetaan vertaamalla naamakuvaasi pääsykokeissa läsnäolevan hahmon naamaan. Muistettava siis sama hymy kuin valokuvaajalle!

Ja samaa rataa jatketaan byrokratissa: Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös, älä siis enää kuvittelekaan luikkivasi kahteen korkeakouluun samana vuonna sisään ja suorittavasi salaa kahta tutkintoa. Ulkomaisesta korkeakoulusta sen sijaan saat ottaa vastaan samana vuonna kuin suomalaisestakin opiskelupaikan samoin kuin Maanpuolustuskorkeakoulusta, Poliisiammattikorkeakoulusta tai Ålands yrkeshögskolanista. Myyttinen sana HAREK määräaikoineen valvoo hakijan aikomuksia pitkin kesää. Vaikka olisit onnistunut tekemään kiertomatkan monen yliopiston pääsykokeissa siitä huolimatta, että ne järjestetään lähes samoihin aikoihin ja vakuuttamaan monta yliopistoa taidoistasi, joudut valitsemaan sen minne menet: päätöksentekoa kesken kauneinta kesää. Jonotuskin tulee nyt jo tutuksi: voit jonottaa ennen ja jälkeen maagista päivämäärää 20.7. Jonossa ei saa pyörtyä eikä etuilla, vaan on vastattava heti yliopiston kirjeisiin tai soittoihin, vaikka olisi muuta tärkeämpää tekemistä juuri silloin. Vaivalloiseksi ja hankalaksi kuin ennakoiden tulevaa uraputkea, on tehty akateemisen elämän alku. Mistä ihmeestä yliopistoihin kuitenkin riittää sinnikkäitä hakijoita tuhansittain joka vuosi. (Nimimerkki Tiedonhaluinen)

 

 

Miksi ihmeessä Kajaaniin ja miten sinne pääsee?

"…ja se yksikkö oli niin mahtava
HURRAA HURRAA HURRAA.
Neljällä opintovuodella
on maisterin paperit kourassa.
SUNFARAA SUNFARAA
SUNFARAL-LAL-LA-LA
HURRAA HURRAA HURRAA!"

Ja mikä ettei! Ahkerien opiskelijoiden maailmassa Kajaanin opettajankoulutusyksikössä saa maisterintutkinnon lisäksi paljon henkistä pääomaa, jolla valloittaa maailmaa ja jos intoa löytyy mahdollisuudet myös jatko-opiskeluun ovat oivalliset! Tällä vuoden 2000 oppilaitokseksi julistetulla vireällä huippuyksiköllä on kansankynttilöiden kouluttamisessa sata vuotta pitkät perinteet. Tulevia kasvatusalan ammattilaisia luotsaa tiiviissä opiskelijakeskeisessä yksikössä eteenpäin melkoinen asiantuntijatiimi, joista hatun omaavia tohtoreitakin on toistakymmentä. Ja jos intoa riittää voi tässä kansankynttiläkoulutuksessa valmistua vaikkapa liikunnan tiitseriksi tai käydä ruotsin kielikylvyssä ja luoda uraa sillä saralla. Edellytyksiä on vaikka mihin!

Kuva päärakennuksen toisen kerroksen aulasta.

Missä tämä Lönnrot-akatemiaksikin kutsuttu vireä yksikkö sitten sijaitsee? Kun suuntaat kulkusi Kajaanin keskustaan ja Kajaaninjoen rannalle voi eteesi avautua kaunis ja intiimi Kajaanin kampus eli yliopistoalue, josta niin monen matka tiedeyhteisön maailmaan on alkanut. Toivuttuasi tästä esteettisestä elämyksestä oletkin jo valmis ihmettelemään Kajaanin runsasta tarjontaskaalaa, joka ainakin opiskelijan näkökulmasta täyttää korkeammatkin EU-direktiivit ja tarjoaa mahdollisuuksia ihan oikeaan elämiseen! Tämän takaavat esimerkiksi Suomen halvin ruokakorivertailu (makaronia saa markalla!), halvat vuokrat ja hyvä asuntotilanne, monipuoliset kulttuurielämykset sekä hyvät harrastusmahikset. Energiaa voit purkaa vaikkapa uimahallissa, pallohallissa, liikuntahallissa, murtsikkaladuilla, Vuokatin laskettelukeskuksessa, kuntosaleilla, jumpissa, pelivuoroissa tai vaikkapa jalokalastamalla aivan kaupungin sydämessä. Ja jos aikaa ja energiaa riittää voit nauttia öisestä opiskelijaelämän menosta ja huikeista tapahtumista. Ja jos joskus tuntuu että on pakko päästä pois vaikkapa kesälaitumille, se kyllä onnistuu ainakin junalla, bussilla ja lentsikalla.

Miksi ihmeessä sitten Kajaaniin? Vastaushan on tietty selvä: Siksi, että se on Kajaani!!! (Anne U. & Riitta K.)

 

 

Opela ajaa opiskelijan etua

Sait juuri käteesi ehken elämäsi tärkeimmän kirjeen. "Sinut on hyväksytty opiskelijaksi Kajaanin opettajankoulutusyksikköön…" Muutaman minuutin riemutanssin jälkeen ajatuksesi liitävät kohti Kajaania ja edessä oleviin opiskeluihin. Asuntoa pitää alkaa etsimään ja muuttokuormaa pakkaamaan. Käteesi tarttuu kirjeen mukana tullut Opelan esittelylehtinen. Tämä on ensimmäinen kosketuksesi Kajaanin varhaiskasvatuksen ja opettajankoulutuksen opiskelijoiden ainejärjestöön Opelaan.

Opela ajaa opiskelijoiden etua yliopistossa. Asioista päättää opiskelijoiden keskuudesta valittu hallitus, johon kiinnostuneet voivat pyrkiä vuosikokouksissa. Opelan asioita Kajaanissa hoitaa toimistonhoitaja Kaija-Leena Vanhamäki, jonka ystävällisyys ja opiskelijoiden asioihin paneutuminen on huippuluokkaa. Kaija-Leenan löydät Opelan toimistosta päärakennuksen alakerrasta. Toimiston vieressä sijaitsee opiskelijoiden ikioma kahvila – Kahvikolo. Täällä näet opiskelukavereitasi, pystyt lukemaan päivän lehdet ja nauttia niin makoisat paikalla paistetut pullakahvit todella halvalla.

Opelaan kannattaa liittyä heti opiskelujen alkaessa, koska silloin voit nauttia monista muistakin eduista. Opiskelija voi hakea opiskeluihin kuuluvaan kurssimatkaan tai ulkomaille suuntautuvaan harjoitteluun avustusta. Pystyt myös liittymään Sooliin. Sool (Suomen opettajaksi opiskelevien liitto) tarjoaa pienellä vuosijäsenmaksulla todella kattavia etuja. Saat esimerkiksi alennusta bensasta, vapaa-ajan- ja matkavakuutuksen sekä legendaariset opettajaksi opiskelevien Talvipäivät puolella hinnalla. Talvipäivien arvostuksen ja merkityksen saat varmasti kuulla vanhemmilta opiskelijoilta. Alkuperäisten Talvipäivien idean kehittivät Kajaanin seminaarin miesopiskelijat jo kuusi vuosikymmentä sitten. Opelan ilmoitustaululta näet kimppakyytien tarjoajat Lappiin, Pohjanmalle, Savoon ja Ylä-Karjalaan; bileilmoitukset ja kaikkea muuta hyödyllistä ja tarpeellista juuri opettajaksi opiskelevalle. Tätä kaikkea Opela tarjoaa fyysisellä tasolla. Se, mitä kaikkea muuta Opela pystyy antamaan sinulle, ovat hyvät opiskelufiilikset ja mahtavat, uudet ystävät elämääsi rikastuttamaan. Vain osallistumalla voit vaikuttaa! (A-JP)

Opelan Kahvikolon leipurin herkkuja

 

SEMPPA-TEATTERI ESITTÄÄ: "Ethän lähde Jimmy Dean?"

Kajaanin kampuksen ja opettajankoulutusyksikön ylioppilasteatteri Semppa on tänä vuonna valinnut näytelmäkseen Ed Graczykin näytelmän "Ethän lähde Jimmy Dean?". Näytelmä kertoo "James Deanin Opetuslapset" -nimisestä ryhmästä, jonka jäsenet eivät ole kaikkein tavallisimpia James Deanin ihailijoita. Näytelmä sijoittuu Teksasin osavaltiossa sijaitsevaan McCarthyn pikkukaupunkiin, jossa elämä on jämähtänyt samoihin vanhoihin kuvioihin ja ihmisiin. Näytelmä sijoittuu kahteen eri aikakauteen, vuoteen 1955 sekä 1975.

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat pieneen halpapuotiin, jonka yhteydessä on kaupungin ainoa kahvila. Puoti on yksi pienistä halpapuotiketjuista, jotka kamppailevat olemassaolostaan Teksasin syrjäisissä pikkukaupungeissa. Tämän näytelmän puoti on ollut olemassa kaksikymmenluvun loppupuolelta, ja pysynyt näihin päiviin asti käytännöllisesti katsoen muuttumattomana. Puodin pitäjä, Juanita (Sari Eilola) on harras uskovainen, joka pyörittää kituvaa puotia sinnikkäästi. Hänen työntekijänään on Mona (Petra Karvonen) sekä Mona entinen (Marika Viiri), joka on kaikkein innokkain James Dean -fani. Hän on ollut mukana "Jättiläisen" kuvauksissa, josta hän muistaa sopivan paikan tullen muistuttaa muita kaupungin asukkaita.

James Deanin opetuslapsissa mukana ovat myös Sissy (Minna Jaara) sekä Sissy entinen (Hanna-Kaisa Kousa), joka on entinen "rullaluistinradan kuningatar" ja Monan vastakohtana järkeilevä ja loogisesti ajatteleva. Joe (Ilari Koskimies) on Monan ja Sissyn paras ystävä, joka poikkeaa kaupungin muista pojista selkeästi persoonallaan. Stella May (Sanna Lämsä) on "rahaa nainut", eli miehensä ansiosta rikkaaksi tullut nainen. Edna Louise (Tiina Heikkinen) on porukan hiljaisin ja sovittelevin, "harmaa hiirulainen". Salaperäinen, kauppaan ilmestyvä Joanne (Aleksi Lavaste) sekoittaa James Deanin opetuslasten vuosikokouksen täysin paljastuksillaan. Luvassa on siis mutkikkaita tilanteita ja yllättäviä juonenkäänteitä.

Näytelmän on ohjannut Ulla Schroderus ja koreografiasta vastaa Kirsi Heikkinen. Näytelmää esitetään muista vuosista poiketen Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa (Seminaarinkatu 2).

Näytelmän ensi-ilta on torstaina 19 huhtikuuta kello 19.

Muut esitykset ovat:
perjantaina 20.4 kello 19
lauantaina 21.4. kello 15 ja 19
sunnuntaina 22.4. kello 15 ja 19
maanantaina 23.4. kello 19
keskiviikkona 25.4. kello 19
torstaina 26.4. kello 19
perjantaina 27.4. kello 19
lauantaina 28.4. kello 15 ja 19
sunnuntaina 29.4. kello 19

Lippujen hinta on 40 markkaa, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja varusmiehet maksavat lipustaan 30 markkaa. Lippuja voi varata Opelan toimistosta arkisin kello 9–14 välillä numerosta 08-628341. Lippuja saa myös ovelta puoli tuntia ennen näytöksen alkua. Tervetuloa viihtymään! (SE)

 

 

Itä-Suomi ja Aunus -seminaari Kajaanissa 20.–21.4.2001
Paikka: Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Sipilän sali, Seminaarinkatu 2.

Perjantai 20.4.2001

             Puheenjohtaja professori Antero Heikkinen Joensuu
9.00      Seminaarin avaus. Lönnrot-instituutin johtaja, professori Juhani Suortti Kajaani
9.15      Olisiko talvisotaa voitu jatkaa? FT Lasse Laaksonen Helsinki
10.00    Suomen vaikutukset Itä-Karjalan valtiolliseen asemaan 1920–1941. Apulaisprofessrori Juri Kilin Petroskoi
10.45    Keskustelua
             Tauko
11.15    Suojärveläiset siviilisotavangit 1939–1940. Professori Tapio Hämynen Joensuu
12.00–13.00 Lounastauko

             Puheenjohtaja professori Leo Suni Petroskoi
13.00    Itä-Karjala Suomen politiikassa 1918–1920. Professori Jouko Vahtola Oulu
13.45    Karjalan kieli rajakarjalaisessa perheessä 2. maailmansotaan asti. Tutkijakoulutettava Kimmo E. Laine Joensuu
14.30    Kahvitauko
15.00    Jatkosodan Repola – "Rukajärven valtatien " ensimmäinen etappi. Vanhempi tutkija Antti Laine Joensuu
15.45    Keskustelua päivän teemoista
16.30    Seminaaripäivä loppuu

             Iltaohjelma


Lauantai 21.4.2001

             Puheenjohtaja professori, dekaani Liisa Huhtala Oulu
9.00      Miksi Karjalan kieli ei tullut toiseksi viralliseksi kieleksi Karjalan Tasavallassa. Professori Pekka Zaikov Petroskoi
9.45      Karjalan kielen sanaston kehittämisestä nykyoloissa. Apulaisprofessori Ljudmila Markianova Petroskoi
10.30    Kielipolitiikan ominaisuus Repolan kansallishallintopiirissä 1920–30-luvulla. Apulaisprofessori Irina Takala Petroskoi
             Tauko
11.15    Kirkon kielipolitiikkaa. Apulaisprofessori Irina Tsernjakova Petroskoi
12.00    Kielikylpyopetuksen tarjonnan perusteet. Kasvatustieteiden maisteri Mikko Saari Kajaani
12.45    Keskustelua
13.00    Seminaarin päättäminen

Seminaarin kieli on suomi. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Seminaarin rahoitus Interreg II Karjala -ohjelma/ESR ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö/Lönnrot-instituutti

 

Suomen kielen juhlapäivät 14. ja 15. maaliskuuta 2001

Suomen kielen juhlapäivien pääjuhla järjestettiin Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa keskiviikkona 14. maaliskuuta, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen suomen kielen professorin Matias Aleksanteri Castrénin astumisesta virkaansa tuolloisessa Aleksanterin – nykyisessä Helsingin – yliopistossa. Samalla juhlittiin myös Kotikielen Seuran 125-vuotisjuhlia.

Juhlapuheessaan, viran nykyinen haltija, professori Pentti Leino käsitteli suomen kielen professuurin ja tieteenalan historiaa sekä nykyisiä haasteita, joista hän nosti vaativimpana esiin äidinkielen opetuksen ja opettajien koulutuksen: ""Yhä useampi koulunsa päättävä on kielipuoli siinä suhteessa, ettei hänellä ole informaatioyhteiskunnan edellyttämiä viestintätaitoja. Erityisesti kirjakielen taidosta on tullut nopeasti hupeneva luonnonvara. Kukaan ei saa niitä syntymälahjanaan: kirjakieli on jokaiselle vieras kieli, eikä sen hallinta tule itsestään. Sen omaksuminen vaatii läpi kouluajan jatkuvaa, sitkeää ja pitkäjänteistä opiskelua ja myös opiskelun ohjausta."

Leinon mukaan "ihmistieteiden yhteisenä pyrkimyksenä on lisätä ihmistä, inhimillistä kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskevaa ymmärrystä. Siinä työssä kielitieteellä ja kussakin maassa erityisesti sen äidinkielen tai äidinkieliin kohdistuvalla tutkimuksella on keskeinen sija. Kieli jäsentää ihmiselle maailmaa ja hänen omaa olemassaoloaan. Siihen on kiteytynyt se sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentunut todellisuus, jossa hän tuntee elävänsä. Iminen riippuu kiinni maailmassa merkitysten avulla, ja merkitykset ovat kiinnittyneet kieleen ja nimenomaan äidinkieleen".

"Ehdottomasti merkittävin yksittäinen tapahtuma oli Kalevalan ilmestyminen vuonna 1835. Kalevala ei ollut menekkikirja: 500 kappaleen painos riitti myyntiin runsaat kymmenen vuotta. Eikä sitä paljoakaan luettu, sillä hyvillekin suomen kielen taitajille sen kieli tuotti vaikeuksia. Mutta Kalevalasta tuli symboli, joka osoitti Suomen kansan omaleimaisuuden ja arvon. Suomi pääsi Euroopan tietoisuuteen: Kalevala käännettiin ranskaksi, ja siitä pidettiin esitelmiä ja luentoja Euroopan akateemisissa piireissä. Yhdellä iskulla harvojen haihattelulta näyttävä, fennomaniaksikin naurettu suomalaisuusaate muuttui vakavasti otettavaksi uudistusliikkeeksi. Yksi seuraus Kalevan ilmestymisestä oli, että nuori lahjakkuus Matias Aleksanteri Castrén valitsi elämäntehtäväkseen suomen sukukielten tutkimuksen. Castrén myös käänsi Kalevalan ruotsiksi."

Oikeus omaan kieleen
Juhlaesitelmässään professorit Anna-Riitta Lindgren Tromssan yliopistosta ja Heikki Paunonen Tampereen yliopistosta käsittelivät kielen emansipaatiota: kuinka kielitietoisuuden herääminen ja kielellisten ihmisoikeuksien puolustaminen ovat vaikuttaneet suomen kielen historiaan ja kuinka ne näkyvät nykyisin vähemmistökielten, erityisesti saamen kielten, sekä murteiden ja slangin asemassa: "Suomen kielen aseman nostaminen kansakunnan yhteiseksi sivistyskieleksi 1800-luvulla on esimerkki onnistuneesta kielen emansipaatiosta. Nykyisessä yhteiskunnassamme kielen emansipaatio on jatkunut kahdella saralla: toisaalta puhekielen, murteiden ja slangin, toisaalta vähemmistökielten emansipaatiossa. Meidän aikanammekin vähemmistöt ovat lähteneet liikkeelle ongelmien oivaltamisesta ja erittelemisestä ja edenneet toimintaan sekä julkisuudessa että ruohonjuuritasolla. Myös enemmistöt tekevät työtä tiedostamalla asioita suhteestaan vähemmistöihin, muodostamalla uutta kuvaa vähemmistöistä ja niiden asemasta ja muuttamalla enemmistön ja vähemmistön välisen vuorovaikutuksen rakenteita".

Pääjuhlan lisäksi suomen kielen juhlapäivät sisälsivät keskiviikkona paneelikeskustelun Suomen kielen asema tieteen kielenä -aiheesta ja iltajuhlan Ostrobotnian juhlakerroksessa, jossa oli eri yliopistojen järjestämää vapaamuotoista ohjelmaa sekä illallinen 1800-luvun tapaan. Torstaina tieteellisen seminaarin aiheena oli Fennistiikan ja fennougristiikan tila ja tulevaisuus. Juhlapäivät päättyivät torstaina Fennistiikan tavoitteet ja uhkakuvat – miksi tutkia suomen kieltä? -paneeliin. Lisäksi Helsingin yliopiston päärakennuksen 2. kerroksen aulassa oli näyttely, jossa kaikki maamme suomen kielen ja fennougristiikan laitokset sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus esittelivät painopistealojaan. Näyttelyssä olivat esillä myös Kotikielen Seura ja Virittäjä.(JV)

 

 

Näyttelyitä Kostamukseen

Helmikuun 24. päivänä avattiin Kostamuksen kaupunginmuseossa kaksi kajaanilaisnäyttelyä. "Naisten kertomaa" on Helena Lonkilan Rihma-projektin yhteydessä tekemä näyttely vienankarjalaisten naisten elämänkokemuksista. Kostamuksen museo täydensi teksti-, kuva-, kartta- ja piirrosnäyttelyä esinein omista kokoelmistaan.

"Karjalaisista kyläkalmistoista" on Heikki Rytkölän Lönnnrot-instituutti -projektin yhteydessä em. tekniikalla tekemä näyttely Vienan Karjalan kyläkalmistoista. Kostamuksen museon kokoelmissa ei ole hautaikoneita, joten tältä osin tämä näyttely jäi hieman vajaaksi. Avajaisissa oli runsaaasti yleisöä ja tiedotusvälineitä, muun muassa Karjalan televisio. (HR)

 

 

Kajaanin koululaitoksen ensiaskeleet

Karu koulumestari
Kajaanin kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 6. maaliskuuta 350 vuotta. Kreivi Pietari Brahe perusti Kajaanin vapaaherrakuntansa pääkaupungiksi vuonna 1651. Samalla hän ryhtyi kehittämään seudun elinkeinoja ja henkistä elämää monin tavoin – muun muassa jo vuotta aiemmin aloitti Kajaanissa oma koulu – pedagogio – toimintansa. Koulumestariksi ja linnansaarnaajaksi Brahe nimitti Jaakko Pietarinpoika Theudschoviuksen, joka oli Kajaanin linnan kapteenin Pietari Tyskin poika tämän ensimmäisestä avioliitosta. Hän pääsi ylioppilaaksi 1646 ja opiskeli jonkin aikaa Turun akatemiassa, muttei juuri kunnostautunut opinnoissaan. Pappi hänestä kuitenkin tuli vuonna 1648. Olemukseltaan Jaakko olisi soveltunut paremmin sotisopaan kuin papinkaapuun tai koulumestarin talaariin.

Kajaanin pedagogio malliksi koko vapaaherrakunnassa
Kreivi Pietari Brahe määräsi, että hänen vapaaherrakuntansa pääkaupunkiin oli saatava myös erilliset koulutilat vuonna 1652. Tarkkaa tietoa koulun valmistumisesta ei ole, mutta ilmeisesti tilat valmistuivat vuonna 1655 kaupungin ja pitäjäläisten varoin. Koululla oli käytössään kaksi kamaria vanhassa käräjätalossa. Tilat eivät kuitenkaan olleet tarkoituksenmukaiset, sillä piispa Johannes Terseruksen tekemässä katselmuksessa vuonna 1663 vaadittiin muun muassa ikkunoiden ja uunin sekä kamarien korjaamista. Lisäksi tarkastaja määräsi, että koulutalon eteiseen oli tehtävä ehdottomasti ovi, jotteivät kaupungilla vapaana käyskentelevät lehmät ja mullikat pääse päivisin oppitunteja häiritsemään.

Mestari Jaakko Theudschoviuksen kovakouraisuus ja sopimattomuus opettajantyöhön selvisi pian kajaanilaisille. Oppilaita pelotti karski linnansaarnaaja, joka vilpittömästi uskoi, että poikien liika vilkkaus ja osaamattomuus voitiin kitkeä vain roimien korvapuustien ja patukan avulla. Kajaanin kirkon valmistuttua 1654 sai Theudschovius apulaisekseen Tuomas Ulander -nimisen pappismiehen, joka seuraavaksi sai hoitaakseen koulumestarin epäkiitollisen työn Kajaanin pedagogiossa. Koulumestarin vaihtuessa ei opetuksen taso kuitenkaan kohentunut. Epäluottamus juopottelevaa Ulanderia kohtaan kasvoi ja viimein kaupunkilaisten valitukset kiirivät itsensä Pietari Brahen korviin.

Cajanus koulumestariksi Kajaaniin
Brahen patisteluista huolimatta hänen vapaaherrakuntansa pääkaupunkiin ei kunnollista koulumestaria tahtonut löytyä. Kajaanin pedagogion pelastajaksi ilmaantui Gustaf (Kustaa) Cajanus, joka oli Kajaanin vapaaherrakunnan voudin Antti Eerikinpojan poika ja myöhemmin Paltamon kirkkoherrana kuuluisaksi tuleen Johannes Cajanuksen veli. Kustaa oli ilmeisen toimelias mies, sillä nopeasti hän järjesti koulun asiat ja lyhyessä ajassa koulun oppilasmäärä kohosi peräti 25:een. Lisäksi hän nautti sekä oppilaiden että kaupunkilaisten suosiota. Valitettavasti tämänkin koulumestari syyllistyi juovuksissaan vakaviin järjestyksen rikkomisiin ja kun Kajaanin pedagogion koulumestarin virka tuli vakituisesti täytettäväksi, asettui itse Brahe vastustamaan kärkevin sanoin Kustaa Cajanuksen nimittämistä tehtävään.

Lopulta opettajakysymyksessä ei auttanut muu kuin kääntyä jälleen ensimmäisenä toimineen koulumestarin, linnansaarnaaja Jaakko Theudschoviuksen puoleen. Kovin innoissaan hän ei ollut asioiden uudesta käänteestä, mutta ajatteli koulumestarina saavansa hieman lisätuloja. Vaikka Jaakko yritti parhaansa, jäivät tulokset heikohkoiksi. Tarmokkaasti hän takoi latinaksi oppilaiden mieliin Lutherin katkismusta. Pojat osasivatkin lasketella sen sujuvasti kannesta kanteen – valitettavasti eivät he ymmärtäneet yhtään sanaa sen sisällöstä eivätkä osanneet selittää sisältöä suomeksi, saati ruotsiksi. Sekä kieliopin että kirjoituksen opetus oli piispan mielestä pahasti retuperällä, sillä opettajan oma kirjoitus ei ollut järin esikuvallista eikä hänen harakanvarpaistaan saanut selvää. Kaikesta huolimatta Kajaanin pedagogiossa oli vanhan linnansaarnaajan loppukaudella lähes 40 oppilasta, mikä oli enemmän kuin esimerkiksi Raahessa, jossa heitä oli vain 25. Kajaanissa oppilaat olivat pääasiassa kaupungin virkamiesten ja pormestarin lapsia sekä Kajaanin linnan upseeriston ja sotilaiden jälkikasvua.

Naisestako koulumestari!
Theudschoviuksen jälkeen Kajaanin pedagogion koulumestariksi aiottiin myös naista kulujen pienentämiseksi, mutta aie lienee ollut hyvin radikaali, koska siitä ei tullut mitään. Opettajina toimivatkin seuraavat miehet: Andreas Antiliuos 1667–1674, Johan Antiliuos 1674–1695 (edellisen veli), Samuel Petrelius 1695–1703, Gabriel Eerikinpoika Cajanus 1705–1712 sekä Andreas Hildén vuodet 1704–1714.

Kajaanin pedagogio joutui kokemaan kovia koulumestari Andreas Hildénin aika, sillä vuonna 1712 suuren Pohjan sodan vaikutukset uloittuivat myös syrjäiseen Kajaaniin. Venäläiset hyökkäsivät yllättäen 13. maaliskuuta 1712 pahaa-aavistamattomaan kaupunkiin – tuhosivat sitä ja surmasivat sen asukkaita. Tässä iskussa tuhoutuivat kaupungin silloinen kirkko, pappila ja koulutalo. Tuhon täydensi vuoden 1716 alkupuolella toimeenpantu Kajaanin linnan pitkäaikainen piiritys ja räjäytys sekä kaupungin asujaimiston vieminen Venäjälle sotavankeuteen. Vangittujen joukossa oli myös pedagogion silloinen opettaja Andreas Hildén. Sen jälkeen kestikin vuosia ennen kuin elämä ja koulutoiminta jälleen virisivät Ämmäkosken partaalla. (RH)

 

MAASEUTU-PD
Maaseudun kehittäjien valtakunnallinen erikoistumisohjelma

Seuraava ohjelma alkaa syyskuussa 2001
Maaseutu-PD on yliopistollinen, monitieteinen täydennyskoulutusohjelma, jonka laajuus on 40 ov. Sen tavoitteena on lisätä ja laajentaa maaseudun kehittämistehtävissä toimivien ammattipätevyyttä joustavassa opiskeluympäristössä. Ohjelma rakentuu sekä yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen että työyhteisön kehittämistarpeiden pohjalta. Vapaavalintaiset opinnot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden täydentää osaamistaan eri tieteenalojen avulla.

Opintojen jälkeen opiskelijat ovat aktiivisia maaseudun, oman itsensä ja organisaatioidensa kehittäjiä. Ohjelman suorittaneista eri alojen akateemisista asiantuntijoista syntyy maaseudun kehittämistyössä tarvittava yhteistyökykyinen, kokonaisuuksia hahmottava osaajien verkosto. Maaseutu-PD on tarkoitettu akateemisen loppututkinnon suorittaneille, erilaisissa maaseudun tai muissa alueellisissa kehittämistehtävissä vähintään kaksi vuotta toimineille henkilöille.

Yliopistollisen, monitieteisen erikoistumisohjelman järjestävät yhteistyössä Helsingin, Joensuun, Kuopion, Lapin, Oulun ja Turun täydennyskoulutusyksiköt. Hakuaika päättyy 31.5.2001.

Oheisilta www-sivuilta löydät lisätietoja koulutuksesta sekä hakulomakkeen.
http://www.mtkk.helsinki.fi/maaseutupd.htm

VIE TIETOA KOULUTUKSESTA ETEENPÄIN MYÖS TALOSI SISÄLLÄ!

Lisätietoja ohjelmasta saa:
OULUN YLIOPISTO
Kajaanin kehittämiskeskus
PL 51, 87101 Kajaani
suunnittelija Tarja Lukkari
puh. (08) 632 4818, 0400 372 082, fax (08) 632 4820

 

 

Laulun äänenmuodostus 7.–12.5.2001

Kainuun kesäyliopisto järjestää laulun äänenmuodostuskurssin 7.–12.5.2001 Kajaanin kampuksella. Kurssi on suunnattu laulua ammatissaan tai harrastuksessaan tarvitseville. Kurssin tavoitteena on tutustua laulun äänenmuodostuksen perusteisiin ja pedagogisiin näkökohtiin teoriassa ja käytännön harjoittein sekä kehittää omia henkilökohtaisia taitoja laulussa, äänenmuodostuksessa ja ohjaamisessa. Kouluttajana toimii diplomilaulaja Elias Palola sekä muita kouluttajia. Kurssin hinta on 1400 markkaa. Sitovat ilmoittautumiset 27.4.2001 mennessä Kainuun kesäyliopiston toimistoon (puhelin 08–613 3058, telekopio 613 3050 tai sähköpostitse: kainuunkesayliopisto@oulu.fi  (SK)

 

 

Lausunnan ja ilmaisutaidon kurssi 2.–8.7.2001

Kurssi on tarkoitettu puhutusta kielestä, runosta ja oman ilmaisun kehittämisestä kiinnostuneille. Lausujain Liiton jäsenistä ja harrastajalausujista muodostetaan omat ryhmät. Tavoitteena on pyrkiä eri harjoitus- ja työtapojen avulla oman ilmaisurekisterin laajentamiseen ja löytää tekstin ohjauksessa tarvittavia välineitä. Kouluttajina Riitta-Liisa Helminen (Aleksandet-tekniikasta tekstin tulkintaan), näyttelijä Helka-Maria Kinnunen (Tarina opettamisen sekä taiteellisen prosessin prosessin välineenä) sekä lausuntataiteilija Maija-Liisa Stöm (Alkuperäiskansojen runot). Kaikille yhteisten harjoitusten ja ryhmätöiden kautta, runoja ja proosatekstejä harjoitusmateriaalina käyttäen pyritään asetettuihin tavoitteisiin. Hinta on vielä avoin. Ilmoittautuminen 1.6.2001 mennessä kesäyliopiston toimistoon (puhelin 08–613 3058).

 

 

Kamarimusiikkimatka Kuhmoon

Kainuun kesäyliopisto järjestää kamarimusiikkimatkan Kuhmoon lauantaina 21.7.2001. Lähtö Kuhmoon tapahtuu Kajaanin linja-autoasemalta kello 13.30. Kuhmo-talossa konsertti alkaa kello 15.00 ja ohjelmassa on: Pjotr Tsaikovskin (1840–1893) ja Alexander Borodinin (1833–1887) sävellyksiä. Illan konsertti Kamarimusiikin huumaa alkaa kello 20.00 Kontion koululla. Juontajina toimivat Lasse Pöysti ja Seppo Kimanen. Matkan hinta on 400 markkaa. Hintaan sisältyy edestakainen bussimatka Kuhmoon ja liput ohjelmassa mainittuihin konsertteihin. Sitovat ilmoittautumiset 13.7.2001 mennessä Kainuun kesäyliopiston toimistoon (puhelin 08–613 3058). (SK)

 

 

Kentän kuulumisia –pyrkimys vuorovaikutteisuuteen

Alamme julkaista Kentän kuulumisia -palstaa, johon Kajaanin kampuksen alumnit voivat lähettää kirjoituksiansa. Aiheena voi olla vaikka ammattielämän huomioita tai vapaa-ajan harrasteita tai mikä sinua itseäsi kiinnostaa ja mihin haluaisit ottaa kantaa – sana on siis vapaa. Kirjoituksen maksimipituus on yksi A4-konsepti. Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä kirjoituksia.

Lauri Sonny, 

Sivut päivitetty 08.09.2003