LOKAKUU 1998
LOKAKUU 1998
Rehtori Lauri Lajunen avasi Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen ja kehittämiskeskuksen lukuvuoden. Kajaanin opettajankoulutuslaitokselle kiitosta profiloitumisesta ja tohtoroitumisesta.
Rehtori Lajunen kertoi avauspuheessaan, että laki Suomen toisesta valtion yliopistosta säädettiin tasan 40 vuotta sitten. Tapahtuma oli merkittävä koko Suomen yliopistolaitoksen kehityksen kannalta, sillä Oulun yliopiston perustamisesta alkoi maamme yliopistolaitoksen nopea alueellinen ja määrällinen laajentuminen. Presidentti Urho Kekkonen totesi uudella yliopistolla olevan uutisraivaajan osa. Presidentin mukaan Pohjois-Suomella on riittävät henkiset ja aineelliset edellytykset taloudelliseen vaurastumiseen ja sivistykselliseen nousuun. "Yliopisto-opettajan on oltava tutkija, joka kykenee hallitsemaan tieteensä sen viimeistä sanaa myöten ja joka kykenee välittämään tutkimustyönsä tulokset innoittavana tietona oppilailleen, joista lahjakkaimmat tulevat jatkamaan opettajansa työtä."
Presidentti Kekkonen toivoi yliopiston pitävän kiinteää yhteyttä maakuntiin ja niiden asukkaisiin, näin saadaan aikaan ja ylläpidetään yliopiston toiminnalle Pohjois-Suomen väestön keskuudessa välttämätön luottamus, jolta maaperältä yliopisto voi tehtävänsä täyttää. Rehtori Lajusen mukaan kiinteästä ja voimakkaasta vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa on tullut Oulun yliopiston erityispiirre ja vahvuustekijä. Pohjois-Suomen kehittämisen kannalta pidettiin tärkeänä myös opettajankoulutuksen siirtämistä yliopistoon. Kajaanin seminaari liitettiin Oulun yliopistoon 1.8.1974. Kajaanin OKL on siten Oulun yliopiston vanhin yksikkö ja se viettää 100-vuotisjuhliaan kahden vuoden kuluttua.
Yliopiston toimintaa on kehitetty ja järjestetty uudelleen myöhemminkin; Kajaanissa yliopiston toiminta järjestettiin uudelleen perustamalla Kajaanin kehittämiskeskus täydennyskoulutuskeskuksesta, Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Kajaanin yksiköistä ja mittalaitelaboratoriosta. Oulun yliopiston avajaispuheissa puhujat toivoivat yliopiston tiedepohjan laajentamista mahdollisimman pian humanistisiin tieteisiin. Tämä linjaus on tietoyhteiskunnan, EU:n ja globalisoitumisen aikakautena entistä ajankohtaisempi. Lönnrot-instituutin perustaminen Kainuuseen ja sen kautta humanistisen tutkimuksen ja koulutuksen tehostaminen Kainuussa on täysin sopusoinnussa 40 vuotta sitten esitettyjen linjausten kanssa.
Rehtori Lajusen mukaan yliopistojen osallistuminen alueelliseen kehittämistoimintaan on entistä tärkeämpää jos maamme aiotaan säilyttää asuttuna ja elinkelpoisena myös Pohjois- ja Itä-Suomessa. Perustehtäviensä lisäksi yliopistojen tulee aktiivisesti vaikuttaa alueensa kehittämiseen. Oulun yliopiston alueellista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta edistävät Kainuussa Kajaanin opettajankoulutuslaitos ja kehittämiskeskus. Molemmat ovat olleet mukana lukuisissa alueellisissa yhteistyöprojekteissa ja hankkeissa. Parhaillaan käynnissä olevista hankkeista rehtori mainitsi Kalinkan, Kytken ja Lönnrot-instituutin.
Kajaanin opettajankoulutuslaitokselle kiitosta profiloitumisesta ja tohtoroitumisesta
Kajaanin opettajankoulutuslaitos ansaitsee myös kiitokset tutkimustoimintansa kehittämisestä ja profiloimisesta sekä integroinnista opetustehtävään. Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvan opetuksen merkitys yliopistoissa on korostunut entisestään kun ammattikorkeakoulut ovat tulleet yliopistojen rinnalle koulutusjärjestelmäämme. Tyydytyksellä voidaan todeta, että Kajaanin OKL:n opettajat ovat varsin kiitettävästi kehittäneet itseään suorittamalla itse tohtorin tutkintoja. Ilahduttavaa on myös se, että Kajaanin OKL:ssä on useilta tieteen aloilta väitelleitä opettajia. Oulun yliopiston tavoitteena on lisätä yhteistyötä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Koko yliopistoa koskevien linjausten mukaisesti Kajaanin OKL on tuloksellisessa yhteistyössä liikuntakasvatuksen alueella Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa sekä nyt aloittamassa kielikylpyopettajien koulutusta Vaasan yliopiston kanssa.
Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opettajien tohtorinhattujen väriskaala
vaihtelee violetista tummansiniseen ja mustaan. Kajaanin OKL:ssa työsken-
telee kaikkiaan 17 tohtorintutkinnon suorittanutta.Aktiivisen toimintansa lisäksi yliopistot vaikuttavat merkittävästi myös pelkällä olemassaolollaan välittömän sijaintialueensa kokonaiskehitykseen. Tilastot osoittavat, että kaikki yliopistokaupungit Suomessa ovat vetovoimaisia ja houkuttelevat asukkaita puoleensa. Kainuun kehittämisen kannalta on siten tärkeää, että Oulun yliopiston Kajaanin kampusta edelleen kehitetään. Viime kesäkuussa allekirjoitettu aiesopimus Oulun yliopiston, yliopiston Kajaanin yksiköiden ja Kainuun kehittämistyöstä vastaavien keskeisten organisaatioiden välillä on tässä suhteessa merkityksellinen tahdonilmaus yhteisestä halusta pitkäjänteiseen yhteistyöhön Kainuun kehittämisen puolesta. Rehtori kertoi olevansa erittäin tyytyväinen Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen ja kehittämiskeskuksen halusta entistä kiinteämpään keskinäiseen yhteistyöhön. Rehtorin mielestä on perusteltua tarkastella Kainuun yksiköiden osalta uusia hallinnollisia ratkaisumalleja, joilla voitaisiin tehostaa ja parantaa yksiköiden toimintaedellytyksiä. Elokuun alusta voimaan tulleen uuden yliopistolainsäädännön mukaan yliopistot voivat itse päättää toimintansa järjestämisestä hallintorakenteita myöten.
Avauspuheensa lopuksi rehtori Lajunen vertasi Oulun yliopistoa taloudellisilla tunnusluvuilla mitaten Kajaanin kaupunkiin. Yliopiston Kajaanin yksiköt työllistävät noin 170 päätoimista työntekijää ja niiden kokonaismenot olivat vuonna 1997 noin 60 miljoonaa markkaa. Vireä nelikymppinen Oulun yliopisto haluaa olla rakentamassa tulevaisuutta myös Kainuussa. (JV)
Kajaanin yksiköt itsenäisemmäksi ja yhtenäisemmäksi?
Millaisia mietteitä Oulun yliopiston rehtorin, Lauri Lajusen puhe herätti teissä Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen johtaja, professori Juhani Suortti?
– Rehtori toi esiin jo vuosikymmen sitten esitetyn ajatuksen Kainuun tiedekunnasta tai korkeakoulusta. Ajatus on noussut ajankohtaiseksi ja otolliseksi EU:n rakennerahastojen ja aluepolitiikan – eurooppalaisen regionalismin ansiosta. Kajaanin yksiköiden itsenäisemmän aseman ansiosta Oulun yliopisto voi lisätä rahoitustaan. Lisäksi Oulun yliopisto haluaa olla maakuntien yliopisto myös Kainuussa.
Miten Kajaanin yksiköiden yhteistyötä tulisi kehittää?
– Oulun yliopistossa on hallituksen nimittämä HARAKE-työryhmä, jonka tehtävänä on koko yliopiston hallintorakenteen kehittäminen, jonka osana myös käsitellään Kajaanin hallintouudistusta. Tästä kokonaisuudesta ei ole tiedottamista ennenkuin HARAKE-työryhmä on saanut sen valmistelluksi. Työryhmä tulee esittämään monia erilaisia vaihtoehtomalleja. Rehtorin puheeseen viitaten Kajaanin yksiköiden tulevaisuus on syvemmässä yhteistyössä. Kampuksellamme on kolme laitosta, joissa kahdessa on puhdas virkamiesrakenne ja yksi laitos, joka toimii pitkälti projektirahoin. Tämä tuo tiettyjä ongelmia, jos yhteistyö syvenee. Toisaalta on vaikea kulkea eteenpäin ilman hallinnollisia ratkaisuja. Täytyy löytää siis ratkaisu, joka sopii Oulun yliopiston yleiseen linjaan. Kysymys ei ole toisen sulauttamisesta toiseen, vaan uudistuksen tulee tukea molempien etua - unohtamatta Kainuun kokonaisetua. Esimerkiksi jo aiemmin esitetty erillislaitos ei tukenut OKL:n tarpeita ja se hylättiin OKL:n osalta, jolloin täydennyskoulutusyksikkö oli vielä asetuksessa OKL:n osana. Tiedekunta-mallissa tulevat kaikkien osapuolien tarpeet tyydytetyiksi.
Millainen tiedekunta Kajaaniin tulisi perustaa?
– Monitieteinen tiedekunta. Tämä vaihtoehto on tulosyksikkönä sellainen, joka tuo lisäarvoa kaikille osapuolille ja parantaa erillisprojektien yhteistyömahdollisuuksia sekä Oulun yliopiston muiden tiedekuntien kanssa että muiden yliopistojen kanssa. Tiedeprofiilin tulee olla riittävän korkea ja tulosyksikkö mahdollistaa tutkintojen teon niin sanotusti omaan piikkiin. Tiedekunta-malli mahdollistaa myös opetuksen ja koulutusvaihtoehtojen kehittämisen ja lisäämisen muun muassa itäosaamisen maisterikoulutusohjelmalla ja koulutusteknologian maisterikoulutuksella. Kaiken kaikkiaan pedagogista osaamista tulisi nähdä laajemmin. Tiedekunta-organisaatiomalliahan on testattu hyvällä menestyksellä jo muutamien vuosisatojen ajan ja se mahdollistaisi monimuotoisen yhteistyön Kajaanin kampuksella. Lisäksi on huomioitava, että yliopistot tukeutuvat kyseiseen rakenteeseen. Myös kesäyliopiston rooli tulee muuttumaan 1.1.1999 uusien koululakien myötä. Avoin korkeakouluopetus tulee suoraan valtion piiriin. Tämäkin olisi huomioitava Kajaanin kampuksen tulevaisuuden suunnitelmissa.
Toisiko monitieteinen tiedekunta Kajaaniin myös maksupisteyksikön?
– Se ei saa olla itsetarkoitus. Tietysti maksupisteyksikön asema nopeuttaa tilihallintoasioita ja maksatusta sekä tuo taloudenhoidon ruohonjuuritasolle. Se järkevöittää Ouluun matkustamista ja antaa myös itsenäisyyttä. Hyvänä esimerkkinä maksupisteyksiköstä mainittakoon Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskola, jossa on 300 opiskelijaa.
Mitä nyt pitäisi tehdä?
– Selvästi ja pian on järjestettävä koko kampusta koskeva yhteisneuvottelu, jossa mietitään todellista yhteistyötä, sillä voimat on yhdistettävä. Norssin asema ei muutu. Mielestäni Kajaanin monitieteinen tiedekunta rakentuisi kahdesta laitoksesta, joista toinen on pedagogian yksikkö ja toinen luonnontieteellis-teknillinen yksikkö. Osastojakoja täytyisi tehdä kulloisenkin tarpeen mukaan. Tiedekunnan hallintoa – kansliaa – varten meillä on jo olemassa henkilöresurssit; se ei tuota ongelmaa. Nykyinen Kajaanin OKL:n kirjasto muuttuisi luonnollisesti koko tiedekunnan kirjastoksi ja samalla sen palvelut monipuolistuisivat ja laajenisivat. Myös tietokonepalvelut nettisivuineen muuttuisivat yhteisiksi ja näin saataisiin lisää toimivuutta kampukselle. Mielestäni on hyvä, jos kampuksella keskustellaan eri hallintoratkaisumalleista. On ollut miellyttävä havaita, että monet muutkin ovat itsenäisesti tieteellisenajattelun innoittamina keksineet saman asian eri paikoissa yhtä aikaa. (JV)
Otteita Anita Mikkosen tervehdyspuheesta Kajaanin avajaisissa 7.9.1998
Kajaanin yksiköt toimivat fyysisesti etäällä, mutta toiminnallisesti lähellä yliopistoa. Tämä koskee sekä opetus että tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kajaanin laitosten toiminta on laajentunut voimakkaasti tutkimukseen suunnattujen rahojen lisäyksestä. Me täällä Kainuussa olemme iloisia siitä, että Oulun yliopisto, rehtorin johdolla, on ottanut tosissaan alueellisen haasteen. Alueellisesti hajautettu korkeakoulupolitiikka yhdistettynä EU-jäsenyyden mukanaan tuomaan maakuntien kehittämiseen, on osoittautunut onnistuneeksi.
Uusi yliopistolaki antaa yliopistoille mahdollisuuden päättää omasta sisäisestä organisoitumisestaan muun muassa tiedekuntajaosta. Samassa yhteydessä kun Oulun yliopiston sisällä keskustellaan mahdollisista muutoksista, käsitellään myös Kajaanin laitosten asemaa. Täällä Kajaanin kampuksella yhdeksi lähitulevaisuuden tavoitteeksi olemme asettaneet Kajaani laitosten yhdistämisen. Projektitoiminnan voimakas kasvu vaatii yhteistyötä – esimerkkinä jo meneillään olevien Interreg-projektien koordinointi. Samoin kyky vastata kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin kasvaa. Myös opiskelijoiden laajempi mukanaolo projekteissa on kaikkien etu.
Isompi ja laaja-alaisempi yksikkö pystyy tarjoamaan opetukseen paremman infrastruktuurin. Näin pystytään organisoimaan tehokkaammin paitsi yliopistotasoista peruskoulutusta myös alueen täydennys- ja muuntokoulutusta. Kajaanin OKL:ssä järjestettävä kielikylpykoulutus uutisoitiin myös Helsingin Sanomissa. Tällaisia esimerkkejä tarvitaan lisää. Kaikkien yhteinen etu on Kainuun vahva ja monipuolisesti näkyvä yliopistoyksikkö.
Maakunnan kehittämisessä riittää haasteita ja yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö on saamassa uusia ulottuvuuksia. Näistä haluan erityisesti mainita mekaanista puunjalostusteollisuutta tukevan tutkimus- ja koulutustoiminnan aloittamisen Kajaanissa. Hanketta valmistellaan yhteistyössä lähinnä ammattikorkeakoulun, Kajaanin kaupungin ja teollisuusyritysten kanssa. (JV)
Kenttäharjoittelu Ruijassa – kansainvälisyyttä suomeksi!
Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta lähti elokuun puolessa välissä viisi harjoittelijaa Pohjois-Norjaan – Ruijaan – suorittamaan kenttä 2 -harjoittelua. Lähtijöitä olisi ollut kolme kertaa enemmän kuin paikkoja oli tarjolla. Jouduttiin suorittamaan arvonta ja arpaonni suosi Heli Halosta, Tiina Hiltusta, Piia Huttusta, Siru Karppasta ja Leea Mattilaa. Heli, Tiina ja Siru menivät Vesisaaren kaupungin Vestre Jakobselviin – Annijoelle; Piia ja Leea suuntasivat autonsa kohti Hammerfestin Rypefjordia.
Harjoittelu oli sikäli historiallinen, että nyt ensimmäistä kertaa Pohjois-Norjan opetushallinto ja suomalaisen yliopiston opettajankoulutuslaitos ovat virallisesti sopineet tällaisesta yhteistyöstä. Meidän tarkoituksenamme oli tutustua toisen maan koulukäytäntöön ja monikieliseen kulttuuriin. Toisena tavoitteena oli tutustua pienkoulu- ja yhdysluokkaopetukseen. Norjalainen pienkoulu käsittää yhtenäisen peruskoulun eli luokat 1–10. Tämä tavoite jäi hieman taka-alalle, vaikka kouluissa oli opetusta tietyissä aineissa myös yhdysluokissa 3–4, 5–6 sekä 9–10.
Hammerfestiläisiä oppilaita karjalanpiirakkatalkoissa
Yksi tärkeä tavoitteemme oli tutustua kveenikulttuuriin, Vesisaaressa tämä onnistui muun muassa haastattelemalla kylien vanhoja kveenin ja suomen taitajia. Vesisaaressa suomea opiskeltiin ahkerasti. Jopa täysin norjalaisen syntyperän omaavat lapset olivat valinneet suomen vieraaksi kieleksi. Annijoen koulun sadasta oppilaasta lähes 70 oli valinnut suomen toiseksi kielekseen – ensimmäisen luokan oppilaista kaikki! Hammerfestin koulussa suomen kieltä opiskeli vain kolme oppilasta. Suomen kieltä oppilailla on kolme tuntia viikossa koko peruskoulun eli kymmenen vuoden ajan, sen jälkeen on mahdollisuus jatkaa kielen opiskelua lukiossa.
Suomen lisäksi opetimme muitakin aineita: englantia, liikuntaa, musiikkia, kuvaamataitoa ja kotitaloutta. Hammerfestissa kaikki oppilaat pääsivät harjoitteluluokillamme tutustumaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, sillä kotitaloustunnilla tehtiin satamäärin karjalanpiirakoita. Makuelämys taisi olla uusi, sillä oppilaat söivät ne sokerin kanssa! Myös opettajahuoneen puolella kuultiin ihastuneita aah-huokauksia karjalanpiirakoita syötäessä. Annijoella musiikkitunneilla laulettiin sekä suomalaisia että kveenilauluja.
Kokemuksena tällainen harjoittelu oli meidän kaikkien mielestä mahtava ja elämyksiä antanut harjoittelu. Meidät otettiin avoimin mielin vastaan. Erityistä kiitosta saimme itsenäisestä työskentelystämme. Norjalaisten ja kveeni-opettajien opetusta seuratessa sai uusia vinkkejä omaan opetustyöhönsä Suomessa. Haikeaa oli lähteä kotiin neljän viikon kansainvälisen opetusharjoittelun jälkeen. Lämpimästi suosittelemme tätä harjoittelua myös seuraaville kenttäharjoittelusukupolville! Mukaan tarvitaan tietty annos hurjaa rohkeutta ja roima annos epävarmuudensietokykyä. (Kajjaanin Ruijan tienraivaajat)
Ë Elä jeä Jouten, lähe Lammelle!Ë
Ë Kajaanin normaalikoulun, luokanopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen (opetus)harjoittelua ohjaaville opettajille järjestetään henkilöstökoulutusiltapäivä otsikolla "Kohti entistä ehompaa opetusharjoittelua". Teeman kimppuun käydään perjantaina 30.10.1998 Joutenlammen kurssikeskuksessa klo 13–18. Sen jälkeen on luvassa ruokailu ja päälle päätteeksi voi kiivetä saunan lauteille. Omaa kuvettaan ei kulujen vuoksi tarvitse kaivella!
Ë Kaikille yhteisen osuuden (klo 13.00–16.20) kouluttajana on Helsingin opettajankoulutuslaitoksen lehtori, KT Leena Krokfors, joka raottelee ohjauskeskustelujen sisältösaloja väitöskirjansa pohjalta. Loppurupeaman (klo 16.30–18.00) ryhmistä pitävät huolen Leena Krokforsin lisäksi Hilkka Koivistoinen, Sirpa Paso, Hannu Komulainen ja Päivi Atjonen.
Ë Escort, Saab ja Opel vievät 15 opinhaluista, ja loput löytänevät istumapaikan kollegan kimppakyydistä. Lisätietoja ja ilmoittautumisneuvot tulevat sisäisessä postissa. (PA)
Samppa Uimosen kirjalahjoitus
Syyskuisena keskiviikkopäivänä ilmoitti Kajaanin seminaarin entinen oppilas, Samppa Uimonen, yllätysvierailusta kirjastoon. Vanhaa opinahjoaan muistaen hän halusi luovuttaa elämänkerrallisen kirjansa "Tulessa tulen kipunat : Samppa Uimonen runonlaulaja".
Niinpä kirjastoon ilmestyikin pitkäpartainen ja –hiuksinen vanhahko mies, aito runonlaulaja jo ulkomuodoltaankin. Hän kertoi muistelevansa mielellään Kajaanin seminaaria, josta on valmistunut opettajaksi vuonna 1957. Opettajan ura jäi, kun kansanperinne vei miehen mukanaan. Vuodesta 1979 vapaana taiteilijana on sitten tullutkin nähdyksi ja koetuksi miltei koko maailma. Mielellään hän kertoili esiintymismatkoistaan eri puolille maailmaa korostaen, että hänet on aina kutsuttu – tarjoutua ei ole tarvinnut.
Hän iloitsi siitä, että laulujen sanat ovat pysyneet muistissa, vaikka sairaus muuten on osittain rajoittanut elämää. Muistuttelin tulossa olevista laitoksen 100-vuotisjuhlista – josko mestari silloin esiintyisi Kajaanissakin. (AE)
ICE - "jäiset opettajankoulutuslaitokset"
Pohjolan jäiset opettajankoulutuslaitokset eli Nordplus-rengas ICE (International Cooperation in Education) kokoontui 9.–13.9. Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Kaukaisin osanottaja oli Arkalo Abelsen, Grönlannin opettajankoulutuslaitoksen eli Ilinniarfissuaqin johtaja. Muut osanottajat olivat renkaan koordinaattori Kirsten Rahbek ja taloudenhoitaja-sihteeri Mai Norlyk Tanskasta, Jelling Statsseminariumista, Anita Petersson Malmön yliopistosta, Knut P. Hanevik Telemarkin korkeakoulusta, Solveig Karvelsdottir Islannin opettajankoulutuslaitoksesta, Kennarahaskolista sekä Suomesta Kirsti Kumpulainen Rovaniemeltä, Rauni Räsänen ja Tuula Karhu Oulusta sekä Juhani Suortti ja Kaija Itkonen Kajaanista. Vain Färsaarten edustaja Pauli Nielsen joutui perumaan osanottonsa työkiireiden takia.
Rengas on perustettu syksyllä 1991 Tanskassa linja-autossa ja aluksi siihen kuuluivat Jelling Statsseminarium, Rovaniemen opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin opettajankoulutuslaitos. Vähitellen siihen liittyi jäsen kaikista muista Pohjoismaista ja Oulun opettajankoulutuslaitos. Rengas kokoontuu kerran vuodessa, vaikka se ei saakaan määrärahoja kokouksia varten. Edellisen kerran kokous on ollut Kajaanissa valmisteluvaiheessa helmikuussa 1992.
Renkaan toiminnan pääasiana on opiskelija- ja opettajavaihto, lisäksi useana vuonna on saatu määräraha yhden intensiivikurssin järjestämiseksi. Seuraavana järjestetään 10.–17.4.1999 Oulussa kurssi Language as a Key to Intercultural Understanding, jolle toivottavasti löytyy osanottajia myös Kajaanista. Sen jälkeen Science-kurssi Jellingissä. Seuraavaksi päätettiin anoa määrärahaa informaatioteknologiaan ja etäopetukseen liittyvää intensiivikurssia varten.
Varsinaisten kokousasioiden ja yliopistoihin tutustumisen lisäksi ohjelmaan mahtui luonnollisesti turismiakin, olihan tarkoitus esitellä laitostemme toiminta-alueita ja Suomea vieraille. Sää ei suosinut etenkään Kajaanissa ja Oulussa, mutta silti kävimme sateessa Vuokatin laella, hiihtoputkessa, Iso-Ruuhijärvellä nauttimassa lohta ja saunomassa, Oulun Pikisaaressa Sokeri-Jussissa ja syömässä Neptunuksessa ja Rovaniemellä tietenkin joulupukkia katsomassa. (KI)
Viides dimensio oppimisvalmiuksien kehittäjänä
Viidennen dimension tietokonepohjaista toimintaympäristöä on toistaiseksi käytetty lähinnä 8–13-vuotiaiden oppilaiden kerhoissa kouluajan ulkopuolella. Tavoitteena on ollut perustaitojen kehittäminen, joita koulussa ei ole saavutettu. Kajaanissa kehitellään sovellusta, jossa pyritään oppimisvalmiuksien kehittämiseen 4–8-vuoden iässä. Kouluoppimiseen siirtymiseen valmistavana toimintaympäristönä viides dimensio voi olla osa päiväkodin ja koulun toimintaa. Tällöin joudutaan ratkomaan kahta tutkimustehtävää: 1) Millainen viidennen dimension tietokoneperustaisen toimintajärjestelmän tulisi olla, jotta se toimisi oppimisvalmiuksien kehittäjänä ja oppimisen motivaation muodostajana? ja 2) Millaisia kehityssiirtymiä viidennen dimension toimintajärjestelmän avulla voidaan saavuttaa päiväkodin ja koulun taitekohdassa? Nämä kysymykset voidaan jakaa seuraaviksi tutkimusongelmiksi, joita Kajaanissa ratkotaan:
- Miten leikki ja ongelmakeskeisyys yhdistetään alle 8-vuotiaiden lasten viidennen dimension siirtymävaiheen versiossa?
- Miten kouluvalmiuksien kehitystä edistävä sosiaalinen vuorovaikutus (vertaisryhmät, aikuiset ja lapset, lapset ja kokeneemmat lapset) organisoidaan?
- Miten viidennen dimension toimintajärjestelmä muuttaa lasten motivaatiota ja oppimisen tiedostamista?
- Miten viidennen dimension toimintajärjestelmä kehittää lasten tietoja ja taitoja eri osa-alueilla: tietokoneiden käyttövalmiudet, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, matemaattinen järkeily ja englannin kielen alkeistaidot? (PH)
Perheellisenä opintiellä -väitöstilaisuus
Päärakennuksen juhlasalissa oli jo yhdeksäs väitöstilaisuus, kun Kajaanin ammattikorkeakoulun lehtori KL Mirjami Korhonen väitteli perjantaina 25.9.1998 aiheesta "Perheellisenä opintiellä. Ammattikorkeakouluopiskelu elämänpolitiikan kategorioissa". Vastaväittäjinä olivat professori Antti Karisto Helsingin yliopistosta ja dosentti Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta, kustoksena professori Juhani Suortti.
Tutkimus keskittyi opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista koskeviin kysymyksiin vanhemmuuden näkökulmasta. Perheistyminen aiheuttaa ongelmia koulutukseen osallistumisessa ja tuo mukanaan roolikasautumasta johtuvan ristiriidan. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisen elämänpolitiikan avulla perheellinen opiskelija selviytyy opinnoista ja arjesta. Tutkimusaineistona oli Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitoksella kerätty seuranta-aineisto, Kajaanin ammattikorkeakoulun perheellisiä opiskelijoita sekä heidän lapsiaan.
Perheellisillä opiskelijoilla on perheettömiä useammin jo aiemmin hankittu ammatillinen koulutus ja enemmän työkokemusta kuin perheettömillä opiskelijoilla. Perheelliset opiskelijat pitävät opiskeluaikaansa tilapäisenä elämänvaiheena, josta perhe selviytyy tinkimällä aikuisten tarpeista, siirtämällä hankintoja tulevaisuuteen ja verkostoitumalla ystävien ja sukulaisten kanssa. Yhteiskunnan tuki, perheen sisäinen työnjako ja opiskelun väliaikaisuuden tiedostaminen auttavat selviytymään opintojen aikana.
Koulutus tuottaa yksilötasolla lisäarvoa sekä henkilökohtaisessa elämässä että työmarkkinoilla. Kun useat samaan ryhmittymään kuuluvat yksilöt tekevät yhteneviä ratkaisuja, ne voivat muodostaa yhteiskunnan rakenteita muuttavia suuntauksia, jotka edelleen vaikuttavat vallitsevaan kulttuuriin. Perheellisten opiskelijoiden opiskeluproblematiikan tunteminen ja heidän opiskeluympäristöön kohdistuvien toiveiden tiedostaminen on tarpeellista koulutuksen suunnittelussa sekä opetusjärjestelyjen ja opetuksen toteutuksessa.
Väitöskirja koostui kuudesta aiemmin ilmestyneestä artikkelista sekä varsinaisesta väitöskirjaosuudesta. Väitöstilaisuus sujui kuten aikaisemmatkin. Väittelijä luki aluksi lection eli noin 20 minuuttia kestäneen esitelmän, jossa hän esitteli tutkimusta. Sen jälkeen vastaväittäjistä Eira Korpinen esitti tarkastuslausunnon alun ja Antti Karisto kertoi yleisölle tilaisuuden luonteesta ja varoitteli siitä, että tulossa on tiukalta vaikuttava keskustelutilaisuus, mikä kuitenkin kuuluu akateemiseen "sadomasokistiseen" käytäntöön. Karisto myös lupasi jo alkulausunnossaan, että väitöskirja tullaan hyväksymään. Niinkuin tapahtuikin, tosin vasta pitkän, jopa väliajan käsittäneen väitöstilaisuuden jälkeen. (KI)
Nalkute 1, Medivireen käyttöoikeudet
Medivireen eli Oulun yliopiston työterveysaseman palveluita saavat työnantajan kustannuksella käyttää, jos:
- henkilö on palvelussuhteessa Oulun yliopistoon
- palkkaus maksetaan yliopistolle osoitetusta määrärahasta so. yliopiston viroissa ja toimissa olevat ja työvoimavaroin palkatut
Kuka EI SAA käyttää työterveysaseman sairasvastaanottoa?
- sivutoimiset tuntiopettajat
- palkattomalla virkavapaalla olevat (paitsi esim. äitiyslomalaiset)
- henkilökohtaisella apurahalla yliopistolla työskentelevät
- ammattikorkeakoulun harjoittelijat
Medivire on melko kallis lääkärinvastaanotto niille, jotka eivät ole oikeutettuja sen palveluihin. Nyt on Oulusta lähdössä 469 mk:n suuruinen lasku sivutoimiselle tuntiopettajalle. (KI)
TERVETULOA KAHVIKOLOON!!!!!
Opiskelijoiden aineyhdistyksen Opela ry:n ylläpitämä kahvio sijaitsee päärakennuksen joenpuoleisessa päässä pohjakerroksessa. Kuten jo nimikin kertoo, sinne pääsee vain kumartumalla ovensuussa, ainakin normaalia pidemmät ihmiset. Oven sisäpuolella saakin sitten taas kasvaa suureksi.
Kahvikolossa palvelee asiakkaita Jaana Laatikainen ainakin ensi kevääseen asti.
Kahviossa on myynnissä kahvia, teetä, Tazza-kaakaota, grandi- ja tuoremehuja, limppareita, pikkupullia, suuren suosion saaneita berliininmunkkeja, taatusti tuoreita ja edullisia. Pieneen nälkään Jaana valmistaa tuoreista sämpylöistä välipalalounaan. Makupaloina hän tarjoaa keksejä, irtokarkkeja, erilaisia patukoita ja pusuja. Erikoisvalikoimiin kuuluvat myös postimerkit, kirjekuoret sekä tupakka.
Kahvikoloon tulevat myös valtakunnan suurimmat lehdet: Helsingin Sanomat, Kainuun Sanomat, Kaleva, Iisalmen Sanomat, Raahen Seutu, Veikkaaja sekä Aku-Ankka.
Kahvikolon aukioloajat: ma-to 9.00-14.30 ja perjantaina 9.00-14.00. Aukioloajat saattavat muuttua myöhemmin, mutta ilmoitamme siitä tässä lehdessä.
Esimerkkejä hinnoista:
- Iso kuppi kahvia 3,50 mk, santsikuppi 2,00 mk
- Pieni kuppi kahvia 3,00 mk, santsikuppi 1,00 mk
- Kupillinen teetä 3,00 mk
- Pullat 2,00 - 5,50 mk, myös laktoosittomille.
Poiketkaa!
Kajaanin koulujen metsäviikko
Kajaanin kouluissa vietettiin metsäviikkoa 28.9.–2.10. Mukaan oli kutsuttu kaikki kouluasteet päiväkodeista yliopistoon. Varmuutta siitä, missä määrin eri koulut kutsuun vastasivat, ei ole. Se on kuitenkin varmaa, että kajaanilaiset päiväkodit ja peruskoulut olivat viikon ajan liikkeellä niin koulujen lähimetsissä kuin kauempanakin sekä eri puolilla kaupunkia järjestetyissä työpajoissa. Kysymys on siis tuhansista lapsista ja nuorista, jotka kohtasivat metsän ja puun useita kertoja viikon aikana.
Kampus oli mukana puuhassa yhtäältä sen kautta, että koko hankkeen takana oli Kajaanin kehittämiskeskuksen Kainuun metsäviestinnän toteutushanke, ja toisaalta sen kautta, että Normaalikoulu osallistui viikon viettoon. Normaalikoulu teki myös tutkimuksen kajaanilaisten nuorten suhteesta metsään. Tutkimus raportoitiin metsäviikon avajaisissa. Lisäksi videostudio tallensi viikon, ja valmistaa siitä 15–20 minuutin esittelyohjelman. Näyttää siltä, että ohjelmalle on sekä kotimaista että kansainvälistä kysyntää koulujen metsäopetuksen lisäämisponnistuksissa. (SV)
12. kansainvälinen taloushistorian kongressi Madridissa elokuussa
Tuhatkunta taloushistorioitsijaa eri puolilta maailmaa kokoontui elokuussa Madridiin joka neljäs vuosi pidettävään kongressiinsa. Tilaisuuden piti alunperin olla Sevillassa, mutta erinäisten ongelmien vuoksi toukokuussa tuli päätös sen pitämisestä Madridissa. Kongressin ohjelma ja järjestelyt sujuivat hyvin, mutta osanottajamäärä oli selvästi odotettua pienempi. Eräitä merkittäviäkin istuntoja oli kokonaan peruutettu.Ympäristöhistorian istunnon otsikko oli "Environmental history: An emerging synthesis?" Istunnon olivat runsaan kolmen vuoden työn tuloksena järjestäneet Albert Schram, San José, Costa Rica, Myron P. Gutmann, Austin, Texas, USA ja Sakari Virtanen, Kajaani, Suomi. Istunnon puheenjohtajina olivat Virtanen ja Guttman, ja siihen osallistui runsaat 40 tutkijaa. Puhujia oli Välimeren maista, Pohjoismaista, Pohjois-Amerikasta, Intiasta ja Japanista. Paino oli selvästi metsä- ja vesistöaiheissa. Mielenkiintoista oli havaita, että metsähistoriassa yhä useammalla taholla on kiinnostuttu kestävän kehityksen sosiaalisesta ulottuvuudesta.
Istunnolle oli ominaista sangen vilkas keskustelu. Lähes yhdeksän tuntia kestäneen istunnon päätteeksi päätettiin ryhtyä valmistelemaan ympäristöhistorian istuntoa (itse asiassa istuntoja) seuraavaan, vuonna 2002 Buenos Airesissa pidettävään kongressiin. Madridissa oli kongressin aikana lämmintä 40° C. (SV)
Barentsin alueen kulttuurifoorumi Oulussa 17.–19.9.
Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa alkoi syksyllä –97 Kulttuurin kansainväliset projektit –koulutus. Koulutuksen painopistealueina ovat olleet kulttuuri elinkeinona ja Barentsin alueen kulttuuriyhteistyö. Opiskelijat ovat Oulun läänissä työskenteleviä taiteilijoita ja kulttuurihallinnon tai -järjestöihmi-siä. Kainuusta kurssille on osallistunut kolme opiskelijaa, kaksi Kajaanista ja yksi Ristijärveltä.
Koulutuksen alkaessa oli jo tiedossa, että Oulun lääni hakee jäseneksi Barentsin yhteistyöalueeseen vuoden 1998 alusta. Kurssin aikana haluttiin valmistautua jäsenyyteen kehittämällä valmista suhdeverkostoa taiteen ja kulttuurin alalla toimivien välille. Opiskelijat kävivätkin koulutuksen aikana tutustumassa Arkangelin, Alattion ja Luulajan kulttuuriväkeen. Eräänlaisena kurssin loppuhuipentumana päätettiin järjestää verkostoitumista ja taiteilijoiden työmahdollisuuksia edistävä Barentsin alueen kulttuurifoorumi syksyllä –98.
Foorumi pidettiin 17.–19.9. Oulussa piakkoin tyhjenevällä kasarmialueella. Paikan valinnalla haluttiin vauhdittaa Oulun kulttuurikasarmihanketta; tyhjenevät rakennukset haluttaisiin taiteilijoiden työpajoiksi, kulttuurijärjestöjen toimitiloiksi ja muihin vastaaviin tarkoituksiin. Foorumi osoittautui tarpeelliseksi kohtaamispaikaksi: osallistujia oli noin 180 Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä.
Pääseminaarin lisäksi ohjelmassa oli kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: kulttuurimatkailuun ja uusien kulttuuriammattien kehittämiseen keskittyvät työryhmät. Foorumin yhteydessä järjestettiin myös näyttely, jossa yksityiset taiteilijat sekä eri järjestöt ja instituutiot esittelivät toimintaansa. Mukana näyttelyssä oli myös Lönnrot-instituutti.
Barentsin alueen yhteistyö avaa monia mahdollisuuksia myös Oulun läänissä. Esimerkiksi Lapin läänin taidetoimikunta, joka on jo vuosia ollut aktiivisesti mukana yhteistyössä, on pystynyt luomaan merkittävästi työmahdollisuuksia myös taiteilijoille. Toiminta ei keskity vain Barentsin alueelle, vaan yhdessä työskennellen pohjoista eksotiikkaa on saatu markkinoitua myös Keski-Eurooppaan. (EA)
Koulutusta
Kesäyliopisto järjestää seuraavanlaisia kursseja:
PELIMERKEISTÄ PERSOONIKSI – UUPUMUKSESTA TYÖNILOON 6.10.
Luennoitsijana Raimo Vakkuri, ilmoittautua voi 5.10. saakka.
JOKAMIEHEN LAKI-ILTA –testamentti ja perunkirjoitus 19.10., ilmoittautuminen 12.10. mennessä.
KIDSCAN-PUPPELIKOULU Ratkaisukeskeinen lähestymistapa lasten käytösongelmiin 10.11., ilmoittautuminen 27.10. mennessä.
Millaista oli puhuttu suomi Värmlannissa?
Värmlannin matkalla FL Anneli Koposen oli määrä pitää meille ja muille kuulijoille luento Värmlannissa puhutun kielen ja Savon murteen yhtäläisyyksistä. Asiaa oli kuitenkin seminaarissa niin paljon, että luento jäi kuulematta. Lönnrot-instituutti tuo sen nyt Kajaaniin muidenkin ulottuville. Ajankohta on 5.10.1998 kello 18.00 alkaen, Sonnisen salissa (125) Intellissä.
Tilaisuus jatkuu Värmlannin matkalaisten matkakuvien katselulla ja matkan muistelulla. Arean edustaja Pirjo Juntunen on paikan päällä ja pohdittavana on myös kulttuurimatkojen aloittaminen Kainuusta Värmlantiin. Soisimme niin mieluusti muillekin ilon istua maanalaisessa majassa takkatulen ääressä seudun noidista nyt puhumattakaan. (AH)
Kulttuurin vainioilta ja korpisoilta
Reijo Heikkisen teos Kulttuurin vainioilta ja korpisoilta – kirjoituksia Kajaanin ja Kainuun kulttuurihistoriasta (Gummerus 1998) julkistettiin 30.9.1998. Paikalla oli runsaasti tiedotusvälineiden edustajia, mikä on eduksi kulttuurihistoriallekin. Teoksen on kustantanut projekti nimeltä Yhteistä kulttuuriperintöä tukeva raja-alueyhteistyöprojekti Kajaanissa eli Lönnrot-instituutti (Interreg II Karjala-ohjelma). Reijon kirja siis ehti ensimmäiseksi projektin julkaisuksi. Muuta on luvassa jo loppuvuodesta mutta siitä kerrotaan myöhemmin. Pysykää kanavalla! Reijon kirjaa saa ostaa Lönnrot-instituutin väeltä 120 markan hintaan alveineen. Kanteen on lipsahtanut tutun talon kuva. (AH)
Kulttuurin Kaukametsä -seminaari
Opetusministeriö järjesti Kulttuurin Kaukametsä -seminaarin Kajaanissa elo-syyskuun vaihteessa perinteiseen tapaan. Tällä kertaa ilmassa oli historian siipien havinaa, kun paikalla olivat sekä vanha kulttuuriministeri Claes Andersson että uusi Suvi-Anne Siimes ja lisäksi Kajaanin musiikkiopiston uudet tilat alkoivat availla oviaan. Teemana oli Nuorisokulttuuri tänään. Lehtitietojen mukaan haussa oli kuulijoiden joukossa varsinainen kohde eli nuoriso. Kulttuurin Kaukametsä -seminaari kokoontuu kahden vuoden välein ja perinteet edellyttävät, että paikka on Kajaani. Seuraava on sitten vuonna 2000.
Kalevalan juhlavuoden 1999 päätösseminaari Merkitkää kalentereihinne ajankohta 28.1.2000. Silloin on Kajaanissa Kaukametsän kongressitiloissa valtakunnallinen Kalevalan juhlavuoden 1999 päätösseminaari. Ohjelmasta vastaa juhlavuoden juhlatoimikunta, paikallisena vastuuryhmänä on Lönnrot-instituutin työryhmä. PS. Jos sähköt katkeaa vuosituhannen vaihteessa tietokoneohjelmien häiriöihin, pidetään seminaari Eliaksen henkeen kynttilän valossa. (AH) Tarton Elias Lönnroti Selts Elias Lönnroti Selts Tartossa täytti 10 vuotta. Kajaanista olivat onnittelijoina Tuulikki Yli-Lonttinen ja Matti Väisänen, jonka lähipiirin keskusteluissa Viron seuran syntysanat on lausuttu. Kajaanin Elias Lönnrot -seuran syntysanat taas lausuttiin Võrussa Etelä-Virossa Kreutzwald-museossa 1992. Niin että vuoroin vieraissa. Tuulikki oli esitellyt Lönnrot-instituuttia ja jakanut vironkielisiä esitteitä. Kullervo-julkaisuun on toimitettu pari artikkelia Lönnrot-seuran ja Lönnrot-instituutin toiminnasta. (AH)
Mikä päivä on tänään (5.10.)?
isänpäivä
äitienpäivä
lastenpäivä
Oulun yliopiston juhlavuoden Studia generalia -luentosarja syksy 1998
OULUN YLIOPISTO - TULEVAISUUDEN TEKIJÄ
OHJELMA: Keskiviikko 30.9.
OULU
Oulun yliopisto - pohjoinen tiedon väylä
Rehtori Lauri Lajunen, Oulun yliopisto
Keskiviikko 14.10.
KEMI
Metsänraja taisteluvyöhykkeenä
Apul.prof. Olavi Heikkinen, Oulun yliopisto
Keskiviikko 28.10.
YLIVIESKA
Geenitekniikan mahdollisuudet ja uhat
Prof. Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopisto
Keskiviikko 11.11.
KUUSAMO
Saamelaiset jään reunalta Euroopan unioniin
Prof. Pekka Sammallahti, Oulun yliopisto
Keskiviikko 25.11.
RAAHE
Robotille kännykkä?
Apul.prof. Juha Röning, Oulun yliopisto
Keskiviikko 9.12.
KAJAANI
Koulutuksen haasteet maailmankylässä
Apul.prof. Rauni Räsänen, Oulun yliopisto
Yleisölle avoimet Studia generalia -luentotilaisuudet alkavat klo 18.00. Kajaanin luennot järjestetään opettajankoulutuslaitoksen päärakennuksen Martti Helan salissa (juhlasalissa).
Studia generalia -luentosarja on osa Oulun yliopiston 40-vuotisjuhlal-lisuuksia. Maakunnallisten luentotilaisuuksien yhteydessä esitellään maakuntayliopistohanketta.
Kukin paikkakunta on vuorollaan lähiluentopaikkana, josta luento välitetään videoneuvottelun kautta muille yhteistyöpaikkakunnille. Kaikkia luentoja voi seurata edellä mainittujen paikkakuntien lisäksi PYHÄSALMELLA. Lisäksi OULAISISSA voi seurata 28.10. pidettävää luentoa ja SODANKYLÄSSÄ 11.11. pidettävää luentoa.
Luennon pituus on noin 45 minuuttia, sen jälkeen käytetään kommenttipuheenvuoroja, ja yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella aiheesta. Lähiluentotilaisuuksien ohjelmassa on taide-esitys.
Oulun yliopistosta valmistuneille järjestetään ALUMNITILAISUUS muun muassa Kajaanissa. Kutsu on avoin, tilaisuuteen on ilmoittauduttava etukäteen paikkakunnan yhteyshenkilölle!
Luentosarjan toteuttavat Oulun yliopisto, Oulun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
TERVETULOA!
http://oyt.oulu.fi/avoin/esittely/studia98.htm
Oikea vastaus sivun 18 kysymykseen on c. Kansainvälistä lastenpäivää vietetään 5.10. Silloin muistetaan maailman kaikkia lapsia. Lapsille järjestetään retkiä ja leikkimielisiä liikuntakilpailuja joissa jokainen voi saada palkinnon. Päiväkotiryhmät voivat saada vuotuiset leikkivälinehankinnat lastenpäivän lahjoina käyttöönsä. (AH)
Seuraava Kampus-lehti ilmestyy marraskuussa 1998,
Aineisto seuraavaan lehteen 28.10. 1998 mennessä.
Lauri Sonny
,
Sivut päivitetty 08.09.2003
