LOKAKUU 2010
Vesa Linnamosta hyvinvointiteknologian professori
Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen on ottanut hyvinvointiteknologian professorin tehtävään liikuntatieteiden tohtori Vesa Linnamon 1.10.2010 alkaen. Professuuri on sijoitettu liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan liikuntabiologian laitokseen. Hyvinvointiteknologian keskiössä ovat ihmisen biologia ja hyvinvointi sekä teknologia ja liiketoiminta.
Vesa Linnamo. Kuva: Niina Piirainen.Vesa Linnamo on erikoistunut tutkimaan liikkumisen motorista kontrollia eri lihastyötavoissa ja väsymyksen yhteydessä. Hermolihasjärjestelmän toimintaa hän on mitannut käyttäen ultraäänimittauksia, lihasaktiivisuus- ja voimamittauksia sekä sähköstimulaatiota. Hänen tutkimustensa sovellusalueita ovat esimerkiksi ikääntyvien motorisen kontrollin yhteydet dynaamisen tasapainoon ja luuston vahvuuteen. Linnamo on työskennellyt myös valmennus- ja testausopin parissa kehittäen mm. voimanmittausjärjestelmiä ja suksien testauslaitteita yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston ja Kajaanin mittalaitelaboratorion kanssa. Linnamo on väitellyt biomekaniikasta Jyväskylän yliopistossa vuonna 2002 ja tehnyt kansainvälistä tutkimusyhteistyötä mm. Southern Cross (Australia), Ljubljanan (Slovenia) ja Salzburgin (Itävalta) yliopistojen kanssa. Vuodet 2003–2007 hän toimi tutkimusjohtajana Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian maisteriohjelmassa Vuokatissa. Hänet nimitettiin liikuntabiologian määräaikaiseksi professoriksi vuonna 2007.
Liikuntakasvatus on luokanopettajakoulutuksen tärkeä painopiste
Liikuntaa opettavaksi opettajaksi opiskeleminen on vaativa urakka opiskelijalle, mutta hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä painopistealueena on liikunta ja käytössä ovat opetuksen ja opettajuuden peruskivet.
Myönteiset ja monipuoliset oppimiskokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa luovat edellytykset liikunnallisen elämäntavan muodostumiselle. Koululla ja opettajalla koulun toiminnan johtajana on vastuu myönteisten liikuntakokemusten ja liikunnallisten perusvalmiuksien tarjoajana ja liikunnalliseen elämäntapaan ohjaajana. Määrällisesti merkittävin osa koululiikuntakokemuksista ajoittuu alakouluun (luokat 1–6), jossa liikunnanopetuksesta vastaavat pääasiassa luokanopettajat. Luokanopettajien haasteena ovat niin liikuntataidoiltaan, -motivaatioltaan kuin fyysiseltä kunnoltaankin yhä heterogeenisemmat opetusryhmät. Opettajankoulutuksessa onkin panostettava määrällisesti riittäviin ja sisällöllisesti laadukkaisiin liikuntakasvatuksen opintoihin.Kajaanin opettajankoulutusyksikön painopistealueena on liikunta. Liikunnan vahva asema Kajaanissa perustuu 1990-luvun alkupuolelta jatkuneeseen yhteistyöhön Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystietieteiden tiedekunnan kanssa. Yksikön liikunnan opintojen ydinajatus on ohjata opiskelijoita tutkivaan opettajuuteen. Opiskelijat osallistuvat opintojensa alkuvaiheista lähtien yksikön lasten ja nuorten liikuntaan liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tutkivaote näkyy esimerkiksi siinä, että opiskelijat tekevät paljon kasvatustieteen pro gradu -tutkielmiaan liittyen liikunnan ja terveyskasvatuksen aihealueelle (jo yli 180 valmistunutta tutkielmaa). Kajaanissa on tavoitteena kouluttaa lasten liikuntakasvatuksen asiantuntijoita, jotka osaavat etsiä ja kriittisesti tarkastella liikuntaan liittyvää tietoa sekä soveltaa tätä tietoa tarkoituksenmukaisesti opetukseensa. Kysymys on siitä, miten opiskelija kehittyy lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaksi, tasa-arvoa edistäväksi ja eettisesti tietoiseksi liikuntaa opettavaksi opettajaksi.
Kainuun korpimaisemissa Kajaanin liikuntatyöryhmän ”nuoripolvi”
LitM Heli Hämäläinen ja LitL Jaana Kari. Yksikössä työstentelevät myös
LitT Anneli Pönkkö ja LitL Uolevi Mustikkamaa ja KM Kirsi Huotari.
Opetuksen peruskivet
Opiskelijan liikuntaan ja urheiluun liittyvät kokemukset ovat peruskallio, jolle opettajuus rakentuu. Niinpä liikunnan opiskelu aloitetaan Kajaanissa oman liikunnallisen omaelämäkerran avaamisella. Tältä pohjalta lähdetään kertomaan itsestä uutta tarinaa ”Minä liikuntaa opettavana opettajana”. Tarina jatkuu läpi opintojen ja siihen kiinnittyy opintojen mukanaan tuoma osaaminen ja asiantuntijuus. Tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa oman ammatillisen identiteettinsä, opettajuutensa tarinan kehittymisen ja oppii kriittisesti tarkastelemaan itseään ja toimiaan opettajana.
Kallion päälle kieritellään opettajuuden peruskivet. Ensimmäiselle nurkalle asetetaan totuus siitä, että itse ja yhdessä tekemällä ja tuottamalla oppii. Teoreettinen ja liikunnallinen osaaminen koetellaan käytännössä tai puntaroidaan erilaisia näkemyksiä herättelevissä keskusteluissa. Kajaanissa liikuntaan erikoistuvien luokanopettajien opinnoissa on paljon teoreettisia ja pedagogisia opintoja: 25 opintopisteestä 11 keskittyy erityisesti syventämään opiskelijan liikuntaan liittyvää kognitiivista ja pedagogista osaamista. Perusteena näille opinnoille on se, että usein liikunnan sivuaineen valitsevat opiskelijat ovat jo valmiiksi hyvin taitavia liikkujia, mutta he eivät ole aiemmin pohtineet (liikunta)kulttuurin vaikutuksia koululiikuntaan tai perustelleet liikuntapedagogisia ratkaisujaan. Toinen peruskivi on tavoite siitä, että opinnot muodostavat kokonaisuuden ja erilliset opintojaksot tavoitteineen, sisältöineen ja ajoituksineen tukevat toisiaan. Opetuksesta vastaavat ensimmäiseltä vuosikurssilta alkaen aina erikoistumisopintoihin asti nelihenkinen liikunnan didaktikkojen tiimi, jossa jokaisen opettajan vahvuudet ja näkemykset on valjastettu tuottamaan yhteistä hyvää. Neljä kokoaikaista opettajaa on opetuksen peruskivi, joka on mahdollistanut opintojen sisällöllisen ja menetelmällisen pitkäaikaisen ja tavoitteellisen kehittämisen. Neljäs nurkka lepää yhteistyön varassa. Kajaanissa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen perusopetuksen, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja vapaa-ajan liikuntaa järjestävien tahojen kanssa. Näin opiskelijat saavat kokemuksen siitä, että koulu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke ja immuuni sen vaikutteille, vaan koulun täytyy kehittyäkseen avautua vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön kanssa.
Intensiiviviikolla opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja Kainuun upeaan luontoon.
Liikunnan sivuaineopinnot liikuntaan erikoistuville luokanopettajille
Liikunnan sivuaineopinnot alkavat Kajaanissa syksyisellä intensiiviviikolla, jonne opiskelijat ja opettajankouluttajat kokoontuvat yhdessä tutustumaan toisiinsa ja valmistautumaan talven opintoihin. Intensiiviviikon tavoitteena on luoda turvallinen ryhmä ja oppimisilmapiiri sivuainevuotta varten. Intensiiviviikon kohokohta on Kainuun korpimaisemiin suuntautuva vaellus, jossa seikkailukasvatukselliset tehtävät ja elämyksiä tarjoava luonto hiovat opiskelijoita yhteen. Samaan aikaan kun sivuaineryhmä kokee oman ”ryhmäytymisensä”, alkaa opintojakso, jolla opiskelijat perehtyvät vuorovaikutustaitojen merkitykseen ja käyttöön (liikunnan) opetuksessa. Tavoitteena on, että opiskelijat oppivat oman kokemuksensa kautta ymmärtämään, miten tärkeää on luoda koulun liikuntaan turvallinen oppimisilmapiiri, jossa on lupa yrittää, epäonnistua, onnistua ja oppia. Samalla opitaan siihen, että vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voidaan harjoitella ja oppia. Käytännön harjoitusta asiasta opiskelijat saavat pitämällä pareittain syyslukukauden ajan Kajaanin kaupungin iltapäiväkerhoissa kasvatuksellista liikuntakerhoa (11 krt/opiskelijapari).
Alkusyksystä alkaa myös koulun liikunnan opetussuunnitelmaan perehdyttävä opintojakso, jonka tavoitteena on, että opiskelijat oppivat arvioimaan koululiikuntaan liittyviä tavoitteita ja liikuntasisältöjä. Opiskelijat tekevät 20–30-sivuisen opetussuunnitelmatyön, jossa he joutuvat perustelemaan, miksi minä opettajana valitsen opetukseeni nämä liikuntasisällöt (usein lajit) ja miten opetukseni vastaa koululiikunnan perimmäiseen tavoitteeseen tukea lapsen omaehtoista liikuntaa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Opiskelijat joutuvat vastaamaan kysymykseen siitä, miten rajallisista liikunnan opetuksen resursseita saadaan mahdollisimman ”paljon irti”. Miten tuetaan lasten liikunnallista oppimista, kun tiedetään, että oppiminen on yksi tärkeä liikuntaan sisäistä motivaatiota herättävä tekijä?
Liikuntakulttuuriin ja siihen liittyviin uskomuksiin, asenteisiin ja käytäntöihin opiskelijat perehtyvät Liikunta ja nykynuoriso-lukupiirikurssilla. Opintojakson aikana opiskelijat lukevat koululiikuntaan liittyviin ilmiöihin liittyviä artikkeleja, joissa otetaan tutkimuksiin perustuen kantaa koululiikunnan eettisyyteen ja tasa-arvoisuuteen. Artikkeleissa käsitellään myös lasten ja nuorten ruumiillisuuteen ja kasvuun liittyviä aiheita. Lukupiirissä opiskelijat jakavat lukukokemuksensa keskustellen artikkeleista yhteisesti. Toisten mielipiteiden kuuleminen ja oman näkökulman perusteleminen mahdollistaa omien liikuntakulttuuriin ja liikunnan opetukseen liittyvien asenteiden tiedostamisen ja tiedostetun muokkaamisen. Samoja asioita pohditaan myös soveltavan liikunnan kurssilla, jossa kaikille sopivia liikuntamuotoja kokeillen ja erilaisia oppijoita kohdaten perehdytään liikuntaa kaikille -ajatukseen.
Syyslukukauden päättää perinteinen suuri lasten ja perheiden liikuntatapahtuma, jonka opiskelijat toetuttavat yhdessä paikallisten liikunta- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Tapahtuma liikuttaa kahden päivän aikana noin 800 lasta perheineen. Läpi sivuainevuoden opiskelijat harjoittelevat koululiikunnan keskeisten liikuntamuotojen opettamista. Didaktiikan ytimessä on ohjata opiskelijoita hakemaan liikunnan opetuksen sisältöihin liittyvää tietoa ja materiaalia ja soveltamaan sitä omassa opetuksessaan. Liikunnan lajikurssien laajuus on yhteensä 14 opintopistettä.
Sivuainevuoden täydentää kasvatustieteen opintoihin kuuluva opetusharjoittelu, joka on ajallisesti ja sisällöllisesti rakennettu sivuaineen yhteyteen. Harjoittelussa opiskelijat saavat koetella opittuja taitojaan aidossa ympäristössä lapsia opettaen. Opiskelijat toimivat nelihenkisissä työryhmissä ja kukin työryhmä vastaa seitsemän viikon ajan yhden perusopetusluokan liikunnan opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Pitkäkestoinen harjoittelu mahdollistaa sekä opiskelijoiden opetuskokemuksen karttumisen että lasten oppimisen ja kehittymisen näkemisen. Pitkäkestoisuus on hedelmällinen myös opiskelijoiden ohjauksen näkökulmasta. Työryhmissä toimien opiskelijat kokeilevat rohkeammin vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa koululiikuntaa ja oppivat toisiltaan sekä pedagogiikkaan että didaktiikkaan liittyviä asioita. Harjoittelun ajan opiskelijat tutkivat omaa opettajuuttaan erilaisten reflektointiin ohjaavien tehtävien avulla ja kirjoittavat kokemuksistaan päiväkirjaa, johon kehittyvä opettajuus kiinnittyy.
Sivuaineen päättyessä keväällä ensimmäisten voikukkien ilmestymisen aikaan opiskelijat tuumaavat: ”Olipa työläs, mutta monipuolinen ja antoisa opiskeluvuosi.” Liikuntaa opettavaksi opettajaksi opiskeleminen on opiskelijalle vaativa urakka, mutta hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Yhteiskunnalle näihin opintoihin panostaminen ei ole vain hyvä, vaan ensiarvoisen tärkeä sijoitus tulevaisuuteen. Kajaanissa on ollut mahdollista opiskella liikunnan aineenopettajaksi 16 vuoden ajan (vuosina 1994–2009) Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opinto-ohjelman mukaisesti. Tämä mahdollisuus poistui samalla, kun Oulun yliopisto päätti lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminnan. Asia on valitettava, sillä Suomessa on pula pätevistä liikunnan opettajista ja tilanne on erityisesti vaikea Pohjois-Suomessa. (Jaana Kari)
Artikkeli on julkaistu alkuperäisesti Liikunnan ja urheilun maailma -verkkolehdessä 21.10.2010.
Akava Camp 2010 Kajaanissa 7.10.
Akava Camp -kiertueen tavoitteena on olla rakentamassa opiskelijalle parempaa työelämää tarjoamalla tietoa työelämästä ja järjestäytymisestä. Kiertueella ovat mukana Akava jäsenliittoineen sekä yhteistyökumppanit If vahinkovakuutusyhtiö ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. Akava Camp vierailee syksyllä 2010 lähes kolmessakymmenessä korkeakoulussa ja kahdessa messutapahtumassa. Kiertue on liikkeellä eri puolilla Suomea syyskuun alusta joulukuun alkuun. Kiertueella on infopisteitä, joilla korkeakouluopiskelijat voivat tavata akavalaisten liittojen opiskelija-aktiiveja ja saada tukea sekä vastauksia työelämäkysymyksiin.
– Työelämätietoa ei koskaan ole tarjolla liikaa nuorelle, joka ottaa ensiaskelia työelämässä joko työssä opintojen ohella tai valmistumisen jälkeen. Monet kysymykset askarruttavat opiskelijoita ja huolet tulevaisuudesta korostuvat taantuman myötä. Kiperä taloudellinen tilanne voi johtaa siihen, että opiskelijat tinkivät omista oikeuksistaan työn menettämisen pelossa. Akava jäsenliittoineen pyrkii AkavaCamp -kiertueen avulla varmistamaan, että opiskelijat tuntevat työelämän pelisäännöt, toteaa Akavan opiskelijatoiminnan kenttäasiamies Elina Havu.
– Opiskelijoiden kannattaa muistaa, että ammattiliiton jäsenyys merkitsee ennen kaikkea tukea ja turvaa läpi työelämän, mutta myös verkostoitumista. Opiskelijan kannattaa liittyä ammattijärjestöön jo opiskeluaikana, painottaa Havu.
Akavan korkeakoulukierros tarjoaa tietoa, mutta myös rohkaisee opiskelijoita kysymään työelämäasioista. Kiertuetapahtumien rinnalla Akava Camp näkyy ja palvelee verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Opiskelijat voivat esittää työelämäaiheisia kysymyksiä kiertueen sivustolla tai osallistua keskusteluun kiertueen Facebook-sivuilla. Työelämäkysymyksiä videoidaan ständillä ja esitetyt kysymykset ovat katsottavissa vastausten kera sosiaalisessa mediassa. Kiertueen blogi välittää kuulumisia reissun päältä. Akava Camp -tapahtumaan kuuluu kilpailu Suomen Campeimmasta kaupungista. Kaupunki, joka kerää eniten osallistujia Facebook-tapahtumaan, voittaa nimikkeen ”Suomen Campein kaupunki”. Palkinnoksi kaupungin opiskelija- ja ylioppilaskunta voittavat molemmat 500 euron avustuksen opiskelijatoiminnan kehittämiseen sekä tietysti mainetta ja kunniaa.
Lisätietoja: www.akavacamp.fi
Lokakuun ruskaa kampuksella.
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) marraskuun 2010
lehteen 22.11. mennessä osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 22.10.2010 |