LOKAKUU 2007

---

Alueellistaminen esillä Kuopion seminaarissa

Innovatiivinen alueellistaminen oli otsikkona Kuopiossa pidetyssä alueellistamisseminaarissa 23. lokakuuta. Sisäasianministeriön ja Kuopion kaupungin järjestämässä seminaarissa pohdittiin osaamisen ja innovaatioiden merkitystä alueellistamisessa. Seminaarissa jaetuista julkaisuista käy hyvin ilmi Kajaanin jääneen ilman merkittävää yksikköä alueellistamisen tähänastisessa jaossa. Parhaiten kohdekaupungeista ovat jo toteutuneissa sekä päätetyissä alueellistamishankkeissa menestyneet Hämeenlinnan seutu 624, Mikkeli 335, Turku 279, Tampere 230, Seinäjoki 214, Jyväskylän seutu 189, Joensuun seutu 178, Lahti 145, Kuopio 128 ja Oulu 122 henkilötyövuosina laskettuna. Myös yliopisto- ja yliopistokeskuskaupungeista Rovaniemi 97, Pori 91, Kokkola 80 ovat saaneet merkittäviä yksiköitä alueellistamisen yhteydessä.

Aluekeskus- ja yliopistokeskuskaupungeista Kajaaniin on ollut jaossa vähiten alueellistamishankkeita. Sisäasiainministeriön Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen sivutoimipiste (30 htv) sekä kauppa- ja teollisuusministeriön TEKES:in alueyksikkö (1 htv) tuovat yhteensä 31 alueellistamishenkilötyövuotta. Alimpaan neljännekseen alueellistamistoimenpiteissä kuuluvia paikkakuntia Kajaanin lisäksi ovat Kemijärvi (37), Kankaanpää (25), Sodankylä (20), Riihimäki (15), Kuhmo (15) ja Kotka 12 henkilötyövuodella. Yhteensä toteutuneita ja päätettyjä alueellistamishenkilötyövuosia on noin 4200 (bruttoluku).

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi painotti puheessaan hallituksen kannanottoa alueellistamisen jatkamisesta. Alueellistamista jatketaan kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on 4000–8000 työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutuneina 2015 mennessä. Alueellistamisen koordinaatioryhmä laatii kokonaissuunnitelman alueellistamisesta. Sitä varten ministeriöt selvittävät yhteistyössä alueellistamisen koordinaatioryhmän kanssa toimintojensa alueellistamismahdollisuudet. Selvityksiin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan myös ei-virastomuodossa hoidettavia valtion toimintoja. Selvitykset alueellistettavista toiminnoista tehdään vuoden 2008 maaliskuun loppuun mennessä.

Maakunnilla tärkeä rooli alueellistamisesityksissä
Alueellistamisen koordinaatioryhmä on pyytänyt maakuntien liittoja tekemään ehdotuksia alueille sopivista valtion toiminnoista. Ne otetaan iltakoulupäätöksen mukaisesti ministeriössä huomioon alueellistamisselvityksiä laadittaessa. Vuorovaikutteisuus keskushallinnon ja alueiden kesken on entistä tärkeämpää ja sitä voidaan edistää seminaareilla. Tärkeää kaikissa tapauksissa on, että alueellistettavat yksiköt ja toiminnot sopivat yhteen alueilla jo olevan osaamispääoman, elinkeinoperustan ja työvoiman kanssa. Kannettu vesi ei tässäkään pysy kaivossa. Alueellistamisen kautta tulevat työpaikat eivät saisi jäädä irrallisiksi alueiden muusta rakenteesta. Tähänastiset alueellistamistoimet ovat painottuneet liiaksi Etelä- ja Länsi-Suomeen. Hallitusohjelman mukaisesti niitä kohdistetaan nyt aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Alueellistamispaikkakuntia valittaessa lähtökohtana on aiemmissa linjauksissa ollut, että aluekeskukset ovat ensisijaisia, suuret yliopistokaupungit ja pienemmät keskukset tulevat kysymykseen enemmänkin poikkeuksina. Tällöin aluevaikutukset ovat usein suurimmillaan. Tästä on syytä lähteä jatkossakin, mutta ehdoton sääntö tämäkään ei voi olla, toteaa ministeri Kiviniemi puheessaan. Myönteisenä Kiviniemi pitää myös sitä, että jo alueellistetuissa yksiöissä henkilöstön sitoutuneisuus ja motivaatio ovat lähes poikkeuksetta korkealla. Työpaikkahakemuksia tulee usein monikertainen määrä verrattuna vastaaviin avautuviin tehtäviin Helsingissä.

Kainuun innovaatiojärjestelmään lisää panostusta
Jos alueellistamishankkeet eivät tälläkään kertaa kohdistu merkittävämmin Kajaaniin, olisi hyvä pohtia, miten muuten kompensoida alueellistamisen vaikutuksia tälle alueelle. Innovaatiojärjestelmään tulisi panostaa ja sitä tulisi vahvistaa erityisesti elintarvike-, mittalaite- sekä opettajakoulutuksen aloilla. Näillä aloilla Kainuussa on merkittävää valtakunnallista ja kansainvälistä osaamista. Innovaatiojärjestelmän lisäpanostuksella voisi joku edellä mainitun alan virastoistakin alueellistamisen yhteydessä tulla tukemaan kainuulaista osaamispääomaa. (Juha Vartiainen)

Seminaarissa jaettuja julkaisuja löytyy nettiversioina www-osoitteista:
Alueellistamiskatsaus 2/2007: http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2007/j02-alueellistamiskatsaus/pdf/fi.pdf 
Selvitys alueellistamisen vaikutuksista: http://www.intermin.fi/julkaisu/92007 

 

 

Ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii neljä kajaanilaista

Kajaanin yliopistokeskuksen opiskelijoista pyrkii neljä ehdokasta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistoon. Ehdokkaita on sekä keskustan että vihreiden listoilla. Ennakko äänestys alkoi keskiviikkona 24.10.2007. Myös Kajaanissa on edustajistovaalien pyrkijämäärä laskenut. Kaksi vuotta aiemmin ehdokkaita oli kymmenen. Nykyisessä edustajistossa kajaanilaisia on kolme varsinaista ja kaksi varajäsentä.

Kajaanista ehdokkaina ovat Perttu Brännare (Vihreä Vallankumous -vaaliliitto) sekä keskustan listalta Sohvi Sundqvist (sit.), Johanna Pyhtilä ja Lassi Huhtala. Kajaanilaisopiskelijat ovat perinteisesti olleet hyviä äänestämään. Viime vaaleissa kajaanilaisista äänioikeutetuista äänesti 42 prosenttia, koko ylioppilaskunnan äänestysprosentti oli vain 27. Edustajistovaalien ennakkoäänestys Kajaanissa on 24.–25.10. päärakennuksen Kahvikolon viereisessä pikkuhuoneessa 033. Varsinainen vaalipäivä on keskiviikkona 7. marraskuuta kello 9–15 samassa paikassa kuin ennakköäänestyskin.

 

 

Lehtori Pentti Mankinen yrittäjyyden ohjausryhmään

Opetusministeri Sari Sarkomaa asetti 25.9.2007 ohjausryhmän, jonka tehtävänä on yrittäjyyden valtakunnallinen kehittäminen ja koordinointi perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta. Ohjausryhmä toimii samalla Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa – ESR-kehittämisohjelman ohjausryhmänä. Opetusministeriön on kutsunut ohjausryhmän puheenjohtajaksi kansliapäällikkö Harri Skogin ja varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Sakari Karjalaisen opetusministeriöstä. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat opetusneuvos Jussi Pihkala ja ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen opetusministeriöstä.

Jäseniksi on nimitetty koulupalvelun johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Tiedotustoimisto TAT:sta, asiantuntija Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, osastopäällikkö Juha Mäntyvaara Etelä-Suomen lääninhallituksesta, kehittämispäällikkö Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä, toimitusjohtaja Tuomo Haavisto Suomen Jobs and Society:stä, asiamies Pirjo Liukas Keskuskauppakamarista, lakimies Vesa Malila Maataloustuottajain Keskusliitto MTK:sta, johtaja Martti Pallari Suomen Yrittäjistä, opetusneuvos Anne Huhtala Opetushallituksesta, kehittämispäällikkö Virpi Utriainen Nuori Yrittäjyys ry:stä / Suomen kuntaliitto, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn työministeriöstä, maaseutuneuvos Pasi Nykänen Suomen Nuorkauppakamarit ry:stä, toimitusjohtaja Seppo Hassinen Suomen 4H-liitosta, lehtori Pentti Mankinen Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä sekä kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetusministeriöstä. Ohjausryhmä asetetaan hallituskauden ajaksi. (Juha Vartiainen)

 

 

Publiikissa juhlittiin valmistuvia

Kajaanin yliopistokeskuksessa vietettiin jälleen publiikkia päärakennuksen Martti Helan salissa perjantaina 12. lokakuuta kello 12 alkaen. Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä valmistuvia opiskelijoita kokoontui perheenjäsenineen, ystävineen ja opiskelutovereineen juhlistamaan yliopisto-opiskelujen päätöstä. Ohjelma on perinteisesti ollut musiikkipitoista. Elina Ryhänen soitti juhlasalin flyygelillä Jean Sibeliuksen Romanssin Des-duurin, Kaisa Saari alttoviulu ja Salla Saukkonen piano esittivät puolestaan Sibeliuksen Romanssin F-duurin.

Yliopistokeskuksen johtaja, varadekaani, professori Juhani Suortti lainasi puheessaan maistereille ja kandidaateille Lokki Joonatan -teosta. Teoksen filosofisena viestinä on rohkaistua etsimään, löytämään ja ymmärtämään itseään. Kärsivällisyydellä voimme voittaa rajoitukset ja olla kaikki osa rajoittamatonta vapautta. Valmistuvien puolesta puheen piti Suvi Immonen.

 

Valmistuvien puheenvuoro

Tämä on minun rakkaustarinani… ja varmaan monen muunkin, mutta en välitä siitä. Niin ihana kumppanini on ollut, että olen onnellinen siitä, että muutkin rakastavat häntä.

Kaikki alkoi viattomasti ja hyvin perinteisesti. Lähetin hänelle kirjeen. Olin kuullut hänen olevan kaikkea sitä, mitä elämältäni halusin. Kerroin itsestäni paperilla, vaikka tiesin, että näytän paljon paremmalta luonnossa. Kuvaa en siihen kuitenkaan laittanut, halusin kelvata tällaisena kuin olen. Meni muutamia viikkoja ja hän pyysi minua käymään luonaan. Hän halusi, että lukisin siihen mennessä kirjan, jonka toivoi minun sitten muistavan ulkoa. Juoksin suorin tein kirjastoon ja juuri siihen kirjaan oli todella pitkät jonot. Halusin kuitenkin niin kovasti miellyttää häntä, että ostin kirjan omakseni. Luin kirjaa yötä päivää ja pakkasin sen vielä mukaanikin kun lähdin häntä tapaamaan. Matka oli pitkä, mutta olin valmis siihen, vaikka hän ei haluaisikaan minua lopulta luokseen.

Tapaamispaikalla minua odotti yllätys, hän oli kutsunut paljon, siis todella paljon, muitakin häntä tapaamaan. Ei siis riittäisikään, että osaisin vain kirjan ulkoa, minun täytyi valloittaa hänet. Kuljin ympäriinsä, raadit tenttasivat elämästäni ja kirjaa koskeviin kysymyksiinkään en oikein osannut vastata. Olin niin lähellä häntä ja kuitenkin niin kaukana, epätoivo valtasi minut ja lähdin surullisena kotiin. Hän tarvitsi miettimisaikaa, kenet päästäisi lähelleen, kaikkia halukkaita ei tietenkään voinut ottaa.

Viikot kuluivat, eikä hänestä kuulunut mitään. Odotin kirjettä postista joka päivä, olin jo vastaamassa muidenkin ilmoituksiin, kunnes vihdoin posti toi kirjeen häneltä. Avasin kirjeen, enkä tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Hän halusi minut vain jos joku toinen tai oikeastaan neljä ihmistä ei haluaisikaan tulla hänen luokseen. Päätin jäädä odottamaan, vaikka tunsin itseni petetyksi. Ei kulunut monta päivää kun postista tuli taas kirje, se oli häneltä. Tällä kertaa mukana oli nippu kaikenlaisia papereita, kaikesta sellaista, mitä minun tarvitsi hänestä tietää, kun tulisin hänen luokseen. Otin kaikki tavarani mukaan, niin varma olin, että viihtyisin hänen luonaan.

Hän oli hyväksynyt sinä vuonna paljon mukavia ihmisiä ja kaikki rakastivat häntä enemmän tai vähemmän. Tunsin vihdoinkin kuuluvani johonkin, samankaltaisteni joukkoon. Enää en miettinyt, että hän oli hyväksynyt minut vain varalta, nautin että olin hänen luonaan nyt.

Yli neljä vuotta olen häntä rakastanut, vaikka kolmen vuoden jälkeen meinasimmekin joutua kriisiin. Hän nimittäin muuttui, äkkiä ja arvaamatta hänestä oli tullut hieman kylmä. Hän aikoi luopua tärkeästä luonteenpiirteistään. Hän ei enää välittänyt alle koulu-ikäisistä lapsista. Hän ei enää välittänyt, hän antoi suuremmille vallan. Hätääntyneenä minäkin keräsin ihmisten nimiä adressiin, että hän olisi käsittänyt, että juuri se oli ollut se piirre, jota eniten hänessä rakastin. Mikään ei auttanut, hän halusi kehittää muita osa- alueitaan.

Olihan meillä muitakin kriisejä. Hän oli kyllä reilu ja antoi valittaa asioista joka vuosi. Eihän hän välttämättä asioille mitään voinut, mutta kuunteli kyllä. Hyvin hän osasi lepytellä. Järjesti mahdollisuuden matkata Norjaan ja taidematka Helsinkiin toi kulttuurielämyksiä. Huonoina hetkinä hän yritti kyllä eksyttää minut Pöllyvaaraankin, mutta annoin sen anteeksi.

Nyt tilanteemme on jo muuttunut, olen ymmärtänyt että minun on päästettävä hänestä irti ja kai minun pitäisi olla siihen valmiskin. Minun ja monen muunkin. Hän on kehittänyt nykyään treffijärjestelmäänsä, haluaa antaa kaikille mahdollisuuden tulla hänen luokseen. En lähde kommentoimaan hänen valintojaan, kai hän näin tekee parhaansa.

Ja ennen kuin joku alkaa syyttää minua ja luokkatovereitani johonkin lehtoriin tai professoriin rakastumisesta, niin voin tunnustaa, että tämä rakkaustarina on rakkaudesta kouluun. No niin, yliopistoon siis. En liioittele, täällä on ollut hyvä olla. Tämä on ollut tarpeeksi suuri ja tarpeeksi pieni, juuri sopivan kokoinen meille.

"Olemme koulun lopettajia, Vielä emme oo opettajia. Ei opettajaksi kasva yössä, oppi tapahtuu vasta työssä. Saimme täällä tietoa ja taitoa, etsimme itsestämme opettajaa aitoa. Löysimme kyllä mitä etsimme, uusiakin puolia itsestä keksimme." (Suvi Immonen)

Musiikkiesitykset jatkuivat Emilia Helteen ja Virve Pirttivaaran laulu-pianoduo esitti Toivo Kuulan Aamulaulun sekä Richard Rodgersin My Favourite Things. Virve Pirttivaaran ja Anna-Kaisa Miettisen laulu-pianoduo esitti traditioon perustuvan laulun Morning has broken sekä Kari Rydmanin Niin kaunis on maa. Opiskelijajärjestön puheen piti aineyhdistys Opela ry:n puheenjohtaja Sohvi Sundqvist.

Todistusten jaon jälkeen tilaisuus päättyi yhteislauluna laulettuun Gaudeamus igituriin ja virallisiin valokuviin. Helan salin aulassa juhlaan osallistuneille oli kahvi- ja juhlajuomatarjoilu. (Anja Hongisto)

 

 

Opettajankoulutus kiinnostaa Kajaanissa

Kajaanissa järjestettiin Kainuun suurin koulutus- ja rekrytointitapahtuma Kaksi kampusta – 2C4U -korkeakoulumessut 9.–10. lokakuuta. Tapahtumapäivinä esiteltiin Kajaanin korkeakouluja sekä kaupunkia opiskelupaikkakuntana. Messupaikkana toimii Kajaanin ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita saapuu messuille linja-autoilla Kainuusta, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Koillismaalta sekä Pohjois-Karjalasta. Ammattikorkeakoulun kampuksen lisäksi messuille osallistuneilla oli mahdollisuus tutustua myös kaupungin keskustassa sijaitsevalla yliopistokampuksella Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Opettajankoulutuksesta kiinnostuneita oli lähes 1300.

Tutkija Veli-Matti Nurkkala esittelee SilLabiä yliopistokampukseen tutustuville. 

Kampuksen piha täyttyi linja-autoista ja opettajankoulutuksesta
kiinnostuneista toisen asteen opiskelijoista. 

Tutoropiskelijat johdattelivat opettajankoulutusyksikköön tutustuvia toiseen asteen opiskelijoita. Kiinnostuneiden suuri määrä yllätti järjestäjät ja alkuperäissuunnitelman mukaiset 10–12 opiskelijan ryhmät suurenivat aika ajoin jopa kaksikertaisiksi yliopistokampuksen kiertokohteissa. Englannin kielen didaktiikan lehtori Candy Kallion tunnilla vieraat pääsivät osallistuen tutustumaan amerikkalaisen tanssin askeliin ja laulun sanoihin (KATSO VIDEO TÄSTÄ LINKISTÄ). Lisäksi oli mahdollisuus tutustua normaalikoulun opetukseen ja keskiviikkona varhaiskasvatuksen opiskelijoiden pitämiin satutunteihin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Dosentti Reijo Heikkinen kertoi luennoillaan Kajaanin 107-vuotisen opettajankoulutuksen historiasta, ja yliopistokeskuksen kirjastossa luennoitiin tiedekirjaston merkityksestä vaikutusalueelleen sekä tiedonhausta akateemisena palvelutehtävänä.

Yliopistokeskuksen yksiköt esiintyvät yhdessä ammattikorkeakoulun messutilassa.

Kajaanin korkeakoulut esittelivät myös opiskelijapalvelujaan
Messutapahtuman tarkoituksena oli tutustuttaa nuoret paitsi Kajaanin korkeakoulujen opiskelutarjontaan, myös opiskelijapalveluihin kuten asumiseen ja terveydenhuoltoon. Mukana opiskeluesittelyissä ovat lisäksi opiskelijajärjestöt Blanko, Opela ja KAMO.

Tuorit ottivat ryhmät vastaan heti linja-autossa ja
johdattelivat parituntisen kierroksen aikana tutustumiskohteissa. 

Tapahtumalla luotiin positiivista mielikuvaa Kajaanista opiskelupaikkakuntana, ja kaikkien vaihtoehtojen esitteleminen yhdessä yhteisesti auttaa opiskelijoita huomaamaan Kajaanin monipuoliset korkean asteen opiskelumahdollisuudet. Eri puolilla ammattikorkeakoulun ympäristöä ja Kajaanin opettajankoulutusyksikössä opiskelijat pääsivät konkreettisesti näkemään, millaista kunkin alan opiskelu on ja mihin töihin opituilla taidoilla valmistutaan.

Punaisista 2C4U-kasseista erotti kampuksella vierailevat toisen asteen opiskelijat 

Kajaanin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun lisäksi tapahtuman tukijoina ovat Kajaanin kaupunki, Kainuun Sanomat, Kainuun Osuuspankki, Osuuskauppa Maakunta, Metso Automation, Vuokatin Matkailukeskus, Kainuun Puhelinosuuskunta, Pohjolan Matka, Metapart ja Ebsolut Oy.

Tapahtuman nettisivuihin voi tutustua osoitteessa http://www.kaksikampusta.fi

Kajaanissa 9.–10.10. järjestetyn Kaksi kampusta -korkeakoulumessut esittelyvideo on netissä osoitteessa: www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/haku_opiskelemaan.htm  (Juha Vartiainen)

 

 

Opekatti 2007 – Kainuun opetusalan messut

Kainuun kuntien peruskoulujen opettajat kokoontuvat 9.–10.11.2007 Sotkamoon yhteisille koulutuspäiville. Opekatti 2007 -ohjelma painottuu perjantaina 9.11. työhyvinvointiin. Lauantain 10.11. ohjelmassa on yhteisen aloituksen jälkeen mahdollisuus perehtyä ajankohtaisiin koulun kehittämisen aiheisiin lukuisissa vaihtoehtoisissa työpajoissa. Osallistujat voivat valita kiinnostavimmat työpajat 35 vaihtoehdosta. Mukaan mahtuu 600 opettajaa ja rehtoria.

Työpajojen kouluttajina Kajaanin yliopistokeskukselta Opekatti 2007 -tapahtumassa toimivat koulutuspäällikkö Marja-Leena Haataja aiheenaan "Saavatko tytöt koulussanne teknologiataitoja?", lehtori Kirsi-Marja Lukkarin kirjallisuuden opetuksen työpajassa perehdytään kirjallisuuden käsittelemiseen erityisesti alaluokilla, kehityspäällikkö Tuula Honkasen ohjauksessa opettajat tutustuvat käytännön esimerkkien avulla mahdollisuuksiin toteuttaa tarinateatteria oppilaiden kanssa. 

Lehtori Juha-Matti Turpeisen työpajassa integroidaan teknistä työtä ja tekstiilityötä perusopetuksen alakoululuokilla. Suunnittelija Sisko Tammisen työpajassa työstetään aihetta "Eri sukupolvet samassa työyhteisössä". Sanataiteesta työpajoja pitävät lehtori Juha Vartiainen aiheenaan "Runon työstäminen koulussa", esimerkkinä Kainuun runoprinssi- ja runoprinsessa -tapahtuma sekä opettaja Teija Rääpysjärven työpajan otsikkona on "Sanojen sahramia – sanataide äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa".

Liitteenä ohjelma sekä vaihtoehtoiset työpajat.

Tiedostoliitteet
Opekatti esite.JPG
Opekatti liikuntavaihtoehdot perjantai.doc
Opekatti TYÖPAJAT lauantai.doc

Lisätietoja: Koulutoimentarkastaja Arja-Sisko Holappa, puhelin 02051 78614

(Juha Turpeinen)

 

 

Science for success II: Promoting Excellence in Sport and Exercise 
Jyväskylässä 10–12.10.2007

Kansainvälisen huippu-urheilun ja soveltavan tutkimuksen kongressi järjestettiin toista kertaa Jyväskylässä. Monitieteisesti huippu-urheiluun keskittynyt tapahtuma keräsi kotimaisten osallistujien lisäksi koolle Eurooppalaisia kilpa- ja huippu-urheilun valmennus, koulutus, tutkimus ja palvelu toiminnassa työskenteleviä osanottajia. Kongressin teemoja olivat ammattimaisuus urheilussa, tukitoimet urheilijan ja valmentajan apuna, kuormittuminen ja palautuminen urheilussa, ohjaus ja palaute urheilusuorituksessa sekä lahjakkuus kilpaurheilussa.

Kajaanin yliopistokeskuksen psykologian tutkimusyksikkö, SkilLab, oli hyvin edustettuna kongressissa. Pro gradu -tutkielmaansa SkilLabissa tekevä Marko Hänninen esitteli posterinsa aiheesta Determination of Goalkeeper´s Anticipation by Muscle Pre-activity During the Penalty Kick in Soccer: Pilot Study.

Veli-Matti Nurkkala esitti tutkimustaan aiheesta Relation Between Athletic Training and Cognitive Skills. Posterit löytyvät SkilLabin kotisivuilta. (Veli-Matti Nurkkala)

 

 

Opintoasiain päivät Rovaniemellä 27.–28.9.2007
Linkki: http://www.ulapland.fi/?deptid=23663

Opintoasiain päivät pidettiin tänä vuonna Rovaniemellä. Monipuolinen ohjelma piti sisällään mm. Birgitta Vuorisen tuoman viestin OPM:n linjauksista korkeakoulujen kehittämiseksi, lehtori Petri Koikkalaisen esityksen yliopistojen uudistamisesta sekä professori Asko Suikkasen puheenvuoron kansallisesta kansalaisuudesta spatiaaliseen kansalaisuuteen. Asia-aineksen kevennykseksi ohjelma sisälsi osuuskunta Vilpertin humoristisen esityksen sekä Tommy Tabermanin ajatuksia. Opintoasiain päiviä oli avaamassa Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola, jonka mukaan opetuksen kehittämisessä pitäisi pyrkiä opetuksen suunnittelusta oppimisen suunnitteluun. Hän totesi, että oppija saattaa olla eri tilanteissa "moniminä", millä hän tarkoitti, että oppijalla voi olla monta roolia. Oppimisen suunnittelussa oleellisena hän piti profiloitumista. Nykyisellä "videosukupolvella", joka elää pelien maailmassa, voi hänen mukaansa olla "moniminä". Professori Juha Perttula sen sijaan korosti yksilön eheyttä ja piti oppimista itseisarvona. Hän korosti, että oppiminen on myös yliopistohenkilökunnan perustyötä. Perttulan mukaan akateemisen sivistyksen säilymiseksi pitäisi pyrkiä pois suorituskeskeisyydestä ja suuntautua aktiiviseen joutilaisuuteen, mitä hän piti vastakohtana laiskuudelle ja matkimiselle.

Korkeakoulujen kehittämisessä ollaan varsinaisessa muutosvaiheessa. Valtakunnassa on meneillään monia selvityksiä ja mietintöjä. Parhaillaan laaditaan useita muistioita, lausuntoja ja strategioita. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012 on ollut lausuntokierroksella. Sähköinen hakujärjestelmä on kehitystyön alla ja tulee käyttöön ensimmäistä kertaa syksyn 2008 valinnoissa. Syksyisin hakuun on osallistunut vain 2 % kevään hakijamääristä, joten ensimmäinen sähköinen haku toteutetaan ikään kuin järjestelmän sisäänajovaiheena. Keväällä 2009 sähköinen yhteishaku toteutetaan samanaikaisesti kaikissa korkeakouluissa. On kuitenkin huomioitava, että vain haku toimii sähköisesti, eikä se vaikuta valintaprosessiin. Alussa sähköinen haku koskee vain yliopiston päävalintoja. Kaikkiin hakukohteisiin, joita opiskelija voi valita yhdeksän, haetaan samalla hakulomakkeella.

Professori Juha Perttula muistutteli ihmisiä kiireisen työelämän keskellä siitä kaikkein tärkeimmästä asiasta - kodista ja sen merkityksestä. Onnelliset ihmiset muodostavat tehokkaan työyhteisön. Miten ihmisestä voi tulla onnellinen uuvuttavan arjen keskellä? Se vaatii Perttulan mukaan elämisen taitoa ja realiteettien hyväksymistä - kaikkea ei voi saada. Kodin löytäminen, mitä se itse kullekin merkitsee, minkä eteen on valmis tekemään työtä ja näkemään vaivaa, mahdollistaa tien onnellisuuteen. Kotona ihmisen on helppo olla. Sieltä ihminen saa voimaa jaksaa työssä ja arkielämässä. Kodin merkitystä olisi syytä korostaa nykyistä enemmän. Kun ihminen on löytänyt kodin, jossa hän on onnellinen, hän voi olla tehokkaampi ja sitoutuneempi myös työhönsä.

Timo Halttunen kertoi AHOT -hankkeesta (aikaisemmin hankitus osaamisen tunnustaminen), joka on selvittämässä korkeakoulujen käytäntöjä, ja on pyytänyt korkeakouluja laatimaan yhtenäisen järjestelmän osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi.
Linkki: http://ahot.utu.fi/index/ahot_news1_2007.pdf 

Tosiasia on, että myös koulutuksen ulkopuolella tapahtuu oppimista. Oleellista on, miten aiemmin hankittu osaaminen voidaan tunnistaa, esimerkiksi työssä oppiminen. Hankkeesta on ilmestynyt OPM:n (2007:4) julkaisema raportti Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi 

Loppupaneelikeskustelussa pohdittiin vielä, miten oppimisen esteitä, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, voitaisiin purkaa. Invalidiliiton pääsihteerin, Maija Könkkölän, mukaan usein erityisryhmän tarpeiden huomioiminen, kuten vammaisten ottaminen huomioon kaupunkisuunnittelussa, helpottaa muidenkin ihmisten elämää. Sama voisi päteä jos oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevat opiskelijat huomioitaisiin nykyistä paremmin. (Anna Launonen)

 

 

Opettaminen ilman oppikirjaa? Vai yhdellä kirjallako?

Huvittelin tässä eräänä iltana ajatuksella, miten nykyopettajat tulisivat toimeen ilman oppikirjoja. Oppikirjattomasta opetuksesta tulisi varmasti varttuneemmille sukupolville mieleen entivanhaiset ajat, jolloin oppikirjoja ei liiemmälti ollut käytettävissä. Siksipä tartuttiinkin Katekismukseen, ja sitä käytettiin sujuvasti eri asioiden opetuksessa.

Nykyisin on selvää, että ammattitaidolla tuotetut oppikirjat auttavat opettajia opetuksen rytmittämisessä ja suunnittelutyössä. Toisaalta ne ovat myös kalliita, ja jos nykyistä kustannustehokasta linjaa pitää tiukentaa entisestään, on ajankohtaista puhua myös oppikirjojen vähentämisestä.

Tiedän opettajia, jotka ovat tehneet periaatepäätöksen olla käyttämättä oppikirjoja, mutta valtaosa opettajista noudattaa uskollisesti kustannusosakeyhtiöiden kanonisoimaa oppikirjapolitiikan linjaa. Opettajia viedään kuin pässiä narussa, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi.

Tärkeää tietysti on, että oppikirja – kuten Tapio Ahokallio haastattelussaan vuonna 2005 toteaa – tarjoaa oppilaan oikeaan elämään liittyvän kosketuskohdan. Hyvän oppikirjan pitäisi myös mahdollistaa aktiivinen tiedonhankinta ja integraatio (Kari, J. 1991). Mikä kirja sitten voisi Katekismuksen lisäksi olla tällainen monipuolinen tapaus, joka auttaisi monien aineiden opetuksessa ja olisi kustannustehokas vaihtoehto? Kuulen päästäni ehdotuksen: Suomen retkeilyopas 2007 tai paikallisväritteinen Kainuun luontokohdeopas (2005). Molemmat taitavat olla Katekismukseen verrattavissa olevia monipuolisia oppikirjoja. Kysytkö, että miten niin? Mitä oppiaineita retkeilyoppaista voisi opettaa ja miten?

Kainuun luontokohdeopas, 2005 (toim. Jouni Laaksonen). Edita. 
Suomen retkeilyopas 2007 (toim. Jouni Laaksonen ja Juhani Nurmi). Metsähallitus ja Edita.

Äidinkieli ja kirjallisuus: Tekstitaitojen opetuksessa on tärkeää käyttää kokonaisia ja monipuolisia tekstejä faktateksteistä kaunokirjallisempiin kuvauksiin. Retkeilyoppaissa on molempia: Asiapitoisia luonnollisestikin, mutta myös lyyrisiä kuvauksia siitä, miltä missäkin kohteessa tuntuu kulkea ja mitä siellä näkee. Olen kokeillut Suomen retkeilyopasta myös sanaluokkaopetuksessa, johon se kuvailevuutensa ansiosta tuntuikin soveltuvan varsin hyvin.

Matematiikka: Runsas numeerinen tieto mahdollistaa retkeilyoppaiden käytön matematiikan opetuksessa. Kilometreistä, mittakaavamuutoksista ja arvioiduista retkiajoista saadaan aikaan jo monipuolisia tehtäviä. Ympäristö- ja luonnontieto: Koko teos perustuu ympäristö- ja luonnontiedon asioihin. Vähäarvoisena tästä näkökulmasta ei voi pitää alun ohjetta siitä, kuinka retkeillään luontoa säästäen. 

Biologia ja maantieto: Kirjassa esitellään Suomen luontokohteita Ahvenanmaalta ja Uudeltamaalta Pohjois-Lappiin. Erilaiset luonnonolot ja lajit saavat paikkansa luontokohteiden esittelyissä. Myös metsätyypit ja kasvisto saavat käsittelyissä luontevasti tilaa. Myös kartat ovat selkeitä ja helposti hahmotettavia. 

Historia: Luonto- ja niiden lähellä sijaitsevat kulttuurikohteet ovat muokkautuneet ihmisen vaikutuksesta erilaisiksi. Näkökulmia on löydettävissä siis historiankin opetukseen. 

Liikunta: Retkeily on yksi liikunnan OPSissa esitetyistä sisällöistä. Oppilaan on tärkeää oppia huomioimaan luonnonolosuhteet ja vuodenajat. Niihin perehtymiseen retkeilyoppaat antavat mahdollisuuksia – vaikkapa ennen käytännönläheistä lähikohteeseen tutustumista.

Suomen retkeilyoppaan edut oppikirjana on helppo tunnistaa. Ensiksikin se ovat ajantasaista materiaalia, koska sitä päivitetään parin vuoden välein. Se on runsaasti kuvitettu kirja, joka etenee loogisesti: hakemistosta ja otsikoiden perusteella löytää etsimänsä. Lisäksi teos on kirjoitettu hyvällä yleiskielellä ja siinä on havainnollistavia esimerkkejä. Kainuun luontokohdeopas puolestaan puoltaa paikkaansa oppimateriaalina, koska siinä on runsaasti tietoa lähiseudun kohteista. (Teija Rääpysjärvi)

 

 

Terveiset Tartosta!

Taiteen ja kulttuurin Senioriakatemia järjesti huikean hienon kuvataiteen kolmen illan luentosarjan viikolla 41. Kajaaniin oli saatu Tartosta emeritusprofessori Jaak Kangilaskin. Hänen esityksensä oli erinomaisen nautittavaa kuultavaa. Kuvien ilotulitus antoi loistavan johdannon erityisesti Baltian, Venäjän, Pohjolan ja Länsi-Euroopan kuvataiteeseen 1900-luvulla. Kolmeen neljän tunnin jaksoon jakautunut kokonaisuus oli hyvin tiivis. Itse en tehnyt lainkaan muistiinpanoja. Uskon, että kuuntelemaan ja katsomaan keskittymällä sain parhaan annin esityksestä, jossa suomen kieli sai miellyttävän vivahteen virosta. Se teki kuullusta osasta erityisen nautittavan. Laadukkaita kuvia oli hyvin paljon. Niiden avulla syntyi kuulijoille varmaan selkeä tuntuma eri tyyleistä ja eri maiden niihin antamista eristyspiirteistä.

Jaak Kangilaskin.

Luennot eivät rajoittuneet pelkästään kuvataiteeseen. Professori Kangilaskin sitoi kuin huomaamatta kuvataiteen eurooppalaiseen kulttuuriseen, poliittiseen ja taloudelliseen historiaan. Viro oli valaiseva esimerkki tavasta, jolla neuvostovallasta selvittiin. Näin taide ei jäänyt esteettiseksi kuriositeetiksi. Saimme erinomaisen kuvan koko eurooppalaisesta todellisuudesta menneenä vuosisatana. Kuvataide valaisi koko maanosamme todellisuutta!

Vain yksi asia harmitti: Luentosarjan ensimmäiseen osaan en valitettavasti ehtinyt. (Heikki Rytkölä)

 

 

Ympäristötaidetta Rehjassa 

Kuvataiteen sivuaineopiskelijat maalasivat akvarelleja ja tekivät ympäristötaidetta Rehjansaaressa syyskuun lopussa. Paikka oli tuttu osalle opiskelijoista jo ensimmäisten opiskelupäivien ajoilta Kajaanissa. Palaaminen Rehjaan oli mieluisaa.

Mitä on ympäristötaide?
Ympäristötaide ilmiönä syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Useilla ympäristötaideteoksilla vastustettiin gallerioihin keskittynyttä taidemaailmaa ja haluttiin tehdä taidetta, jota kukaan ei voisi omistaa. Taiteilijat halusivat, että teokset olisivat kaikkien nähtävillä. Useissa ympäristötaideteoksissa olennainen osa on aika. Siitä johtuen monetkaan ympäristötaiteen teokset eivät ole ikuisia monumentteja, jotka säilyvät polvesta polveen, vaan teoksen luonteeseen kuuluu usein sen katoaminen esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelun ja luonnonvoimien seurauksena. Jälkipolville teokset säilyvät esimerkiksi valokuvien avulla. Ympäristötaide on yhteydessä myös käsitetaiteen ja minimalismin syntyyn.

Kuinkas sitten kävikään? 
Kurssi alkoi tutustumalla Rehjansaareen siten, että jokaisen tuli etsiä saaresta hänelle erityinen paikka. Työskentely perustuikin juuri tähän oman paikan löytämiseen. Syntyneitä teoksia ja työskentelyä voisi kutsuakin paikan määrittelemäksi ympäristötaiteeksi. Joku ryhmä löysi oman paikkansa hämyisen, tumman kuusen alta. Toisen ryhmän erityinen paikka oli karu, lohkareinen rantakivikko. Kolmas ryhmä keksi Rehjan rantaviivan, joka yhtyi horisonttiin. Neljäs ryhmä kiinnostui kaarnaisten mäntyjen pystysuorista linjoista.

Työskentely jatkui minimalistisesti, luontoa kunnioittaen. Jokaisen ryhmän löytämä paikka määritteli myös teoksessa käytettävän materiaalin. Tavoitteena oli rakentaa paikalta löytyvästä materiaalista visuaalinen kommentti. Hämyisä kuusi sai portin taipuneista alaoksistaan. Rantaviivalle rakennettiin kivitorneja kauas horisonttiin saakka. Syrjäinen ranta esitti katsojalleen kivisen kysymyksen. Karu männikkö kalasti ajatuksia kaarnaisella verkolla.

Seuraavana päivänä tehtiin uusi saarikierros tutustumalla syntyneisiin teoksiin. "Oli jännittävää saapua toisen ryhmän paikalle ja löytää teos. Aina se ei ollut helppoa. Löytäminen vaati aikaa ja pysähtymistä", kertoi opiskelija Saana Korkatti kokemuksistaan. Kun syntyneitä teoksia tarkasteltiin yhdessä ja kuunneltiin toisen ajatuksia omista töistä, huomattiin, miten paljon nämä teokset herättivät ajatuksia. Mielenkiintoista olisi myös nähdä, millaisilta teokset näyttävät talvella? "Mitähän ensi vuonna töistämme on jäljellä?", pohti opiskelija Heli Saarivainio kurssin jälkeen.

Reipasta retkimieltä
Rehjan päivien aikana maalattiin myös akvarelleja. Tosin sadekuurot estivät ajoittain työskentelyn ulkona. Taiteellisen työskentelyn vastapainoksi Rehjassa kuului uunien lämmitystä, puuron keittoa, äkäisten lampaiden väistelyä, saunomista ja iltanuotiolla tarinointia. Yllättäviä käänteitä retkeen tarjosivat eläimet. Aamupuuro oli takertua kurkkuun, kun saaren äkäiset lampaat pääsivät kesken aamupalan autuaammille laitumille. Yöllisestä yllätyksestä vastasivat puolestaan hiiret. Hiirten yöllinen juoksukilpailu herätti osan opiskelijoista, ja loput kokivat yllätyksen vasta aamulla repuistaan. Retkieväät olivat maistuneet myös yöllisille pitkäviiksisille pikajuoksijoille.

Kotimatka oli uhattuna, kun meitä kuljettanut moottorivene teki moottoririkon. Haveria emme onneksi kokeneet, vaikka hätiin saapunut varavene olikin luvattoman täynnä saapuessaan Petäisenniskan laituriin. Siellä meitä onneksi odotti turvallinen kyyti Seminaarinkadulle. Markolle erityiset kiitokset kuljetuksista! Rehjan tunnelmiin ja siellä tehtyihin teoksiin voit tutustua paremmin oheisen linkin kautta. (Matti Lukkari)
LINKKI: REHJA.WMV

Ympäristötaiteesta enemmän http://www.environmentalart.net/ 
Mantere, Meri-Helga: Maan kuva. Kirjoituksia taiteeseen perustuvasta ympäristökasvatuksesta 
Johansson, Hanna: Maataidetta jäljittämässä. Luonnon ja läsnäolon kirjoitusta suomalaisessa nykytaiteessa 1970–1995.

 

 

Kansanedustajia opiskelijoiden vieraana

Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä luokanopettajamaisteriksi valmistunut ensimmäisen kauden kansanedustaja Mirja Vehkaperä Haukiputaalta ja kansanedustaja Tuomo Hänninen Kuusamosta vierailivat yliopistolla maanantaina 8.10. Kajaanin keskustaopiskelijoiden vieraina. He olivat päivän aikana tutustuneet myös Kainuun maakuntahallintoon ja Talvivaaran kaivosalueeseen.

Yliopistolla kansanedustajat juttelivat opiskelijoiden kanssa edustajistovaaleihin liittyvällä keskustaopiskelijoiden ständillä. Jatkoimme jutustelua luokassa kahvin ääressä. Paikalle saapuivat myös yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti ja lehtori Juha Vartiainen. Kansanedustajia kiinnosti Kajaanin yliopistokeskuksen tila ja toimintamahdollisuudet. Opettajankoulutus 2020 -mietintö puhutti kansanedustajia. Hännisen mielestä opettajankoulutuksen lakkauttaminen Kajaanista aiheuttaisi välittömästi opettajapulan Koillismaalla, Kainuussa, Ylä-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa. Kajaanin opettajankoulutusyksiköllä on valtakunnallinen koulutustehtävä. Kumpikin kansanedustaja oli yksimielisesti luokanopettajakoulutuksen säilyttämisen kannalla ja vakuuttivat hallituksen konsensusta asiassa. Kansanedustajat lensivät illalla reppu täynnä evästä Helsinkiin. Keskustaopiskelijat antoivat vierailusta lahjaksi kainuulaista viinimarjamehua ja ruisleipää. (Lassi Huhtala)

 

 

Conference on the Northern Dimension and Culture Kaukametsä Kajaani 8.–9.10.2007

Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksessa toteutettiin 8.–9.10. Northern Dimension and Culture -konferenssi, joka oli jatkoa viime vuoden syyskuussa pidetylle Suomalais-venäläiselle kulttuurifoorumille. Asiantuntijat Suomesta ja muista EU-maista ja Venäjältä pohtivat taiteen ja kulttuurin yhteistyötä pohjoisen ulottuvuuden puitteissa.

The Northern Dimension and Culture -konferenssiin osallistuivat, emeritusprofessori,
dosentti Ilkka Huovio (oikealla), Lapin yliopiston vararehtori, Arktisen keskuksen
johtaja Paula Kankaanpää ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen.

Yliopistojen näkökulmasta keskeisen puheenvuoron konferenssin päätöspäivänä piti Lapin yliopiston vararehtori ja Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpää. Hän totesi puheessaan, että viime vuonna Kajaanin Kaukametsässä toteutetun Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin keskeisiä käsiteltäviä aiheita olivat Venäjän ja EU-maiden asiantuntijoiden kokemukset ja näkemykset Venäjän ja EU-maiden taiteen ja kulttuurin yhteistyöstä, kulttuuriperintöalan yhteistyöstä, taideyliopistojen- ja laitosten yhteistyöstä sekä elokuvan ja audiovisuaalisten tuotteiden promovoinnista, jotka kaikki sisältyvät kulttuurin tiekarttaan. Kokouksessa keskityttiin pohtimaan sitä, miten alueelliset kulttuurielimet voivat osana omaa toimintaansa toimeenpanna EU–Venäjä -kulttuuriyhteistyön toimintaohjelmaa, jonka valmistelu on alkanut Kajaanin kokouksesta. EU:n ja Venäjän välisessä tiekartassa mainitaan taideyliopistojen välisen yhteistyön edistäminen.

Kankaanpään mukaan nyt keskeisenä taustana taide- ja kulttuuriyliopistojen yhteistyön kehittämiselle on ollut opetusministeriön selvitysmiehenä toimineen emeritusprofessori, dosentti Ilkka Huovion selvitys Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kehittämiseksi. Ehdotuksissaan hän on asettanut Lapin yliopiston roolin taiteen ja kulttuurin, tieteen ja teknologian yhdistävänä yliopistona keskeiselle sijalle. Niin ikään hän on korostanut opetusministeriölle antamassaan selvityksessä Lapin yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyötä erityisesti kulttuurialan Venäjä-osaamisen kehittämisessä.

Kuvassa keskellä opetusministeriön kulttuuriasiainneuvos Maija
Lummepuro ja vasemmalla vararehtori Paula Kankaanpää.

Yliopistojen pohjoisen ulottuvuuden yhteistyö
Ajatus Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurialojen yliopistoyhteistyöstä syntyi Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa 18.–19.9.2006 opetusministeriön kulttuurivientiyksikön johtajan Paula Tuomikosken, opetusministeriön selvitysmiehen, emeritusprofessori, dosentti Ilkka Huovion, Tarton yliopiston emeritus vararehtorin, professori Jaak Kangilaskin ja Kajaanin yliopistokeskuksen projektipäällikkö Lasse Lyytikäisen käymissä keskusteluissa.

Tärkeällä sijalla on EU-maiden ja Venäjän välisen kulttuuriyhteistyön, koulutuksen ja tutkimuksen toteuttaminen sekä monipuolinen kulttuurinvaihto. Lapin yliopisto koordinoisi yhteistyötä sellaisten yliopistojen välillä, joissa taiteen ja kulttuurin opetusta ja tutkimusta. Kysymykseen tulisivat ensi sijassa Venäjän puolelta ensi sijassa Pietarin alueen, Karjalan tasavallan (Petroskoi), Murmanskin alueen ja Arkangelin alueen yliopistot, Suomen puolelta Lapin yliopisto ja Kajaanin yliopistokeskus sekä taidekorkeakoulut, Ruotsin, Norjan ja Islannin pohjoiset yliopistot sekä Baltian maiden, Viron, Latvian ja Liettuan yliopistot.

Koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä voitaisiin toteuttaa mm. seuraavilla keskeisillä taiteen ja kulttuurin koulutus- ja tutkimusaloilla:  Visuaalinen kulttuuri (audiovisuaalinen mediakulttuuri: elokuva, video, televisio, internet, mediataide) valokuvaus ja kuvataide, esittävä kulttuuri (teatteri, tanssi ja musiikki), kirjallinen kulttuuri (kirjallisuus ja sanataide), perinnekulttuuri (mm. kalevalaisuus, pohjoiset tarinat, käsityökulttuuri) sekä edellä kuvattujen alojen yhdistelmät, joihin nykyteknologia antaa mahdollisuudet.

Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma
Kulttuuriyrittäjyyden maisteriohjelmaa on valmisteltu toteutettavaksi parhaillaan toimivan Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman jatkoksi. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma Lapin yliopiston toimesta Kajaanin yliopistokeskuksessa kolmevuotisena hankkeena. Tieteellinen tutkimusperusta sekä taiteellinen ja teknologinen perusta nivoutuvat Lapin yliopiston Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan yrittäjyys- ja matkailuosaamiseen sekä taiteiden tiedekunnan mediatieteen osaamiseen. Lapin yliopistolla on erityisasema suomalaisena yliopistona, jossa on sekä tieteen, taiteen että teknologian koulutusta ja koulutusta saman yliopiston piirissä ja jossa annetaan sekä maisteri että tohtori-koulutusta. Jos rahoitukselliset kysymykset eivät ole esteenä, ohjelmaan voitaisiin ottaa myös opiskelijoita venäläisten maahanmuuttajien joukosta ja venäläisistä yliopistoista, jolloin he voisivat suorittaa ns. Bolognan mallisen eurooppalaiseen maisterintutkinnon.

Konferenssin keskeisiä vaikuttajia olivat opetusministeriön ylijohtaja
Riitta Kaivosoja ja neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake (oikealla).
Vasemmalla tuottaja Eero Ahonala, joka dokumentoi tilaisuuden.

Ohjelman valmistelu on ollut synkronissa opetusministeriön selvitysmiehen, dosentti Ilkka Huovion esitysten kanssa, jotka ovat koskeneet Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminnan kehittämistä. Huovio on esittänyt vastaavanlaisen ohjelman toteuttamista Lapin yliopiston toimesta Kajaanin yliopistokeskuksessa venäläiselle opiskelijoille. Ohjelmat tai yksi yhteinen ohjelma käsittäisi kulttuuriosaamisen kehittämisen erikseen määriteltävien venäläisten ja Euroopan unionin yliopistojen välillä. Opettajina toimisivat ulkomaiset asiantuntijat, maisteriohjelman opettajat, opiskelijat ja henkilökunnan kävisivät tutustumiskäynneillä Venäjän ja/tai EU:n yliopistoissa. Opiskelijat voisivat myös suorittaa laajempia yksittäisiä opintokokonaisuuksia Venäjällä tai jossain EU-maassa.

Art, Culture and History research in the Barents region (ArCHis)
Suomalaisten, venäläisten ja norjalaisten partnereiden kanssa yhteistyössä on kehitetty hanke nimeltä Art, Culture and History Research Network (ArcHis), joka toimii Barentsin alueella. Suomen puolelta mukana on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Rovaniemen taidemuseo ja Lapin maakuntakirjasto, Venäjän puolelta Arkangelin alueellinen tiedekirjasto ja Komin kansalliskirjasto ja Norjan puolelta Finnmarkin, Vadsön ja Tromssan maakuntakirjastot. Yhteistyö parantaa tutkimusinformaation välittymistä Barentsin alueella. Järjestelmän tarkoituksena on edistää yhteistyötä taiteen, kulttuurin ja historian alueilla. Yhteistyön kautta toteutetaan tutkimuksia ja projekteja sekä järjestetään tapahtumia. Hanke voitaisiin liittää myös osaksi laajempaa pohjoisen ulottuvuuden kulttuurialan yliopistojen yhteistyötä.

Konferenssin päätöstilaisuuteen ehti myös Tarton yliopiston emeritus vararehtori,
professori Jaak Kangilaski, joka tässä kuvassa on vierailulla Ristijärven kunnassa.
Hän luennoi 10.–12.2007 Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa kuvataiteesta.
Kangilaski teki ensimmäisenä esityksen pohjoisen ulottuvuuden
kulttuuriyliopistojen yhteistyöstä. Vasemmalla Ilkka Huovio.

European Filmculture 2008–2012 Project
Vararehtori Paula Kankaanpää esitti myös puheessaan elokuvakulttuurihankkeen European Filmculture 2008–2012 -projektin toteuttamista. Lapin yliopisto suunnittelee viisi vuotta kestävän ohjelman toteuttamista, joka rahoitettaisiin syksyllä 2007 avautuvasta uudesta Euroopan kulttuuriohjelmasta. Lapin yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen lisäksi partnereita tulisi Venäjältä ja EU-maista. Hankkeella olisi kolme päätavoitetta: 1. luoda eurooppalaisten ja venäläisten opiskelijaelo-kuvien on-demand-palvelu, 2. kehittää Euroopan ja Venäjän elokuvaopiskelijoiden yhteydenpitojärjestelmä internetin kautta ja 3. kehittää elokuvayliopistojen elokuvantekijäöiden ja yleisön avoimen ja interaktiiviisen yhteysjärjestelmän. Lisähankkeena olisi Lapin yliopiston ja Arktisen keskuksen yhteinen elokuvakeskus, joka hyödyttäisi myös matkailua.

Kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun tutkimusyksikkö
Hankkeen tavoitteena on synnyttää kulttuuriyrittäjyyden- ja matkailun tutkimusyksikkö Lapin yliopiston, Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeessa edistetään kulttuurituotannon osaamisen yhdistämistä ja kulttuurituotteiden valmistamista, kehitetään mediateknologista toiminta- ja oppimisympäristöä sekä luodaan kulttuuritoimijoiden yhteistyöverkostohankkeen toteuttamiseksi. Tutkimusyksikköön kootaan ja siinä hyödynnetään kulttuurituotantoon, -yrittäjyyteen ja -matkailuun liittyvää tutkimus-, yrittäjyys-, liiketoiminta- ja markkinointiosaamista sekä kulttuurialan Venäjä- ja EU-osaamista. Hyvin keskeiseksi muodostuu kulttuurinvaihto Suomen ja Venäjän välillä. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Kekriä juhlitaan Kajaanissa 27.10.–3.11.2007

Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuujuhla, joka ajoittuu Mikkelinpäivän ja Pyhäinpäivän välille. Entisaikaan kekri merkitsi vuoden päättymistä. Silloin oli palvelusväen vapaa­viikko ja alkoi uuden talon etsintä. Kekri oli myös syöminkien ja juominkien aikaa, ja isäntien oli kutsuttava torpparitkin aterialle. "On se kekri köyhälläe, valo vaivaisellae."

Kekrinä, sielunpäivänä, henkien uskottiin liikkuvan elävien parissa. Suvun vainajat, pyhät miehet, keijukaiset ja maanhaltijat ruokittiin ja saatettiin tokaista: "Siellä se manalainen maiskuttaa". Hengille lämmitettiin myös sauna ja kehotettiin kylpemään: "Kekrittäret, kekrittäret, pyhät miehet kylpemään!". Jos ei kekriä kunnioitettu, talon haltija suuttui.

Kekrinä kierteli kekripukki, pelottavaksi naamioitunut mies, ja kekrittäret ja köyrihönttämöt liikkuivat taloissa kestitystä kerjäten. Kekritulia poltettiin, tanssittiin ja iloittiin, mutta kun tuli sammui, kiiruhdettiin kotiin. Vuoden vaihtuessa ei saanut olla viimeinen. Se sai kekrin viitan harteilleen. (SKS KRA, Museovirasto.)

http://www.kainuunsanomat.fi/vastaa/Kekri/

 

 

Nordic Student Poker Championship 2007

Betway.com järjestää yhteistyössä Royal Flush Clubin kanssa pohjoismaiden opiskelijoiden välisen mestaruusturnauksen. Royal Flush Club vastaa neljästä karsintaturnauksesta. Paikkakuntina Oulu, Rovaniemi, Kajaani, sekä Joensuu.

Aikataulu
Rovaniemi – 9.11.2007 – Amarillo
Kajaani – 16.11.2007 – Bepop
Joensuu – 20.11.2007 – Bepop
Oulu – 28.11.2007 – Night-Oulu

Turnauksen kulku
Turnaus koostuu eri kaupungeissa järjestettävistä karsintaturnauksista. Kussakin karsintaturnauksessa on pelipaikkoja jaossa 120 kappaletta (Oulussa 150kpl). Turnaukseen osallistujat arvotaan ennakkoon ilmoittautuneiden joukosta. Karsintaturnausten voittajat voittavat paikan Rikassa järjestettävään finaaliturnaukseen, jossa palkintopotissa on mahtavat $100 000 ! Turnausrakenne Karsintaturnauksissa pelataan 3 esikarsintakierrosta, joiden parhaat etenevät illan finaalipöytiin. Turnaukseen ilmoittautuminen: Turnauksiin voi ilmoittautua ennakkoon ainoastaan Royal Flush Clubin sivustolla (www.pokeriturnaukset.com). Ilmoittautumiset suljetaan 6 tuntia ennen turnausten alkua. 60 ensimmäistä ilmoittautunutta saavat varman pelipaikan karsintaturnaukseen.

Turnaukseen osallistujien on täytettävä seuraavat ehdot:
1. Osallistujan on oltava opiskelija (Opiskelijatodistus esitettävä) 
2. Osallistujan täytyy olla rekisteröitynyt Betway.comin asiakkaaksi (Rekisteröidy betway.comin asiakkaaksi sivun alareunan bannerin kautta)
(Jari Keränen)

 

 

Päärakennuksessa näyttelyitä

Syksyn opiskelijatöitä on nähtävillä. Päärakennuksen toisen kerroksen aulassa on kuvataiteen opiskelijoiden oma kuva -näyttely vielä viikon. Kolmannessa kerroksessa nähtävillä on akateemisen viestinnän opintojaksoon liittyen tuotoksia, joissa opiskelijat ovat visualisoineet syksyistä nonverbaalista kaupunginlammen työpajaansa runoiksi, saduiksi ja kertomuksiksi. Tämä näyttely on interaktiivinen, sillä katsoja voi osallistua kirjoittamalla palautetta lukukokemuksestaan töiden vieressä oleville palautepapereille.

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) marraskuun 2007 numeroon 19.11. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.