LOKAKUU 2005

---

Yliopistokeskus – enemmän kuin yliopisto

Kajaanin kaksipäiväisille yliopistokeskuspäiville kokoontui 130 osallistujaa kuudelta yliopistokeskuspaikkakunnalta sekä emoyliopistoista. Myös opiskelijat olivat matkassa mukana aktiivisen kuuden osallistujan voimin. Tunnelma Kaukametsän salissa oli leppoisa sekä yliopistojen että alueiden edustajat kilvan kehuivat jo nyt saavutettuja kehitysnäkymiä, joita yliopistokeskukset ovat alueilleen tuoneet. Yliopistokeskukset sijaitsevat maakunnissa, joista puuttuu oma yliopisto ja joissa toimii yliopistojen yksiköitä.

Kainuu on opetusministeri Antti Kalliomäen mukaan osoittanut muulle Suomelle, kuinka aidon innostunutta ja ennakkoluulotonta oman alueen kehittäminen pitäisi olla. Kainuulaisesta osaamisesta sekä Snowpoliksesta tullaan kuulemaan valtakunnan rajojen ulkopuolellakin.

Opetusministeri patisteli yliopistoja tekemään entistä ennakkoluulottomammin yhteistyötä juuri yliopistokeskusten suomin mahdollisuuksin. Yliopistojen taloudellista autonomiaa ei voida lisätä, jos niiden hallinnossa ei tapahdu merkittävää uudistumista. Erityisesti ministeri mainitsi johtamisen tehostamisen, hallinnon kehittämisen ja toiminnan fokusoimisen. Niihin on löydettävä yhteisesti hyväksyttyjä keinoja.

 

Ravakkaa kehittämistä alueellisesta näkökulmasta

Lähivuosina on saatava ravakkaa kehittämistä korkeakoululaitoksen tasolla. Rakenteiden tarkoituksenmukainen tarkastelu on erityisen tärkeää alueellisesta näkökulmasta. Mistä löydämme sellaiset rakenteet, jotka parhaiten tuottavat tulosta eli korkeatasoista opetusta ja tutkimusta?, kysyi opetusministeri.

 

Maisteriohjelmien vastattava alueiden osaamistarpeita

Yliopistokeskukset ovat yhteistyöpohjainen organisaatio, jonka puitteissa voidaan pilottiluonteisesti kehittää yliopistojen toimintaa. Yliopistokeskuksilla on mahdollisuus toimia alueen toimijoiden kaipaamina uranuurtajina kehitettäessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen organisaatio- ja hallintorakenteita sekä johtamista ja uutta, joustavaa toimintatapaa. Yliopistokeskuksilla tulee ministerin mukaan olla merkittävä rooli alueellisina palvelukeskuksina alueen tutkimustoiminnan koordinoinnissa ja toteuttamisessa kiinteässä yhteistyössä emoyliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä alueella sijaitsevien yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa.

Ministeri painotti puheessaan, että maisteriohjelmien tulee vastata alueidensa osaamistarpeisiin ja niiden on oltava korkeatasoisia. Niissä tulee hyödyntää monipuolisesti alueella toimivien korkeakoulujen osaamista ja niiden tulee olla myös selvästi uudenlaisia, emokorkeakoulujen ratkaisuista poikkeavia ohjelmia. Opetusministeri pitää myönteisenä myös yliopistokeskusten toimintaa, jossa eri alojen usein yrityksissä toimivat jatko-opiskelijat on koottu yhteiseen ryhmään ja siten ohjataan ja tuetaan tieteen teon perusteiden oppimista.

Opiskelijat mukaan yliopistokeskusten kehittämiseen. SYL:istä
osallistuivat hallituksen jäsen Juha Koskinen ja Juhani Nokela.

 

Kajaani on Oulun yliopiston tärkein aluekampus

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen mukaan yliopisto on priorisoinut Kajaanin yliopistokeskuksen tärkeimmäksi Oulun ulkopuoliseksi kampukseksi. Oulun yliopisto pitää Kainuun korkeakoulustrategiaa monipuolisena, dynaamisena ja toteuttamiskelpoisena asiakirjana, joka antaa hyvän pohjan Kajaanin yliopistokeskuksen kehittämiselle. Helsingin yliopiston vararehtori Mauno Kosonen korosti kumppanuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa Helsingin yliopisto on aidosti mukana yliopistokeskusten kehittämistoiminnassa ja kantaa vastuunsa koordinaatioyliopistona.

 

Panostus korkeakoulutukseen näkyy mittareissa kohonneena aluetaloutena

Mitä enemmän on panostettu korkeakoulutukseen, sitä paremmin menee myös aluetaloudella. Professori Heli Hookanan Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä esittämästä yliopistokoulutuksen ja talouskasvun nelikentästä ilmeni selkeästi näiden korrelaatio ja merkittävyys. OPM:n aluekehitysjohtaja Leena-Kaisa Lintilän ja Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Esa Halmeen esityksistä kävi ilmi kuinka jälkeen jääneistä alueista todella on kysymys yliopistokeskusmaakuntia verrattaessa yliopistomaakuntiin ja mikä merkitys yliopistokeskuksilla on ja tulee olemaan näille alueille. (JV)

 

 

Kajaanin opettajankoulutusyksikön kulttuurikasvatusprojektista

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä käynnistyi syksyllä 2004 opettajankouluttajien kulttuurikasvatusprojekti, johon osallistui yhteensä 57 opettajankouluttajaa ja muuta henkilökunnan jäsentä. Koulutuksessa tehtiin kolme päivän mittaista kulttuurikasvatusretkeä Kajaanin lähikuntiin ja Lapinlahdelle Pohjois-Savoon. Kulttuurikasvatusretkien kohteena olivat Oulujärven rantakylät, Lapinlahdella Halosten taidemuseo ja Suomussalmen monet kohteet, kuten Kianto-instituutti ja Talvisotamonumentti.

Kajaanin yliopistokeskuksen henkilöstöä Riihipihassa 27.8.2004.

Projektiin kuului myös laajan, Kainuu-aiheisten www-sivujen laatiminen. Niiden tekstit laati allekirjoittanut. Kuvasin myös sivustossa tarvittavan laajan kuvamateriaalin. Www-sivujen teknisestä toteutuksesta vastasi atk-suunnittelija Lauri Sonny.

Sivustossa ovat edustettuina seuraavat kunnat: Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Vaalan ja Vuolijoen kunnat. Lisäksi Kainuun maakunnasta laadittiin vielä erillinen kokonaisuus. Sivuilla esitetään mahdollisimman elävästi ja monipuolisesti edellä mainittujen kuntien historiaa, kulttuuri- ja luontokohteita. Lisäksi sivuilla ovat vielä erilliset linkitykset muihin aiheeseen liittyviin www-sivuihin. Mukana on myös erillinen, laaja kuvagalleria jokaisesta Kainuun kunnasta.

Tekstimateriaali saatiin valmiiksi jo keväällä 2005, mutta ajatuksesta käyttää valmista kuvamateriaalia mm. Kainuun museosta, täytyi kustannussyistä luopua ja tarvittava kuva-aineisto täytyi itse hankkia kevään ja kesän 2005 aikana lukuisten kuvausmatkojen avulla. Kaikkiin Kainuun kuntiin tehtyjen kuvaus- ja materiaalikeruumatkojen tuloksena syntyi lähes 2000 digitaalisen kuvan kokoelma, josta valittiin www-sivuille tarkoitukseen sopivimmat kuvat.

Kainuu-aiheinen sivusto pyrittiin laatimaan siten, että sitä voisivat käyttää opettajien ja oppilaiden lisäksi myös muut Kainuusta ja sen kulttuurikohteista kiinnostuneet, mm. kulttuurimatkailijat.  

Kykkiläiset Raatteentiellä 26.11.2004.

Sivuston valmistumista ovat viivästyttäneet molempien tekijöiden sairastumisesta johtuvat poissaolot sekä monet tekniset ongelmat, jotka ovat johtuneet teksti- ja kuvamateriaalin poikkeuksellisesta laajuudesta. Sivusto on pyritty laatimaan sellaiseksi, että erilaiset päivitys-, täydennys- ja korjaustoimet voidaan suorittaa mahdollisimman vaivattomasti. Tämä edellytti kuitenkin ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä seikkaperäistä teknistä perehtymistä ja perusteellista kokeilutoimintaa. 

Nyt sivusto on viimein saatu valmiiksi monien ongelmien jälkeen. Sivusto on tähän mennessä laajin Kainuuta käsittelevä verkkomateriaalipaketti, joka on A4-arkkeina useita satoja sivuja laaja. Ennen muuta Kainuun kuntia käsittävään materiaaliin voi kuka tahansa tutustua www-osoitteessa http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/

Kulttuurikasvatusmateriaalia on myös aikaisemmin laatimillani ja projektin aikana täydennetyillä ja tarkennetuilla www-sivuillani, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/lonnrot/rheikkin/index.htm

Kainuu-aiheista sivustoa on tarkoitus myöhemmin vielä täydentää ja laajentaa opettajilta ja muilta käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

Toivomuksenamme on, että sivusto palvelee kaikkia Kainuun kouluja ala-asteelta ammatilliseen koulutukseen paikallishistorian, kotiseututietouden ja kulttuurikasvatuksen opettamisessa.   

Sivuston julkistamistilaisuus järjestettiin valtakunnallisten Kajaanissa pidettyjen Yliopistokeskuspäivien yhteydessä torstaina 13.10.2005 Kajaanin Kaukametsän aulassa. (RH)

 

 

Vuotech – Liikuntateknologian koulutusohjelma muutti Snowpolikseen

Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksen vastaama liikuntateknologian koulutusohjelma – Vuotech – sai uudet tilat vasta valmistuneesta teknologiakeskus Snowpoliksesta. Vuoden 2004 alusta Vuokatissa toiminut Vuotech-koulutusohjelma on tähän asti toiminut Vuokatin urheiluopiston tiloissa ”hyyryläisenä”, joten muutto muutaman sadan metrin päähän Snowpolikseen ei tunnu isolta muutokselta. Totta toinen puoli, matka ei ole pitkä ja Vuokatin urheiluopisto on edelleen Vuotechin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Tarjoavathan urheiluopiston tilat ja suorituspaikat loistavat puitteet sekä opetukselle että tutkimustoiminnalle. Toisaalta, Snowpoliksen nykyaikaiset tilat tarjoavat parhaat mahdolliset edellytykset liikuntateknologian kehitykselle Kainuun alueella.

Biomekaniikan laboratoriossa pidetään opetusharjoituksia ja
tehdään tutkimusta hermo-lihasjärjestelmän toiminnasta.

 

Opetustiloihin on panostettu

Onhan kysymyksessä koulutusohjelma, joten opetustilojen toimivuus on ollut eräs päätavoitteita sekä tiloja suunniteltaessa että rakennettaessa. Varsinaisiksi opetustiloiksi voidaan laskea sekä luokka- että laboratoriotilat. Vuotechin henkilökunta onkin ollut keskeisessä asemassa tiloja suunniteltaessa. Snowpoliksen 1. kerroksessa sijaitseva varsinainen opetusluokka on varustettu ajanmukaisella AV-tekniikalla. Luokasta löytyvät myös opiskelijatietokoneet, joita käytetään opetuksessa ja opiskelijat voivat vapaa-aikanaan käyttää niitä esimerkiksi opiskelutehtävien tekemiseen. Vierestä löytyvät laboratoriotilat tekevät opiskelusta sujuvaa eikä paikasta toiseen liikkumiseen kulu aikaa.”Nykyaikaiset opetustilat ovat opetuksen tehokkuuden kannalta todella tärkeitä. Lisäksi opiskelu uusissa tiloissa sujuu joustavasti ja uskon että ne vaikuttavat myönteisesti myös opiskelijoiden oppimistuloksiin” toteaa yliopistonopettaja Minna Tanskanen.

Yliopistonopettaja Minna Tanskanen purkamassa harjoitustöitä
opiskelijoiden kanssa.

 

Modernit laboratoriotilat

Vuotechin tiloista löytyy kaksi erillistä laboratoriota; fysiologian laboratorio ja biomekaniikanlaboratorio. Molemmat laboratoriot täyttävät vaativimmatkin edellytykset niin tiloiltaan kuin varustukseltaankin. Laboratoriotilat tulevatkin olemaan ahkerassa käytössä opetuksen lisäksi myös alan tutkimustoiminnassa. Tutkimus tuleekin olemaan keskeinen käyttöalue tänä syksynä aloitetun tohtorikoulutusohjelman myötä.

Fysiologian laboratoriossa tutkitaan ihmisen sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja tilaa sekä levossa että rasituksessa. Laboratoriossa voidaan ottaa verinäytteitä ja tutkia esimerkiksi koehenkilön veren hemoglobiinia, laktaatteja tai muita suorituskyvyn kannalta olennaisia arvoja. Kehonkoostumusta voidaan arvioida erilaisilla menetelmillä ja laitteilla. Laboratoriosta löytyy myös esimerkiksi hengityskaasuanalysaattori, jolla voidaan mitata mm. hapenkulutusta tai aineenvaihduntaa. Lisäksi on mahdollisuus hyödyntää aivan vieressä sijaitsevan testiaseman kuormituslaitteistoja, kuten juoksumattoa tai polkupyöräergometrejä.

Vieressä sijaitseva biomekaniikan laboratorio on varustettu mitä erilaisin laittein, joilla tutkitaan ihmisen hermo-lihasjärjestelmän toimintaa eri tilanteissa. Iso osa laboratorion laitteista on Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen omaa suunnittelua ja tuotantoa. Vastaavanlaisia laitteita ei välttämättä ole muualla eikä niitä saa edes hankittua valmiina. Eri menetelmät esimerkiksi voiman mittaamiseen ovat mahdollisia tällä varustuksella. Laboratoriosta löytyy myös tarvittava varustus kolmiulotteisen liikeanalyysien tekemiseen. Viimeisintä teknologiaa edustava ohjelmisto ja videokameravarustus on käytettävissä sekä itse laboratoriossa että siirrettävissä vaikka kenttämittauksiin. Viimeksi laitteisto oli käytössä Helsingissä pidetyissä yleisurheilun MM-kisoissa.

Työkin sujuu projektisihteeri Mirja Björkin mielestä
paljon paremmin viihtyisissä toimistotiloissa.

 

Henkilökuntakin viihtyy uusissa tiloissa

Snowpoliksen 2. kerroksessa sijaitsevat Vuotechin henkilökunnan toimistotilat. Henkilökunnalla on omien toimistohuoneiden lisäksi käytössään neuvottelu-, kopiointi- ja muut työn sujuvuuden kannalta tärkeät tilat. Tilat ovat ajanmukaisesti varustellut ja luonnonmukaisin materiaalein viihtyisiksi sisustetut. Kaiken tämän lisäksi Snowpolisesta löytyvät muutkin kaikki toiveet täyttävät olosuhteet, kuten suuremmat kokous- ja seminaaritilat; yli sadalle hengelle asti, ensiluokkaiset ravintolapalvelut, aula- ja vastaanottopalvelut, kaikkea mitä voi tarvita. Snowpolis vastaa ehdottomasti Vuotechin tarpeita niin tilojen, palveluiden kuin ”talon hengenkin” osalta. ”Snowpolis täyttää kaikki odotukset ja vaatimuksemme, täällä aiomme olla pitkään” sanoo erikoissuunnittelija Jukka Salmi. (JSa)

 

 

Itävallan suurlähettiläs vieraili yliopistokeskuksessa

Itävallan suurlähettiläs Lorenz Graf vieraili Kajaanin yliopistokeskuksessa. Tiistaina hän tutustui Kajaanin opettajankoulutusyksikköön ja keskiviikkona oli vuorossa Sotkamon Snowpolis. Itävallan Suomen suurlähettiläänä Graf on toiminut tämän vuoden alusta. Lakitieteentohtoriksi hän valmistui Wienin yliopistosta ja on toiminut ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1973 lähtien. Yliopistokeskuksen ja Kajaanin lisäksi suurlähettilään Kainuun-matkakohtaina tällä kertaa olivat Puolangan Paljakka sekä Sotkamon Katinkulta. Kainuun hallintokokeilu herättää mielenkiintoa myös Itävallassa.

Kuvassa professori Juhani Suortti, kunniakonsuli Pekka Räihä,
suurlähettiläs Lorenz Graf ja professori Timo Järvilehto.

Professori Timo Järvilehto esitteli prosessilaboratoriossa viimeisintä tutkimustaan sekä laboratorion tiloja. Suurlähettiläs totesi käyntinsä Kajaanin opettajankoulutusyksikössä olleen kiintoisa ja häntä miellytti erityisesti teorian ja käytännön suora yhteys tutkimuksessa. (JV)

 

 

Nyiregyházan korkeakoulu Unkarissa kutsui vaihto-opettajaksi!

Takanamme oli tiivis työviikko kouluttamista Kajaanin kotikampuksella. Meitä kutsuttiin vaihto-opettajiksi Unkariin. Eeva-Maija Lappalainen, Anne Karhu ja Kirsi Huotari ottivat asian onkeen ja olivat Erasmus-opettajavaihdossa Nyiregyházan korkeakoulussa (Nyiregyhazi, Föiskola College of Nyiregyháza). Matka toteutui kuluvan vuoden syyskuun viimeisellä viikolla. Anne ja Kirsi vierailivat liikunnan laitoksella, puolestaan Eeva-Maija tutustui taideopetukseen.

Nyiregyházassa oli vielä kesäistä syys-lokakuussa

Lensimme sunnuntaina Budabestiin ja maanantaina matkasimme junalla Nyiregyházaan. Sinne oli matkaa Budabestista 270 kilometriä. Junamatkalla saatoimme katsella auringonkukkavainioita tai viiniköynnösviljelmiä. Kuhilasviljapeltoltojakin näimme, samalla kun viimeistelimme tulevien luentojemme sisältöjä. Majoituskuviot hoidettuamme menimme tutustumaan 15000 opiskelijan korkeakouluun. Meitä tervehtivät Gabriella Losonci, Katalin Máthe ja viime talvena Unkarista Kajaaniin saapunut vaihto-opiskelija Hunour. Anne ja Kirsi pääsivät maanantaina tutustumaan liikunnanopetukseen. Tiistaista lähtien kuvataideopettajat Nagy Imre Lojos, Agnes Fekete ja Thomas Havasi vastasivat puolestaan Eeva-Maijan vierailusta. Maanantai-ilta kului päivällisen ja juttelun merkeissä. Tiistaina Katalin Máthe esitteli kampusta. Viikkoon sisältyi tutustumista moniin opetusryhmiin, Nagy Imre Lojosin taidenäyttelyyn ja museoon. Teimme retken myös Tállyan kylälle.

Katalin Máthe ja Gabriella Losonci pitivät meille ruokaseuraa

Liikuntaa unkarilaisittain ja suomalaisen kielenoppimismenetelmän esittelyä

Vierailumme aikana pääsimme näkemään niin lasten kuin opiskelijoidenkin liikunnan opetusta paikalliseen tyyliin. Kävimme seuraamassa mm. opiskelijoiden uinti- ja palloilutunteja sekä muutaman tunnin harjoittelukoulussa. Havaitsimme, että niin opiskelijoiden kuin oppilaidenkin taitotaso oli korkea, tunnilla vallitsi kuri ja järjestys ja opetus eteni opettajajohtoisesti. Mielestämme Suomessa liikunnan opetus nähdään liikuntakasvatuksena, kun taas Unkarissa opetus näyttäisi olevan enemmän taitopainotteista.

Ekaluokkalaiset liikuntatunnilla

Liikunnan osalta ”erasmus-opetusvelvollisuus” koostui harjoituksista sekä luennosta. Harjoitustuntiemme aiheena oli sosiaalisten taitojen kehittäminen liikunnassa. Tavoitteena oli antaa ideoita/virikkeitä siitä, millaisten harjoitusten avulla voidaan kehittää sosiaalisia taitoja ryhmässä. Opiskelijat olivat innokkaasti mukana ja harjoituksemme saivatkin hyvän vastaanoton. Opiskelijapalautteen mukaan tällaiset harjoitukset ovat heille uusia ja parhaana puolena he pitivät sitä, että tehtävissä joutui miettimään yhdessä ryhmän kanssa vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. Luennolla esittelimme Kajaanin opettajankoulutusyksikköä opiskeluvaihtopaikkana.

Liikunnan harjoitustunti ”Joen ylitys”

Syysaamu ei koittanut kirpeänä, kun oppimateriaalimatkalaukkuineni
kävelin Nyiregyházan korkeakoulun kampukselle

Kädet käsittivät kieltä ja kulttuuria Unkarissakin

Erasmus-opettajavaihtoon kuuluu vähintään kahdeksan tuntia opetusta. Kuvailin neljälle unkarilaiselle kuvataideopiskelijaryhmälle kehittämääni suomalaista kielenoppimismenetelmää. Kaksoistunneilla kerroin sen taustoista ja käytöstä myös demonstraatioissani. Joissakin ryhmissä opiskelijat innostuivat kokeilemaan tässä mielestä huovutusta muotin avulla. Huovutuksen toteuttaminen edellytti veden käytön ennakoimista. Olin havainnut, että unkarilaisen korkeakoulun opetustiloista vesipisteet puuttuivat tyystin. Korvasin veden juomapulloni mineraalivedellä. Uudistin lahjaksi saamani Nyiregyházan kampusaiheisen mukin käyttämällä sitä huovutuksessa tarvittavana vesiastiana. Kaksi opiskelijaryhmää opetteli iskuhapsun tekemistä auringoksi. Kuvailimme myös pientä lankatupsua suomalaisessa ilmanalassa leijuvana lumipallona. Opiskelijat kiinnostuivat ja keskustelivat käsityön, kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistämisestä kielen oppimista helpottavana menetelmänä. Sikäläisistä opettajista Agnes, Thomas ja Bernadett käänsivät luentoni englannista unkariksi.

Kädet käsittivät kieltä ja kulttuuria Unkarissakin. Osa opiskelijoista innostui
kokeilemaan demonstroimiani työtapoja. Keskustelimme muun muassa
muslimitaustaisille oppijoille sopivista vaihtoehdoista, gender-jaon
murtumisesta, kielen ja kulttuurin oppimisesta suomalaisen menetelmäni avulla.

 

Kajaanista Nyiregyházaan!

Opettajavaihtomme yhtenä tavoitteena on lisätä opiskelijavaihtoa yksiköidemme välillä. Tähän asti suunta on ollut se, että opiskelijoita tulee Nyiregyházasta Kajaanin, mutta ei toisin päin. Tästä syystä aiommekin informoida talomme opiskelijoita ko. vaihtomahdollisuudesta liikunnan tai muiden opintojen yhteydessä. Lähtökohdat ”markkinointiin” ovat nyt paremmat, koska paikanpäältä on omakohtaista kokemusta ja kuvamateriaalia näytettäväksi. Sekä liikunnan että kuvataiteen opiskelijaryhmissä käymämme miellyttävät keskustelut päättyivät. Toivotimme unkarilaisia tervetulleiksi saapumaan vaihto-opiskelijoiksi tai -opettajiksi (lumiseen ja jäiseen) Kajaaniin Uskallamme suositella Nyiregyházaa opiskelijavaihtopaikaksi, sillä puitteet siellä ovat varsinkin liikunnan opiskelulle hyvät. Opiskeluilmapiiri on mukavan rento ja kampusalue viihtyisä. Jätimme Nyiregyházan ja lauantai-iltana ennen Unkarin matkamme päättymistä katselimme valaistuja Tonavan rantoja Budabestissa. Innostamme myös kollegoitamme menemään vaihto-opettajiksi ainakin Unkarin Nyiregyházaan. (E-ML, AK ja KH)

Valaistu Tonava jäi taaksemme Budabestissa

 

 

Metropoliitta Panteleimon vieraili Kajaanin opettajankoulutusyksikössä

Oulun metropoliitta Panteleimon teki perjantaina 7. lokakuuta piispantarkastuksen Kajaanissa ja vieraili samalla Kajaanin opettajankoulutusyksikössä pitäen esitelmän Martti Helan -salissa venäläisestä novellin ja näytelmäkirjallisuuden mestarista Anton Tsehovista.

Metropoliitta Panteleimon (oik. Petri Sarko) on syntynyt 17.5.1949 Vieremällä. Ylioppilaaksi hän valmistui vuonna 1969 ja aloitti sen jälkeen opiskelunsa ortodoksisessa pappisseminaarissa ja valmistui papiksi 1972. Myöhemmin hän opiskeli Leningradin hengellisessä akatemiassa ja valmistui siellä teologian kandidaatiksi 1977. Samana vuonna hänestä tuli Valamon luostarin veljistön jäsen. Valamon luostarin johtajana eli igumenina hän toimi vuosina 1979–1997. Pantelemonille myönnettiin arkkimandriitan arvo vuonna 1986. Hänet valittiin Suomen ortodoksisen kirkkokunnan apulaispiispaksi eli Joensuun piispaksi vuonna 1997. Huhtikuussa 2002 hänet valittiin Oulun ortodoksisen hiippakunnan piispaksi nimikkeenään Oulun metropoliitta. Tehtävään hänet vihittiin 2.6.2002. Metropoliitta-termi lienee evankelis-luterilaiselle valtaväestölle hieman outo. Meillä Suomessa tärkeimpien ortodoksisten hiippakuntien piispat ovat metropoliittoja.

Metropoliitta Panteleimon on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja kirjoja mm. Valamosta ja ortodoksisuudesta, mutta sen lisäksi hän on kirjoittanut useita historiallisia romaaneja, mm. teokset Timanttiristi, Unen laiva, Karjalan maa, Venäläistä teetä, Pojan tie ja Iloitse.

Esitelmässään metropoliitta Panteleimon tarkasteli kirjailija Anton Tsehovin suhdetta ortodoksiseen uskontoon. Anton Tsehov on ollut jo vuosien ajan metropoliitan mielikirjailija ja hän on perehtynyt monipuolisesti Tsehovin tuotantoon ja hänen elämäänsä.

Kirjailija Anton Tsehov (1860–1904).

Tiedot Tsehovin yksityiselämästä ovat viime vuosina lisääntyneet uuden tutkimuksen ansiosta. Anton Pavlovits Tsehov syntyi 29.1.1860 Taganrogin satamakaupungissa Asovanmeren pohjoisrannalla. Hänen isoisänsä oli itsensä vapaaksi lunastanut maaorja ja isä nousukasmainen pikkukauppias, joka oli hyvin uskonnollinen ja ahdasmielinen. Perheessä oli kaikkiaan viisi lasta, jotka saivat vanhemmiltaan ankaran uskonnollisen kasvatuksen, mikä jätti jälkensä myös nuoreen Antoniin. Vuonna 1876 Antonin isä teki vararikon ja muutti perheineen Moskovaan. Antonin oli sen sijaan jäätävä vielä kotikaupunkiin päättämään opintonsa. Myöhemmin myös hän siirtyi Moskovaan ja ryhtyi opiskelemaan lääketiedettä.

Isän vararikon vuoksi Anton joutui ottamaan taloudellisen vastuun perheestään ja kyetäkseen selviämään opintoveloistaan ja elättääkseen läheisensä hän ryhtyi avustamaan kirjoituksillaan mm. satiirisia aikakauslehtiä. Lääkäriksi hän valmistui 24-vuotiaana ja toimi sen jälkeen muutaman vuoden lääkärinä. Kirjoittaminen muuttui kuitenkin pian hänen päätyökseen, sillä hän sai kannustavaa palautetta muutamilta tuon ajan johtavilta venäläisiltä kirjailijoilta ja kustannusalan ihmisiltä. Tsehov oli ennen muuta taitava novellisti ja hän kehitti tämän kirjallisuuden lajin huippuunsa. Hän kuvasi hiotuissa novelleissaan myötämielisesti aikalaisiaan ja heidän arkipäivän illuusioitaan.

Luovalla kaudellaan vuosina 1880–1888 Anton Tsehov kirjoitti jopa satoja lyhyehköjä novelleja ja pakinoita, joissa hän osuvasti kuvasi ihmisten heikkouksia. Taitavasti hän hioi novellejaan kuin timantinhioja ja jätti jäljelle vain olennaisimman. Hänestä kehittyi ylivertainen tiivistäjä ilmaisten vähässä paljon. Tuotteliaimman vaiheensa jälkeen Tsehov kirjoitti enää puolensataa kertomusta, mutta niistä muodostui länsimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä saavutuksia 1800-luvun lopulla.

Panteleimonin mukaan Tsehovin suhde ortodoksiseen uskontoon oli kielteinen, sillä hän oli kokenut vanhempiensa, ennen muuta isänsä uskonnollisuuden ahdistavana. Venäjällä ortodoksista kirkkoa tukivat ennen muuta kaupunkiporvaristo ja maaseudun talonpojat, mutta aatelisto ja sivistyneistö kokivat ortodoksisen kirkon ja sen traditiot vieraiksi. Myös Tsehov vierasti kirkon ulkokullaisuutta ja siihen liittynyttä tapauskovaisuutta, mutta hän tunsi hyvin lapsuusvuosiltaan sen riitit ja kirkkokäyttäytymisen muodot.

Metropoliitta Pantaleimon mukaan Tsehov sivusi useissa novelleissaan uskontoa ja sen muotoja. Erityksen selvästi uskontoteema ilmenee vuonna 1902 ilmestyneessä novellissa Arhijere (Piispa), jossa käsitellään sielun yksinäisyyttä ja vanhan, lavantautiin sairastuneen piispan viimeisiä vaiheita. Tsehov kirjoitti useimmat novelleistaan Melihovon tilalla Moskovan eteläpuolella, jonne hän asettui vuonna 1892.

Novellien ohella Tsehov on jäänyt Venäjän ja maailmankirjallisuuteen näytelmäkirjailijana. Hän on kirjoittanut neljä kuuluisaa näytelmää Kirsikkapuisto, Lokki, Kolme sisarta ja Vanja-eno, joista on tullut näytelmäkirjallisuuden klassikkoja. Näytelmiensä ansiosta hän perehtyi myös venäläiseen teatteriin ja tutustui Moskovassa näyttelijätär Olga Knipperiin, jonka kanssa solmi avioliiton vuonna 1901.

Anton Tsehovin todettiin vuonna 1897 sairastavan pitkälle edennyttä keuhkotuberkuloosia. Hän myi sen vuoksi Melihovin ja rakensi huvilan lähelle Jaltaa, jonka meri-ilmastossa hän yritti parantaa sairauttaan. Sen lisäksi hän oleili ulkomaisissa kylpylöissä hidastaakseen sairautensa kulkua. 1900-luvun alussa Tsehov kohosi maineensa huipulle Venäjällä ja muualla maailmassa, mutta samaan aikaan keuhkosairaus eteni vääjäämättä. Anton Tsehov kuoli viimeisellä Saksaan tehdyllä parantolamatkallaan 15.7.1904 Badenweilerin kylpylässä vain 44 vuoden ikäisenä.

Kirjailija Anton Tsehovin muistoa on vaalittu eri puolilla Venäjää, mm. hänen syntymäkaupungissaan Taganrogin satamakaupungissa on Tsehovin museo.

Metropoliitta Panteleimon asiantuntevaa esitelmää oli kerääntynyt kuuntelemaan melkoinen joukko Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen henkilökuntaa ja opiskelijoita. (RH)

 

 

20-vuotisjuhlavuonna tuli Suomen mestaruus Merville!

Mervi Koistinen aloitti varhaiskasvatuksen opinnot Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 1998. Kotikaupungin opinahjo kiinnosti ja veti puoleensa. Kajaanin Hymyn luottopelaajaa onnisti samana vuonna myös pelikentillä, sillä joukkue nousi ensimmäistä kertaa mestaruussarjaan. Heti opintojen alussa Mervi tiesi jo, ettei tule valmistumaan vuosikurssinsa kanssa. Tämä ei kuitenkaan huolettanut aktiivista urheilijaa, koska urheilu-ura vie aikaa. Mervi halusi panostaa itselleen tärkeään asiaan ja joustava yliopisto-opiskelu antoi siihen mahdollisuuden.

Etualalla Jyväskylän Kirittärien Mervi Koistinen ja takana Sotkamon Jymyn
Satu Huotari – molemmat opiskelevat varhaiskasvatuksen koulutuksessa
Kajaanin opettajankoulutusyksikössä.

Opintojen edistymistä hidasti myös paikkakunnalta muutto Kuopioon 2001. Tällöin Mervi vaihtoi seuraa Siilinjärven Pesikseen. Kolme vuotta hurahti mukavasti uudella paikkakunnalla ja samalla tuli tutustuttua opettajantyöhön sijaisuuksien tehden. Siilinjärven aikana työn ohessa valmistui myös pro gradu -työ, jonka aiheena on ”Päivittäinen liikuntaohjelma 1–2 luokille”.

Syksyllä 2004 Mervi siirtyi Jyväskylän Kirittäriin. Jyväskylän läheisyydestä Muuramesta löytyi töitä päiväkodista. Pesisuran kannalta mennyt vuosi on ollut paras. –Joukkue on koostunut mahtavista tyypeistä, joiden kanssa on ollut ilo pelata ja yhteishenki on ollut vimpan päälle. Kirittärissä Mervi oppi ymmärtämään rehellisen yhteishengen merkityksen. Upea kausi ja 20. vuosi pesäpallon parissa päättyi mestaruuteen 18.9. Porin pesäpallokentällä. –Ihan ymmyrkäisenä itkun ja naurun sekaisin tunteita otin kultamitalin kaulaani, kertoo Mervi.

–Nyt on aika myös saada opinnot päätökseen ja lopetella kiertolaisen elämä. Paraikaa Mervi opiskelee ns. kaksoistutkintoa eli suorittaa täydentäviä luokanopettajan opintoja. –Olen uudella innolla koulun penkillä ja motivaatio oppia uutta on korkealla. Kyllä tässä vielä ehtii leipätöitäkin tehdä reilut 35 vuotta, joten hieman keskivertoa pitempi opiskelutaival ei tunnu missään. Kannattaa miettiä omaa opiskelupolkuansa, sillä kerranhan me elämme, toteaa Mervi. (JV)

 

 

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmaan uusi koulutussuunnittelija

Kulttuurintutkijat kuten Stuart Hall ja Lawrence Grossberg puhuvat teoksissaan kulttuurin arkipäiväisyydestä ja tarkoittavat sillä, ettei kulttuuri ole vain korkeakulttuuria, taidemuseoita, kirjallisuuden nobelisteja ja oopperaa, vaan jotain hyvinkin jokapäiväistä ja tavanomaista: sitä mistä me ihmiset päivittäisessä elämässämme tuotamme merkityksiä.

Kun kulttuuria ajatellaan perinteisen kulturalismin kautta, ei siihen yleensä yhdistetä käsitteitä ”teollisuus”, ”tuotteistaminen” tai ”toimiala”. Tällainen elitismi ei tietenkään päde enää nykyään, kun taide ja kulttuuri valtaavat jatkuvasti uutta mediaa väyläkseen. Yrittäjyysosaaminen on tullut osaksi luovaa ja innovatiivista työtä.

Tuntumaa kokyläisiin Marko otti jo Kainuun soudussa kesällä 2005.

Tällaisen kulttuurimääritelmän vallitessa astui syyskuussa Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman koulutussuunnittelijan virkaan Marko Vähäkangas. Hän on aikaisemmin työskennellyt mm. kirjallisuuden tuntiopettajana eri paikkakunnilla pitkin Pohjois-Suomea, sanataideopettajana Oulun Taidekoulussa ja tutkijana sekä amanuenssina Taideaineiden ja antropologian laitoksella.

Markon työnkuvaan kuuluu Kajaanissa mm. opintoneuvonta, kansainväliset tehtävät, HOPS:it sekä luennoitsijoiden ja opiskelijoiden patistelu ja yhteen saattaminen. Marko on valmistunut filosofian maisteriksi Oulusta vuonna 2000 pääaineenaan kirjallisuus. Jatkotutkimus Timo K. Mukan tuotannon vastaanotosta lehtikritiikeissä on tekeillä työn ohessa. Marko harrastaa kesäisin soutamista ja talvisin hiihtoa. Sydäntä lähellä ovat hyvä ruoka ja kaikenmoinen kyldyyri. (MT)

 

 

Anja von Zansenin näyttely 31.10.2005 saakka Galleria Miakodassa, Välikatu 20, Kajaani

Menkää katsomaan suurin joukoin tämä tärkeä näyttely!

Kuvataiteilija Anja von Zansen on koonnut Galleria Miakodaan syyskesän ja syksyn kasveista vesiväreillä maalaamansa näyttelykuvaston. von Zansen on tehnyt elämänmyönteisen, valoisan ja värikkään kuvakokonaisuuden, jonka perusteella voi päätellä, että hän on löytänyt aivan uuden lähtökohdan taiteelleen.

Tummien, hallittujen ja hillittyjen värisävyjen ja vahvojen muotojen tilalle on tullut väreiltään iloista, herkkää ja puhdasta muotokieltä. von Zansen on maalannut intensiivisesti alkusyksyn ja ruskan ensin jo vähän värittämiä pihlajien, koivujen, horsmien ja muiden kasvien oksia ja lehtiä. Samoista aiheista tehdyissä seuraavissa töissä näkyy väri-iloisuuden lisääntyminen ja uskomattoman taidokkuuden ja herkkyyden kehittyminen – vaikeaa akvarellitekniikkaa käyttäen.

Puiden oksa- ja lehtiasetelmat muodostavat yhden laajan kokonaisuuden, jossa työn prosessi näkyy von Zansenin edetessä kuvasta toiseen. Saman kasviaiheen biologinen prosessi välittyy töihin: yhdessä kuvassa on näkyvissä eriasteiset hehkeän värikkään lehvästön ruskan punaiset, oranssit, keltaiset, kellanvihreät ja ruskeat värit, toisessa näkyy ajallinen vaikutus, miten lehvästö alkaa kuihtua, menettää ryhtiään ja saa ruskeamman värityksen, mutta silti säilyttää lopun edellä kauneutensa. Kuihtuneissa ja kuivuneissa oksissa näkyy sitten vihdoin biologisen elämän päätös – ne ikään kuin ennen viimeistä henkäystään antavat taiteilijalle mahdollisuuden viimeiseen dokumentointiin, joka jää pysyvästi akvarellina paperiarkille.

von Zansen on irrottanut myös oksista kapeita lehtiä, joita hän kuvaa herkällä ja tarkalla otteella. Lehtien kauneutta ja ilmaisun herkkyyttä voi vain ihailla. Näissäkin lehdissä näkyy prosessi: kuva kuvalta siirrytään tuoreesta ja vahvemmasta väristä pehmeämpään ja lopulta nuutuneisiin ja kuivuneisiin kasveihin, jotka nekin antavat oman kauneutensa.

Toisen laajan kokonaisuuden muodostavat kuvat syksyn värittämistä vihanneksista ja hedelmistä. Kasviksista, kaaleista, kurpitsoista ja hedelmistä muotoutuu uskomattoman vaikuttavia asetelmia. Näissäkin näkyy syksyn ajallinen eteneminen. Mehevät ja värikkäät kasvikset ruskistuvat, saavat ihmeellisiä lilan ja sinipunaisen, vihreän ja tummanpunaisen sävyjä ennen kuin kuivuminen ja kurtistuminen siirtävät ne uuteen hillitympien sävyjen ruskeaan ja harmaaseen maailmaan.

Anja von Zansenin mukaan monet meistä voivat nähdä syksyn väriloistossa sen, miten vaatimatonkin kasvi, esimerkiksi horsma, ikään kuin leimahtaa liekkiin ennen kuolemaansa. Pohjimmiltaan roihussa on kuitenkin kysymys elämän siirrosta seuraavaa elämää varten. Tapahtuuko tällaista ihmisten maailmassa? Tätä von Zansen sanoo miettineensä samalla kun hän on seurannut ja kuvannut elämän hiipumista kasvien väri- ja muotomaailmassa. Voisimmeko jollain tavoin ihmiselämän jälkipuoliskolta, sen vivahteista luonnon osana, löytää mielenkiintoa, arvoa ja kauneutta? Näin siksikin, kun nykyaikana vain nuoruus a virheettömyys näyttävät yhä tavoitellummalta olotilalta, samalla kun lopun alkua yritetään siirtää tuonnemmaksi.

Anja von Zansen käyttää kuviensa niminä japanilaisia ilmaisuja. Tanka ja haiku ovat japanilaisia runoja, joiden tuntomerkkinä on säännönmukaisuus: tankassa on viisi riviä ja kullakin rivillä on määrätty määrä tavuja.

Anja von Zanzen kuvaa kasvit ja niiden biologisen prosessin rehellisesti ja jäämättä suremaan menetettyä. von Zansen on kuvissaan löytänyt valon, värin ja elämänilon. (LL)

 

 

Heimot kokoontuivat Jyväskylässä

Suomen Heimot ry kokousti Jyväskylän yliopiston kirjastossa lauantaina 22. lokakuuta. Toimintasuunnitelmaan kirjattiin vuodelle 2006 Snellman-juhlavuoden suomen kielen seminaari Kuopiossa 8. tammikuuta ja Elias Lönnrot -seuran 10-vuotisjuhlat 8. huhtikuuta Kajaanissa. Baltian-matkalla 10.–15.5. tutustutaan setukaisiin Vörussa sekä liiviläisiin Latviassa. Liittokokous pidetään 27. toukokuuta Kajaanissa. Seuran puheenjohtajuus siirtyy syksyllä Kajaaniin. (TJ)

Suomen Heimot ry:n hallituksen jäseniä sekä Jyväskylän kokouksessa
esiintyneet asiantuntijat.

 

 

Runotiimaa Paltaniemen Eino Leino -talossa

Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat ja kouluttajat kisailivat leikkimielisessä runonkirjoituskilpailussa ”vanhojen mestareiden hengessä”. Illan juontaja Kainuun lausujien hallituksen jäsen Anne Karjula johdatteli yleisöä ja kilpailijoita Kantelettaren tekstein. Molemmille kilparyhmille hän jakoi kolme sanaliuskaa, josta joukkueitten tuli valita kaksi liuskaa, joiden 9–10 sanaa tuli käyttää uustuotoksessa. Kisan voittivat varhaiskasvatuksen opiskelijat, joukkueeseen osallistuivat Elina Rissanen, Emmi Partanen, Aino-Mari Väisänen, Jonna Pyykönen sekä Marjut Väisänen. Kouluttajien joukkueeseen kuuluivat Kaisa Jakkula, Aulikki Keskitalo, Hilkka Munter ja Juha Vartiainen. Alla 15 minuutissa syntyneet opiskelijoiden Määjäily- ja kouluttajien Muistan-runot.

 

 

Määjäily

Kun tuuli ulkona tuivertaa
isä äitiä niin rakastaa.

Hiukset heillä hulmuaa
kun mäkeä he taivaltaa.

Mökkiin päättyy matka heidän
mutta ei suinkaan runo meidän.

MITÄ on määjeltää
ei hän voi sitä ymmärtää.

Toki hyvä sana se on,
jos vain äly on verraton.

 

Muistan

Mie kun alan rakastaa
ulkona jo pakastaa.

Saa siinä tuhista
enpä tiedä pitäiskö suhista.

On se ainakin melkoista
              puhisemista.

Itkeä, nauraa ja
           rämpiä pitkin kaulaa.

Ei se sen kummempaa oo
         kuin aivastus: ÄTSHII!

 

 

Syksyn tuntoja -näyttely päärakennuksen 3. kerroksessa

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kirjoittivat runoja, satuja ja kertomuksia Kaupunginlampi-työpajassa. Tuotokset ovat nähtävillä marraskuun loppuun saakka päärakennuksen 3. kerroksen käytävällä. Näyttely on interaktiivinen – voit kirjoittaa palautetta tai millaisia ahaa-elämyksiä tuotokset sinussa herättävä. (JV)

 

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) marraskuun numeroon 21.11. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.