Kajaanin kampuksen tiedotuslehti

KESÄKUU 1999

Lukuvuoden 1999–2000 avajaiset 8.9.1999 Kajaanissa

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen liittämisestä Oulun yliopistoon ja lastentarhanopettajien koulutuksen aloittamisesta Kajaanissa on kulunut 25 vuotta. Lukuvuoden alkamisen juhlistamiseksi avajaisiin yhdistetään ensi syksynä professori Pentti Hakkaraisen virkaanastujaiset.

Ohjelma keskiviikkona 8.9.1999

12.00 Avajaisjumalanpalvelus Kajaanin kirkossa; Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kajaanin normaalikoulu ja Kajaanin kehittämiskeskus yhdessä

13.15 (tai 13.30) Rehtori Lauri Lajunen, dekaani Jaakko Luukkonen ja johtaja Juhani Suortti tapaavat uudet opiskelijat Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa

14.00 Lukuvuoden avajaiset Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa. Juhlaesitelmän pitää virkaanastujaisesitelmänä professori Pentti Hakkarainen.

Lisäksi ohjelmassa rehtori Lauri Lajusen tervehdyssanat, opiskelijan puheenvuoro ja musiikkiesityksiä

Kahvitarjoilu Eväsrepussa

Opettajankoulutusta Kajaanissa 100 vuotta -juhlavuosi lähestyy – suunnitteilla suurjuhlakuoro

Opettajankoulutusta Kajaanissa 100-vuotisjuhlallisuuksien järjestelytoimikunta toivoi työnsä alussa, että juhlavuodelle saataisiin nykyisten ja entisten opiskelijoiden sekä henkilökunnan yhteistä toimintaa. Hyvänä ja toteuttamiskelpoisena ajatuksena pidettiin mahdollisen suurjuhlakuoron ja kuorokoulutuksen aloittamista Kainuun kesäyliopiston järjestämänä.

Opettajankoulutusta Kajaanissa 100 vuotta -juhlakuoron kuoronjohtajaksi on kutsuttu Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen alumni KM, musiinkinlehtori Susanna Alajuuma Iisalmesta. Kuoron äänenmuodostuksen koulutuksesta vastaa diplomilaulaja Elias Palola Oulusta ja korrepetoinnista pianisti Imbi Mägi Kajaanista. Kuorokoulutuksen organisoi Kainuun kesäyliopisto. Juhlakuorokoulutus alkaa lokakuussa 1999. Alustavan suunnitelman mukaan kuoro kokoontuu kerran kuussa viikonloppuisin Kajaanin kampuksella. Vuoden koulutuksen tavoitteena on valmistaa konsertti sekä esiintyä 8. lokakuuta pidettävässä 100-vuotispääjuhlassa.

Laitetaan näyttävä ja uljas 100-vuotissuurjuhlakuoro Kajaanin opettajakoulutuksen juhliin! Tiedusteluihin vastaa kesäyliopiston rehtori Seija Karjalainen. (JV)

Varhaiskasvatuksen koulutuksen valinnat

Kajaanin hakijamäärä lähes ennallaan, koko maassa laskua
Varhaiskasvatuksen koulutuksen ylioppilasryhmän hakijamäärä Kajaaniin on yhteensä 532. Ensisijaisesti Kajaanin on merkinnyt 181 hakijaa opiskelupaikkatoiveekseen. Vuonna 1998 hakijamäärä oli ensisijaisten hakijoiden kohdalla 193, joten laskua on 12 hakijaa. Koko maassa hakijamäärän laskua edellisen vuoden hakijamäärään verrattuna sen sijaan oli peräti 282. Tänä vuonna Tampereelle oli suurin hakijaryntäys, viime vuonna Jyväskylään.

Ensisijaisen hakupaikan mukaan Kajaaniin oli hakijoista naisia 157, miehiä 24.

Kajaaniin kutsutaan pääsykokeisiin yhteensä 149 hakijaa, alin pistemäärä jolla pääsee laitoskohtaisen kiintiön puitteissa pääsykokeisiin on 4.5. Aloituspaikkoja on ylioppilas- tai vastaavalta pohjalta 30. Pääsykokeet pidetään 21.–22.6.1999.

Tänä vuonna on ensimmäisen kerran voimassa sääntö, jonka mukaan hakija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Hakijamäärän valtakunnallisen laskun oletetaan johtuvan siitä, että hakijat ovat aikaisempaa tarkemmin harkinneet todelliset toiveensa ja lähettäneet hakemuksensa sen mukaan.

Lastentarhanopettajaryhmän valintojen hakijatiedot saadaan ensi viikolla. (AH)

Yliopiston hallitus kokoontui Kajaanissa

Oulun yliopiston hallitus piti kesäkokouksensa Kajaanin kampuksella keskiviikkona 2.6. kello 12–14. Yliopiston rehtori Lauri Lajusen mukaan hallituksen kesäkuun kokoontuminen Kajaanissa on jo tapa ja samalla hallitus voi tavata paikallisia yhteistyökumppaneitaan. Tänä vuonna tutustumiskohteena oli Kainuun uusittu prikaati ja uusi varusmiesten johtajakoulutus, joka oli tehnyt vaikutuksen esittelyyn osallistuneisiin. Johtajakoulutus on yksi mahdollinen yhteistyönmuoto yliopiston ja puolustusvoimien välillä.

Rehtori Lajunen korosti hallituksen vierailun yhteyteen järjestetyssä hanketoiminnan esittelytilaisuudessa uusien projektien merkitystä ja sitä, että opinnäytetyöt ja jatko-opinnot voidaan tulevalla EU-ohjelmakaudella huomioidaan entistä paremmin projekteissa.

Oulun yliopisto on ensimmäinen yliopisto Suomessa, joka on tehnyt Agenda 2000 -strategian. Kajaanissa hallitus hyväksyi tavoitteet, joiden avulla yliopisto voi omalta osaltaan olla toimijana tavoiteohjelmissa. Lajunen mainitsi Oulun yliopiston tehneen kaikkien naapuriyliopistojensa kanssa yhteistyösopimukset, joista viimeisimpänä Kokkolassa Chydenius-instituutin ja Iisalmessa Kuopion yliopiston kanssa. Juuri Jyväskylän ja Kuopion yliopistot ovatkin jo aiemmin tehneet varsin tuloksekasta yhteistyötä Oulun yliopiston Kajaanin yksiköiden kanssa. Järkevää yhteistyötä on syytä Lajusen mukaan myös jatkaa. (JV)

Ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa rajojen yli

Professori Helena Sulkala Oulun yliopiston suomen kielen jaoksesta loihti esiin ystävyyden, yhteistyön ja avunannon kolmikannan luonnehtiessaan Lönnrot-akatemiassa 6.–7. toukokuuta järjestettyä seminaaria Kielikontaktit – kieli ja kulttuuri päiväkodissa, koulussa ja opettajankoulutuksessa. Tätä kolmikantaa tarvitaan, kun pienet kielet puolustavat asemaansa suurten valtakielten puristuksessa.

Lönnrot-akatemia, jonka toimintaa professori Juhani Suortti esitteli avauspuheessaan, tarjosi hienot puitteet seminaarille, joka kokosi yhteen 23 esitelmöijää ja runsaan joukon muita osallistujia. Esitelmöijät tulivat Suomen lisäksi Karjalasta, Virosta, Ruotsista ja Norjasta.

Esitelmissä nousivat esiin monenlaiset äidinkielen ja kirjakielen kehittämiseen, säilyttämiseen ja opettamiseen liittyvät ratkaisut ja ongelmat. Joillekin kielille keskeinen ongelma on saada virallisen kielen asema. Näitä kieliä, kveeniä – tai kvääniä –, meänkieltä ja võrua, eivät kaikki niiden puhujatkaan pidä kielenä vaan lähinnä murteena. Esimerkiksi Aaronin Jussan Terja eli virallisemmin Terje Aronsen Norjasta ja Birger Winsa Ruotsista kertoivat juuri niistä vaikeuksista, joita esiintyy, kun murteeksi mielletty kielimuoto etsii virallista asemaa.

Statusongelma on myös karjalan kielellä, joka on suuren venäjän puristuksessa monin tavoin uhattuna. Karjalan kielen laitoksen johtaja Ludmila Markianovan mukaan on edelleenkin vaarana, että kieli häviää vähitellen kokonaan. Karjalan kielen säilymisen kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää, että kieli saisi valtiollisen aseman. Oma kieli on ihmiselle paitsi herkkä ja arvokas asia, myös geenimuistissa piilevä tekijä. Kielenvaihto saattaa riistää ihmiseltä oman minuuden ja vaikuttaa hänen henkiseen suoriutumiseensa. Kielensä hylkäävä ihminen voi menettää samalla myös kollektiivisen identiteetin, totesi puolestaan professori Pekka Zaikov. Tverin yliopiston suomen kielen lehtori Matti Jeskanen taas painotti esitelmässään, kuinka tärkeää on, että kielenpuhuja itse uskoo vahvasti kieleensä ja sen kehitykseen.

Monissa esitelmissä nousivat esiin vähemmistökielen opetukseen liittyvät ongelmat ja saavutukset. Pelkkä opetus ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi professori Anna-Riitta Lindgren korosti, miten tärkeää on, että vähemmistökielen puhuja saa omalla kielellään tietoa koulun lisäksi myös esimerkiksi joukkotiedotusvälineistä. Anna-Riitta Lindgren opettaa suomen kieltä Norjassa.

Seminaarissa esiteltiin myös mielenkiintoisia opetukseen liittyviä hankkeita ja ajatuksia. Kajaanin osalta näitä selostivat Pentti Mankinen, Reijo Heikkinen, Juha Vartiainen ja Pentti Hakkarainen. Useissa hankkeissa nousee esiin yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämänsuuntaisia kokeiluja on tehty myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi tverinkarjalainen opettaja Evgenija Svetogorova kertoi, että karjalan kielen opetuksessa on käytetty apuna myös vanhuksia, jotka pakisevat oppituntien aikana omalla kielellään vanhoista karjalaisista tavoista ja työmuodoista.

Myös alle kouluikäisten kielenopetus on tärkeää. Aiheeseen sukellettiin varhaiskasvatuksen yliassistentti Kaisa Tolosen kielenkehityksen alkuvaiheen tutkimusraportin kautta, minkä jälkeen päiväkodin johtaja Tuula Koivunen esitteli Kajaanin päiväkotien vieraiden kielten kielikylpymallia. Viron kielen lehtori Heli Laanekask kertoi puolestaan, miten kielikylpyä tarvitaan Suomessa asuvien virolais-suomalaisten lasten viron kielen opetuksessa. Saamen kielen lehtori Kaarina Vuolabin mukaan myös saamen kielen opetuksessa kielipesillä on tärkeä tehtävä. Kielikylpytoiminta herättää varmasti monenlaista yhteistyötä erityisesti Suomen ja Karjalan välillä.

Seminaarin päätöksessä Juhani Suortti totesi, miten yksimielisiä kaikki osallistujat olivat olleet pienten kielten oikeuksista. Jotakin konkreettistakin täytyisi nyt saada aikaan: syntynyttä yhteistyötä on kartoitettava ja syvennettävä. Tärkeää on myös verkottautuminen. Keskustelun kuluessa päädyttiin siihen, että selvemmin jäsentyneen hankkeen valmistelu aloitetaan välittömästi.

Pidettyjen esitelmien lisäksi seminaariin liittyi iltaohjelmaa kaupungin idyllisessä Haukilammen tukkikämpässä, jossa maittavan illallisen voimistama ystävyyden, yhteistyön ja avunannon henki ilmeni myös mm. karjalaisina ja võrulaisina kansanlauluina. (MK)

Opettajankouluttajien kevätkauden päättäjäiset 21.5. kello 20

Normaalikoulun, luokanopettajakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen opettajia kokoontui kevätkauden päättäjäisiin ravintola Fransmanniin perjantaina 21.5. Samalla tilaisuudessa juhlittiin uusien virkanimitysten saajia Mari-Kaisa Kontiota, Eeva-Maija Penttilää, Heljä Tervoa ja Juha Vartiaista, joista paikalla olivat Heljä ja Juha. Onnea heille kaikille!

Ennen kaikkea kyseessä oli kuitenkin kampuksellamme pitkään ja ansiokkaasti toimineen Marja Kallonen-Rönkön läksiäisjuhla. Hänen seuraava työpaikkansa on Joensuun yliopisto. Marjan kanssa vietettyä aikaa muistelivat ja hänen työtään kiittelivät puhein Juhani Suortti, Irma Vornanen, Seija Blomberg ja Maila Rättyä. Juha lauloi Marjalle, ja mukaansa Marja sai Eeva-Maijan grafiikkaa. Kaikkia askarruttanut kysymys Joensuuhun lähdön syistä taisi jäädä vaille vastausta. Yhteistyöhön Joensuun kanssa tullee ensi syksystä alkaen uusia ulottuvuuksia. Onnea ja menestystä uusiin haasteisiin, Marja! (SK)

Kampustyöryhmä

Oulun yliopiston Kajaanin yksiköiden yhteistyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa kevään aikana. Työryhmän puheenjohtajina toimivat vuorotellen johtaja Anita Mikkonen ja johtaja Juhani Suortti, sihteerit valitaan kokouksessa.

Ensimmäisessä kokouksessa lähinnä kartoitettiin yhteistyön toiminta- ja kehittämisalueita. Esille tulivat mm. yhteinen edunvalvonta, yhteisen menestysstrategian luominen, yhteinen edustus mahdollisuuksien mukaan yliopiston työryhmissä ja hallituksessa. Edelleen keskusteltiin yhteisen viestintästrategian ja yhteisen imagon luomisen tarpeesta.

Molemmissa kokouksissa on keskusteltu myös EU:n rakennerahasto-ohjelmista, yhteisöaloiteohjelmista ja Interreg-ohjelmista, aiesopimuksista ja omarahoitusosuuksista sekä ylimenokauden rahoitusongelmista. Työryhmän toiminnasta todettiin, että sen tulee kohdistua paitsi seuraavien 6 vuoden toimintaan myös niiden jälkeiseen aikaan.

Konkreettisena toimena perustettiin työryhmä selvittämään lähinnä tietotekniikan ongelmia ja etsimään niihin yhteisiä ratkaisuja. Työryhmän kokoonkutsuja on professori Pentti Hakkarainen, muut jäsenet lehtori Esa Santakallio (KOKL), lehtori Hanna-Leena Pyykkönen (KNK), tutkija Anni-Inkeri Törmänen (MILA) ja esimies Liisa Mikkonen (KKK).

Seuraavan kerran työryhmä kokoontuu 17.6., asialistalla mm. syksyllä alkavan asuntolan ja mahdollisesti myös hallintorakennuksen remonttien aiheuttamat evakkotilatarpeet. (KI)

Kirjaston uutuusluettelo verkossa

Jotkut ovat varmaan kaivanneet KOKL:n kirjaston painettua uutuusluetteloa. Viimeinen laitokselle jakamamme uutuusluettelo ilmestyi vuosi sitten. Nyt uutuudet löytää verkosta. Oulun yliopiston kirjaston kotisivulta pääsee Kokoelmia klikkaamalla Uutuusluettelot-linkkiin, josta löytyvät eri yksiköiden kirjauutuudet, myös kirjaston kokoelmiin saadut opinnäytetyöt. Uutuusluettelot-linkin vieressä on Opinnäytteet-linkki, josta taas näkee kaikki valmistuneet opinnäytetyöt laitoksittain. Varhaiskasvatuksen graduissa on huomautus "Varhaiskasvatuksen suuntautumisvaihtoehto". Opinnäytteet ja muun materiaalin löytää tietenkin myös OULAsta Hyperlib-yhteyden kautta, mistä voi myös uusia lainojaan. (HA)

Nalkute 1, autopaikat:

Autojen lämmityspistokkeiden käyttöaika on päättynyt ja uusi kausi alkaa 15.11. Siihen saakka paikat ovat vapaasti käytettävissä. Omalle paikalle voi toki pysäköidä tänä väliaikanakin.

Kaikki lämmityspistokesopimukset irtisanotaan tänä kesänä ja tolpat pannaan syksyllä uusjakoon. Useimmat oletettavasti saavat pitää paikkansa, mutta annetaan välillä mahdollisuus perustellusti muillekin!

Alueella pysäköinti on sallittua vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Lappu-Liisa saattaa kiertää sakottamassa väärin pysäköityjä autoja. (KI)

Nalkute 2, ovet, ikkunat ja valot:

Jokainen kampuksella työskentelevä on osaltaan vastuussa siitä, että työhuoneen tai opetustilan ovi on lukossa, ikkuna suljettu ja valot sammutettu töiden (oppitunnin) jälkeen. Äiti tai Antero ei huolehdi puolestasi niistä!

Varkaita on myös liikkeellä – Intelliin yritettiin murtautua jokin aika sitten. Pidä silmäsi auki, kysy epäilyttävän näköisiltä porukoilta millä asialla liikkuvat, voit kysyä nimeäkin tai soita vahtimestareille. (KI)

Nalkute 3, kuntoliikunta:

Yliopiston tuki uimahalliin ja Body-Centeriin on katkolla kesän ajan. Uimahalliin voisimme ostaa porukalla alennuslippuja, jolloin uinti maksaisi 13 mk/kerta. Jos olet kiinnostunut, ilmoita Kaijalle puhelin 4621, kuinka monta lippua haluaisit – hankitaan jos tilauksia on yhteensä 50.

Uimahalli on suljettu 4.7.–1.8., lisäksi suljettuna useimmat viikonloput. (KI)

HUOMIO!!!

Oulun yliopiston liikuntasihteeri Markku Saarela ilmoitti, että VIIDEN MARKAN (5 MK) UINNIT JATKUVAT KESÄKUUN LOPPUUN SAAKKA OULUN YLIOPISTON KAJAANIN YKSIKÖIDEN OSALTA. Määrärahoja on löytynyt sen verran lisää, että kuukausi voidaan jatkaa alennetulla hinnalla.

Normaali taksapolitiikka alkaa 1.7.1999.(kestää kesäajan) (JK)

Kesävaelluskausi alkaa !!!!

Vaeltaminen on harrastuksena leviämässä yhä useampien iloksi ja monimuotoisuutensa vuoksi se tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Voit lähteä päiväretkelle tai useampien päivien vaelluksille, voit kulkea merkittyjä tai merkitsemättömiä reittejä myöten. Suomen luonto tarjoaa mahdollisuuden niin suojaisten metsäseutujen kuin vaativampien tunturialueiden kulkemiseen. Vaeltamiseen on luontevaa yhdistää valokuvausta, kalastusta, lintujen ja kasvientarkkailua sekä jopa kiviharrastus. Matkan taittuessa paranee myös kunto sekä lihaskoordinaatio ja erilaisissa olosuhteissa selviytyminen vahvistaa itsetuntoa.

Onko vaeltaminen kallis harrastus ?
Vaellusharrastuksen voit aloittaa ilman useiden tuhansien markkojen vierailua retkeilyvälineliikkeeseen. Tärkeintä on kuitenkin, että varustaudut retken vaativuuden ja pituuden mukaan tarkoituksenmukaisin välinein. Tärkein retkeilyvälinehankinta alussa on kengät, sillä sopimattomilla kengillä aloitettu harrastuksen liekki voi sammua sihahtaen ja myös vammautumisen vaara kasvaa. Urheiluvälineliikkeiden myyjillä ei välttämättä ole paras asiantuntemus vaelluskengistä, joten hukkahankinnan vaaraa välttää keskustelemalla vaellusta harrastavien kanssa ja tutustumalla esitteisiin. Helpohkoon maastoon ja lyhyille retkille voit tosin lähteä myös lenkkikengissä ja suomalaisten suosikeilla kumisaappaissa, mutta kivikkoinen tunturi asettaa kengille lisävaateita.

Kesäretkeilyyn sopivia vaatteita löytyy jokaisen vaatekaapista. Muita retkeilyvälineitä (telttoja ja keittimiä) voi lainata monien kuntien nuorisotoimistoista tai Suomen Ladun paikallisjärjestöltä. Makuupussi puolestaan on henkilökohtainen varuste, ja sitä hankittaessa on otettava huomioon, retkeiletkö pääasiassa kesällä vai myös kylmempinä vuodenaikoina.

Retkeily- ja erämaa-alueiden käytöstä autiotupineen ei sen sijaan peritä Suomessa maksua. Merkittyjen reittien varsille on myös järjestetty jätteenkeräys sekä tulipaikoille polttopuita. Kalastusta suunnittelevan on itse hoidettava lupamaksut kuntoon.

Retkeily ei siis moneen muuhun harrastukseen verrattuna ole kallis harrastus. Kiinnostuksen ja taitojen kasvaessa on luontevaa siirtyä vaativimpiin olosuhteisiin ja silloin varusteiden merkitys kasvaa. Tosin, useat hyvälaatuiset teltat, reput ja asusteet ovat vuosikausia palvelevia, joskin kertahankintahinta saattaa olla melkoinen.

Retkeilyalueita riittää metsistä tuntureille
Periaatteessa tulta tekemättä voit liikkua ja yöpyä teltassa missä tahansa, poikkeuksena kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet. Liikutpa missä tahansa, retkeilijän perussääntöihin kuuluu olla roskaamatta, siistiä leiripaikkansa jäljet ja kulkea luonnossa eläimiä häiritsemättä.

Merkittyjä retkeilyreittejä on Suomessa kattavasti koko maan alueella, kuuluisin niistä varmasti Kuusamon Karhunkierros. Se sopiikin aloittelevalle retkeilijälle mainiosti, sillä 70–90 km:n mittaisen reitin varrella on yöpymiseen, ruoanlaittoon ja vaatteiden kuivattamiseen sopivia autiotupia sekä tulipaikkoja. Matkan varrella voi myös täydentää ruokavarastojaan ja jopa käydä saunassa tai suihkussa. Lisäksi suojainen reitti on turvallinen säällä kuin säällä, mutta nähtävää riittää jokaiselle vaelluspäivälle.

Lapin tunturialueiden merkityt reitit Käsivarressa ja Saariselällä sopivat myös aloittelijalle, joskin avoimessa tunturimaastossa säävaihtelut ovat rajumpia. Merkitsemättömille erämaa-alueille lähteminen edellyttää jo parempaa kokemusta ja hyvää suunnistus- sekä kartanlukutaitoa. Myös merkitylle reitille lähtijän on varattava mukaansa alueen kartta (ei Suomen tiekarttaa) ja kompassi, ja omasta sijainnista on oltava koko ajan selvillä. Oletpa sitten lähdössä yhden päivän päiväretkelle tai pitemmälle vaellukselle, perusvälineesi ovat silloinkin kartta ja kompassi. Tunturialueiden retkeilykeskuksissa on usein kirja, johon merkitään reittisuunnitelma ja arvioitu paluupäivä. Nämä tiedot on syytä täyttää, samoin kuin autiotuvilla käydessä merkitä kämppäkirjaan nimensä ja etenemissuuntansa. Retkeily ei sinänsä ole vaarallinen harrastus, mutta sään muutoksiin on aina (myös kesällä tunturissa) suhtauduttava vakavasti, samoin virtojen ylitykset ja kivikot voivat olla vaaranpaikkoja. Myös omien voimien yliarviointi voi johtaa vaelluksella epämiellyttäviin tilanteisiin.

Reissua suunnittelemaan ja kohteliaat tavat reppuun!
Lähes yhtä mukavaa kuin vaelluksella olo, on sen suunnittelu. Siispä, kun olet valinnut kohteesi ja päättänyt matkan pituuden, voit alkaa miettiä varusteita ja ruokaa. Kuivattuja retkiruokia on hyvä valikoima kaupoissakin, mutta vielä parempaa (ja halvempaa) saa kuivattamalla itse mieluisia aineksia. Kokemuksen osoittama huomio on, että ennen lähtöä kannattaa tarkistaa kaikkien varusteiden kunto (etenkin teltan kaaret), hankkia uusimmat kartat sekä koekäyttää uudet varusteet (kengät). Reittisuunnitelma on suuntaa-antava; sille on tehtävä sään ja omankunnon vaihtelut mahdollistava varasuunnitelma ja tarvittaessa on voitava tinkiä kokonaispituudesta. Jos vaellukselle on lähdössä suurempi ryhmä, on myös otettava huomioon ryhmän jäsenten erilainen kunto ja kiinnostuksen kohteet.

Suomessa vaeltaessa voi harvemmin kulkea päiväkausia törmäämättä muihin ihmisiin, joten reppuun on myös hyvä pakata aimo annos kohteliaita tapoja ja sosiaalisuutta. Monet uudet ystävyyssuhteet ovatkin syntyneet tunturien rinteillä ja poluilla yhteisiä kokemuksia vaihdettaessa. Mukavia vaellusreissuja! (LM)

Yliopiston kainuulaishankkeiden esittelyä

Keskiviikkona 2. kesäkuuta Kajaanin kehittämiskeskus järjesti hanketoimintojen esittelyseminaarin Martti Helan salissa. Anita Mikkonen totesi vuoden 2000 alusta Kajaanissa toimivan kaksi erillistä yliopiston tulosyksikköä - KOKL ja KKK. Hänen mukaansa nämä kaksi hyvin erilaista yksikköä, joista käytetään nimitystä Lönnrot-akatemia, tulevat tekemään hyvin tiivistä yhteistyötä. Muutosprosessi vaatii Kajaanin kampuslaisilta paljon. Mikkonen painotti yliopiston olevan merkittävä työllistäjä Kainuussa; yliopiston palveluksessa on noin 200 työntekijää.

Tutkimusjohtaja Juha Kalliokoski, tutkimusprofessori Tapani Alatossava sekä esimiehet Liisa Mikkonen ja Pentti Malinen esittivät kukin oman alansa kehittämishankkeita. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen varajohtaja Pentti Hakkarainen hahmotteli Kajaanin kampuksen Venäjäosaamista. TE-keskuksen kommentit seminaariin toi johtaja Alpo Jokelainen. (JV)

Kalevala eläväksi Kajaanin Normaalikoulussa

Väenön vajellus 12.5.1999

Kalevalan juhlavuosi huomioitiin Kajaanin normaalikoulussa Kalevalanpäivän aikaan tarinatulien muodossa ja toukokuussa järjestämällä kevätjuhla Kalevalan kertomuksia esittäen. Juhla oli perinteisestä juhlasalijuhlasta poikkeava vaellus, jonka aikana kuljettiin koulun eri kerroksissa maailman synnystä Aino-taruun, Sammon ryöstöön, Väinämöisen soittoon ja lopuksi Väinämöisen lähtö -tarinaan. Kevätjuhlan toteutukseen osallistui osa AMA-harjoittelijoista sekä noin puolet koulun oppilaista. (LT)

Elias Lönnrot alias Paavo Lepistö (2. lk)

"Siinä vanha Väinämöinen…"

Retki Kalevalakylään
Kajaanin normaalikoulun 0–2-luokat tekivät yhteisen kevätretken Kuhmon Kalevalakylään 27.5.1999. Retken tavoitteena oli juhlistaa Kalevalan 150 -juhlavuotta sekä elävöittää koulun kulttuuriperinneopetusta ilon ja virkistyksen kokemisen lisäksi.

Kalevalakylän opaskierroksen aluksi kerrottiin Elias Lönnrotin keruumatkoista ja työstä Kalevalan muovaajana mm. videoesityksen avulla. Tapion tarhassa oppilaat tapasivat Mielikin, joka soitti huilua uhrilähteen äärellä. Hän kehotti oppilaita heittämään riimukiviä uhrilähteeseen sekä kertoi heille loitsun, joka suojelisi heitä metsän pedoilta Kalevalakierroksen aikana. Metsolan ansaraitilla oli esillä entisajan metsästäjien pyyntiperinnettä. Ilmeistä päätellen sudenkuopat, teerikirnut ja muut kavalat loukut olivat oppilaille uutta ja kiinnostavaa tietoa.

Mielikki ja Pohjan Akka uhrilähteen äärellä

Tervakulttuurista Kalevalakylässä kertoo kuhmolainen tervavene tynnyreineen sekä tervapirtti, jonka salaperäistä tonttua oppilaat eivät kovasta yrityksestä huolimatta löytäneet. Oppaan kysellessä tervan käyttötapoja, arveli eräs oppilas tervaa tarvittavan mm. autonpohjan suojauksessa.

Aidon sepän, Ilmarisen, tapaaminen oli monelle oppilaalle kierroksen mieleenpainuvin kokemus. Tulenpunaisen, hehkuvan raudan käsittely pimeässä pajassa ja taonnan kalke saivat oppilaat seuraamaan sepän toimia keskittyneesti. Kalevalakierros päättyi tutustumisella Pohjolan taloon, jonka kellarissa oppilaat saivat tutustua lieto Lemminkäisen asekokoelmaan.

Kierroksen aikana oppilaat tapasivat Kalevalan hahmoista Pohjan akan, Ilmarisen, Mielikin, Joukahaisen ja Lemminkäisen, mutta Väinämöisen puuttuminen Kalevalakylästä hieman ihmetytti muutamia retkeläisiä. "Ehkä se (Väinämöinen) on kesälomalla", totesi Elina (6 v.) kierroksen päätyttyä. (K-ML)

Reporttereina Leena Tuhkanen ja Kirsi-Marja Lukkari

Nimityksiä

Kesäyliopiston kurssisihteerinä on 17.5. aloittanut Ritva Manninen.

Kesäyliopiston aukioloajat kesäaikaan:
Toimisto avoinna 31.5.–18.7. kello 8–15, suljettu 19.7.–2.8. ja 2.8. alkaen kello 8–16.

Sähköpostiosoitteella kainuun.kesayliopisto@oulu.fi viestit tulevat koko kesäyliopiston henkilökunnalle. (ES)

Tukka putkella

Kymmenen päivän reissu Venäjälle on aika pitkä aika. Siinä saa käyttää mielikuvitustaan, että saa ajan kulumaan. Lenkkivehkeet mukaan, samoin muistiinpanovälineet arkistotutkimuksia, tapaamisia ja seminaaria varten. Ja tietysti tutkimus- ja kaunokirjallisuutta. – Ai niin. Evästä ei saa unohtaa.

Helatorstaiaamu on lämmin, kun jonotamme Värtsilän tullissa. Kestää runsaat kaksi tuntia, ennen kuin pääsemme Venäjän tullista läpi; suomalaisten bensaturistien jono on liiankin pitkä.

Kohta tullin jälkeen tien poskessa on setelinipun heiluttajia, joilta kuski vaihtaa itselleen rahaa. Sen jälkeen pysähdymme vaariin kahville ja ostamaan evästä. Aiomme nauttia eväitä näet lennossa, sillä ryhmäviisumilla matkustavalla kieliryhmällä on tunnin etumatka.

Suomessa kuskilta lähtisi kortti kuivumaan, niin vauhdikkaasti matka taittuu. Kylien kohdalla vauhti hieman hiljenee, jotta ehtisin lukemaan venäjänkieliset paikkakuntien nimet. Tapaaminen on sovittu Rajakontuun.

Kuuluu paukaus. Joku on jättänyt tielle tukevan rautatapin pystyyn, joka osuu auton pohjaan. – Meniköhän öljypohja asumattomalla männikkötaipaleella? Ei onneksi. Nautimme eväitämme, ja taival jatkuu.

Laatokka siintää oikealla. Kohta olemme ilmeisesti tapaamispaikalla. Männikön keskellä seisookin tuttu, vanha Transit, ja venäjän kielen kurssin opettaja Olga heiluttelee käsiään, ettemme ajaisi ohi. – Nuotio on sytytetty Vitelen hiekkarannalle. Tutustumme Juvan kieliryhmään ja syömme eväitämme, ettei nälkä yllättäisi.

Matka jatkuu peräkanaa. On jo alkuilta, kun saavumme Petroskoihin, Karjalan tasavallan pääkaupunkiin. Muutaman korttelikierroksen jälkeen löytyy majapaikka, Ministerineuvoston hotelli. Ei muuta kuin suihkuun ja ilmoittamaan, että olemme päässeet turvallisesti perille.

*****

Mistä paluukyyti? Marssin hotelli Severnajaan, jossa sijaitsee Intouristin toimisto. Suomea puhuva naisvirkailija lupaa järjestää luotettavan kuskin, joka vie minut Joensuuhun saakka. Menen sovittuun aikaan tapaamaan virkailijaa. Häntä ei näy mailla eikä halmeilla. Onneksi olen pyytänyt tulkin mukaani toimistoon.

Ei ole kyytiä. Intourist on eri firma, ja kuski on eri firma. He eivät voi luvata toisen puolesta, selittää venäjää puhuva nainen tulkille. Tulkin kanssa lähden kadulle, josta hän ostaa lehden ja aikoo katsella, jos siitä löytyisi kyytitarjouksia Petroskoista Joensuuhun.

Seuraavana aamuna tulkkia ei näy missään. Pyydän Vuokkiniemeltä kotoisin olevaa, suomea puhuvaa miestä soittamaan Petroskoin yliopistoon professori Sunille, jotta tämä hankkisi minulle uuden tulkin.

Ensin tulee professori ja jonkun ajan kuluttua tulkki, joka kertoo, ettei lehdessä ollut yhtään ilmoitusta Suomeen kyytiä tarvitsevalle. Hänellä on kuitenkin ystävä, joka voisi viedä minut Joensuuhun tietyin ehdoin. Illalla tulkki soittaa minulle, että hänen ystävänsä suostuu minun ehtoihini. – Kyyti Suomeen on siis varma.

Lähtöaamu koittaa. On viisumin viimeinen voimassaolopäivä. Kaksi nuorta miestä ilmestyy hotellin eteen hiukan ennen sovittua aikaa. Ei muuta kuin tavarat autoon ja menoksi.

Tie Petroskoin ja Aunuksen välillä on leveä. Ohitamme autoja tasaiseen tahtiin; niillä ei näytä olevan mitään kiirettä. Kun vilkaisen nopeusmittaria, se näyttää 140 kilometriä tunnissa. – Onkohan tuo mittari rikki? Ryhdyn seuraamaan, toimiiko se. Kyllä. Mieleeni muistuu, että tulkki sanoi kuskin ajavan kovaa.

Vauhti kiihtyy 160 kilometriin tunnissa. Taitaa tulla uusi nopeusennätys rajalle. Ainoastaan kylien ja kaupunkien alueella sekä silloin kun vastaantulevat autot antavat valoilla merkkiä miliisin olosta tien poskessa, vauhti hiljenee. Puolentoista tunnin kuluttua olemme jo Aunuksessa, jossa pojat pysähtyvät ostamaan välipalaa.

Tie käy mutkaisemmaksi ja kapeammaksi. Maksiminopeus näyttää olevan 140 kilometriä ja Laatokan rannan pohjukkaa lähestyttäessä enää 120 kilometriä tunnissa. Kun saavumme Venäjän tullin jonoon, aikaa lähdöstä ei ole vierähtänyt viittäkään tuntia. Tuona aikana olemme tankanneet kaksi kertaa ja pitäneet kolme lyhyttä taukoa.

Tunnin kuluttua olemme päässeet tullista läpi. Teen treffit vastaantulijoiden kanssa Joensuun yliopiston parkkipaikalle. Kun jään kyydistä pois, pojat jatkavat kohti pohjoista. (HH)

Yhteistyötä yli rajan

Luterilaisuus on saanut jalansijaa Petroskoin kaupungissa; sen ei tarvitse kilpailla ortodoksisuuden kanssa. Luterilaisesta vähemmistöstä enemmistö on naisia, jotka ovat iältään lähinnä 45–66-vuotiaita. Näin totesi C. E. Jalovitsina Petroskoissa pidetyssä historiaseminaarissa 22. toukokuuta.

Kaksipäiväisen seminaarin teemoina olivat Keskusta periferiassa ja Ihminen kulttuuriympäristössä. Luennoitsijoita oli sekä Suomesta että Venäjän Karjalasta.

Vanhauskoisuudella kannatusta
Uskonto oli seminaarissa vahvasti esillä. I. N. Ruzinskaja kertoi, että vanhauskoisuus pääsi Aunuksen läänissä vallalle myös karjalasten keskuudessa, joita oli viime vuosisadan lopulla väestöstä 25 prosenttia. Vanhauskoisuus sai jalansijaa ideologisista, taloudellisista ja kielellisistä syistä.

Vanhauskoisia oli lähes kaikkialla Aunuksen läänissä. Enemmistö heistä oli talonpoikaisnaisia, jotka olivat iältään yli 50-vuotiaita. Vanhauskoisuudella oli kannatusta erityisesti maaseudulla, mutta kaupungeissa vanhauskoisuus eliminoitiin viime vuosisadalla.

Vanhauskoiset jakaantuivat kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuivat muutoksiin. Niinpä Aunuksen läänissä tavattiin kotona eri tavalla uskontoa harjoittavia, maan alle kadonneita ja kiihkovanhauskoisia.

Kontakteja Pohjois-Suomen ja Venäjän Karjalan välillä
Viime vuosisadalla Pohjois-Suomessa ei aina ollut työtä. Sen takia torpparit hakeutuivat kausitöihin Vienan puolelle, jotta saisivat leipää. Monet halusivat päätyä Karjalan kautta Pietariin, kertoi puolestaan Dmitrij Bazegski.

Arkangelista tuotiin Vienan Kemiin turkiksia, suolaa ja viljaa, joita kuusamolaiset kuljettivat pororaidoilla Suomen puolella aina Ouluun saakka. Vastavuoroisesti Kuusamon siika kävi kaupaksi Venäjällä. Viimeiset matkat tehtiin vuonna 1918, jolloin raja meni kiinni.

Rajantakaiset metsät kiinnostivat suomalaisia. Metsureita meni rajan taakse töihin 1880-luvulla. Suomalaiset yritykset yrittivät hakkauttaa Vienassa metsiä. Nämä eivät kuitenkaan pärjänneet kilpailussa englantilaisten ja norjalaisten yhtiöiden kanssa.

Lokakuussa seuraavan kerran
Yhteistyö suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden välillä jatkuu lokakuun lopulla. Tuolloin Lönnrot-instituutti yhdessä Joensuun yliopiston ja Petroskoin yliopiston kanssa järjestää historiaseminaarin Petroskoissa. Seminaarin teemana on Itä-Suomi ja Aunus. Tuolloin ovat esillä myös Kainuuseen liittyvät asiat. (HH)

KYTKE 2005 - Millenium

KYTKE 2005 -projekti on saanut OPM:ltä luvan jatkaa toimintaansa 31.7.2000 saakka. Tämä edesauttaa projektin tavoitteiden toteuttamista kohderyhmän tasolla, koska koulujen lukuvuosi päättyy samana ajankohtana. Alkuperäisen suunnitelman mukaan KYTKE-projektin toiminta olisi loppunut vuoden 1999 lopussa.

KYTKE 2005 kouluttaa

Projektipäällikkö Juha Turpeinen organisoi yhdessä pilottiopettaja Ritva Varvun kanssa Puolangan yläasteen opettajien ja oppilaiden teknologiakasvatuksen työpajat 27.-28.5.99. Tapahtumaan osallistuivat kaikki koulun 7. luokan oppilaat ja kuusi yläasteen lehtoria. Työpajat rakennettiin teknologiakasvatuksen laiteympäristöjen pohjalta seuraavasti:

1. Workshop rakentelu ja ohjelmointi: LegoDACTA Control Lab -ympäristö,
2. Workshop robotit ja automaatio: PUTTE- ja PAAVO-robotit sekä TacTic-rakentelusarja,
3. Workshop elektroniikka: Sähköopin perussarja ja UniStep.

Puolangan yläasteen 7. luokan oppilaat ohjelmoimassa "tehosekoitintaan".

Oppilaiden itsearvioinnin (n=68) mukaan työpajat olivat mielenkiintoisia ja toivat mukavaa vaihtelua perinteiseen opetukseen. Myös mukana olleet opettajat olivat myönteisesti yllättyneitä siitä, kuinka opetuksen havainnollistaminen näillä laiteympäristöillä elävöittää perinteisen teoreettista oppiainesta kuten sähköoppia ja fysiikan ilmiöitä.
KYTKE 2005 -tutustumismatkasta

KYTKE 2005 järjesti telematiikasta kiinnostuneille Kajaanin OKL:n ja Kajaanin normaalikoulun lehtoreille tutustumismatkan, jonka tavoitteena oli tutustua suomalaisiin opetusharjoittelun etäohjaus- ja etäopetuskäytänteisiin niin pedagogisesta kuin teknisestä näkökulmasta käsin. Lisäksi tavoitteena oli henkilökohtainen verkostoituminen mahdollista yhteistyötä ajatellen. Tutustumiskohteet valittiin siten, että ne edustavat tämän hetken alansa kärkihankkeita.

Jyväskylän normaalikoulu
Turun normaalikoulu

Rauman OKL ja normaalikoulu

Helsingin OKL ja Haagan II normaalikoulu

Mikkeli - ESMO ja Internetix

Opetusharjoittelun etäohjaus - etäopetus

Matkaraportti vierailuista 19.-21.5.1999
Vierailun tavoitteena on tutustua suomalaisiin opetusharjoittelun etäohjaus- ja etäopetuskäytänteisiin niin pedagogisesta kuin teknisestä näkökulmasta käsin. Lisäksi tavoitteena on henkilökohtainen verkostoituminen mahdollista yhteistyötä ajatellen. Tutustumiskohteet on valittu siten, että ne edustavat tämän hetken alansa kärkihankkeita.

Oli todella miellyttävä huomata miten positiivisesti jokaisen vierilukohteen henkilökunta otti meidät vastaan. Erityiset kiitokset ansaitsivat kunkin kohteen vastuuhenkilö, jotka jaksoivat yllättää meidät monella tavoin. Yhteistä kaikille kohteille oli se, että aika on otollinen yhteistyölle etäopetuksen ja -harjoittelun tiimoilta.

Saat lisäinformaatiota klikkaamalla aikataululinkkejä.

Aikataulu:

keskiviikko 19.5.99 Jyväskylän normaalikoulu - Päiviö Peltokorpi klo 13.00 - 15.00

torstai 20.5.99 Turun normaalikoulu - Jari Sjölund klo 8.15 - 11.50

torstai 20.5.99 Rauman opettajankoulutuslaitos - Pasi Kankare klo 13.00 - 15.00

perjantai 21.5.99 Helsingin II normaalikoulu - Kimmo Koskinen klo 9.00 - 11.15

perjantai 21.5.99 ESMO & Internetix, Mikkeli - Pekka Uotila klo 14.00 - 16.00

Osallistujat:
Kari Lehikoinen, Kajaanin normaalikoulu
Hanna-Leena Pyykkönen, Kajaanin normaalikoulu
Esa Huotari, Kajaanin opettajankoulutuslaitos/Kajaanin normaalikoulu
Pentti Mankinen, Kajaanin opettajankoulutuslaitos/KYTKE 2005
Juha Turpeinen, Kajaanin opettajankoulutuslaitos/KYTKE 2005

Jos sinulla ilmenee mielenkiintoa osallistua vastaavanlaiseen turneeseen tulevaisuudessa niin ota yhteyttä sähköpostitse [pentti.mankinen@oulu.fi].
ComNEd99. Lue matkaraportti! (PM)

Kalinka-projektin Health and Sport -päätösseminaari Kajaanissa 16.–17.9.1999

Ohjelma:

Puheenjohtajana toimii Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Jaakko Luukkonen.

Torstai 16.9.1999

kello 9.00 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit

Projektin postereihin tutustuminen

kello 10.00
Seminaarin avaus

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen

Tervehdykset

Kainuun Liitto

Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetusministeriö

Frank Rawlinson, Suomen maavalvoja,

Euroopan komissio / DG XVI, Bryssel

Jevgeni Shorohov, Karjalan Tasavallan fyysisen urheilun ja matkailun valtionkomitean pj.

Mark Lear, suunnittelija, Exeterin yliopisto, Iso-Britannia

kello 10.45–11.45

Lasse Kannas, LitT, professori, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Koulujen ja päiväkotien terveyden ja hyvinvoinnin strategiat – Kohti uutta vuosituhatta

kello 11.45–12.30

Jari Halonen, LL, Kajaanin Lääkäripalvelu ja Jouko Käsmä, FL, projektipäällikkö, Kalinka-projekti

Terveyskasvatuksen laatupiiritoiminta

kello 12.30–13.30 LOUNASTAUKO

kello 13.30–14.20

Workshopit (opetussuunnitelman työstäminen)

Workshopryhmät, joissa yhteisenä teemana on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyskasvatus päiväkodissa ja peruskoulussa (luokat 1–6 ja 7–9 ) sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

kello 14.20–14.50 KAHVITAUKO

kello 14.50–16.00

Workshopit jatkuvat

kello 16.00 Yhteenveto ja päivän päätös

Perjantai 17.9.1999

kello 9.00

Anneli Pönkkö, LitL, erikoistutkija, Kalinka-projekti, Kajaanin opettajankoulutuslaitos

Eeva-Liisa Sarlin, LitT, lehtori, Kajaanin opettajankoulutuslaitos

Perheliikuntamalli opetus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan välineenä Kainuussa ja Karjalan Tasavallassa

kello 10.30–11.15

Päiväkotilasten liikuntademonstraatio

kello 11.15–12.00

Jouko Käsmä, FL, projektipäällikkö, Kalinka-projekti, Kajaanin opettajankoulutuslaitos

Kalinka-projektin tulokset osana Kainuun hyvinvointistrategian toteuttamista

kello 12.00–12.45 LOUNASTAUKO

kello 12.45–14.00

Projektin jatkosuunnitelmat ja toimenpide-esitykset seuraavalle EU-ohjelmakaudelle

dekaani Jaakko Luukkonen

Asiantuntijapuheenvuorot jatkotoimenpiteistä

Siru Nylén-Karo, suunnittelija, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lasse Kannas, professori, Jyväskylän yliopisto

Pauli Vuolle, dekaani, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Opetusministeriön edustaja

Keskustelua

kello 15.00 Yhteenveto ja seminaarin päätös

Info

Aika ja paikka
16.–17.9.1999 Kajaanin opettajankoulutuslaitos, päärakennuksen Martti Helan sali (seminaarisali 205), Seminaarinkatu 2, Kajaani.

Kohderyhmä
Seminaari on tarkoitettu erityisesti lastentarhanopettajille, varhaiskasvattajille, opettajille, tutkijoille, liikunnan ja terveyskasvatuksen asiantuntijoille, valmentajille, kuntien ja yritysten liikuntatoimesta vastaaville henkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille henkilöille.

Järjestäjät
Kalinka-projekti ja Kainuun kesäyliopisto.

Teema
Seminaarin teemoina ovat Kalinka-projektin tulokset ja tuotokset sekä liikunta- ja terveyskasvatuksen kysymykset.

Seminaarin rakenne
Seminaari koostuu teemoja käsittelevistä yhteisistä luennoista, vapaasti valittavista workshopeista ja asiantuntijapuheenvuoroista. Seminaarin aikana voi tutustua projektin julkaisuihin, oppimateriaaliin, postereihin luentosalin aulatiloissa sekä workshoptiloissa.

Ilmoittautuminen
1.9.1999 mennessä Kainuun kesäyliopistoon, Seminaarinkatu 2, 87100 Kajaani, puhelin (08) 613 3058, telekopio (08) 613 3050. Kutsukirje lähetetään noin viikko ennen seminaaria.

Hinta
Seminaariohjelma on maksuton. Lounas- ja kahvilippuja voi lunastaa ilmoittautumisen yhteydessä.

Majoitus ja ruokailu
Osanottajat varaavat itse majoituksensa:
Valjus, Kauppakatu 20, 87100 Kajaani, puhelin (08) 615 0200
Kajaanin Seurahuone, Kauppakatu 11, 87100 Kajaani, puhelin (08) 623 076
Scandic Hotel Kajanus, Koskikatu 3, 87100 Kajaani, puhelin (08) 616 41
(JK)

Kampus- ja opiskelijaravintola Pedaköökki on avoimena kesällä 9. heinäkuuta saakka kello 7.30–14.00. Lounasta tarjoillaan kello 10.30–13.00. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan erikseen ilmoitustauluilla ja Kajaanin kampuksen nettiversiossa.
Aurinkoista kesää toivottaa Pedaköökin väki

Kiitos!

Sanotaan, että aika kultaa muistot,
ihmettelen,
miten kultaisiksi muistot vuosista
Kajaanissa
ajan kuluessa ja etäisyyden myötä
voivat tulla,
kun nyt – jo ennen lähtöä – alkaa
kokonaisuus tuntua
näin myönteiseltä.

Kiitokset työtovereille
vuosista, muistoista ja
muistamisesta lähdön merkeissä
kaikissa mieleenpainuvissa
muodoissaan

Marja Kallonen-Rönkkö

Seuraava Kampus-lehti ilmestyy syyskuussa 1999,
aineisto tähän numeroon on jätettävä 1.9.1999 mennessä

Lauri Sonny,

Sivut päivitetty 08.09.2003