KESÄ 2011
Juha Kalliokosken väitös Oulussa 3.6.2011
Tutkimusjohtaja TkL Juha Kalliokoski väitteli menestyksekkäästi 3.6.2011 Oulussa sovelletun elektroniikan aihepiirin aiheesta: Suodoskäyrän mallit suotautuvuusanalysaattorien osana. Vastaväittäjinä olivat professori Jouko Halttunen, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja professori Timo Jääskeläinen, Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena oli professori Risto Myllylä, sähkö- ja tietotekniikan osastolta. Väitöskirja käsittelee matemaattista mallia paperimassan vedenpoiston työkaluksi.
Paperin valmistuksessa puukuituja käsitellään vesilietteessä. Vettä lisätään ja vähennetään moneen kertaan. Veden poistumista eli suotautumista kuvattaessa on tavallisesti sovellettu 1850-luvulta peräisin olevaa Darcyn lakia, jonka mukaan vakioista painetta käytettäessä paperimassan suotautusaika on verrannollinen suotautetun tilavuuden neliöön. Tässä väitöstutkimuksessa suodostilavuuden eksponentti 2 on korvattu parametrilla, joka on määritetty kokeellisesti yleisesti käytetyn (CSF) -analysaattorin tyyppisessä suotauttimessa useilla paineilla ja massatyypeillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suotautuvuusmittareissa kannattaisi tehdä tässä tutkimuksessa esitetty mallinnus. Samalla eliminoitaisiin perusmittausten hankala satunnaiskohina.
Vastaväittäjät esittävät lausuntonsa väittelijälle. Kuva: Markku LehtoVäitöstutkimuksessa on optisella mittauksella myös selvitetty, että veden mukana poistuvan hienoaineen määrä ja luonne muuttuvat nopeasti ja massatyypistä riippuen suotautuksen alussa. Väitöskirjatutkimus on tuottanut työkaluja, joilla on vaikutusta paperimassan vedenpoistoon ja sitä kautta koko paperinvalmistuksen hallintaan. (Vesa Virtanen)
Opintotoimisto muutti 17.6.2011 Intelliin
Maakuntahallinto on uusi vuokralainen 1.8.2011 alkaen.
Hallintorakennuksessa työskentelevät ovat kaikki siirtyneet Intelliin 17.6. alkaen. Työhuoneet sijaitsevat Intellin 2. kerroksessa, rappusista ja hissistä oikealle.
Hissistä katsottuna:
Senja Vakkuri huone 205 tentit (Koky, avoin ja tol) ja tollin tukipalvelut, opintoneuvonta
Marja-Liisa Pehkonen ja Riitta Kasanen huone 206 opintotoimisto
Mervi Tolonen huone 207 työjärjestysasiat, opintoneuvonta
Timo Mauno huone 208, opinto-ohjaus, hopsaukset, ongelmatilanteet, yleistä hallintoa
Tuomo Vilppola huone 209, johtaja
Maire Säkkinen huone 210, talousasiat
Neuvotteluhuone on nro 211
Monistus- ja tarvikevarasto huone 212Kaiken motto 'kansliassa aina ystävä'.
(Timo Mauno)
Vuoden kainuulainen puhuja on Tuula Honkanen
Kainuun lausujat on valinnut vuoden kainuulaisen puhujan vuodesta 2005 lähtien. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn johtaja Tuula Honkanen palkittiin Paltaniemellä Eino Leino -talolla 16.6.2011.
Tuore vuoden 2011 kainuulainen puhuja.
Kuva: Kaisa Ottavainen-NurkkalaPerustelut vuoden kainuulaiselle puhujalle 2011
Tämän vuoden kainuulainen puhuja tekee vapaaehtoistyötä lasten kanssa. Juureva kainuulainen puhetapa istuu vuoroin Taikamummon tarinan hahmoille, ennustajaeukolle ja muille tarpeellisille "arvojen välittäjille".
Lukematon määrä pyyteettömästi tehtyjä esityksiä on tavoittanut tämän mummon kautta kainuulaiset lapset. Taikamummo on varhaiskasvattaja, asioiden puolestapuhuja ja visionäristi. Hän on johtaja, jonka työssä lapsi ei ole pelinappi, vaan humaanisti huomioitava, arvostusta ansaitseva, kielellisiä ja taiteellisia virikkeitä tarvitseva ihminen.
Myös aikuisen kuuntelijan on helppo ymmärtää puhujaa, hänen värikästä ja monipuolista kieltään. Kuvailevuus, arkiset kommellukset ja vitsit löytävät hänen puheessaan luontevan paikkansa. Taikamummon ennusjaeukko-esitykset ilahduttavat osuvuudellaan.
Tulevaisuuden ammattina "vuokrattava tarinamummo" sopisi kuin nappi takkiin tälle paltaniemeläislähtöiselle puhujalle. Vuoden 2011 kainuulainen puhuja on aikuiskoulutusyksikön johtaja Tuula Honkanen. (Kaisa Ottavainen-Nurkkala)
Epäpäteville opettajille kesäkursseja Kajaanin seminaarissa
Aamun Kainari kertoo pikku uutisessaan 60 vuotta sitten Kajaanin seminaarissa alkavista kesäkursseista epäpätevinä opettajina toimineille. Jotta kursseille olisi päässyt, vaadittiin heiltä 5 luokkaa keskikoulua sekä talvella itseopiskellen tehdyt keskikoulupohjaisen seminaarin toisen luokan oppimäärän. Kesän 1951 kurssille otettiin 80 opettajaoppilasta. Nopeasti koulutettuja ja itseoppineita opettajia arvostettiin huutavaa opettajapulaa kärsineessä sodan jälkeisessä Suomenmaassa suuressa, jossa lapsikatras kasvoi ennen näkemättömästi. Kainuun, Koillismaan, Pielisen-Karjalan sekä Ylä-Savon koulut saivat kelpoa opettaja-ainesta, osa valmistuneista liukui jo tuohon aikaan pääkaupunkiseudulle. (Juha Vartiainen)
Lönnrot-yliopisto varma valinta
Olipa kerrankin paljon hyvää ja mielenkiintoista luettavaa Kainuun Sanomissa! Maanantain 30.5. lehti suorastaan pursusi opettajankoulutusta koskevia kirjoituksia. Itse hoksasin kuusi osumaa. Tämä osoittaa opettajankoulutuksen ajankohtaisuuden ja tärkeyden tasa-arvon luojana valtakunnan eri kolkkien osaamisperustassa. Perusopetuksessa luodaan myöhempien opintojen menestys. Siksi parhaita opettajavoimia tarvitaan tasaisesti koko maassa eikä vain suurissa kaupungeissa.
Ainoastaan pääkirjoituksessa oli havaittavissa perikainuulainen yhveröitynyt ote, mitäpä se hyvejää haikailla. Pääkirjoittajan povaaman vaiko kristallipallostaan katsomansa ”suuren munauksen” lietsonta ei ole kyllä enää tästä maailmasta. On uskottava mitä rehtori Lajunen on useampaan kertaan yrittänyt kainuulaisille viestiä (viimeksi 20.5. KS:ssa): Oulun yliopisto ei aloita Kajaanissa minkäänlaista opettajankoulutusta, olipa maan opettajapula kuinka suuri tahansa. Myös nämä Kajaanin yliopistokeskuksessa niin sanotusti toimivien toisten yliopistojen rehtorit olivat harvinaisen yksimielisiä yhteistyösopimusta allekirjoittaessaan, ettei yksikään näistä yliopistoista ole ottamassa Kainuussa perustutkinto-opiskelijavastuuta millään koulutusalalla, puhumattakaan opettajankoulutuksesta.
Summa summarum. Mitä jää vetävän käteen? Pää. Ja se pää tässä tapauksessa on itsenäinen Lönnrot-yliopisto. Kainuulaisen viiden kansanedustajan on nyt lunastettava paikkansa niin hallitus- kuin oppositiorintamassa. Teillä on oikeus, kohtuus ja velvollisuus ajaa hallitusneuvotteluissa lisäys yliopistolakiin Kajaanissa toimivasta Lönnrot-yliopistosta. Se ei ole haihattelua! Lönnrot-yliopisto brändinä ja 110-vuotias perinteikäs ja menestyksekäs kajaanilainen opettajankoulutus (mm. vuoden oppilaitos 2000!) ovat kovaa valuuttaa kansainvälisillä opettajankoulutusmarkkinoilla, jotka ovat valtaisat ja yhä kasvavat. Siihen mahtuu yhden jos useammankin innovatiivisen proffan verkko- ynnä muut luovat toteutukset.
Nyt on rauta kuumaa ja silloin on iskettävä ja taottava. Tästä voi syntyä isompaa Kainuulle kuin Talvivaarasta koskaan. Eli en yhtään ihmettele maakuntajohtaja Jokelaisen pohdintoja lähteäkö bisnes vaiko juridisella puolella liikkeelle. Tämä sopii mitä mainioimmin yrittäjyyskasvatuksessa valtakunnallista mainetta niittäneen kajaanilaisen opettajankoulutuksen pirtaan. Joka tapauksessa liikkeelle on lähdettävä! Tässä tapauksessa on edettävä tyvestä latvaan: ensiksi on saatava hallitusohjelmaan yliopistolakiin tehtävä lisäys. Sen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön työntekijät kyllä noudattavat hallituksen linjaa ja politiikkaa.
Parasta Lönnrot-yliopistohankkeessa on, ettei hanke syö minkään olemassa olevan yliopiston opettajankoulutuksen aloituspaikkoja, vaan puhtaalta pöydältä voidaan haukata sopivan kokoinen pala arvioidusta 450 uudesta opettajankoulutuksen aloituspaikkatarpeesta Kajaaniin. Mikä mukavinta – pulaa on juuri Kajaanin opettajankoulutuksen erityisosaamisalueista eli luokan-, lastentarhan- (varhaiskasvatuksen) sekä kielikylpyopettajista. Samaan syssyyn kannattaa ilman muuta lisätä muita valtakunnassa heikosti hoidettuja ja jatkuvaa puutosta kokevat alat: koulupsykologit, psykologit, mate-opet ja niin edelleen.
Kainuu voisi toimia myös uudenlaisena duaalimallin ylittävänä kokeilumaakuntana, jossa sekä yliopisto- että amk-toimintaa pyörittää sama säätiö. Kaupungin, maakunnan sekä yksityisellä rahalla saadaan sopiva valtion vaatima perusraha toiminnalle ja valtiohan on luvannut 2,5-kertaistaa pääoman. Itse kohta Ouluun siirtyvänä yliopiston työntekijänä säästän mieluusti kotimaakuntani Lönnrot-yliopistolle ylijäävät roposeni, vaikka muutama rasvarieska rössypottuineen jäisikin uudella työpaikkakunnalla ostamatta ja nauttimatta.
Kainuulaiset – pallo on teillä! (Juha Vartiainen)
Yliopistokeskuksien työseminaari Kajaanissa
Kuuden yliopistokeskuksen yhteinen työseminaari pidettiin Kajaanissa 18.–19.5.2011. Yliopistokeskusten yhteistyötä koordinoi tänä vuonna Kajaanin yliopistokeskus. Seminaarissa kuultiin alustukset kaikkien yliopistokeskusten tilanteesta ja näkymistä. Yliopistokeskusten yhteisenä tavoitteena on rahoituksen turvaaminen yliopistokeskuksille yliopistojen rahoitusmallin uudistuessa vuodesta 2013 alkaen. Yliopistokeskusten tuloksia ei seurata erikseen esim. KOTA-tiedoissa vaan tiedot jakaantuvat eri yliopistoihin ja tieteenaloille. Seurannan todettiinkin olevan hieman ongelmallista myös esim. kotipaikkojen tai suorituspaikkojen kautta. Yliopistokeskusten toimintaa ja vaikuttavuutta kuvaavien indikaattoreiden puuttuminen koetaan haasteena. Yhtenä aiheena esille nousi myös yliopistokeskusten välinen tiedonkulku, joka todettiin haasteelliseksi. Työseminaarin tuotoksena on nimetyt henkilöt tiedonvälitykseen kussakin yliopistokeskuksessa.
Seminaariyleisöä. Kuvat: Vuokko Tolonen-Junttila.
Anja Hongisto esitteli Paltaniemen kuvakirkkoa ja Kajaania.
Aamun avasi Taikamummo, joka ennusti johtaja Vesa Virtaselle
loistavaa tulevaisuutta.Iltaohjelmaan sisältyi tutustumiskierros Paltaniemen kuvakirkkoon Anja Hongiston opastamana ja Eino Leino taloon, jota esitteli ansiokkaasti Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo sekä Renforsin Rantaan, jota esitteli johtaja Jarmo Torvinen. Illan kruunasi yhteinen illallinen Wanhalla Kerholla.
Johtajat Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskuksesta ja Kari
Kumpulainen Kokkolan yliopistokeskuksesta.
Luovuttamisen haikeutta, kehitysjohtaja Pentti Malinen kiitti
kollegojaan yhteistyöstä.Toisena päivänä työryhmissä pohdittiin ryhmissä yliopistokeskusten alueellista vaikuttavuutta ja uutta rahoitusmallia ja yliopistokeskusten viestintää. Yliopistokeskuspäivät pidetään Kajaanissa 19.–20. lokakuuta. (Vuokko Tolonen-Junttila/Vesa Virtanen)
Normaalikoulun kevätlukukausi päätökseen
Lauantaina 4.6. vietettiin lukuvuoden 2010–2011 päättäjäisiä. Tilaisuudessa jaettiin niin hymypoika- ja hymytyttöpatsaita, stipendejä, jäätelöitä kuin todistuksiakin. Ansaittu ja pitkään odotettu kesäloma sai alkaa.
Hymypatsaat odottamassa ottajiaan.
6. luokan oppilaat saivat tilaisuudessa ala-asteen päättötodistukset ja osa
oppilaista stipendit ja hymypatsaat.
Pitkä kesäloma voi alkaa!
Kainuun murrekisa järjestetään 16.7.2011 Eino Leino -talolla
Eino Leino -talo, Elias Lönnrot -seura ry, Kainuun lausujat ry ja Kainuun Eino Leino -seura toteuttavat Kainuun murrekisan Leino-talolla lauantaina 16.7.2011 klo 13.00 alkaen. Murrekisan teemoina ovat tällä kertaa kulttuuri ja luonto, jotka ovat Kainuun vetovoimaisimmat tekijät. Kilpailun tuomaristo on koottu järjestäjien ja murreasiantuntijoiden edustajista. Murrekisa on samalla osa 15.–17.7.2011 toteutettavia Paltaniemi-päiviä ja Eino Leino -talon kirjapäiviä.
Kainuun murre elää vahvaa nousukautta. Kainuun ja Koillismaan murrealue on Suomen laajin. Viimeksi vuonna 2009 Puolangalla pidetty murrekisa keräsi ennätysyleisön, samaten samoihin aikoihin Taivalkoskella ja Suomussalmella pidetyt murretapahtumat. Vuoden 2009 Kainuun murremestari on puolankalainen Hilkka Oikarinen. Tälläkin kertaa murremestaruuskisoihin odotetaan edustajia koko murrealueelta Kainuusta ja Koillismaalta. Murrekisaan ovat tervetulleita myös alueelta poismuuttaneet murretaiturit.
Kilpailussa jaetaan kunniakirjat sekä kirjapalkinnot kilpailussa kolmelle parhaiten sijoittuneelle sekä yleisön suosikille. Lapsille jaetaan omat palkintonsa, jos esiintyjiä löytyy.
Vuonna 2009 Elias Lönnrotin kokoama Kalevala täytti 160 vuotta. Elias Lönnrot on vaikuttanut suuresti suomen kielen kehitykseen. Hänen 20 vuotta kestänyt elämäntyönsä Kainuussa sekä toimintansa runonkerääjänä, toimittajana ja kirjailijana löivät leimansa hänen myöhempään tuotantoonsa Helsingin yliopiston suomen kielen professorina. Professorin virassa hän kokosi yhdessä kollegoidensa kanssa suomen ensimmäiset suomen kielen sanakirjat. Onkin sanottu että Lönnrotin kautta kainuulainen ja vienankarjalainen murre ja kieli vaikuttivat suuresti nykyisen virallisen suomen kielen kehitykseen.
Järjestäjien tavoitteena on lisätä murreharrastusta useilla paikkakunnilla. Murrekisa pidetään joka toinen vuosi eri kunnassa – tällä kertaa siis Kajaanissa. Heinäkuun lopulla pidetään eri murrealueiden mestareille valtakunnallinen murremestaruuskilpailu Turussa.
Murrekisaan on ennakkoilmoittautuminen maanantaihin 11.7.2011 mennessä puh. 040 849 4569 tai lasse.lyytikainen(at)kulttuuri-info.fi. Kisaan voi tulla mukaan myös kylmiltään paikan päällä. Kaikki halukkaat saavat osallistua murteenkäytön mittelöön. (Lasse Lyytikäinen)
Kampuslehden toimutus toivottaa lukijakunnalleen rentouttavia lomia!
Kampuslehden toimittaminen nykyisessä muodossaan on lopetettu
kesällä 2011 eikä uusia juttujakaan näin ollen oteta enää vastaan.
|
Sivut päivitetty 23.6.2011 |