KESÄ 2010

Kyläkoulut ovat erinomaisia oppimis- ja kasvuympäristöjä

Kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläinen väitteli Kajaanin opettajankoulutusyksikön Martti Helan salissa perjantaina 18. kesäkuuta 2010 kello 12.00 alkaen aiheenaan Kyläkoulut Suomessa. Maaseudun pienet koulut opettajien kuvaamina oppimis- ja kasvuympäristöinä. Village schools in Finland. Small rural schools as Learning and Growing Environments Described by Teachers. Vastaväittäjänä toimi professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Esko Kalaoja.

Väitöstutkimuksen tehtävänä oli kuvata, minkälainen oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu nykypäivänä Suomessa on. Tutkimuksessa kysyttiin maaseudun pienten koulujen opettajilta käytännön kokemuksia heidän työstään ja kyläkoulun toiminnasta. Kerätty aineisto kategorisoitiin tietokoneavusteisella sisällönanalyysilla kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen, psykososiaaliseen ja pedagogiseen oppimis- ja kasvuympäristöön. Löydettyjen kategorioiden pohjalta pyrittiin luomaan kokonaisvaltainen kuva kyläkoulun opetus- ja kasvatustoiminnasta.

Tutkimuksen tuloksissa kyläkoulujen fyysisen kontekstin vahvuuksina painottui koulun lähiluonto sekä ympäristön turvallisuus ja lapsiystävällisyys. Koulua ympäröivää luontoa ja kyläyhteisöä hyödynnettiin runsaasti opetuksessa. Koulujen sisätiloja kuvattiin kodikkaiksi ja opetuksellisesti tarkoituksenmukaisiksi. Suurimpia puutteita ilmeni liikunta- ja käsityötiloissa.

Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön vahvuuksiksi kohosivat paitsi voimakas yhteisöllisyys myös oppimista ja kasvamista tukeva viihtyisä, perhemäinen ja turvallinen ilmapiiri. Pienessä yhteisössä kaikki tunsivat toisensa, eikä ketään jätetty yksin. Kyläkouluissa opittiin myös tekemään yhteistyötä, hyväksymään ihmisten erilaisuus sekä auttamaan ja kannustamaan toisia. Oppilaiden välistä kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä esiintyi vain vähän. Yhteisöllisyyttä ilmensi myös koulun ja kodin vilkas yhteistoiminta ja yhteiset kasvatustavoitteet.

Pedagogisen oppimis- ja kasvuympäristön ansioina opettajat näkivät mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen yksilö- ja ryhmätasolla, oppilaiden eri-ikäisyyden ja apuopettajatoiminnan hyödyntämiseen sekä vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen ja avoimen oppimisympäristön kehittämiseen. Lisäksi kyläkoulupedagogiikassa nähtiin merkittävinä opetusmuotoina opetuksen eheyttäminen, yhteistoiminnallisuus ja oppilaskeskeisyys. Tämä näkyi esimerkiksi paikallisuuteen integroituina projekti-, teema- ja ryhmätöinä.

Opettaja on oppimis- ja kasvuympäristön keskeinen tekijä. Hänen työmotivaatiollaan on suuri merkitys luokan ja koko koulun ilmapiirille ja toiminnalle. Suurin osa vastaajista viihtyi työssään erinomaisesti. Opettajat halusivat kehittää työkenttäänsä ja heidän toiminnassaan näkyi työnilo. Opettajien työviihtyvyys näytti vaikuttavan myönteisesti oppilaisiin, heidän opiskelumotivaatioonsa sekä koulun yhteisöllisyyteen ja ilmapiiriin.

Tutkimustulokset osoittavat, että maaseudun kyläkoulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Lähikouluina niillä on suuri merkitys lapsille, perheille ja koko kyläyhteisölle.

Niin meillä kuin ulkomaillakin on viime vuosina ollut kohtalokkaita esimerkkejä lasten ja nuorten kouluviihtymättömyydestä, henkisestä pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Pienten koulujen sulkemisten vuoksi yhä suurenevat kouluyksiköt eivät ole parhaita kouluratkaisuja lasten oppimista ja kasvua tai koko yhteiskunnan tulevaisuutta ajatellen. Ihmisläheisillä kyläkouluilla voisi olla suurikin merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa. (Juha Vartiainen)

 

 

Kajaanin CEMIS-keskus käynnistetään

Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmä on käsitellyt Kajaaniin perustettavan mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS:in yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimus johtaa CEMIS-keskuksen käynnistymiseen elokuussa 2010. ”CEMIS-innovaatiokeskus mahdollistaa sen, että yliopistotason tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta voi jatkossakin olla tuloksellisesti läsnä Kainuussa. Yliopistokeskuksen toimintamuotona on verkostomainen yhteistyö. Tämän lisäksi CEMIS:in toimintaympäristö mahdollistaa maisteri- ja tohtoritutkintoon johtavien opinnäytetöiden suorittamisen”, sanoo Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

CEMIS, Centre for Measurement and Information Systems -keskus on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Keskuksessa mukana olevissa koulutus- ja tutkimusyksiköissä työllistyy yli sata mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. Yksiköiden yhteenlaskettu vuosirahoitus on noin 11 miljoonaa euroa.
Oulun yliopistosta CEMIS:in toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusympäristöt: mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö sekä CWC:n (Centre for Wireless Communications) Kainuun yksikkö.

Keskus on valinnut teknologisiksi painopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikan. Keskus keskittyy kehittämään uutta teknologiaa ja kouluttamaan asiantuntijoita alueen yritysten kannalta keskeisimmille sovellusalueille, joita ovat prosessiteollisuus, erityisesti metsäteollisuus ja kaivannaisteollisuus; ympäristömittaukset; hyvinvointisovellukset, erityisesti liikuntateknologian sovellukset; ajoneuvoteollisuus sekä pelisovellukset.
Keskuksen tavoitteeksi on asetettu nostaa vuosittainen yhteistyöyritysten lukumäärä viidessä vuodessa 50:stä yli 200 yritykseen.Keskuksen johtajaksi korkeakoulukonsortion strategiaryhmä esittää valittavaksi TkT Risto Oikarin. Valinnan tekee Kajaanin ammattikorkeakoulu, jonka palvelukseen johtaja sijoittuu. (Juha Vartiainen)

 

 


Kajaanista Sotkamon Tipasojalle vuonna 1926 lähetetty postikortti.

 

 

Opettajankoulutusta Kajaanissa 110 vuotta juhlitaan 10.–12. syyskuuta 2010

Kajaanin yliopistokeskuksen avajaisia juhlitaan Opettajankoulutusta Kajaanissa 110 vuotta -teemalla. Avajais- ja pääjuhlassa esiintyy muun muassa nuorisokuoro Allegro Iisalmesta, johtajanaan Kajaanista valmistunut KM Susanna Alajuuma-Kettunen. Yhteiskuntasuhteiden puheen pitää Kainuun hallintokokeilun isä, entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Avajaisjuhlassa esiintyy myös Kajaanin opettajankoulutuksesta 1960–2000-luvuilla valmistuneiden opettajien kansantanssiryhmä.

Pääjuhla 10. syyskuuta
110-vuotiasta opettajankoulutusta juhlitaan Kajaanissa 10.–12.9.2010. Juhlallisuudet alkavat Kajaanin evankelisluterilaiseen kirkossa, jossa on juhlajumalanpalvelus. Pääjuhla, joka on samalla yliopistokeskuksen lukuvuoden 2010–2011 avajaiset, pidetään Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksessa klo 14.15 alkaen.

Lauantaina ja sunnuntaina 11.–12.9.2010 kampuksen tilat ovat varattavissa vuosikurssien tapaamisia varten. Juhlallisuuksien aikana kampuksella on taide- ja tiedeposterinäyttelyitä sekä erilaisia muita tapahtumia. Lauantaina 11.9. kampuksen tiloissa on muun muassa Asiantuntijoiden seminaari, jossa kutsutut alumnit esittävät omaa osaamistaan, Akava Kainuu järjestää korkeakoulu- ja työviihtyvyysseminaarin ja kansainvälisten vaihtokorkeakoulujen edustajat pitävät esityksiään. OAJ Kainuu järjestää kampuksella Soppaa ja särvintä -tapahtuman.

Ilmoittautumiset
Vuosikurssit voivat varata juhlallisuuksien ajalle kampukselta kokoontumistiloja Senja Vakkurilta, senja.vakkuri@oulu.fi, puh. (08) 632 4751 virka-aikana sekä ilmoittautua avajaisjuhlapäivän pääjuhlaan sekä lauantain ja sunnuntain tapahtumiin.

 

 

Korkeakoulukonsortion aikuiskoulutus sai nimen AIKOPA

Oulun ylipiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuskonsortio on nimetty AIKOPAksi. Nimen vahvisti Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmä, johon kuuluvat molempien korkeakoulujen rehtorit ja korkeakoulujen sekä Kajaanin kaupungin asiantuntijoita. AIKOPA-nimi tulee sanoista aikuiskoulutus ja koulutuspalvelut, kun ne liitetään yhteen. Viime metreille asti oli myös muita nimiehdotuksena. Sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus on toiminut toukokuun alusta Linnankadulla. Työhuoneet on jaettu koulutusalojen mukaan lähekkäin, jotta yhteistyötä on helppo tehdä. Myös asiakkaita palvellaan heti ensimmäisessä kerroksessa.


Anja Leinonen ja Jari Utriainen (vas.) asennustyössä.


Entiset ja nykyiset Linnan asukkaat kohtasivat toisensa.


Seija Pyykkönen ja Tuula Honkanen aarrekartta käsissään. Linnalaisten tulevaisuus?


AIKOPA – Aikuis- ja täydennyskoulutustuspalvelut.

Ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen korosti tällä viikolla pitämässä puheessaan, että yhteistyön molemmat osapuolet ovat sitoutuneet aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu on jo saanut opetus- ja kulttuuriministeriöstä erillistä tukea yhteistyön kehittämiseen. AIKOPAn haaste on paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen. Haasteeseen pyritään vastaamalla vahvistamalla suhteita sekä yliopistokeskuksen että ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneihin. Kajaanilaisten ensimmäinen verkostoitumistapaaminen on kesäkuussa Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kesäkuun suuria tapauksia konsortiossa olivat 1.–2.6. järjestettävät AIPA-päivät ja puolen kuun jälkeen toteutetut vierailut Itä-Suomen yliopistoon ja Savonia-ammattikorkeakouluun. (Tuula Honkanen)

 

 

Kainuun kulttuurituotannon kehittämishanke

Mikä?

Kainuun maakunta -kuntayhtymä teki aloitteen Elias Lönnrot -seuralle Kainuuta koskevan kulttuuriselvityksen tekemisestä vuonna 2007 – lähtökohtana kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun kehittäminen. Vuosina 2008–2009 toteutetun Kainuun kulttuurituotannon kehittämishankkeen tavoitteena oli konkretisoida Kainuun maakuntasuunnitelman kulttuuriteollisuutta koskevaa visiota sekä valtakunnallisia ja Itä-Suomea koskevia luovien alojen kehittämistä koskevia linjauksia. Maakunta-kuntayhtymässä on vahvasti tiedostettu taiteen ja kulttuurin merkitys ja kehitysmahdollisuudet elinkeinotoiminnan kehittämisessä.

Opetusministeriö antoi hankkeelle toimeksiannon selvittää kulttuurialan EU- ja Venäjä-osaamista. Hanke laati selvityksiä Kainuun taiteen ja kulttuurin sekä kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun kehittämisestä noin 400 sivua ja sen aikana haastateltiin yli 200 henkilöä eri puolilla Kainuuta.


Kulttuurituotannon strategiakartassa on kuvattuna ne kehittämiskohteet, joista hanke teki ehdotuksia.

 

Kulttuurituotannon kehittämisyksikkö

Kainuun kulttuurituotannon kehittämishankkeen tärkein ehdotus oli synnyttää kulttuurituotannon kehittämisyksikkö Lapin yliopiston alaisena yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun kulttuuritoimijoiden kanssa. Yksikköön esitettiin koottavaksi kulttuurituotantoon, -yrittäjyyteen ja -matkailuun liittyvää tutkimus- ja koulutusosaamista sekä EU- ja Venäjä-osaamista eli ns. Kajaani-prosessia, joka on EU:n ja Venäjän sopiva käsite niiden kulttuuriyhteistyölle.

Taiteen ja kulttuurin edistäminen

Kulttuurituotannon kehittämishankkeen tavoitteena oli edistää ja tukea taiteen tekijöitä, kulttuurin tuottajia ja kulttuurihankkeita sekä kytkeä kulttuuria kytkeminen yrittäjyyteen ja matkailuun. Esimerkki pyrkimyksistä oli kehittää Kainuun suurten kirjailijoiden, Lönnrotin, Leinon, Kiannon, Aspin ja Huovisen perinnettä vaalivien kirjailijajärjestöjen kanssa kirjailijoiden paikkoihin ja kulttuurikohteisiin liittyviä matkailullisia tuotteita ja reittejä.

Kulttuuritoimijoiden yhteistyön kehittäminen

Hankkeen tavoitteena oli tehostaa kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja tukea näiden toimintaa. Lisäksi haluttiin maahanmuuttajat aktiivisesti mukaan Kainuun kulttuurin kehittämiseen. Hanke esitti Kainuun kulttuuri-infon perustamista. Info välittäisi tietoa kulttuuritoimijoista ja heidän palveluistaan, antaisi toimijoille neuvontaa tuottamisesta ja yrittäjyydestä sekä auttaisi rahoitushaussa.

Infon yhteyteen synnytettäisiin kotisivusto (www.kulttuurikainuu.fi), jolla olisi samat tehtävät kuin infolla – siihen koottaisiin myös aineistoa Kainuun kulttuuri- ja luontokohteista. Tämä olisi Kainuun kulttuurin näkyvä näyteikkuna ulospäin. Infohanketta on valmistellut edelleen läänintaiteilijakulttuurituottaja Ulla Schroderus.

Hankkeen aloitteesta syntynyt vuosittainen Kainuun kulttuurifoorumi on muodostunut instituutioksi. Ensimmäinen foorumi toteutettiin Kajaanissa 2008, toinen Kuhmossa 2009 ja kolmas Suomussalmella 2010. Kajaanin ja Suomussalmen foorumeihin osallistui kumpaankin 150 kulttuuritoimijaa. Seuraava foorumi pidetään Puolangalla 2011. Projektin ehdottama Kainuun kulttuuriyhdistys perustettiin 17.5.2010. ( Lasse Lyytikäinen, projektinjohtaja, Kainuun kulttuurituotannon kehittämishanke)

 

 

Keskustelutilaisuus henkilöstön kanssa

Rehtori Lauri Lajunen vieraili Kajaanissa 10.6. keskustelemassa opettajankoulutuksen tulevaisuudesta ja henkilöstön sijoittumisesta Ouluun. Keskustelutilaisuus pidettiin päärakennuksen Martti Helan salissa kello 14.30 alkaen.

 

 

 

Yliopistokeskuksen yhteinen pihatapahtuma

Tiistaina 15.6. kellon 12 alkaen järjestettiin yliopistokeskuksen henkilöstölle yhteinen pihatapahtuma. Ohjelmassa oli makkaranpaistoa sekä muurinpohjalettujen valmistusta ja musiikkia eri muodoissa sekä tietysti mukavaa yhdessä oloa. Lisäksi Tunne Kampuksesi -kävely Reijo Heikkisen johdolla sekä Tunne Kampuksen kasvot -kävely Jorma Keskitalon johdolla. Muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi grillikatoksen ympäristön leiri piti siirtää Intellin edustan katokseen. Tapahtuman puuhamiehinä toimivat tyhy-ryhmän Markku ja Seija. (Lauri Sonny)

 

 

Kainuu–Venäjä-yhteistyössä paljon mahdollisuuksia

Lönnrot-instituutin Kainuun Venäjä-osaamisen esiselvityksen hanketyöryhmä vieraili yhdessä Oulu–Kajaani kehittämisvyöhykkeen johtoryhmän kanssa Kostamuksessa huhtikuussa. Matka sujui hyvin ja rajan ylityksetkin jonottamatta. Kostamuksessa on noin 30 000 asukasta. Kaupunki muodostaa 17 % koko Karjalan tasavallan bruttokansantuotteesta, vaikka sen osuus tasavallan väestöstä on vain 4 %. Suurimpia työllistäjiä ovat kaivostoiminta ja puunjalostusteollisuus, mutta esimerkiksi elektroniikkateollisuuden merkitys on kasvamassa.

Tapaaminen Kostamuksen kaupungin edustajien sekä paikallisten yrittäjien kanssa pidettiin Barents Link Centerissä, joka on viime syksynä suomalais-venäläisenä yhteistyönä valmistunut, moderneja toimitiloja tarjoava yrityskeskus. Ensimmäiset yritykset ovat muuttamassa taloon toukokuussa. Keskukseen kootaan rajat ylittäviä yrityskontakteja edistäviä palveluja.



Tapaamispaikkana oli Kostamuksen Barents Link Center. Kuva: Tarja Bäckman


Tilaisuudessa keskusteltiin muunmuassa kostamuslaisten yritysten tavoitteista suomalaisten kanssa käytävän yhteistyön suhteen. Kostamuksen kaupungissa on selkeitä investointitarpeita, mistä esimerkkeinä tuotiin esiin biopolttoaineella toimivan lämpövoimalaitoksen rakentaminen Kostamukseen sekä suunnitteilla olevat hankkeet liittyen matkailuun, urheiluun ja hyvinvointiin. Alueen vuolukiviesiintymän teollinen hyödyntäminen edellyttää investointeja. Alueella on toimivaa kalankasvatusta ja kalanjalostusyrittäjyyteen toivotaan investointeja. Kostamukseen tarvittaisiin myös autojen merkkihuoltamoita.

Kostamuksen elokuva- ja nuorisokeskuksessa on järjestetty nuorisomusiikkifestivaalia jo vuosien ajan ja siellä on ollut mukana myös suomalaisia yhtyeitä. Yhteistyö Kainuun kanssa on jatkunut jo pitkään. Kaupungissa järjestetään kamarimusiikkijuhlia ja kulttuurimatkoja. Toimintoja tukevien palvelujen toivotaan lisääntyvän. Business Centerin myötä voi avautua uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä myös kulttuurin alalla. Karelia ENPI CBC -ohjelman laajojen teemojen puitteissa yhteistyö voi olla mahdollista. Tänä vuonna alkaneen ohjelman tavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla.

Monet rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvät esteet ovat hallinnollisia asioita, jotka on vietävä korkeampien tahojen käsiteltäviksi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tullimuodollisuudet ja työlupakäytännöt. Matkalaiset tutustuivat myös Kostamuksen keskustan liepeille suunnitteilla olevan ampumahiihtokeskuksen alueeseen sekä viime syksynä kaupunkiin valmistuneeseen uimahallikylpylään. Matkalla toteutetuista vierailuista, ryhmähaastatteluista ja keskusteluista saatiin tutkimusaineistoa Lönnrot-instituutin Venäjä-selvitykseen. (Jouni Ponnikas)

 

Opetusministerin salkku kiinnostaa keskustaa

Keskusta tavoittelee vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen opetusministerin salkkua. Tämän kertoi puolueen uusi puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Mari Kiviniemi Lahden puoluekokouksessa. Kiviniemen mukaan jokaisessa maakunnassa tulee jatkossakin olla vähintään yksi korkeakoulu. Keskusta ei kuitenkaan kannata ylhäältä annettuja ohjeistuksia ja määrällisiä tavoitteita siitä, miten rakenteellisessa kehittämisessä edetään. (Anja Hongisto)

 

 

Lönnrot-instituutti vie kainuulaista osaamista maailmalle

Ruotsissa Jönköpingissä järjestettiin 25.–27.5.2010 World Bioenergy 2010 messut, jotka ovat alansa suurimmat pitäen sisällään myös konferenssit, oheiskohteet sekä matchmaking-tilaisuudet yrityksille. Messuilla kävi bioenergia-alan asiantuntijoita 50 maasta.

Finbio ry:n ja itäsuomalaisen Wenet Centren yhteisosastolle osallistui seitsemän itäsuomalaista bioenergia-alan yritystä, joista kolme oli Kainuusta. Osallistuneet yritykset tähtäävät tuotteillaan ja palveluillaan kansainvälisille markkinoille. Messuilla lanseerattiin myös täysin uutta teknologiaa puunkorjuusta biomassan kuivaukseen ja mittausteknologiaan.


Bioenergy Finland -näyttelyosaston väkeä. Kuva: Timo Karjalainen

Sotkamolainen Metsäurakointi Piirainen Oy esitteli messuilla uutta metsäharvestereihin suunniteltua telastoratkaisua, joka mahdollistaa energiapiin korjuun pehmeiltä mailta. Tuote tunnetaan nimellä Wetla Trak. Messuilla esiteltiin myös kajaanilais-oululaista huipputeknologiaa, jota edusti Senfit Oy:n polttoaineen kosteuden mittauslaite. Senfit Oy:n toimitusjohtaja Markku Korhosen mukaan messuille asetetut tavoitteet täyttyivät sataprosenttisesti. ”Messuilla saatiin lukuisia suoria kontakteja asiakkaisiin ja puolenkymmentä alan ammattilehteä teki juttua tuoteuutuudestamme”, toimitusjohtaja Markku Korhonen täsmensi. Muista kainuulaisista Wenet-yrityksistä messuilla esiintyivät Terosa Oy, joka on kehittänyt kaivuukoneeseen liitettävää kevyttä kannonnostolaitetta.

Wenet Centre on pääosin Euroopan aluekehitysrahaston ja Itä-Suomen maakunnallisten liittojen rahoittama hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa itäsuomalaisia bioenergia-alan yrityksiä kansainvälistymisessä ja esitellä itäsuomalaista osaamista ulkomaalaisille Suomessa. Toimintaan kuuluu yhteisesiintymiset messuilla, opintomatkat mahdollisiin markkinakohteisiin sekä kansainvälisen konferenssin järjestäminen. Lisäksi Wenet Centre edesauttaa yritysten vientivalmiuksien kehittämistä järjestämällä tarvittavaa koulutusta. Hankkeessa keskitytään Venäjän, Ruotsin, Baltian maiden, Puolan ja Englannin markkinoihin, jotka hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat nostaneet kiinnostavimmiksi vientikohteiksi.

Wenet Centre on Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy:n hallinnoima hanke ja sen muita toteuttajia ovat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Etelä-Savon energiatoimisto. (Timo Karjalainen)

 

 

Erään opiskelijan tarina OKY:n lakkautuksen alla

Kirjoitan itseni ja muiden opiskelijoiden puolesta, ollen itse kolmannelle vuosikurssille menevä opettajan koulutuslaitoksen opiskelija. Olemme pettyneinä saaneet kevään ajan seurata Oulun yliopiston tapaa kohdella pientä tuloksellista Kajaanin opettajankoulutuksen kohtelua ja alasajoa. Hain opettajankoulutukseen kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla jäi 0,14 pisteen päähän pääseminen ja toisella kerralla pääsin kirkkaasti sisään. Olen halunnut liikunnanopettajaksi jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Toimin kuitenkin epäpätevänä opettajana kolme vuotta ala-asteilla ja päädyin etelä-Suomesta Kajaaniin juuri tämän loistavan koulutuksen takia, minusta tulisi vihdoin sekä luokanopettaja, että liikunnanopettaja.

Ensimmäisenä vuonna en hirmusti sivuaineita ajatellut, mutta kävin kuitenkin psykologian perusopinnot ja olin erittäin positiivisesti yllättynyt Timo Järvilehdon tavasta huomioida meidät tavalliset opiskelijat. Liikunnan kursseista kävin luokanopettajaopintoihin kuuluvat perusteet sekä motorisen kehittymisen kurssin, muiden perusopintojen lisäksi. Jaana Karin innovatiivinen, faktoihin perustuva mielekäs opetustyyli sai minut vakuuttumaan, että haluan yhä liikunnan opettajaksi. Toisen vuoden keväällä oli tarkoitus pyrkiä lukemaan pitkää liikunnan sivuainetta, jolloin kolmantena vuotena voisin keskittyä sekä lyhyen, että pitkän liikunnan opintoihin, muut opinnot minulla alkavat olemaan hyvin hallussa. Oulun yliopisto kuitenkin päätti kuin salama kirkkaalta taivaalta, että pitkän liikunnan opetus Kajaanissa lakkautetaan ilman mitään siirtymäaikaa. Samalla koko ajan toitotetaan opiskelijan oikeusturvasta ja siitä, että Kajaanin lakkautus ei vaikuta opiskelijoihin mitenkään.

Nyt kysynkin miten tämä on mahdollista? Minusta ei tule liikunnan opettajaa, vaan luokanopettaja. Menetän urani aikana 150 000 euroa palkkoina ja unelmani on rikottu. Onko tämä sitä oikeusturvaa, mistä puhutaan, minun mielestäni ei. Tiedustellessani asiaa minulle vastataan, että voinhan opiskella liikunnan opettajaksi muualla. Mutta mielestäni minulle on luvattu, kun olen vuonna 2008 hakeutunut Oulun yliopiston alaisuuteen opiskelemaan Kajaaniin, että minulla on mahdollisuus suorittaa opinnot nimenomaan Kajaanissa. En kai muuten huvikseni olisi jättänyt perhettäni etelään ja tullut Kajaaniin, jos siihen ei olisi ollut jokin erityinen syy. Luokanopettajaksi olisin voinut opiskella lähempänäkin.

Halusin kirjoittaa tämän, koska mielestäni meitä ei kohdella opiskelijan oikeusturvan mukaisesti ja olen enemmän kuin pettynyt, että elämäni suunta muuttuukin ja tulevaisuuteni ei ole sellainen miksi ehdin sen jo kuvittelemaan. Suunnitelmat muuttuvat aina, mutta yleensä niihin voi itse vaikuttaa, nyt en voi ja se saa minut tuntemaan suurta katkeruutta päättäviä osapuolia kohtaan. Tämä on vain yksi tarina kolmensadan muun joukosta ja toivon, ettei monen muun opiskelijan unelmat hajonneet samoin kuin minun. Iso kiitos vielä Kajaanin opettajankoulutuksen henkilökunnalle ymmärryksestä ja toivottavasti teitä ei elämä potki yhtä pahasti muutoksen myötä kuin meitä opiskelijoita. (Heli Heikkilä, Kajaanin OKY:n opiskelija)

 

 

Kansalliseeposten umpikujia

Uusin kansalliseeposten supersankari on Viktoria. Hän on nykyaikainen sankari, diplomaattiperheen lapsi, jonka nykyinen työ on yhteiskunta-aktivisti. Viktorian erottaa tavallisista kuolevaisista: hänellä on väriä vaihtavat silmät, neuvoa antava keihäs ja kyky puhua karhujen kieltä sekä teleportata. Viktorian voi tunnistaa myös yhden euron kolikoista valmistetusta sotisopasta tai virtuaalikumppani Yrjöstä. Viktoriasta kerrotaan Väinämöisen vertaiset -blogissa.

Ei ihme, jos et vielä tunne Viktoriaa. Hän on vasta toukokuussa 2010 syntynyt sankari. Hänet tehtiin Aikuiskoulutuksen Väinämöisen vertaiset -koulutuksessa, jossa tutkailtiin EU-maiden kansalliseepoksia. Näkökulma oli historiallinen: Reijo Heikkinen luennoi koulutuspäivien aikana eepoksista, ja Teija Rääpysjärven Sankarit ja hirviöt -työpajoissa kirjoitettiin hyperteksti umpikujineen.

Hyperteksti kertoo Viktoriasta ja siitä, kuinka hän käy seikkailullaan Englannissa Beowulfin, Ranskassa Rolandin, Espanjassa El Cidin, Saksassa Kriemhilden, Brynhilden, Siegfriedin ja Gunterin, Virossa Kalevanpojan ja Latviassa Karhunkaatajan luona. Viktoria auttaa henkilöitä ratkaisemaan erilaisia kansalliseeposten ongelmallisia tilanteita, umpikujia. Ja lopussa paljastuu myös Viktorian suuri salaisuus ja se, minkä vuoksi naapurin Edda-mummo on hyvin onnellinen.

Toukokuussa pidetty koulutus oli ensimmäinen osa Cimon rahoittamasta Koulu Euroopassa -hankkeesta, jonka tavoite on tutustuttaa opettajat eurooppalaisiin oppimateriaaleihin ja ylipäätään Eurooppa-tietoisuuden opettamiseen. Hankkeen ensimmäinen osa oli suunnattu äidinkielen ja historian aineenopettajille sekä luokanopettajille. Tulevan syyskuun koulutus Elävät eepokset on tarkoitettu taideaineiden opettajille ja luokanopettajille. Hankkeen kolmas koulutus Tulevaisuuden eepokset -jakso on tarkoitettu kaikille opettajille ja siellä mietitään tulevaisuudentutkimuksen keinoin, mitä eepokset kertovat Euroopan tulevaisuudesta. (Teija Rääpysjärvi)

Kainuun maakunta haluaa yliopistokeskukselle selvitysmiehen

Opettajankoulutusyksikön jatkomahdollisuudet selvitettävä

Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen valtioneuvostolle selvitysmiehen asettamisesta Kainuun opettajankoulutusyksikön jatkomahdollisuuksien selvittämiseksi. Esitys hyväksyttiin ylimääräisenä asiana maakuntavaltuuston 7.6.2010 kokouksessa.

ESITYS VALTIONEUVOSTOLLE SELVITYSMIEHEN ASETTAMISESTA

Kainuun maakuntavaltuusto esittää valtioneuvostoa asettamaan selvitysmiehen Kajaanin opettajankoulutusyksikön jatkomahdollisuuksien selvittämiseksi yliopistokoulutuksen ja akateemisen osaamisen säilyttämiseksi Kainuussa sekä tutkimaan Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttamisprosessin vaikutuksia yliopistojen filiaalien asemaan Suomessa.

Oulun yliopiston vetäytyessä Kainuusta opettajankoulutuksen osalta oman toimintastrategiaansa vedoten ja vähentäen siten omaa alueellista kehitys- ja koulutusvastuutaan, on syntymässä ennakkotapaus, joka käynnistää ilman yliopistotason koulutusta olevien maakuntien syntymisen ja on siksi arvioitava ennen toiminnan täydellistä alasajoa ja kertyneen osaamisen häviämistä. Päätöksenteossa on tapahtunut myös ristiriitaisuuksia ja vastuun välttelyä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan laajemminkin.

Kainuusta puuttuu yliopistotason koulutusta suhteessa muihin maakuntiin 2000 opiskelijan ja 190 aloituspaikan verran, mutta nyt maakunnasta ollaan poistamassa loputkin 60 aloituspaikkaa opettajankoulutuksen myötä. Valtioneuvoston asettaman selvitysmiehen tehtävänä on siksi selvitellä ja neuvotella yhdessä Kainuun alueellisten toimijoiden kanssa malli ja vastuulliset, jotka mahdollistavat opettajankoulutuksen pohjalta syntyneen osaamisen käytön Kajaanissa vuoden 2013 jälkeenkin. Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi suoran valtion budjettirahoituksen avulla toimiva itsenäinen alueyliopisto tai toisen yliopiston yksikkönä toimiminen. Kainuun maakuntahallintomallilla olisi mahdollista antaa hyvä viitekehys alueyliopistomallin rakentamiseen.

Kainuun yliopisto- ja korkeakoulupolitiikan tulevaisuus on syytä selvittää ilman hallitus- ja puoluepolitiikan aiheuttamaa ristivetoa. Irtisanomisten jo käynnistyttyä Kajaanin yliopistokeskuksessa, on selvitysmiehen asettaminen tehtävä välittömästi toimenpiteiden käynnistämiseksi. Koulutuksen jatkon valmistelemiseksi on lisäksi tärkeää arvioida päätöksen vaikutuksia Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliseen kehittymiseen sekä yliopistojen filiaalien asemaan Suomessa ja tehdä tarvittavat toimenpideesitykset valtioneuvostolle negatiivisen kehityskulun käynnistymisen estämiseksi.

Arctic yliopiston akateeminen kesäkoulu Jakutiassa

Actic yliopisto (University of Arctic) on virtuaaliyliopisto, joka toimii pohjoisilla alueilla, Norjassa, Kanadassa, Suomessa ja Siperiassa. Oulun yliopisto on osa verkostoa, johon kuuluvat myös mm. Finnmark University College Norjasta, University of Northern Bristish Columbia Kanadasta ja Institute of Economics and Finance, North-Eastern Federal University. Tänä kesänä Jakutiassa, Siperiassa järjestettiin yliopistollinen kesäkoulu, johon sisältyi konsultointiprosessi kylillä nimeltään ”Local and Regional Development” ajalla 1.6.–17.6.2010.


Kansainvälisen kesäkoulun juliste.

Natalia Vasilievna Okhlopkova, Institute of Economics and Finance -laitoksen johtaja, koordinoi ’Innovative Development of Northern Terriories of Russia’ -projektia, joka toimi kansainvälisen kesäkoulun järjestäjänä. Yhteistyö Local and Regional Development /Paikallinen ja alueellinen kehittäminen -teemaverkostossa jatkui Gargia-konferenssien jälkeen tässä vaiheessa muun muassa Tyngyly ja Hatystyr -kylillä. Kouluttamassa ja jatkamassa Arctic yliopiston toiminnan suunnittelua oli kansainvälisiä kouluttajia, kuten Tor Gjertsen Norjasta, Greg Halseth Kanadasta ja Eva Schjetne Norjasta. Kajaanin yliopistokeskuksen kouluttajana oli Andra Aldea-Partanen, joka osallistui koulutukseen kylillä. Hän jatkoi myös Palma II -tutkimushankkeen kenttätyötä alueella.


Kansainvälinen ja monitieteellinen tiimi menossa Hatysyr-kylälle.
Kuva: Greg Halseth, UNBC, Kanada

Alueen ja kylien kehittämisessä paitsi yliopistojen asiantuntijoita, mukana oli myös kansalaistoimijoiden edustajia, kuten EYEGE ekologisen kasvatuskeskuksen edustaja ja yakagir etnisen enemmistön asiantuntija. Käytännössä nelisiipinen potkuri toimi myös Jakutian maaseutualueilla (Quadruple Helix eli nelisiipinen potkuriyhteistyö tarkoittaa viranomaisten, yrittäjien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä kansalaisten välistä yhteistoimintaa). Kesäkoulun loppukokouksessa keskusteltiin tulevista kesäkouluista. Sosiologien keskuudessa nousi tarve tuoda esille enemmän esimerkkejä Suomessa, erityisesti organisaatioiden- ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Toinen suomalainen esimerkki, joka nostatti keskustelua ja ajatuksia yhteissuunnittelusta, oli Social Living Lab. (Andra Aldea-Partanen)

 


Synkkiä pilviä kampuksen yllä.


Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) syksyllä mahdollisesti
ilmestyvään lehteen mieluiten sähköisesti osoitteeseen
 kampuslehti(at)oulu.fi.

Sivut päivitetty 21.6.2010