KESÄ 2009
Kainuun tutkijayhteisön kolmas tutkijatapaaminen
Järjestyksessään kolmas tutkijatapaaminen järjestettiin perjantaina 5.6. Sari Salmela, tutkimusasiamies titteliltään, aloitti tämän varmasti monen mielestä erinomaisen konseptin viime vuoden puolella. Ensimmäinen tutkijatapaaminen järjestettiin joulukuussa 2008, toinen maaliskuussa 2009 ja viimeisin nyt kesäkuun alussa. Toiminnan rahoitus tulee Aluekeskusohjelmalta. ”Tutkijatapaamisten tavoitteena on tutustuttaa Kainuun eri korkeakouluyksiköiden tutkijoita – jatko-opiskelijoita, väitelleitä tai muuten vain tutkimuksen parissa työskenteleviä – toisiinsa ja toistensa tutkimusaiheisiin sekä löytää yhteistä rajapintaa ja kiinnostuksen kohteita. Tutkijan työn haasteita ymmärtää parhaiten toinen tutkija, ja tiiviin yhteisön tuella on myös helpompi kehittää tutkimuksen laatua!” Sari kertoo.
Kesäkuun alun tapaaminen oli jaettu kahteen osaan. Tapaaminen alkoi tutkimusiltapäivän merkeissä klo 13 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) Kajaanin yksikössä (Linnankatu 6). Ohjelmassa oli aluksi TOL:n tutkimuksesta vastaavan apulaisjohtajan, professori Kari Kuutin luento aiheesta ”Tutkimuksen laatu”. Tämän jälkeen tutustuttiin TOL:n Kajaanin yksikössä tehtävään tutkimukseen. Omia tutkimusaiheitaan esittelivät professori Ari Heiskanen (aiheena Tietojärjestelmät ja prosessit), Tapani Liukkonen (aiheena Prosessitutkimus - 3VPM ja pelit), Taina Lehtonen (aiheena Käytettävyys ja käytettävyyslaboratorio) sekä Heli Tuhkanen (aiheena Projektilaboratorio ja CreaLearn: hajautetun projektityön menetelmät).
Sari Salmela (vas.) ja Taina Lehtonen mölkkyämässä. Kuva: Timo Saarela.Tauon jälkeen siirryttiin tutkijatapaamisen toiseen osaan, laidunkauden avajaisiin Ruuhijärvelle. Ohjelmassa oli ruokailua, saunomista, sisä- ja ulkopelejä sekä tietysti keskustelua. Suunnittelija Kaisa Ottavainen-Nurkkala kertoi monitieteisen jatkokoulutustoiminnan käynnistymisestä (Kajaanin yliopistokeskuksessa/Aikuiskoulutusyksikössä) Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuiskoulutuksen järjestämänä. Mitä se sitten oikein on? Tavoitteena on, että Kajaaniin saadaan enemmän jatkokoulutuksiin liittyviä kursseja ja muuta toimintaa edesauttamaan jatko-opintoja ja muuta tutkimustyötä. Kaisa ja Sari ovat yhdessä luonnostelleet ohjelmakaavion, jossa on vuosittain toistuva rakenne. Yhden osan muodostavat seminaarit, joissa pohditaan jatko-opiskeluun liittyviä kysymyksiä aiheen valinnasta tutkimussuunnitelman laatimiseen, rahoituksen ja apurahojen hakemiseen liittyviä asioita sekä muita asioita joiden kanssa enemmistö jatko-opiskelijoista joutuu painiskelemaan. Seminaarien lisäksi on tieteenalojen omia sekä yhteisiä jatko-opintokursseja, professorien järjestämiä seminaareja sekä tutkijayhteisön tapaamisia.
Heittovuorossa Kaisa Ottavainen-Nurkkala. Kuva: Timo Saarela.Kuten sanottua, tutkijatapaamisten kautta pääsee tutustumaan muihin Kainuussa jatko-opintoja ja/tai muuta tutkimusta tekeviin tai sen parissa muuten työskenteleviin ihmisiin. ”Jos et ole vielä aiemmin päässyt osallistumaan, tule ihmeessä mukaan. Ei haittaa, vaikka et kuuluisikaan mihinkään tiedeyhteisöön tai että oma tutkimuksesi ei olisikaan vielä ideointivaihetta pidemmällä” kannustaa Sari Salmela. Ota siis rohkeasti yhteyttä Sariin (sari.salmela(at)oulu.fi), jos kiinnostuit toiminnasta! (Jonna Kalermo)
Hyväksymisilmoitus opiskelupaikasta – vai muita vaihtoehtoja?
Näinä aikoina korkeakoulut alkavat saada opiskelijavalintansa valmiiksi ja kirjeitä lähtee pyrkijöille. Kirje-kuoren paksuudesta vastaanottaja voi jo päätellä jotakin: paksun kirjeen vastaanottaja on saanut opiskelupaikan. Kajaanin KOKY:n kirjeessä 60 hyväksytylle lukee: ”Sinut on vuoden 2009 opiskelijavalinnassa hyväksytty opiskelemaan Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan, Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Tutkinto: Kasvatustieteen kandidaatti ja kasvatustieteen maisteri. Koulutusohjelma/pääaine: Luokanopettajakoulutus.” Sitten seuraa liuta ohjeita: ”Säilyttääksesi saamasi opinto-oikeuden sinun tulee vahvistaa opiskelupaikkasi kirjallisesti liitteenä olevalla opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksella mahdollisimman pian ja viimeistään tiistaina 4.8.2009 kello 16.15 mennessä. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi perua tai muuttaa. Kirjallinen vastaanottoilmoitus on palautettava, vaikka olisit kirjannut opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen myös sähköisessä hakijapalvelussa. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille Oulun yliopistoon määräaikaan 4.8.2009 kello 16.15 mennessä, menetät sinulle varatun paikan. Vastaanottamisilmoitus palautetaan myös siinä tapauksessa, että luovut opiskelupaikasta. Kaikkien korkeakoulujen tulokset julkistetaan viimeistään 21.7.2009. Samalle lukuvuodelle voit ottaa vastaan ainoastaan yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.”
Lisäksi hyväksymiskirjeessä on nippu muita opiskelun alussa tarvittavia ohjeita ja kerrotaan muun muassa, että opiskelu alkaa uusien opiskelijoiden saariretkellä, nimenhuutoon tullaan jo retkivarusteet mukana. Perimätieto voi kertoa jotakin kulkutavasta saareen; virallinen tieto kertoo vain sen, että matka on ilmainen. Opiskelijavalinnassa valittiin lisäksi pistemäärien mukaisessa järjestyksessä varasijoille tulevat. Opiskelijavalintahan elää koko kesän jonotuksineen, joten vielä elokuussa voi tupsahtaa paksu kirje pyrkijälle. Määräaikojen noudattamista korostetaan koko ajan vielä opiskelupaikan vastaanottamisvaiheessakin. Valintakiireissä ei ole ehditty vielä analysoida sitä, mistä kaikki 738 Kajaanin luokanopettajakoulutukseen hakenutta ovat kotoisin , mutta kesän aikana tämäkin selvitetään. Mielenkiintoista on analysoida, miten nyt ensimmäistä kertaa käytössä ollut yliopistojen sähköinen haku vaikutti. Myös yhteiskunnallisella tilanteella lienee vaikutusta. Mutu-tuntuma opiskelijaksi hakevien kotipaikasta on, että nyt Kainuusta oli aikaisempaa enemmän hakijoita – ja myös hyväksyttyjä. Joskus aikaisemmin tuntuma lukiolaistapaamisissa abien toiveista on ollut, että pitää päästä maailmalle kauas ja heti koulun jälkeen. Mutta ehtiihän sinne tutkinto taskussakin!
Taas kerran paljon hyviä hakijoita oli pyrkimässä luokanopettajakoulutukseen, pistemäärien erot saattoivat olla hiuksenhienoja. Hyvän pistemäärän saaneen, mutta tällä kertaa ilman opiskelupaikkaa jääneen kannattaa panostaa seuraavaan vuoteen. Joskus voi myös miettiä muitakin mahdollisuuksia, jos lasten parissa toimiminen tuntuu omalta ammatilta.
Rentouttavaa kesää kaikille pääsykokeissa uurastaneille! (Anja Hongisto, valintatoimikunnan sihteeri)
Pertti Yli-Luoman jäähyväisluento
Pertti Yli-Luoma piti jäähyväisluentonsa Kajaanin yliopistokeskukseen 26.5. esitellen WebLi-verkko-oppimisympäristöä. Luennon jälkeen oli vuorossa muistamiset sekä kahvitus. Läksiäisissä kuultiin mielenkiintoinen historia emeritukseksi siirtyneen professori Yli-Luoman rusetista.
Linkki Kainuun sanomien haastatteluun
Suoma-opiskelijat opettajiksi suomalaisiin kouluihin
Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuiskoulutuksessa on toteutettu menneenä lukuvuonna Pätevöityminen opettajaksi Suomeen -koulutus. Koulutusta on kutsuttu tuttavallisemmin SUOMAksi ja opiskelijoita tietenkin SUOMAlaisiksi. Koulutuksessa oli 13 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, jotka koulutuksen loppuun suoritettuaan, saivat pätevyyden toimia opettajina Suomessa.
Opiskelijoilla on kotimaassaan suoritettu opettajan korkeakoulutasoinen tutkinto ja kaikki heistä ovat aineenopettajia. Koulutuksesta pätevöityi kielenopettajia, matemaattisten aineiden opettajia sekä historian, kuvataiteen, liikunnan ja psykologian opettaja. Kotimaassa hankitun koulutuksen perusteella Opetushallitus on laatinut jokaiselle opiskelijalle rinnastamispäätöksen, jossa mainitaan ne opinnot, jotka henkilön tulee suorittaa Suomessa ollakseen kelpoinen opettajan viran hakija. SUOMA-koulutus on tarjonnut nämä vaaditut opinnot Kajaanissa.
SUOMA-koulutus kesti vuoden ja teoriaopintoja esimerkiksi kasvatustieteestä, opetushallinnosta ja tieto- ja viestintätekniikasta oli paljon. Koulutuksen pääpaino oli opetusharjoitteluissa. Vaikka kaikki koulutuksessa olleet olivat jo opettajia, tutustuminen suomalaiseen koulukulttuuriin koulutuksen aikana on ollut tärkeää. Opiskelijat otettiin hyvin vastaan kainuulaisissa kouluissa. Harjoittelupaikkoja oli perusopetuksessa, lukioissa, ammattiopistoissa, ammattikorkeakoulussa ja vapaassa sivistystyössä. Suurimmat oppimiskokemukset tulivat juuri harjoitteluaikoina.
Suurimmalla osalla koulutuksessa olleista on jo työpaikka tiedossa omalta alalta. Työhaastatteluihin pyyntöjä on tullut paljon. Koulutuksella on siis ollut hyvä työllistävä vaikutus. Koulutuksesta valmistuneilla on monipuolista osaamista oman aineensa hallinnassa ja opetustyössä. He ovat työstään kiinnostuneita ja innostuneita opettajia, jotka haluavat kehittää itseään opettajina. Moni kainuulainen koulu saa hyvän uuden opettajan, jolla on monenlaisia kokemuksia koulutuksen kentästä ja elämästä ylipäänsä.
Pätevöityneet opettajat päättäjäispäivänä Kajaanin yliopistokeskuksen kampuksen Päärakennuksen edessä.Toukokuun lopussa pidettiin iloiset, mutta osin myös haikeat SUOMA-koulutuksen päättäjäiset, jossa pidettiin puheita ja muita esityksiä. Koulutuksessa yhtenä opettajana toiminut yliopistolehtori KT Marjatta Hautala totesi puheessaan, että ”tällaisessa monikulttuurisessa projektissa on ollut haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista ja antoisaa toimia opettajana. Opettajana on joutunut pohtimaan paljon kulttuurisen olemistavan eroja. Olette olleet vastaanottavaisia ja yritteliäitä. Iloitsin keskustelualttiudesta ja vapaasta keskusteluilmapiiristä, joka tunneilla vallitsi. Keskustelut pedagogisista kysymyksistä syntyivät helposti ja erilaiset mielipiteet opettivat tarkastelemaan asioita monista näkökulmista. Välittyi, että olette aidosti kiinnostuneita ihmisestä, kasvatuksesta ja kulttuurista - ylipäätään henkisten arvojen maailma ja henkisen elämän vahvistaminen korostui kasvatuksesta puhuttaessa. Keskustelimme paljon siitä, että sivistyksen tulisi edelleenkin määrittää pedagogisen toiminnan ydin. Modernissa yhteiskunnassa korostuu omaehtoisen eettisen harkintakyvyn merkitys."
Aikuiskoulutuksen esimies Tuula Honkanen oli kiitollinen, että jo useita vuosia sitten saatu ajatus maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöittämiskoulutuksesta toteutui nyt Kajaanissa. Koulutus toteutettiin Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen rahoittamana ja yhteistyössä Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Koulutuksen järjestäjänä toimi Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuiskoulutus ja koulutuksessa tehtiin yhteistyötä Kajaanin opettajankoulutusyksikön kanssa Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunta vahvisti opiskelijoiden valinnat koulutukseen ja myönsi opiskelijoille todistukset. (Kaisa Ottavainen-Nurkkala)
Äpylistä hieho hieno
Kajaanin opettajankoulutusyksikön kummikyyttö Äpyli on vuodessa kasvanut kovasti ja siitä on tullut varsin hieno hieho. Kävimme kyselemässä 24.6. Äpylin kuulumisia Kainuun ammattiopiston Seppälän navetassa, jossa itäsuomenkarjan geenipankkikarjaa pidetään. Karja koostuu 37 lypsävästä. Kaiken kaikkiaan kyyttöjä Seppälässä on lähes 80. Iloinen tapahtuma pysäytti sovitun ohjelman, sillä samaan aikaan lehmä synnytti laitumelle uuden vasikan. Peilo-lehmälle syntyi sonnivasikka. Kyyttöjen hyvää ryhmähenkeä kuvannee se, että toinen lehmä oli jo imettämässä vastasyntynyttä, kun väki navetasta ehti paikalle. Uusin tulokas tuotiin navettaan kottikärryillä läheiseltä laitumelta. Koko lehmälauma seurasi emää ja vasikkaa perässä kulkien navettaan.
Karjamestari Arto Mäkeläinen kuvaa kyyttöjä nopeasti reagoiviksi ja välillä jopa raisuiksikin. Keskimääräinen lehmä tekee 3–5 jälkeläistä, mutta kyytöiltä onnistuu jopa 7–8 synnytystä, koska synnytykset ovat helppoja ja lehmät terveitä.
Kummikyyttö Äpyli on tiineenä ja odottaa kyyditystä Oulujärven rantaan, jossa se saa viettää kesää ja syksyä. Perhetapahtumaa odotetaan helmikuulle. Viimeistään puolitoista kuukautta aikaisemmin Äpyli palaa Seppälän navettaan, jossa totutellaan muun muassa lypsypaikkaan sekä muuhun aikuisen lehmän elämään ennen ensimmäisen vasikan syntymistä. Vuosittain Seppälään syntyy 35 vasikkaa, joista puolet on sonneja.
Mäkeläinen kuvaa Äpyliä kiltiksi ja herkästi puhelle tulevaksi eläimeksi. Äpylistäkin on tarkoitus saada lypsylehmä Seppälän karjaan. Rakenteeltaan Äpyli on hyvä. Normaalikoulun 5B-luokan kummikyyttö Aava ei ole vielä tiineenä ja siksise jää navettaan siemennettäväksi.
Kyytöt kirmaisivat kesälaitumelle Seppälässä
Kesäkuun 4. päivänä oli kesäiloa ilmassa, kun Seppälän kyyttökarja päästettiin kesälaitumelle. Iloista ryhmäjuoksu ja muutama ilmaan potkaisukin tuli todistetuksi. Kyllä vihreä nurmi herättää lehmässäkin kummasti iloa ja kesämieltä. Muutama lehmä koetteli arvojärjestystäänkin oikein pääpuskuilla. Tapahtumaan liittyi myös viljelysten siunaaminen. (Juha Vartiainen)
Kyläkoulujen puolustaja, professori Esko Kalaoja piti jäähyväisluentonsa
Kuluvana keväänä Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa on ollut useita jäähyväisluentoja. Torstaina 11. kesäkuuta jäähyväisluentonsa piti professori Esko Kalaoja. Hän valmistui aluksi kansakoulunopettajaksi Oulun opettajankoulutuslaitoksesta ja siirtyi valmistuttuaan Ylikiiminkiin kyläkoulun johtajaksi. Hän jatkoi kuitenkin opintojaan ja tuli 1977 assistentiksi Oulun opettajankoulutuslaitokseen, jossa hän väitteli 1982 yhdysluokkaopetuksesta. Oulun opettajankoulutuslaitoksessa Esko Kalaoja toimi mm. uskonnon didaktiikan lehtorina ja laitoksen johtajana. Vuonna 1993 hänet valittiin Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen didaktiikan apulaisprofessoriksi. Vuonna 1998 yliopistojemme apulaisprofessuurit muutettiin professuureiksi. Kalaoja on tutkimustyössään keskittynyt yhdysluokkaopetuksen ohella pienten kyläkoulujen tutkimukseen ja häntä voidaankin pitää kyläkouluproblematiikan yhtenä parhaimmista asiantuntijoista koko Suomessa.
Kyläkoulut ovat olleet perustamisestaan asti kyliensä kulttuurisia ja toiminnallisia keskuksia. Kyläkouluja rakennettiin sotien jälkeen ennen muuta ns. suurten ikäluokkien eli vuosina 1945–1950 syntyneiden lasten kouluiksi. Kainuussa kyläkoulujen perustamisinto oli voimakkainta 1950-luvun alkupuolella, jolloin kansakouluja syntyi kuin sieniä sateella. Maakunnan pitäjät olivat pinta-alaltaan suuria, joten jokainen kynnelle kykenevä kyläkunta halusi saada oman opinahjonsa, jottei lasten koulumatkasta olisi tullut liian pitkää. Enimmillään Kainuussa on ollut lähes 350 kansakoulua. Maaltamuuton ja ikäluokkien pienenemisen vuoksi kyläkoulujen määrä on kuitenkin rajusti vähentynyt 1960-luvulta lähtien. Nykyisin kyläkouluja on alle puolen sadan. Tutkimustyössään Esko Kalaoja on tarkastellut, kuinka kyläkunnat voivat puolustaa opinahjojaan ja säilyttää niiden toiminnan. Hänen ohjauksessaan mm. Jormuan koululla on tehty kyläkoulutoimintaa koskeva pilottikokeilu, jonka tiimoilta on valmistunut useita opinnäytteitä.
Professori Esko Kalaoja tarkasteli jäähyväisluennossaan, miten opettajaksi kouluttaudutaan ja kasvetaan. Vaikka maamme opettajankoulutus on saanut kansainvälistä tunnustusta Pisa-tutkimusten yhteydessä, opettajankoulutus on saanut osakseen myös kritiikkiä vanhoista menetelmistään ja näkemyksistään. Opettajankoulutus joutuu Kalaojan mukana lähivuosina vastaamaan tietotekniikan, globalisaation ja maaseudun harvaan asuttujen asuinalueiden asettamiin haasteisiin. Haasteita aiheuttaa myös se, etteivät opettajankouluttajat ole saaneet varsinaista koulutusta työhönsä. Opettajakoulutuksessa on lisäksi vankka ristiriita teorian ja käytännön välillä. Koulutuksessa on vallinnut 1960-luvulta lähtien behavioristinen dominanssi, jonka tilalle on viime aikoina noussut kilpailevalana suuntauksena konstruktivismi, jossa opettajaksi kouluttautuvat etsivät itse tietoa ja sisäistävät asiat oman kokemuksensa kautta. Kalaoja kertoi, että hän oli 1990-luvun alussa vetämässä ns. Haave-projektia, jossa työssä olevista opiskelijoista muodostettiin oma ryhmänsä. Ryhmän jäsenet opiskelivat ja työskentelivät kahden vuoden ajan kyläkouluilla yrittäen soveltaa teoriaa ja käytäntöä. Projektissa he pyrkivät myös huomioimaan paikallisuuden opetuksensa kehittämisessä.
Luentonsa lopuksi professori Esko Kalaoja puhui voimakkaasti kyläkoulujen säilyttämisen puolesta. Hänen mukaansa ne ovat nykyisin ennen muuta talouden uhreja, kuten ne olivat 1990-luvun alkupuolen lamankin aikana. Kyläkouluilla on monia etuja puolellaan, sillä ne ovat erittäin lapsiystävällisiä opinahjoja, mutta samalla myös aikuisten ja koko kyläkunnan yhteisiä kokoontumispaikkoja. Ne edistävät parhaiten turvallista yhteisöllisyyttä. Kyläkoulujen toimintaa arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös lasten näkökulma, joka tahtoo usein unohtua.
Tilaisuudessa puhunut kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Pauli Siljander kiitti eläkkeelle jäävää Kalaojaa hänen työpanoksestaan Oulussa ja Kajaanissa. Siljanderin mukaan Kalaojan ansioksi on laskettava ennen muuta se, että hän on sitkeästi pyrkinyt integroimaan opetusta ja oppimista. Lisäksi hän on pitkäjänteisesti tutkinut kyläkoulujen toimintaa ja puolustanut niitä tutkimustoiminnassaan. Puheensa lopuksi Siljander ojensi eläkkeelle siirtyvälle professori Kalaojalle tiedekunnan lahjan. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opettajakunta muisti myös monin lahjoin emeritusprofessoriksi siirtyvää Esko Kalaojaa. (Reijo Heikkinen)
Kajaanin korkeakoulukonsortion sihteeristö aloitti toimintansa
Korkeakoulusihteeristön asettaminen
Kokouksessa 11.6.2009 Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiatyöryhmä päätti asettaa pysyvän sihteeristön Kajaanin korkeakoulukonsortion päätöksenteon valmistelua ja käytännön valmistelutehtävien toteuttamista varten. Sihteeristön puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii pääsihteeri Risto Hämäläinen. Sihteeristöön nimetään kehitysjohtaja Pentti Malinen, johtaja Mika Määttä ja kehityspäällikkö Jouko Käsmä.Sihteeristön päätösesitykset strategiaryhmälle
KYK:n ja AMK:n aikuis- ja täydennyskoulutusyksiköt siirtyvät Linnan tiloihin seuraavan aikataulun ja suunnitelman mukaan. Ensimmäinen vaihe: Molempien korkeakoulujen aikuis- ja täydennyskoulutusyksiköt siirtyvät syksyllä 2009 Linnan tiloihin. Muuton valmistelut voidaan käynnistää kesälomien jälkeen. Tilamitoitus on 23 henkilölle. Toinen vaihe: Yhteisiin aikuis- ja täydennyskoulutusyksikön Linnan tiloihin tehdään tarvittavat muutostyöt tammi-maaliskuussa 2010 alussa.Strategiaryhmä päättää käynnistää yhteisen aikuis- ja täydennyskoulutusyksikön johtajan haun korkeakoulujen sisäisenä hakuna, ja valtuuttaa samalla pääsihteerin ja sihteeristön vastaamaan tarvittavasta jatkovalmistelusta siihen saakka, kun valittu johtaja aloittaa tehtävässään.
CEMIS / ICT-keskus
Pääsihteeri valmistelee korkeakouluille CEMIS in perustamishankkeen päätösehdotuksen. Hankkeelle asetetaan hankejohtaja ja hänen tukenaan toimii konsortion sihteeristö. Hankeen tehtäviin sisältyy mm. korkeakoulujen välisen sopimuksen laatiminen. Hanke on tarkoitus käynnistää 10.9.2009. Hankeen asettamispäätös käsitellään seuraavassa sihteeristön kokouksessa.
Opiskelijapalvelut
Sihteeristö päätti, että yhteisten opiskelijapalveluiden osalta valmistellaan kokonaisratkaisumalli strategiatyöryhmälle. Lisäksi päätettiin perustaa opiskelijapalvelujen jatkovalmisteluryhmä, johon tulee kolme henkilöä yksi kustakin yksiköstä (OKY/TOL/AMK ). Jatkovalmistelutyöryhmän asettamiskirjeen valmistelee Jouko Käsmä.Markkinointiyhteistyö
Pääasialliseksi yhteismarkkinoinnin mediaksi on kaavailtu yhtenäistä www-sivustoa, joka kokoaa yhteen opiskelijan näkökulmasta tärkeät seikat. Yhteinen nettilehti (Kaksi kampusta -lehti?) tai NewsLetter voisi ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen muodostaman Kajaanin korkeakouluyhteisön toiminnoista ja ajankohtaisista asioista. Measurepolisin julkaisemaa Mittari-lehteä kehitetään jatkossa CEMIS:n tiedotus- ja markkinointikäyttöön ja sen julkaisemista koordinoidaan markkinointitiimissä.Jatkovalmistelutyöryhmän asettamiskirjeen valmistelee Jouko Käsmä. Asettamispäätös käsitellään seuraavassa sihteeristön kokouksessa. Asettamiskirjeessä tulee huomioida erityisesti:
Sihteeristö päätti perustaa markkinoinnin jatkovalmisteluryhmä, johon yksi henkilö kustakin yksiköstä. Jatkovalmistelutyöryhmän asettamiskirjeen valmistelee Mika Määttä, joka toimii jatkovalmistelutyöryhmän puheenjohtajana.Kirjasto- ja informaatiotyöryhmä
Työryhmä katsoo, että mikäli korkeakoulut toimisivat samalla kampusalueella, myös tilojen yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaista. Mahdollisissa yhteisissä tiloissakaan ei kannata pyrkiä organisaatioiden yhdistämiseen vaan toiminnalliseen yhteistyöhön. Jos kehysorganisaatiot muuttavat samalle kampusalueelle, tilat ja palvelut yhdistetään. Sihteeristö päätti perustaa kirjasto- ja informaatiojatkovalmisteluryhmän. Jatkovalmistelutyöryhmän asettamiskirjeen valmistelee Pentti Malinen, joka toimii jatkovalmistelutyöryhmän puheenjohtajana. Asettamispäätös käsitellään seuraavassa sihteeristön kokouksessa. (Jouko Käsmä)
Kevään viimeiset satutunnit pidettiin
95 satutuntia kajaanilaislapsille keväällä 2009
Kevään viimeiset satutunnit pidettiin keskiviikkona 27.5. Kajaanin kaupunkialueen kirjastojen lastenosastoilla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen 1. vuosikurssin opiskelijat ovat pitäneet satutunteja 14.1.–27.5. (ei pääsiäisenä 8.4.) välisenä aikana joka keskiviikko.Satutunnit alkoivat pääkirjaston Mielikki-salissa, Kuurnan, Lehtikankaan sekä Lohtajan kirjastoissa kello 10.15. Pääkirjastossa satutunninpitäjänä oli opiskelija Olli-Pekka Rasanen, Kuurnassa Juhani Turpeinen, Lehtikankaalla Riikka Saastamoinen, Lohtajalla Elisa Välimaa ja KAKS:in lastenosastolla Saara Vuorialho.
Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat pitivät satutunteja myös Kainuun keskussairaalan lastenosaston potilaille. Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden 30-vuotista satutuntiperinnettä jatkavat luokanopettajakoulutuksen opiskelijat Kajaanin kaupunkialueen kirjastoissa sekä Kainuun keskussairaalan lastenosastolla. Vuonna 2008 järjestettyihin 160 satutuntiin osallistui Kajaanin kirjastojen lastenosastoilla yhteensä 1183 kävijää, joista lapsia oli 736. Vaasan kaupunginkirjastossa opettajankoulutusyksikön ruotsin kielen kielikylpyopiskelijat pitivät satutunteja suomeksi ja ruotsiksi yhteensä 59 kertaa. Vaasassa satutuokioihin osallistui 739 kävijää, joista lapsia oli 540.
Kirjastojen tulevaisuuspäivä 28.5.2009
Kajaanin kaupunginkirjaston, AMK:n kirjaston ja KYK:n kirjaston yhteistyönä ideoitiin kirjastojen tulevaisuutta käsitellyt koulutuspäivä, mikä pidettiin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa torstaina 28. toukokuuta. Sivistysjohtaja Mikko Saari avasi päivän omia luku- ja kirjastokokemuksiaan muistellen ja kirjastojen merkitystä oppimisessa korostaen. Hänen puheensa päättyi sitaattiin ” kirjat, te teette vapaaksi jokaisen, joka teitä uutterasti palvelee”.
Hannu Sulin Opetusministeriöstä kertasi kirjastolain kehitysvaiheita. Kirjastoaate perustuu liberalismiin. Vaikka kirjastolaista puuttuu kirjastojen kohdalla sana peruspalvelu, ovat kirjastot kiistatta kuntien peruspalvelua, mitä korostetaan uudessa kirjastostrategiassa. Kirjastojen verkkopalvelujen kehittämisen mahdollisti vuoden 1998 kirjastolaki, missä kirjastot ja tietoyhteiskunnan kehittäminen yhdistettiin. Kirjastojen tulisi ottaa huomioon ajan haasteet. Kuntien palvelurakenteet muuttuvat, aluehallintouudistus on käynnissä, asutus keskittyy, ikääntyvien määrä kasvaa, maahanmuuttopolitiikka vaihtelee, alakulttuurit ovat rikkoneet yhtenäiskulttuurin, kommunikaatioteknologia on totaalisesti muuttunut ja kilpailu ihmisten ajasta on yhä kiivaampaa. Sähköinen kirja tulee varmasti. Kirjastojen on tuotettava tiedolle sellainen lisäarvo, että kansalaiset edelleen sankoin joukoin käyttävät kirjaston palveluita. Kriittisen lukutaidon omaksumisessa kirjastoilla on tehtäväsarkaa. Kirjastot avoimina oppimisympäristöinä tarjoavat kuntalaisille tiedon, kulttuurin ja elämysten kohtaamispaikan.
Oulun yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki selosti KDK-hanketta. Kansallinen digitaalinen kirjasto tulee yhdistämään muistiorganisaatioiden eli kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistot yhteiseen käyttöliittymään. Tämän uuden hakupalvelun ohella on tarkoitus ratkaista digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen ongelma. Hanke on kansainvälisestikin kunnianhimoinen. Suomi tekee pioneerityötä, minkä onnistuminen tulee saamaan seuraajia muissa maissa.
Leena Salminen Kansalliskirjaston FinELib -yksiköstä, joka koordinoi digitaalisten aineistojen hankintaa niin yleisille kuin tieteellisillekin kirjastoille, selosti yleisten kirjastojen aineistojen tarjontaa ja lisensointia. Hän totesi elektronisten aineistojen etäkäytön sallimisen yhdeksi yleisten kirjastojen ongelmaksi, kustantajat kun ovat olleet penseitä tässä suhteessa.
Erkki Lounasvuori Helsingin kaupunginkirjastosta kertoi, missä nyt mennään kirjasto-ontologioiden saralla. Ontologiat ovat semanttisen webin perusta. Ne ovat käsitemalleja, joilla kuvataan asiasanojen suhteita. Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää kaunokirjallisuutta indeksoivaa Kaunokki-asiasanastoa, jota ontologisoidaan parhaillaan.
Informaatikko Päivi Hollanti Virtuaaliammattikorkeakoulusta luennoi lennokkaasti tiedonhankinnan opetuksesta ja sosiaalisista medioista. Wikit ja blogit muuttavat myös opetusta. Hän muistutti verkon sisällön arvioinnin tärkeydestä ; kriittisyys ja skeptisyys ovat välttämättömiä arvoja netissä surfatessa.
Juha Pyykönen esitteli lyhyesti verkko-oppijan tueksi suunniteltua KAVERI-hanketta, jonka tarkoitus on kehittää aikuisopiskelijan palveluja Kainuussa. Lopuksi kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen näytti dioja Suomussalmen upeasti uudistetusta kirjastorakennuksesta.
Kajaanin kirjastojen yhteinen blogi on avattu osoitteessa: http://kajaaninkirjastot.wordpress.com/
Myös sieltä löydät selostuksen Kirjastojen tulevaisuuspäivästä. (Hilkka Axelsen)
Kunniakirja Timo Maunolle
On aika aloittaa uusi perinne. Me kielikylpyläiset kohtaamme joka vuosi ylimääräisiä haasteita opiskelussamme, meidän pitää esimerkiksi laatia itse omat lukujärjestyksemme (neljän lukujärjestyksen yhteensovittaminen ei ole helpoin tehtävä) ja hyppiä kursseilta toisille väärässä järjestyksessä. Kaikki opettajat eivät kuitenkaan ole olleet ymmärtäväisiä meidän suhteemme, syy saattaa olla epätietoisuus tilanteestamme. Asia ei kuitenkaan ole niin synkkä miltä se näyttää, onneksi joukkoon on mahtunut pari todella joustavaa ja auttavaista opettajaa tai muuta henkilökuntaa. Jouko Käsmän innoittamana haluamme aloittaa perinteen, aioimme tästä eteenpäin palkita joka lukuvuosi kunniakirjalla henkilön, joka on ymmärtänyt ja auttanut meitä eniten. Tänä vuonna kunniakirja menee Timo Maunolle. Hänen ovensa on ollut aina auki, hän on hoitanut asiat nopeasti ja tehokkaasti. Mauno on ollut aidosti kiinnostunut meidän ongelmista ja asioista. Muun muassa näiden asioiden vuoksi haluamme kiittää häntä.
Kunniamaininnan haluamme antaa vielä seuraaville henkilöille, jotka ovat olleet joustavia ja ymmärtäväisiä meitä kohtaan: Marjatta Hautala, Jorma Keskitalo ja Matti Lukkari (Kikyt 04–06 puolesta Karoliina Urpela)
Yliopistokeskus vahvistaa innovaatiotoimintaansa
Selvitysmies Jorma Rantanen esitti, että Kajaanin yliopistokeskuksen innovaatiotoimintaa, kehitys-, tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tulee tehostaa alueen yritysten, alueen välittäjäorganisaatioiden ja julkisten viranomaisten sekä rahoittajien kesken. Erityisesti yliopistokeskuksen innovaatiotoiminta tulisi systemaattisesti toteuttaa ja koordinoida sekä lisätä yritysten tarpeita vastaavaksi. Innovaatioryhmän tulisi luoda keskustelu- ja hankefoorumi, joka edistää innovaatioiden syntyä, kaupallistamista ja käyttöönottoa yliopistokeskuksen sisällä että sen ulkopuolella.
Kajaanin yliopistokeskuksen strategiapäivänä 16.3.2009 päätettiin innovaatioryhmän perustamisesta.
Tehtävä
Innovaatioryhmän tulee edistää, tehostaa ja koordinoida Kajaanin yliopistokeskuksen innovaatiotoimintaa. Se tekee konkreettisen toimenpideohjelman ja toimintamallin innovaatiotoiminnan edistämiseksi yliopistokeskuksessa. Innovaatioryhmän tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla helpotetaan korkeakoulu- ja yliopistotiedon saatavuutta yritysten ja innovaatioita rahoittavien tarpeisiin.
Toimintamallin ydin on yritysten, julkisen sektorin toimijoiden ja keksijöiden toimeksiantojen (innovaatioon tähtäävä toimenpide) aktiivinen etsiminen ja toteuttaminen niin, että toteutukseen etsitään aina parhaat kumppanit ja opiskelijat tuoreine ajatuksineen. Ryhmä järjestää innovaatiotoimintaa tukevia seminaareja, teematilaisuuksia, innovaatiotyöpajoja ( etsitään uusia innovaatioaihioita) ja workshoppeja. Tilaisuuksien tarkoitus on motivoida ja kannustaa yksiköiden henkilöstöä innovaatiotoimintaan, hakea oppia, hyviä käytänteitä ja evästystä innovaatiotoimintaan sekä verkostoida alueemme innovaatiotoimijoita kansallisiin ja kansainvälisiin innovaatiotoimijoihin.
Ryhmä tekee yhteistyötä Oulun, Jyväskylän, Lapin, Joensuun ja Kuopion yliopistojen innovaatiopalvelujen kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä paikallisesti Kajaanin ammattikorkeakoulun, Snowpoliksen, Seniorpoliksen, Woodpoliksen, Kainuun IT-poolin, Kainuun Edun, TEKESI:in, TE-keskuksen, Finnvera Oyj, Measurepoliksen, Kainuun Maakuntayhtymän jne. kanssa.
Innovaatioryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: kehityspäällikkö Jouko Käsmä pj., tutkimuspäällikkö Juha Isoaho, vpj. (Kainuun CWC), projektipäällikkö, tiiminvetäjä Mari Lahtinen, siht. (MILA liikuntamittaukset), erikoistutkija Jarkko Räty (BIO), erikoistutkija Jukka Räty (MILA), tutkija, tiiminvetäjä Ilpo Niskanen (MILA), tutkija, tiiminvetäjä Pirjo Kyyrönen (MILA) ja tutkimusasiamies Sari Salmela (TOL/Kajaani)
Työryhmä totesi, että innovaatiotoiminta tarvitsee systeemiälyä ja kaupallisia-aivoja". Kuvassa Jouko KäsmäInnovaatiotyöryhmä linjasi uusia avauksia
Yliopistokeskus tukee elinkeinoelämän kehittymistä tutkimuslähtöisten sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden tunnistajana, jalostajana ja osaamispääoman käytäntöön siirtäjänä. Tutkimustulosten liiketoiminnallinen hyödyntäminen edellyttää useiden toimijoiden yhteistyö- ja kilpailuosaamista, markkinatuntemusta sekä yksityisiä ja julkisia ja investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Innovaatiojärjestelmää kehitetään yhteistyössä (kaupallistavien) yritysten, välittäjäorganisaatioiden ja yliopiston innovaatiotukipalveluiden kesken.Innovaatioiden kaupallistamisessa hyödynnetään verkostoa, jossa on innovaatioiden tuottajia, tunnistajia, jalostajia, markkinoijia, välittäjiä (käytäntöön siirtäjiä) ja pääomansijoittajia.
Yliopistokeskuksella ei yksin ole kaikkien näiden roolien edellyttämää osaamista eikä resursseja. Yhteisesti hyväksytyt roolit ja työnjako varmistavat sen, että toimijoiden interventiot tukevat ja täydentävät toisiaan eivätkä muodostu päällekkäisiksi.
Innovaatiotyöryhmän linjasi toimintaansa 15.6.2009 MILA:n neuvotteluhuoneessa.Innovaatioiden ja teknologiansiirron edistämisen rooli
Keksintötoiminta, patentointi, lisensointi, rahoitus- ja hankeneuvonta, ideoiden arviointi, tutkimus- ja kehittämistyö yritysten ja teollisuuden kanssa. Yhteistyössä (yhteistyötahojen kanssa) toimijan rooli liikeideajalostamo, yrityskehityskonseptit, liikeideakilpailut jne.Yliopistokeskus tehostaa osaamis- ja tutkimuspääoman sekä sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden siirtämistä elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan hyödynnettäväksi.
Osaamislähtöistä yritystoimintaa edistetään tukemalla yritysideoiden kehittämistä ja yritystoiminnan aloittamista. Innovaatioketjun alkupään neuvontaa tutkijoille ja opiskelijoille parannetaan. Varsinkin tärkeillä osaamisalueilla kehitetään tukipalveluita ja potentiaalisten innovaatioiden tunnistamista. Sosiaalisten innovaatioiden synnyttämiseksi tuetaan monitieteisiä innovaatioympäristöjä ja -verkostoja.Yliopistokeskus toimii tehtävässään yhteistyössä sidosyliopistojen (Oulun, Jyväskylän, Lappi, Itä-Suomen yliopistot) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä mittaustekniikan osaamisen kaupallistamisessa Measurepolis Development kehitysyhtiön kanssa. Venäjä ja Sotshi –hankkeen osalta Consortium SOFI Oy:n kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Snowpolis Oy: n kanssa.
Yliopistokeskuksen yhteistyömuodot:
– tutkimus ja -kehityshankkeet (mm. TEKES ja EU-hankkeet jne.)
– asiantuntijapalvelut (yritykset, Polikset, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmat, ATJ-ohjelma, Sotshi-hanke, Kainuun maakuntasuunnitelma, Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke, STM:n, OPM:n, TEKESI:n ja TEM:n erilaiset työryhmät, Yritys Suomi -työryhmät jne.)
– konsultointi- ja innovointipalvelut (esim. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin innovaatioympäristön toimintamallin kehittäminen)
– harjoitus- ja opinnäytetyöt
– alustajina ja luennoitsijoina yritysten asiakastilaisuuksissa
– lahjoitusprofessuurit
– opettaja- ja opiskelijavierailut
– yritys ajatusten ja konseptien testausalustana yliopistokeskukselle
– yliopistokeskuksen asiantuntijat ”sparraajina” antamaan erilaisia näkemyksiä yritysten toimintatapoihin ja liiketoimintamalleihin
– toimiminen neuvottelukunnissa ja muussa hallinnossa
– yliopistokeskuksen tutkijat työskentelevät yrityksissä tai vastaavasti yritysten työntekijät työskentelevät tai vierailevat pidempiä aikoja yliopistokeskuksessa
– osa-aikaiset professuurit, jolloin henkilö voi työskennellä joustavasti yliopistokeskuksessa ja yrityksessä
– yliopistokeskusta käytetään myös kehitetyn liiketoimintamallin ”myymiseen” organisaatioon.
– strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKIit, Polikset, yrityspuistot ja kehitysyhtiöt tarjoavat tutkimusyksiköille ja yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä ja pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä keskenään
– räätälöidyt yhteistyökonseptit yritysten kanssa (koostua eri alojen opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta, yhteisistä työntekijöistä ja opinnäyteyhteistyöstä jne.)
– key account manager – järjetelmän luominen ( tietty henkilö tietää tietyn yrityksen tarpeet ja sen kautta asioidaan yritykseen päin tiiminä.)Yliopistokeskus vahvistaa tunnettuuttaan yrittäjyyttä tukevana ympäristönä. Tavoitteena on entistä paremmin hyödyntää yliopiston osaamispääomaa paitsi alueellisilla ja valtakunnallisilla myös kansainvälisillä markkinoilla. Siten yliopistokeskus kirkastaa imagoaan houkuttelevana työnantajana myös ulkomaisille huippuosaajille. Innovaatiotyöryhmä tulee pitämään silmällä muun muassa Renforssin rannan kehittymistä, ATJ-ohjelmaa sekä ajoneuvotunnelia ja Snowpoliksen Sotshi-hanketta. Ryhmä tulee panostamaan myös kansainväliseen yhteistyöhön ja tekee parhaillaan pohjatyötä ICT-keskuksen innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi. (ryhmän pj Jouko Käsmä)
Kajaanilaisgradulle Nuori Suomi ry:n kunniamaininta
Mikä motivoi mua treenaamaan
Pro gradu -tutkielma Mikä motivoi mua treenaamaan sai toisen Nuori Suomi ry:n kunniamaininnois-ta tänä keväänä. Vuosittain Nuori suomi ry palkitsee opinnäytetöitä Suomen lasten ja nuorten liikunnan alalta. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijoitten tekemä tutkielma palkittiin.
Kunniamaininnan (200 euroa) saaneen tutkielman ovat tehneet Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijat Sakari Harju ja Janne Peltoniemi. Muut palkitut työt olivat Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen sekä Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksen opiskelijoiden tutkielmia.
Kajaanilaismenestystä Tietojenkäsittelytieteen päivillä Turussa
Tietojenkäsittelytieteen Seura ry:n hallitus palkitsi kajaanilaisen yliopisto-opettajan Heli Tuhkasen (FM) kesäkuun 1. ja 2. päivänä Turussa järjestetyillä valtakunnallisilla Tietojenkäsittelytieteen päivillä 2009 pidetystä parhaasta minikonferenssiesityksestä. Esityksen aihe oli ”Pariohjelmointi ja ohjelmoinnin opetus”, ja se pohjautui samannimiseen artikkeliin, jonka Tuhkanen on kirjoittanut yhdessä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikön opiskelijan Juha Partasen kanssa. Partasen ja Tuhkasen artikkelissa pohditaan, onko pariohjelmointi ratkaisu ohjelmoinnin oppimisen ongelmiin. Yhtenä keskeisenä havaintona Partanen ja Tuhkanen esittävät sen, että pariohjelmoinnilla saavutetaan tiiviimpää ja virheettömämpää ohjelmakoodia kuin yksin ohjelmoitaessa. Ohjelmointiparit oppivat myös toisiltaan ja osaavat esittää ohjelmoinnin opettajalle selkeämpiä ja jäsentyneempiä kysymyksiä kuin yksin ohjelmoivat.
Alkuviikolla järjestetyt Tietojenkäsittelytieteen päivät 2009 olivat järjestyksessä kahdennettoista. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Tietojenkäsittelytieteen Seura ry, Turku Centre for Computer Science, Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Tietojenkäsittelytieteen seuran vuotuisten tietojenkäsittelytieteen päivien ohjelmaan on perinteisesti sisältynyt alan opiskelijoiden esityksistä koostuva konferenssi, jonka esitykset kootaan omaksi julkaisukseen. Tämänvuotisten päivien teema oli "Tietotekninen tuki ohjelmoinnin opetuksessa", mihin toivottiin erityisesti oppimista tukevia tietoteknisiä ratkaisuja ja/tai ohjelmoinnin opettamista koskevia esityksiä. Toisaalta päivien tarkoitus on koota yhteen kaikki Suomessa tietojenkäsittelytiedettä harjoittavat, joten mikä tahansa tietojenkäsittelytieteen alan aihe oli tänäkin vuona tervetullut.
Heli Tuhkanen toimii Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikössä opetus- ja tutkimustehtävissä keskittyen ensisijaisesti ohjelmistoliiketoiminnan kysymyksiin, mutta mm. kandidaatintöiden ohjaus laajentaa aihepiiriä myös muihin teemoihin. (Jonna Kalermo)
Tietojenkäsittelytieteen päivät: http://tkt-paivat.fi
Konferenssijulkaisu: Back, B. ja Leppänen, V. (Toim.) 2009. Tietojenkäsittelytieteen päivät 2009, TUCS National Publication No 17, May 2009, Painosalama Oy.
Metsäapilat kukkaruukkuun
Vahvat värit sinisenpunainen, vihreä ja sininen tulvahtavat esiin, kun artefaktistudion ikkunalla on kukkia kuin metsäapiloita (Trifolium medium). Omalla tavallaan ne ovat tietysti humoristisia, mutta suhtaudun niihin suurella kiintymyksellä. Ovathan ne syntyneet ohjauksellani peruskouluun tarjottaviksi luokka-astetöiksi. Napakasti virkatut kukkaruukut tarjoavat hyvän kasvualustan näille metsäapiloille. Muuten punainen metsäapila on kasvi, joka viihtyy metsän laiteilla. Se eroaa puna-apilasta soikeiden ja laikuttomien lehtien sekä harsumman kukintonsa perusteella.
Vaikuttavan tyylikkäät peruskoulun luokka-astetöiksi sopivat puuvillalankaiset ja pallotupsuiset metsäapilat kurkottavat katseensa kesäkuun aurinkoon. Se jopa näyttäytyy nyt pilvipeitteen rakosista. Luonnon kokemisesta kumpuava ympäristön havaitseminen, työ- ja toimintapojen suodattaminen tarjoavat visuaalisia mielikuvia ja konkreetteja artefakteja. Toivon, että ne päätyvät väri- ja muotokieleltään selkeiksi luokka-astetöiksi ja tulevat siteerattavaksi käsityöpedagogiikan käyttöön. Tällä kertaa pallotupsutyötapa profiloitui pelkän tekniikan toistamisen sijaan metsäapiloiksi. Voin todeta, että käsityömuotoiluoppimisen kulttuuri kehittyy, kun vuoden aikana tuotetun energian määrä kasvaa.
Rannetuet kuin viisi pientä siiliäSiili ts. (Erinaceus europaeus) on piikikäs yöeläjä. Tässä viisi pientä siiliä marssii kesään vihreään. Ne hajaantuvat tahoilleen. Ammattiosaamiseeni kuuluva kulttuuritietoisuus käytössä olevasta kulttuuriperinnöstä tarjoaa virkkauksen ja iskuhapsun yhdistelmänä innovoivia rannetukia peruskoulun luokka-astetöiksi. Nämä siilit parhistavat tyylikkäät huovutetut silmänsä äärimmilleen ja kuuntelevat ympäristönsä ääniä. Toivon, että siileiksi muotoillut rannetuet antavat tietokoneen käytön väsyttämille käsille terapeuttisia ja tervehdyttäviä signaaleja.
Neulokset kuin retiisitRetiisi (Raphanus sativus) on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Se on ristikukkaisten heimoon kuuluva juures, joka on kotoisin Kiinasta. Siellä retiisiä on viljelty monien tuhansien vuosien ajan. Retiisi tuotiin Eurooppaan 1500-luvulla. Retiisit ovat parhaimmillaan keväällä ja syksyllä. Siksipä silkkipuuvillalankaisissa neulotuissa retiiseissä naatteineen materiaalivalinta pääsee vaikuttavasti ja voimaannutettavasti oikeuksiinsa. Myötäilen Hannele Huovin kirjoittaman ”Tule torille” -runon ajatusta. Siinä kuvaillaan, että torilla on kasviskurssi, jos ei lanttu leikkaa. Runon mukaan toripöytä opettaa myös monta asiaa. Syksyllä kysyn, mitä se opettaa? (Eeva-Maija Lappalainen).
Kainuun murrekisa järjestetään 3.7.2009 Puolangalla
Nyt kaikki miettimään surkeimpia ruikutuksiaan ja kurjimpia kokemuksiaan ja ilmaisemaan niitä murteella! Heinäkuun alun kainuulaisessa murrekisassa on runsaasti tilaa rohkeille esiintyjille, ja kisateemana on kainuulaisille tyypillinen pessimismi. Kainuun murre elää vahvaa nousukautta, joten nyt kaikilla Kainuun ja Koillismaan murteen taitajilla on tilaisuus näyttää kyntensä. Ennakkoilmoittautumisia otetaan vielä vastaan Puolangan kunnan keskuksessa. Ilmoittautua voi kesäkuun loppuun saakka puhelimitse numeroon (08) 6155 441 tai sähköpostiin puhelinvaihde@puolanka.fi. Mukaan on tulossa muun muassa viime vuoden voittaja eli taivalkoskelainen Heikki Luokkanen ja hopealle yltänyt puolankalainen Eeva Heikkinen, joten nyt on tilaisuus haastaa murremestarit.
Kuvassa vuoden 2008 murremestari Heikki Luokkanen Taivalkoskelta.Puolangan kunta, Elias Lönnrot -seura ry, Kainuun lausujat ry ja Kainuun äidinkielen opettajain yhdistys järjestävät Kainuun murrekisan Puolangalla Askanmäessä perjantaina 3.7.2009 kello 16. Tilaisuus on Kajaanin Runoviikon off-tapahtuma ja osa Puolangan rokuli -kesätapahtumaa.
Askanmäen kesäteatterin katettuun katsomoon mahtuu viisisataahenkinen yleisö. Järjestäjät toivovatkin kisaan runsasta osallistumista. Kisaan voi tulla mukaan myös kylmiltään paikan päällä, ja kaikki halukkaat saavat osallistua murteenkäytön mittelöön. Kilpailun tuomareina toimivat tuomariston puheenjohtajana professori Harri Mantila, Kajaanin yliopistokeskuksen lehtori Juha Vartiainen, Kainuun lausujien puheenjohtaja Lea Suopelto sekä uutena suomussalmelainen käsikirjoittaja-näyttelijä Eero Schroderus.
Esitys voi olla puhe, pakina tai muu murretta esiintuova esitys. Alatyylisiä esityksiä ei hyväksytä. Kilpailussa saa käyttää esiintymisasua ja kohtuullisessa määrin rekvisiittaa. Esitystä arvioitaessa pääpaino on murteen luontevassa käytössä. Myös puheen sisältöön, puheilmaisuun ja esityksen kokonaisvaikutelmaan kiinnitetään huomiota. Yksilökisassa puheosuuden pituus on kolme minuuttia. Tänä vuonna kisaan on mahdollista osallistua myös kahdestaan tai pienessä ryhmässä. SM-kisoihin voivat jatkaa ainoastaan yksilökisassa menestyneet.
Elias Lönnrot -seuran ja Kainuun lausujien tavoitteena on laajentaa murretapahtumia vuosittain useille paikkakunnille. Murrekisa pidetään vuosittain yhdellä paikkakunnalla, mutta murreiltoja pyritään toteuttamaan sen lisäksi kahdella tai kolmella paikkakunnalla: tänä vuonna lauantaina 4.7. Taivalkoskella Päätalo-päivien yhteydessä ja Suomussalmella sunnuntaina 5.7. Kainuun Rastiviikon yhteydessä.
Murrekisan yhteydessä Askan Ahertajat ry. pitää Askanmäessä puhvettia, josta voi ostaa perikainuulaista palvilihakeittoa, kahvia ja virvokkeita. Kisan väliajalla kuullaan puolankalaista harmonikkamusiikkia, jota soittavat Tero Kähkönen ja Unto Moilanen. Ennen kisoja, kisojen aikana ja kisojen jälkeen Puolangan kulttuuriyhdistys Kultsu ry. myy kampanjatuotteina murreaiheisia rintamerkkejä ja kangaskasseja. Kainuun Isa Asp -seura ry. on myös lupautunut paikalle myymään Suomen ensimmäiseen naislyyrikkoon liittyvää materiaalia.
Iltaa voi jatkaa Puolangalla edelleen pessimismin tunnelmissa, sillä perinteinen pessimismi-ilta alkaa Puolankajärven rannassa leirintäalueella kello 20.30 jalkaohjelmien myynnillä. Varsinainen ohjelma alkaa kello 21, ja estradille ovat lupautuneet ainakin Puolangan Purnaajat, Humbug Makers Inc. sekä Traumaryhmä. Runoviikon hengessä pessimismi-illassa palkitaan Tätä runoa en haluaisi kuulla -kisan surkein tuotos. Runokilpailuun voi ottaa osaan kesäkuun loppuun saakka palauttamalla enintään liuskan mittaisen runon Puolangan Kirja- ja paperikauppaan.
Puolangan kunnan osalta lisätietoja antaa kulttuurivastaava Maija Saviniemi, 044 7200 224 tai maija.saviniemi@puolanka.fi, ja Elias Lönnrot -seuran osalta puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen, 040 849 4569 tai lasse.lyytikainen(at)oulu.fi. (Lasse Lyytikäinen)
Stoan taidegalleriassa kajaanilaistaidetta
Kajaanin opettajankoulutusyksikön kuvataiteenopettaja Eeva-Maija Penttilä piti näyttelyn Stoan taidegalleria Helsingissä 19.–30.5. Stoa on osa Helsingin kaupungin monipuolista kulttuurikeskusta Itä-Helsingissä. Galleria tarjoaa kauniin ja valoisan tilan teoksille ja se on kaksikerroksinen. Penttilän näyttely koostui kahdesta kokonaisuudesta: alakerrassa olivat ” Illuusio vapaasta liikkeestä ”-maalaukset ja yläkerrassa grafiikkatyöt ”Suunnan ottaminen ”. Näyttelyssä teoksia oli 18. Penttilä käyttää töissään akryylimaalausta sekä garborundum- että akvatintamenetelmiä, myös yhdistelleen niitä keskenään.
Näyttelyä rakennetaan.
Teos ”Kevyesti” on akryylimaalaussarjasta illuusio liikkeestä.
Avajaistunnelmaa.
Näkymä galleriaan ulkoapäin.
Kyllähän sen nurmenkin kerkeää sadekuurojen välissä niittää kun vain kiirettä pitää!
Kirsikat kukkivat Kainuussa.
Kampuslehden toimitus toivottaa lukijoilleen mukavaa ja kiireetöntä lomaa.
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) elokuun 2009 numeroon 24.8.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
kampuslehti(at)oulu.fi.
|
Sivut päivitetty 26.6.2009 |