KESÄ 2007

---

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki tutustui Kajaanin yliopistokeskuksen laboratorioihin

–Tiedolla ei ole sijaintipaikkaan liittyvää rajoitetta, totesi ympäristöministeri Paula Lehtomäki Kajaanin yliopistokeskuksen laboratorioiden toimintaan liittyneessä vierailussaan. –Tohtorit ovat tohtoreita myös Kainuussa.

Ministeri Lehtomäki halusi toteuttaa jo pitkään toivomansa suunnitelman päästä tutustumaan tarkemmin KYK:in mittalaite- ja biotekniikan laboratorioiden toimintaan. Myös yleisempi yliopistokeskuspalaute toimijoilta kiinnosti häntä.

Ydinkysymyksenä ministeri Lehtomäki piti yliopistokeskuksen ja laboratorioiden perusrahoitusta. Pitkäjänteinen kehittäminen ja innovatiivinen tutkimustoiminta edellyttävät pysyviä tutkijantoimia. On pystyttävä erikoistumaan ydinalueille, joilla muut eivät toimi.

Ministeri oli tyytyväinen laboratorioiden verkottumiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Usean yliopiston harjoittama yhteistyö Kajaanin yliopistokeskuksessa tuottaa kovaa tulosta myös pitkällä aikavälillä.

Ministeri Lehtomäki tutustuu atomiabsorptiospektrofotometrin toimintaan
Mittalaitelaboratoriossa tutkija Ilpo Niskasen johdolla.

Erityisenä mielenkiinnon kohteena ministeri Lehtomäellä oli ympäristöntutkimus. Kajaanin yliopistokeskuksessa tehtävästä ympäristömittaustekniikan tutkimuksesta teki selkoa tutkija, ympäristötiimin vetäjä Ilpo Niskanen. Biotekniikan Sotkamossa sijaitsevaa laboratoriota esitteli tutkimusjohtaja Vesa Virtanen. Vesienmittausjärjestelmät ja teollisuuden energiatehokkuus korostuivat juuri Saksasta ympäristöministereiden kokouksesta palanneen Lehtomäen mielessä.

Ministeri Paula Lehtomäki, erikoistutkija Jukka Räty, kehitysjohtaja Jouko Käsmä,
tutkija Ilpo NIskanen, Matti Sarén (Metso Automation) ja tutkimusjohtaja Vesa Virtanen .

–Yksiköillä on oltava jotakin omaa, joka tuo lisäarvoa. Koulutus- ja tutkimusresurssit on pidettävä mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Verkostotoimintamalli on hyvä ja sillä saadaan kriittistä massaa. Kajaanin yliopistokeskuksessa on löydetty innovatiivinen toimintatapa ja se luo vahvan pohjan tulevaisuudelle, totesi ministeri Lehtomäki median edustajille järjestetyssä tapaamistilaisuudessa Kajaanin mittalaitelaboratoriossa. (Juha Vartiainen)

 

 

Kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrä kasvanut roimasti Kajaanin yliopistokeskuksessa

Kajaanin yliopistokeskuksen tutkijat ja opetushenkilökunta tuotti entistä innokkaammin kansainvälisiä julkaisuja. Tiedonkeruu yliopistokeskuksen eri yksiköistä on mielenkiintoista työtä, sillä eri yliopistojen tapa kerätä julkaisutietoja eroaa hieman toisistaan. Tulkintaa tarvitaan ja puhelinkeskusteluissa kaikki julkaisut kääntyvät pian KOTA-tietokannan mukaiseksi tiedoksi.

Vuoden 2006 tarkistetun julkaisutilaston mukaan Kajaanin yliopistokeskuksen tutkimus- ja opetushenkilökunnan tuotoksia oli yhteensä 170, joista ulkomailla tai kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneitä oli 57 ja kansainvälisiä muita julkaisuja 12.

Kotimaisia tieteellisiä ja muita julkaisuja Kajaanin yliopistokeskuksen henkilökunta julkaisi vuonna 2006 yhteensä 101, joista tieteellisiä 18 ja 83 muuta. Julkaisujen määrä on kasvanut edellisestä vuodesta merkittävästi, sillä yliopistokeskuksen toiminnan aloitusvuodesta 2004 erityisesti kansainvälisten julkaisujen määrä on kasvanut yli 50 julkaisulla sekä kotimaisten parillakymmenellä. (Juha Vartiainen)

 

 

Odotusta ilmassa – Tuleeko postissa pyrkijälle hyväksymisilmoitus 21.6.2007

Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijavalinnat pidettiin 5.–6.6.2007. VAKAVA-kokeen pisteiden perusteella toiseen vaiheeseen kutsuttiin 182 pyrkijää ja lähes kaikki soveltuvuuskokeeseen saapuivatkin. Valinnan toinen vaihe muodostui haastattelusta ja valinnaisista liikunnan tai matematiikan näytteistä. Myös VAKAVA-pistemäärä otetaan huomioon lopullisessa pistelaskennassa. Kaiken kaikkiaan Kajaaniin haki liki tuhat pyrkijää eri puolilta Suomea.

Aloituspaikkoja luokanopettajakoulutuksessa on 60, ruotsin kielen kielikylpykoulutuksessa 16 ja varhaiskasvatuksen LTO-tutkinnon suorittaneille 16. Tulokset julkistetaan viimeistään 21.6.2007 valintatoimikunnan kokouksen jälkeen. Jokaiselle kokeessa olleelle lähetetään kirje, jossa valinnan tuloksesta kerrotaan.

Kaivattu ilmoitus saattaa alkaa näin: Sinut on vuoden 2007 opiskelijavalinnassa hyväksytty opiskelemaan Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan, Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Tutkinto: Kasvatustieteen kandidaatti ja kasvatustieteen maisteri Koulutusohjelma/pääaine: Luokanopettajan koulutus

Hyväksymiskirjeen saaneen opiskelijan tulee reagoida mahdolliseen paksuun kirjeeseen kesän aikana säilyttääkseen saamansa opinto-oikeuden. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on palautettava mikäli opiskelemaan aikoo ja muistettava, että se sitova eikä sitä voi perua tai muuttaa vaikka muuta loppukesästä mielisikin. Ilmoituksen tulee olla perillä Kajaanin opettajankoulutusyksikössä viimeistään perjantaina 3.8.2007 kello 16.15 mennessä. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille Kajaanin opettajankoulutusyksikköön määräaikaan mennessä, hyväksytty pyrkijä menettää opiskelupaikan. Kaiken pyrkimisvaivan jälkeen kannattaa siis vielä pinnistellä postinkulun kanssa! Kaikkien korkeakoulujen tulokset julkistetaan viimeistään 20.7.2007. Samalle lukuvuodelle voi ottaa vastaan ainoastaan yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Opiskelupaikan vastaanottaneen opiskelijan pitää ilmoittautua yliopistoon. Tänä syksynä aloittavat ilmoittautuvat läsnä olevaksi ja opintojen aloitusta siirtävät poissaolevaksi. Opinnot alkavat 22.8.2007 kello 8.00. Viiden tiiviin opiskeluvuoden jälkeen pyrkijä onkin sitten työelämään tai jatko-opiskeluun suuntautuva innokas kasvatustieteen maisteri! Kajaanissa näet valmistutaan tavoiteajassa. (Anja Hongisto)

 

 

Agrobiotekniikkaa unkarilaisittain

Nyiregyhazassa on Collegessa puitteet opiskelulle ja tutkimukselle lähes koko kampusalueella ensiluokkaiset. Tästä ei poikennut myöskään maatalouden ja molekyylitutkimuksen instituutti (Agrár és Molekuláris Kutató Intézet), jolla on todella hulppean hienot tilat ja varustukset toimintaansa varten. Yksikkö on perustettu vuonna 2000 ja sen nykyiset tilat ovat vain pari vuotta vanhat. Toimintaa on laajennettu ja nyt toiminta on johtaja tohtori Emre Mathén mukaan jo oikeassa mittakaavassa. Tohtori Mathé oli värvätty Cambridgen yliopistosta vetämään toimintaa. Senioritutkijat, joihin myös professorit luetaan, ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Esimerkiksi professori Zoltan Dinya on kansainvälisesti tunnustettu tiedemies erotustekniikoiden alalla. Muun muassa tiedustelupalvelut MI5 ja Mossat kutsuvat hänet yhtenä asiantuntijana paikalle, kun tarvitaan osaamista aineiden tunnistamisessa. Häneen tutustuminen oli erittäin miellyttävä tapahtuma tutkimusjohtaja Vesa Virtaselle. Nämä kaksi analytiikan asiantuntijaa kun lähtivät keskustelemaan tieteestä professori Zoltan Dinya työhuoneeseen. Siinä kromatogrammeja tutkittiin ja rakennekaavoja katseltiin muut unohtaen.

Professori Zoltan Dinya ja tutkimusjohtaja Vesa Virtanen
tarkastelemassa biomolekyylin rakennekaavaa.

 

Kromatografia oli yhteinen kiinnostuksen aihe alan asiantuntijoille.

Itse vierailu alkoi kuitenkin koko työryhmän yhteishetkellä, kun maisteltiin unkarilaisyksikön kehittämiä funktionaalisia tuotteita ja heidän eristämiä marjauutteita, mukana tosin oli myös muista vihanneksista uutettuja liemiä. Yllättävää oli muun muassa punajuuresta saatu uute, joka oli todella miellyttävän makuista ja makeaa. Marjauutteet olivat kaikki hyvän makuisia.

Tutkimusjohtaja Vesa Virtasen esittelemässä biotekniikan laboratorion toimintaa.

Saimme myös maistaa unkarilaista funktionaalista leipää. Esittelijä ja leipien kehittäjä oli tosin hieman hermostunut kun leipien tuntijat Suomesta olivat paikalla. Heidän kehittämänsä leivät olivat kaikki vaaleita ja maukkaita. Kajaanilaisten tuomisena oli heille todellinen funktionaalinen leipä, eli puu-uunileipä. Ruislimpun maine oli kiirinyt Unkariinkin, sillä se tunnistettiin heti. Ja syötiin saman tein. Professori Dinya halusi yhdistää heidän marjasoseensa ja ruisleivän ja erittäin hyväähän se oli kaikkien mielestä. Tuli hieman rönttönen mieleen.

Banaanikärpästutkimus on tohtori Emre Mathen omin tutkimusalue.

Heillä oli kehitettynä myös heidän itsensä kutsuma funktionaalinen juoma – luumupalinka. Tieteellisessä testissähän näytettä ei juoda vaan maistetaan varovasti, joten unkarilaisten suureksi ihmetykseksi tutkimusjohtaja Virtanen teki tämän tieteellisen testin, muiden tyytyessä tavalliseen kuluttajatestaukseen.

Iloiset opiskelijat kehittelemässä mutantteja banaanikärpäsillä.

Tutkimusjohtaja Virtasen esitellessä biotekniikan laboratorion toimintaa oli paikalla suurin osa yksiköstä. Vierailun aikana huomattiin, että yksiköillä on samansuuntaisia kiinnostuksen kohteita ja yhteistyö tulevaisuudessa on molempien osapuolten mielestä toivottavaa. (Vesa Virtanen)

 

 

SkilLab ja IS-Center saivat uudet Internet-sivut

Kajaanin yliopistokeskuksen psykologian tutkimusyksikkö, SkilLab, on saanut uudet internet-sivut. SkilLabin sivuilta löydät tietoa esimerkiksi tutkimusyksikön teoreettisesta lähtökohdasta, käynnissä olevista tutkimuksista, tuloksista, julkaisuista ja ajankohtaisista tapahtumista, sekä kuvia, videoleikkeitä ja powerpoint-esityksiä meneillään olevista ja valmistuneista tutkimuksista.

Samasta osoitteesta löydät lisäksi SkilLabin kanssa kanssa samoissa tiloissa toimivan IS-Centerin kotisivut. IS-Centerin sivuilta löydät tietoa heidän tarjoamistaan tuotanto- ja AV-palveluista, sekä niiden hinnoista. Molemmat sivut löytyvät myös Englannin kielisinä ja löydät ne osoitteesta WWW.KAJAANINYLIOPISTOKESKUS.OULU.FI/IS-CENTER tai esimerkiksi googlen avulla hakusanoina SkilLab tai IS-Center. (Veli-Matti Nurkkala)

 

 

Innokas pyrkijä pääsykokeissa

Tällainen innokas pyrkijä odotteli iltapäivästä hallintorakennuksen portailla, kun viimeinen pääsykoepäivä oli loppumaisillaan. Ison paperipinon kanssa kiiruhdin hallintorakennukseen ja en ollut huomata pientä oravanpoikasta, joka hölmistyneenä katseli hetken suoraan silmiini. Siinä sitten molemmat kohteliaina yritimme antaa toisillemme tietä, mutta osuimme aina kääntymään samaan suuntaan. Viimein kampuksen kurre loikkasi ikkunalaudalle ja yritti sieltäkin päästä opettajankoulutusyksikön hallintorakennukseen sisälle. Liekö tosissaan haaveillut opettajan urasta vai muutenko vain olisi halunnut päästä tutustumaan kotikampuksensa kuusien sijasta rakennettuun ympäristöön ekskursiolle? (Onni Orava)

 

 

Matka kesäiseen Petroskoihin

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman henkilökunta, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen, projektisihteeri Mervi Tolonen ja koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas osallistuivat Kajaanin ammattikorkeakoulun Venäjä liiketoiminta-alueen projektin järjestämälle Petroskoin matkalle 17.–20.5.2007. Tavoitteena oli tutustua Petroskoin yliopistoihin ja kulttuuritoimintaan. Ammattikorkeakoulun projektiin kuuluvat osallistuivat lisäksi venäjän kielen kurssille Petroskoin valtiollisessa yliopistossa. Matkan johtajana toimi ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Marianne Nissinen. Matka Kajaanista Petroskoihin sujui tullimuodollisuuksia lukuun ottamatta joutuisasti hellesään vallitessa. Laatokan pohjoiset rannat, joet ja kumpuileva maasto tekivät matkalaisiin mieleenpainuvan vaikutuksen.

Venäläiskylät ovat romanttisen näköisiä mutta ränsistyneitä.

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman edustajat johtaja Sergey Koshelevin
vieraina Petroskoin valtiollisessa yliopistossa.

Maisteriohjelman edustajat vierailivat Petroskoin valtiollisessa yliopistossa ja Petroskoin pedagogisessa yliopistossa. Käynti valtiollisen yliopiston Karjalan alueellisessa johtamisen, talous- ja oikeustieteen instituutissa muodostui keskeiseksi. Neuvotteluissa talous- ja oikeustieteen linjan johtajan Sergey Koshenevin kanssa sovittiin yhteistyöstä ja opettajavierailusta. Matkan aikana matkan johtaja Marianne Nissinen koki kaksi iloista yllätystä: hän sai ilmoituksen, että hänet oli valittu Petroskoin valtiollisen yliopiston suomen kielen lehtoriksi ja hänen poikansa Hannu oli päässyt ylioppilaaksi.

Ystävykset (vasemmalta) Mervi Tolonen ja Marianne Nissinen nauttivat matkasta.

Lenin hallitsee edelleen näkymää keskusaukiolla.

Petroskoin suomenkielisessä kansallisessa teatterissa nähtiin näytelmä ”Lembi”, joka oli osoitus teatterin korkeasta tasoista. Puhe oli täydellistä suomen kieltä – ei karjalan murretta. Teatterirakennus itsessään on moderni ja teknisesti erittäin hyvin varustettu, teatteritekniikka toimi loistavasti.

Matkalaiset kaupunkikierroksella.

Petroskoin venäläinen teatteri on restauroitavana.

Kaupunkikiertoajelulla tutustuttiin laajemmin Petroskoin historiaan ja nähtävyyksiin. Neuvostoajan monumentit ja tunnukset ovat vahvasti läsnä. keskusaukiolla Leninin patsas tähyää ylväästi kohti Äänisen selkää. Äänis-järven rannalla kaupungin perustajan Pietari Suuren patsaan sormi osoittaa paikkaa, johon Petroskoi tuli perustaa. Kaupunki perustettiin vuonna 1703, samana vuonna perustettiin Pietari. Petroskoi on kaunis, hyvin hoidettu ja siisti kaupunki – vastakohta matkan varrella nähdyille venäläiskylille, joiden rappeutuneisuus ja epäsiisteys yllätti. Ääninen itsessään on kuin meri, kaukaisimmat rannat katoavat horisontin taakse. Illallinen suuren järven rantaravintolassa oli huikea elämys.

Tsaari Pietari Suuri osoittaa sormellaan, mihin Petroskoi tulee perustaa.

Petroskoin taidemuseossa on edustava karjalaisen taiteen kokoelma käsityöstä kuvataiteeseen. Merkittävä on Kalevalaan perustuva laaja taidekokoelma, joka on museon ylpeys.

Vierailijat Äänisjärven rannalla.

Kaupunki on täynnä hotelleja ja julkisia rakennuksia, joissa kilvet ovat sekä venäjän että suomen kielellä. Ravintolat ja kahvilat ovat kodikkaita ja läänimaalaisestikin ajatellen tasokkaita. Kirjakaupoissa useat kirjat, mm. Kalevala, löytyvät molemmilla kielillä. Petroskoin reunamilla on suuria ostokeskuksia, josta saa kaikkea mahdollista, mitä lännessäkin. Ostovoimaa näyttää riittävän myös paikallisilla asukkailla, paikat olivat tupaten täynnä väkeä.

 
Ortodoksinen kirkko oli vaikuttava nähtävyys.

Hotelli Pohjolan nimi on kirjoitettu ensi suomeksi, sitten venäjäksi.

Matkalaisten paluu sujui edelleen helteessä, mutta tällä kertaa myös tullin osalta nopeasti. Vaiherikas matka Wärtsilän ja Joensuun kautta Kainuuseen päättyi onnellisesti. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Kampuksen vanha omenapuu

Kajaanin kampus oli seminaariaikaan tunnettu hyvin hoidetuista hedelmäpuistaan. Kajaanin seminaarin puutarha oli maamme seminaarien puutarhoista taloudellisesti menestyvin, vaikka olikin niistä pohjoisin. Seminaariajasta on kampuksella säilynyt monta hienoa puuta. Vanha omenapuu hallintorakennuksen rannassa kukkii kesäisin valtavan kokoisine kukkineen. Uudet omenapuutulokkaat eivät lyö tätä vanhusta ainakaan kukkien suuruudessa. Maun puolesta uutukaiset lyövät vanhuksen laudalta. Mikähän mahtaa olla vanhan omenapuun lajike? Kuka tietäisi kertoa sen? (Juha Vartiainen)

 

 

Entäs kun paperinaruloiminen pirtanauha puhkesi huopakukkaan

Perinteinen pirtanauha on työtavaltaan vaivalloinen. Sen oppisisältötuntemuksen ja -tietämyksen ts. kulttuuritietoisuuden pohjalta rakensin uudenlaisen pirtanauhan. Se kuvastaa, että osa tekstiilityön didaktikon työstä on luokka-astetöiden suunnittelua. Konstruoimaani pirtanauhaan on yhdistetty pirtanauhan kutominen ja huovutus. Se on ilmiönä re-design. Suunnittelin sen opettajaopiskelijoille koulujen käsityönopetukseen. Se toimii koulujen luokka-astetöinä paremmin kuin perinteinen pirtanauha. Tieto ja kokemus käytössä olevasta kulttuuriperinnöstä ovat re-designin ja varioinnin edellytyksiä. Käsityöpedagogiikan laadukas käyttö ilmentää hyvin valittujen tuhansien kukkien kukkimista – kaikkien kukkien kukkimisen sallimisen sijasta. Määrämittaiset loimilangat voivat olla uudenlaisen pirtanauhan käytössä vaikkapa huovutettua lankaa tai paperinarua.  Käsityömateriaalin työstäminen käsin edistää kognitiivisen tiedon, näkö-, kuulo-, kosketus-, tunto- ja hajuaistin käytön yhdistämistä.  Myös analysointi ja tulkinta kuuluvat käsityöoppimiseen koulussa. (Eeva-Maija Lappalainen)

Huopapatukat onnistuvat viisivuotiailtakin. Kuinka monta alle kouluikäinen jaksaa
niitä kerrallaan tehdä on eri asia. Siksi on tärkeää hyödyntää yhteistoiminnallisuuden
käyttöä opettajan työn sisältöosaamisessa. Subjektiivisuuden korostuksen sijaan
oppijaryhmä voi todeta, että me teimme tämän yhdessä.

Jo esi- ja alkuopetuksessa voitaisiin kartuttaa huopakukkavarastoa pitkällä aikavälillä.
Pitkäjänteisyyteen ja hitauden sietämiseen oppimiseen tarvitaan pedagogiikan
sisältöosaamista ts. didaktiikkaa.   

Pupun pää pensaaseen.

Keijut elävät kesäyössä

 

 

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman henkilökunnan vierailu Helsinkiin ja Viroon 13.–18.3.2007

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma toteutti Helsinkiin ja Viroon 14.–18.3.2007. Matkalle osallistuivat Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman henkilökunta: projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen, projektisihteeri Mervi Tolonen ja koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas.

Neuvottelut Yleisradiossa käytiin toimitusjohtaja Mikael Jungnerin työhuoneessa.
Vasemmalla projektisihteeri Mervi Tolonen ja Marko Vähäkangas. Tilaisuudessa
pohjustettiin aiesopimusta, joka mahdollistaisi mm. tv-elokuvatuotantoja YLE:n ja
alueellisten toimijoiden yhteistyönä.

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma on saavuttanut kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustetun aseman ja sitä kohtaan on osoitettu kasvavaa mielenkiintoa. Tätä mielenkiintoa on haluttu hyödyntää kehittämällä alulle pantua yhteistyöverkostoa, hankkimalla verkoston kautta tietoa ja osaamista maisteriohjelman varannoksi, mikä hyödyttää sekä opiskelijoita heidän loppuvaiheen opinnoissaan, työ- ja opetusharjoittelussaan sekä parantaa sijoittumismahdollisuuksia sekä kansallisiin että kansainvälisiin tehtäviin. Evaluointi ja vasteen saaminen kansainvälisestä yhteistyöstä on ollut maisteriohjelman kannalta myös ensiarvoisen tärkeää.

Oikealta lukien tuottaja Eero Ahonala, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtaja
Seppo Lallukka, koulutussuunnittelija Marko Vähäkangas, projektisihteeri Mervi
Tolonen, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja professori Ilkka Huovio.

Matkan tavoitteena oli yhdistää useita maisteriohjelman kannalta tärkeitä asioita. Helsingissä pidettiin kaksi maisteriohjelman evaluointipäivää maisteriohjelman keskeisten opettajien professori Ilkka Huovion, rehtori, professori Mauri Ylä-Kotolan ja Lapin yliopiston muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi evaluointiin ja tapaamisiin osallistui professori Jean-Dominique Seroen Haute École ICHEC - ISC - Saint Louis -yliopistosta (Bryssel). Seroen on toiminut aikaisemmin maisteriohjelman luennoitsijana. Seroenin ja Lapin yliopiston edustajien kanssa suunniteltiin myös kuuden eurooppalaisen maan kulttuuri- ja mediayliopistojen yhteistä maisteriohjelmaa European Master in Art, Culture and Management.

Kehittämiskeskustelut Helsingissä
Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman evaluointikokouksiin osallistuivat rehtori Mauri Ylä-Kotola, professori Jean-Dominique Seroen, Lapin yliopiston Finn-Barents-yksikön johtaja Kristiina Jokelainen ja projektiasiantuntija Anita Narbro sekä kansainvälisten asiain yksikön projektipäällikkö Jani Suokanerva.

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola ja yliopiston kansainvälisten asiain
keskuksen projektipäällikkö Jani Suokanerva arvioinnin lomassa ruokailemassa.

Kokouksissa arvioitiin maisteriohjelman toteutunutta kansainvälisyyskoulutusta, tarvetta lisäkoulutukseen ja ohjelman vaikuttavuutta kansainvälisten hankkeiden generoijana. Yleisarvio oli, että kansainvälisyyskoulutus on ollut ensiarvoisen tärkeää, joskin riittämätöntä. Arviointiryhmän ehdotus oli, että maisteriohjelman loppupuolella kansainvälisyyskoulutuksen osuutta vielä lisätään. Myönteisenä pidettiin sitä, että maisteriohjelma on vaikuttanut useiden rinnakkaisten kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden syntyyn.

Vasemmalta lukien Lapin yliopiston Finn-Barentsin projektiasiantuntija Anita
Narbro, johtaja Kristiina Jokelainen ja Lapin yliopiston kansainvälisten
asiain keskuksen projektipäällikkö Jani Suokanerva.

Toisena osiona toteutettiin opiskelutilanteen, pro gradujen ohjaustilanteen sekä opintosuoritusten tarkistus, ohjaustoimenpiteiden tehostamiseen tähtäävä suunnittelu sekä kevään 2007 opetusjaksojen ohjelman valmistelu. Todettiin, että ohjelma on normaaleihin maisteriohjelmiin verrattuna laaja ja raskas: kun tavanomaisessa maisteriohjelmassa tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, tässä ohjelmassa on edellytetty lisäksi edeltävän 180 opintopisteen laajuisen kandidaattiasteen suorittamista kulttuuripedagogisessa suuntautumisvaihtoehdossa sekä 50 opintopisteen laajuiset siltaopinnot kulttuuriteollisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille. Tämä on edellyttänyt opiskelijoilta ja henkilökunnalta huomattavan lisäpanostuksen opiskelun etenemisen varmistamiseksi. Tutkinnon poikkeuksellisesta laajuudesta huolimatta jo vuoden 2006 puolella on silti valmistunut seitsemän opiskelijaa ja keväällä 2007 valmistuu neljä lisää.

Projektipäälliköt Kärt Summatavet ja Lasse Lyytikäinen Kalevi-poeg-eepoksen
kuvittajan Kristjan Rauan kotimuseon edessä Tallinnassa. Museossa oli
Summatavetin väitöskirjaan pohjautuvien korujen ja kuvien näyttely.

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
Helsingin osuudella tutustuttiin Venäjän ja Itä-Euroopan instituuttiin johtaja Seppo Lallukan johdolla. Tapaamisella oli merkitystä erityisesti Venäjä-suhteiden kehittämisen kannalta. Instituutin auttaa osaltaan maisteriohjelman Venäjä-kontaktien luomisessa. Keskusteluissa käsiteltiin suurempaa kulttuurialan hankerypästä, jossa Kainuulla ja Kajaanin yliopistokeskuksella olisi keskeinen rooli. Hankesuunnitelmaan kuuluvat mm. Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma, Kulttuuriyrittäjyyden maisteriohjelma venäläisille maahanmuuttajille sekä Kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun tutkimus- ja tuotekehityskeskus, josta Kajaanin yliopistokeskus on tehnyt kärkihanke-ehdotuksen Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. keskeinen rooli olisi näissä, jolle on myös kaavailtu EU:n pohjoisen ulottuvuuden koordinointitehtävää kulttuurialan yliopistoyhteistyössä. Edellä mainittuja hanke-esityksiä on puoltanut selvitysmies, professori Ilkka Huovio laatiessaan opetusministeriölle esityksen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminnan kehittämisestä.

Vasemmalta professori Jean-Dominique Seroen Haute École ICHEC Saint Louis´ista
Brysselistä, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja projektipäällikkö Jani Suokanerva.

Neuvottelut Yleisradiossa
Helsingissä tavattiin myös Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner ja päätuottaja Hannu Kaha-korpi. Tapaamisessa keskusteltiin mm. YLE:n mahdollisuuksista osallistua maisteriohjelmaan, sen opetuksen, harjoittelun ja projektien toteuttamiseen YLE:n alueellisten projektien kautta. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös alueellisen elokuva- ja tv-tuotannon käynnistämismahdollisuuksista sekä elokuvaprofessuurin perustamismahdollisuuksista. Käynnin pohjalta sovittiin, että YLE:n, Lapin yliopiston ja Elokuvakoulut-konsortion välille luodaan aiesopimus, jolla tähdätään yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Tallinnan taideakatemian kansainvälisten asiain päällikkö Kalle Klein (kuvassa oikealla)
esitteli akatemiaa matkalaisille. Akatemia on erittäin kansainvälinen ja suosittu yliopisto.
Suunnittelupöydällä on uudisrakennuksen aikaansaaminen nykyiselle keskustatontille.

Neuvotteluissa todettiin, että YLE voi tukea yhteistyössä alueellisten toimijoiden, mm. Kajaanin yliopistokeskuksen, Lapin yliopiston ja tuotantoyritysten tuotantoja. Keskusteluissa muodostui tärkeäksi alueellisen elokuvatuotannon lahjoitusprofessuurin perustaminen. Hanketta voisivat tukea YLE, maakuntien liitot. Lapin yliopisto ja Kajaanin yliopistokeskus olisivat keskeisiä yliopistollisia toimijoita hankkeessa.

Neuvottelut Virossa
Tallinnan taideakatemiassa esiteltiin Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmaa taideakatemian edustajille, perehdyttiin Tallinnan taideakatemian maisteriohjelmien toteuttamiseen ja sovittiin tietojen vaihdosta. Viron matkaosuudella tavoitteena oli vahvistaa kansainvälisiä suhteita vierailulla Tallinnan taideakatemiaan ja Tarton yliopistoon. Tässä yhteydessä voitiin vaihtaa tietoja maisteriohjelmien toteuttamisesta ja niiden piirissä hankitusta osaamisesta, oppimateriaalista ja muusta aineistosta ja sopia luennoitsijavierailuista Kajaaniin.

Museossa on pysyviä perusnäyttelyitä ja vaihtuvia näyttelyitä. Perusnäyttelyissä
on esillä virolaista taidetta lähtien 1700-luvulta, kokoelmat käsittävät myös
Neuvostoliiton miehitysvallan (1941–1991) aikaista taidetta sekä
nykytaidetta. Vaihtuvat näyttelyt koostuvat sekä ulkomaisesta että
virolaisesta modernista ja nykytaiteesta.

Projektipäällikkö Kärt Summatavet, joka on ollut vierailevana luennoitsijana Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmassa, esitteli Viron taideakatemian toimintaa ja tiloja. Hän luovutti akatemian opetusohjelmat Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman edustajille ja kertoi myös johtamastaan jatkokoulutusprojektista, tohtorikoulusta. Summatavet on Viron ensimmäinen taideteollisuuden edustaja, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon. keskusteluissa todettiin, että Viron taideakatemian mahdollisuudet tukea Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmasta valmistuvia on tarjota jatko-opintopaikkoja.

Tallinnan Kunstimuuseum KUMU on merkittävä kulttuurilaitos Virossa.
Komean rakennuksen arkkitehtuurista on vastannut suomalainen arkkitehti
Pekka Vapaa-vuori. Kyseessä on Baltian suurin taidemuseo, joka on myös
eräs koko Pohjois-Euroopan suurimmista. KUMU on yksi viidestä
vuonna 1919 perustetun Viron taidemuseon museoyksiköstä
ja toimii myös sen päärakennuksena.

Kärt Summatavet esitteli myös Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kuvittajan, kuvataiteilija Kristjan Rauan museokodin, Majamuuseumin, pysyvän näyttelyn ja oman korunäyttelynsä, joka on museokodissa esillä.

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman edustajat tapasivat akateemikko,
professori Mait Summatavetin. Kuvassa Summatavet ja Marko Vähäkangas.

Vierailun yhteydessä tavattiin myös Viron taideakatemian entinen vararehtori, professori ja akateemikko Mait Summatavet. Hän oli aikoinaan myös koko Neuvostoliiton huomatuin sisustusarkkitehti, joka on Viron itsenäistymisen aikana restauroinut Tallinnan merkkirakennuksia, mm. Eesti Pankin, presidentin palatsin ja Disain-museon. Summatavet ilmoittaa mahdollisesta vierailustaan maisteriohjelman luennoitsijana myöhemmin.

Tarton yliopiston emeritusvararehtori ja -professori työskentelee edelleen
yliopiston palveluksessa rehtorin toivomuksesta erilaisissa hankkeissa.

Tarton yliopiston vararehtori, taidehistorian professori Jaak Kangilaski oli mukana Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Kajaanissa 18.–19.9.2006, jossa syntyi idea EU:n pohjoisen ulottuvuuden kulttuuriyliopistojen yhteistyöverkostosta. Hänen lisäkseen ajatusta kehittelivät Kajaanissa professori Ilkka Huovio, johtaja Paula Tuomikoski Opetusministeriöstä, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja amanuenssi Anja Hongisto. Kangilaskin keskeinen intressi on kytkeä Tarton yliopisto em. yliopistoverkostoon. Kajaanissa pidetään syyskuussa 2007 uusi EU-Venäjä -tapaaminen, jossa yhteydessä Kangilaski voisi vierailla maisteriohjelmassa myös opettajana. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Lääketieteen tekniikan laitos Snowpoliksessa

Oulun yliopiston Lääketieteen tekniikan laitos vieraili Vuokatissa 11. kesäkuuta. Laitoksen henkilökunta oli tullut pitämään laitoskokousta Snowpoliksessa professori Timo Jämsän johdolla. Samalla he tutustuivat Snowpoliksen toimintaan Leena Rusasen opastuksella. Jukka Salmi esitteli Jyväskylän yliopiston Liikuntateknologian toimintaa Vuokatissa. Lääketieteen tekniikan laitoksella on yhteistyötä Liikuntateknologian koulutusohjelman kanssa, mutta uusien hankkeiden ideat vilisivät keskusteluissa. Päivän päätteeksi porukalla oli vielä mahdollisuus hyödyntää Vuokatin ulkoilumahdollisuuksia melontaretkellä, jota kesäinen kelikin suosi. (Jukka Salmi)

Kuvassa vasemmalta Irja Käsmä, prof. Timo Jämsä, Raija Korpelainen, Mikko Määttä,
Matti Luomala, Pasi Pulkkinen, Janne Koivumäki ja Jerome Thevenot.

 

 

Tuhannet vai kaikki kukat kukkimaan käsityöoppimisessa?

Kesällä monista puutarhoista kukkapenkkeineen tulee olohuoneiden jatkeita, niissä kukkivat kymmenet ja sadat kukat omissa ryppäissään. Silloin tällöin käsityöoppimisen käytäntöjä, tekemisiä, sanomisia jne. puolusteltaessa kuulee vaadittavan, että antakaa kaikkien kukkien kukkia.

Tulppaanimeri.

Kuitenkin tuhansien kukkien kukkiminen ja monien variaatioiden löytäminen koulukäsityöstä poikkeaa kaikkien kukkien samaan kokoonpanoon sullomisesta. Puutarhuri kylvää ja istuttaa kukkia. Hän sijoittaa niitä kukkapenkkeihin värien ja lajien mukaan. Puutarhurin osaaminen ilmentyy samanaikaisesti kukkivien kukkien värien yhteensopivuudella. Taustalla on tietoisuus siitä, että kukista muodostuvat väriryppäät vahvistavat kukkien ilmaisuvoiman laadukkuuden. Voimme ihailla tuhansia kukkivia kukkia. Eloisan visuaalisuuden havaitseminen eroaa kaikkien kukkien samanaikaisen kukkimisen sallimisen sijasta. Samat lainalaisuudet pätevät käsityöoppimisessa

Samankaltaiset asiat ilmenevät koulukäsityössä näihin asioihin opettajan tulee oppia kiinnittämään työssään huomiota ajatuksellisesti ja toiminnallisesti. Ajatus tuhansien kukkien antamasta vaikutelmasta voidaan liittää käsityöpedagogiaan ts. koulukäsitöiden oppimiseen teoreettisesti, symbolisesti ja käytännöllisesti. Opettajan työn kannalta se tarkoittaa entistä paremman huomion suuntaamista käsityön sisältöosaamiseen ts. didaktisten ratkaisujen tekemiseen. Käsityön opetuksen käytännöissä se puolestaan tarkoittaa sekä materiaalien että värien käytön lainalaisuuksien tuntemista, tunnistamista, tiedostamista ja käyttöä. Näiden lisäksi iänmukaisten oppimisympäristö- ja luokka-astetöiden valinta on koulukäsityössä tärkeää. Sekin kuuluu opettajan sisältöosaamiseen ja tietoon käytössä olevasta kulttuuriperinnöstä. Sen kartuttamisessa tarvitaan myös huomion suuntaamista käsityön työtapojen ja -välineiden käyttöön.  Käsityön profiilin oppiaineena nostattaminen on vaikea, mutta erittäin kiintoisa ja tärkeä tehtävä. Kaikkien kukkien kukkimisen ja kukittamisen sijaan tuhannet kukat voivat kukkia käsityöoppimisen laadukkaissa sisältövalinnoissa. Näin käsityöoppiminen saa tarvitsemaansa nostetta! (Eeva-Maija Lappalainen)

 

 

Tutkija Petri Koponen väittelee 16.6.

Väitösaika ja -paikka
16.06.2007, kello 12, sali B1, Natura

Väitöskirja
Role of chemical exposure and UV-B radiation in specific life stages of anurans: survival and physiological responses
Kemikaalien ja UV-B säteilyn vaikutus sammakoiden tiettyjen elinvaiheiden kuolleisuuteen ja fysiologisiin vasteisiin

Vastaväittäjä ja kustos
Vastaväittäjänä toimii professori Aimo Oikari Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Kustoksena on filosofian tohtori Matti Leppänen Joensuun yliopiston biotieteiden tiedekunnasta.

Uutta tietoa kemikaalien ja ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta sammakoiden varhaisiin kehitysvaiheisiin

Filosofian maisteri Petri S. Koposen Joensuun yliopistossa tarkastetussa ekotoksikologian alaan kuuluvassa väitöskirjassa havaittiin sammakon alkioissa kehityshäiriöitä ja lisääntynyttä kuolleisuutta, kun ne altistuivat samanaikaisesti suurille annoksille ultraviolettisäteilyä ja muoviteollisuuden kemikaaleja. Lisäksi havaittiin, että kynsisammakkonaaraiden veriplasman kilpirauhashormonipitoisuudet laskivat ja testosteronipitoisuudet kasvoivat, kun ne altistuivat kasvisteroleille kahden viikon ajan. Koposen väitöskirja toi uutta perustietoa sammakkopopulaatioihin kohdistuvista uhkista. Useat sammakkopopulaatiot ovat taantuneet maailmanlaajuisesti ja joidenkin lajien sukupuuttoon kuoleminen on jo kriittinen ongelma. Selvää syytä tähän ei ole löydetty.

Koponen selvitti väitöskirjassaan ultravioletti-B-säteilyn (UV-B) ja bisfenoli-A:n yhteis- ja erillisvaikutuksia sammakon (Rana temporaria) ja viitasammakon (R. arvalis) kehittyvissä alkioissa ja toukissa. Lisäksi hän tutki post-metamorfisilla kynsisammakoilla (Xenopus laevis) kasvisterolien vaikutuksia energia-aineenvaihduntaan ja lisääntymismuuttujiin. Tutkimuksessa havaittiin, että lisääntymisaikana saatu UV-B-säteily ei vaikuta bisfenoli-A:n kertymiseen ja poistumiseen sammakon toukista. Sen sijaan samanaikainen UV-B- ja bisfenoli-A-altistus aiheuttivat suurina annoksina kehityshäiriöitä ja lisääntynyttä kuolleisuutta sammakon alkioissa. Viitasammakon varhaiset alkiovaiheet kestivät UV-B-säteilyä paremmin kuin sammakon, mutta myöhemmissä alkioiden kehitysvaiheissa tilanne muuttui päinvastaiseksi.

Bisfenoli-A on muoviteollisuuden laajasti käyttämä monomeeri, jolla on todettu hormonitoimintaa matkivia ominaisuuksia. Bisfenoli-A:ta pääsee luontoon lähinnä teollisen toiminnan ja kaatopaikkojen suotovesien kautta. Bisfenoli-A:ta käytetään monissa kuluttajatuotteissa. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että kemikaali vaikuttaa paljon pienemmissä pitoisuuksissa kuin aiemmin luultiin.

Kasvisterolit ovat eläinten kolesterolia vastaavia luonnontuotteita. Kasvisteroleja käytetään muun muassa kolesterolia alentavissa elintarvikkeissa. Suuria määriä luontoon niitä pääsee lähinnä sellutehtaiden jätevesissä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että sellutehtaiden jätevedet häiritsevät muun muassa kalojen lisääntymistoimintoja alentamalla sukupuolihormonipitoisuuksia ja pienentämällä sukurauhasten kokoa, sekä muuttamalla toissijaisia sukupuoliominaisuuksia.

 

 

Talvitriathlon

Jämijärvellä kilpailtiin 24.4.2007 Talvitriathlonin Suomenmestaruuksista. Kajaanin yliopistokeskuksessa psykologian assistenttina toimiva Veli-Matti Nurkkala saavutti SM-hopeaa miesten yleisessä sarjassa. Kilpailun voittaneelle Kai Söderdahlille Veli-Matti jäi reilun minuutin. Keski-Euroopasta Suomeen rantautuneessa talvitriathlonissa kilpaillaan kolmessa lajissa ilman taukoja. Jämijärvellä kisa koostui vaativassa maastossa käydystä 5 kilometrin maastojuoksusta, 10 kilometrin maastopyöräilystä sekä 6 kilometrin mittaisesta hiihto-osuudesta Jämin hiihtotunnelissa. (Veli-Matti Nurkkala)

TULOKSET: kok.aika, (juoksu / pyöräily / hiihto) 
1. Kai Söderdahl 0:58:42 (0:15:49 / 0:26:47 / 0:16:06) 
2. Veli-Matti Nurkkala 0:59:58 (0:16:37 / 0:27:39 / 0:15:42) 
3. Juha Karstunen 1:00:39 (0:17:28 / 0:27:48 / 0:15:23)

 

 

TEKES tutkimuksen rahoittajana -tilaisuus Kajaanissa 28.6.2007

Aika torstai 28.6.2007 kello 9.00–11.30

Paikka Kajaanin yliopistokeskus, Linnakatu 6, Kajaani, auditorio 3 krs.

Ohjelma

kello 9.00 Kahvit (auditorion aulassa) Avaus Osastopäällikkö Juhani Pietikäinen, Teknologian kehittämisosasto, Tekesin palvelut

kello 9.20 Innovaatio- ja tutkimusstrategiat, Kajaanin Yliopistokeskus Kehitysjohtaja Jouko Käsmä

kello 10.00 Tekes tutkimuksen rahoittajana Johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes

kello 11.00 Kysymyksiä, keskustelua

kello 11.30 Tilaisuus päättyy

 

Tilaisuuteen kutsuttu edustajia: – Oulun yliopisto, Mittalaitelaboratorio (MILA) – Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelyopin laitos Kajaani (TOL) – Oulun yliopisto, Opettajankoulutusyksikkö Kajaani (KOKY) – Oulun yliopisto, Biotekniikan laboratorio – Oulun yliopisto, CWC-yksikkö – Vuokatin Jyväskylän yliopiston Vuotech – Kajaanin ammattikorkeakoulu – VTT:n Kajaanin yksikkö – Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Pyydämme ilmoittautumaan tarjoilua varten 25.6.2007 mennessä: tuula.vaisanen(at)tekes.fi tai puh. 044 3806408.

TERVETULOA !

Tilaisuus on maksuton.

PDF

 

 

Kenestä Kainuun murremestari 2007?

Kainuun murretaituri 2007 -kisa pidetään Kuhmo-talossa sunnuntaina 17.6. kello 15. Kilpailijoita pyydetään ilmoittautumaan perjantaihin 15.6. kello 16.00 mennessä Elias Lönnrot -seuran sihteerille Johanna Anttoselle (puhelimitse 040 709 1255 tai sähköpostitse johanna.anttonen(at)oulu.fi).

Kilpailuun voivat osallistua Kainuun murrealueen sanantaitajat. Kainuun kuntien lisäksi osallistujia odotetaan Kuusamosta, Taivalkoskelta ja Pudasjärveltä sekä tietysti myös murrealueen ulkopuolelle muuttaneista murteestaan kiinnostuneista ihmisistä. Viimeksi Kainuun murremestariksi valittiin 21-vuotias oululainen nuori nainen Jonna Kinnunen, joka on syntyisin Suomussalmen Vuokista.

Arvioinnissa tärkein mittari on murteen aitous. Kilpailuesityksen kesto on kolme minuuttia ja sen aihe on vapaa. Esitys voi olla muodoltaan puhe, pakina tai muu murretta esiintuova esitys. Kukin osallistuja voi halutessaan tehostaa esiintymistään asusteilla ym. varustein.

Kainuun murretaituri 2007 -kisan järjestävät Elias Lönnrot -seura, Kainuun lausujat ry, Kainuun äidinkielen opettajat ry sekä Kuhmon kulttuuritoimi. Kolmihenkisen tuomariston puheenjohtajana toimii kainuulaissyntyinen emeritusprofessori Alpo Räisänen Joensuusta, kilpailun muina tuomareina ovat äidinkielen didaktiikan lehtori Juha Vartiainen Kajaanin yliopistokeskuksesta sekä lausuntataitelija Lea Suopelto Kainuun lausujista. Kilpailussa valitaan 1. heinäkuuta Kuopiossa pidettävään valtakunnalliseen Murteella puhumisen Suomen mestaruuskisoihin Kainuun edustajat. (Juha Vartiainen)

 

 

 

 

Juhannus

 Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.
 
Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
                    Eino Leino

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) elokuun 2007 numeroon 15.8. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.