KESÄ 2006

---

Opettajankoulutus Kajaanissa sai 105-vuotisjuhlapuunsa

Keskiviikkona 14.6.2006 kello 16.00 vietettiin Kajaanin yliopistokampuksella opettajankoulutuksen 105-vuotisjuhlapuun istuttajaisia. Ukkoskuuro oli juuri ehtinyt ohittaa alueen, nurmikko oli vielä kostea ja navakka tuuli puhalsi. Oman puunsa yliopistokeskuksen kirjaston eteen istuttivat Oulun yliopiston puolesta johtaja Juhani Suortti, Kajaanin kaupungin puolesta valtuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän puolesta koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen. Kehitysjohtaja Jouko Käsmä juonsi tilaisuutta ja juhlarunon lausui projektisihteeri Lea Suopelto.

Vanhan kiinalaisen sanon mukaan ”Ihminen ei voi jättää mitään muuta pysyvää itsestään maailmaan kuin lapsensa tai istuttamansa puut”. Juhlapuiden istuttaminen on yli 2000 vuotta vanha kiinalainen traditio. Puu ilmentää jatkuvuutta ja kestävyyttä. Huomattavien tapahtumien yhteydessä on Euroopassakin tavaksi tullut istuttaa puita. Keskiaikaisissa kaupungeissa merkittävät vieraat istuttivat käyntinsä muistoksi puun.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen oli erittäin tyytyväinen opettajankoulutuksen ja kaupungin jo yli vuosisataiseen vuorovaikutukseen. Kaupungin lahjoittamalla tontilla ydinkeskustassa on perusasteen opettajia koulutettu jo yli vuosisata, josta viimeiset kolme vuosikymmentä Oulun yliopiston yksikkönä. Kaikkonen uskoo yliopiston panostavan Kajaanin opettajankoulutusyksikön kehittämiseen voimakkaasti.

Viimeksi hedelmäpuita istutettiin tälle kampukselle Opettajankoulutusta Kajaanissa 100 vuotta -juhlavuonna 2000. Tuolloin Vuoden oppilaitoksen -puun istuttivat Opettaja-lehden edustajat, myös Opetushallituksen Suomen Tammi -kulttuurihistoriahankkeen edustajat istuttivat seminaarinsa yhteydessä oman puunsa. Kajaanin opettajankoulutusyksikön entiset kouluttajat, professorit Päivi Atjonen Joensuun yliopistosta, Aili Helenius Turun yliopistosta sekä kirkkoherra Lauri Oikarinen Kajaanin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta istuttivat läksiäisiksi omat omenapuunsa. Kampuksen pääkäytävän varrelle järjestivät Kainuun yrittäjät ry 16.6.2004 yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä yrittäjyyspuun istuttamisen. Puun istuttivat Kuhmo OY:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Lasse Nakari, Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti ja ammattikorkeakoulun silloinen rehtori Kari Juntunen. (Jouko Käsmä)

Omenankukat

Mun onneni kukkii kuin omenapuu
kevät-öissä valoisissa,
kun kuusten latvat ne punertuu
ja immet on unelmissa.

Ne yöt pari ympäri helluntain,
ne yöt on suuret ja syvät,
ja silloin jos ei tule tuuli vain,
niin kypsyvät heelmät hyvät.

Oi, antaos taivas tyyntä nyt,
jos sitten sa annatkin muuta!
Oi, varjele, Luojani vakainen,
nyt orvon omenapuuta!

Eino Leino

Tapahtuman lopuksi Lönnrot-instituutin projektisihteeri Lea
Suopelto esitti Eino Leinon runon Omenankukat.

 

 

Tuulikki Yli-Lonttinen valittiin Elias Lönnrot -seuran kunniapuheenjohtajaksi

Elias Lönnrot seuran hallitus valitsi opetusneuvos, logonomi Tuulikki Yli-Lonttisen seuran kunniapuheenjohtajaksi 7.6.2006. Tuulikki Yli-Lonttinen on johtanut vuodesta 1996 lähtien Elias Lönnrot -seuraa ja on toiminut sinnikkäästi sen puheenjohtajana pitkäaikaisena tavoitteenaan Lönnrot-keskuksen saaminen. Hänen johdollaan seura on järjestänyt useita laajalti huomioita saaneita Kalevala- ja Lönnrot-aiheisia seminaareja ja valinnut kahdeksan Vuoden Eliasta, jotka edustavat monipuolisesti Lönnrot-asiantuntemusta. Tuulikki Yli-Lonttisen väsymättömän työn ansiosta Kajaaniin on saatu laajasti Lönnrotin Kajaanin-vuosia käsittelevä Lönnrot-verkko ja kuvataulusarja, kehitetty Hauholan majan toimintaa ja luotu suhteita Kajaanin kaupungin päättäjiin Elias Lönnrotin elämäntyön vaalimiseksi. Hänen ansiostaan Elias Lönnrot -seurasta on tullut huomattava kansallinen kulttuuriseura.

Elias Lönnrot -seuran puheenjohtajana 10 vuotta toiminut opetusneuvos, logonomi
Tuulikki Yli-Lonttinen (vas.) valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Sihteeri Teija
Mattila ja puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen ojensivat kunniakirjan ja kukat.
Kuva: Reijo Heikkinen.

Paitsi Elias Lönnrot -seurassa Tuulikki Yli-Lonttinen on osallistunut järjestöelämään Kajaanin Eino Leino -seurassa, Kajaanin Kalevalaisissa naisissa, Suomen Heimot -seurassa, Kainuun lausujissa ja lukuisissa muissa yhdistyksissä. Lisäksi hän on ansiokkaalla tavalla toiminut Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen puheviestinnän opettajana 1980-luvulla. Opetus oli korkeatasoista ja sai runsaasti huomiota alueellisissa tiedotusvälineissä. Erityisesti hän on ollut kehittämässä Kajaanin Sana- ja sävel -tapahtumaa kalevalaisessa Kajaanissa ja sen toimintaa jatkaneessa Kajaanin Runoviikossa noin 30 vuoden ajan. Hän on lausuntataiteilijana tuonut monipuolisesti ja uupumatta esille Kalevalaa ja kansanrunouttamme Suomessa ja ulkomailla. Hän on laaja-alainen kulttuuri-ihminen, joka nauttii yleistä arvostusta kotikaupungissaan ja eri puolilla maata. Näiden seikkojen vuoksi Elias Lönnrot -seura nimittää hänet seuran kunniapuheenjohtajaksi ja toivoo, että hän vastaisuudessakin jaksaa olla seuran toiminnassa mukana. Kulttuurielämän ja opetustyön lisäksi hänellä on ollut merkittävä ura poliitikkona. Elias Lönnrot seura ry ja Kajaanin yliopistokeskuksen kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma järjestivät 8.4.2006 seuran toiminnan 10-vuotisuhlaseminaarin. Juhlaseminaari pidettiin Kajaanin yliopistokeskuksen Martti Helan salissa. Lisäksi seura järjesti samana iltana perinteiset Kohtuuden ystävien pidot Kajaaninjoen toisella rannalla kartanohotelli Karolineburgissa. Juhlaseminaari oli samalla Elias Lönnrot seuran perustajan ja 10 vuotta puheenjohtajana toimineen opetusneuvos Tuulikki Yli-Lonttisen puheenjohtajakauden juhlava ja menestyksekäs päätöstilaisuus. Seminaariin osallistui 115 osanottajaa. (Lasse Lyytikäinen ja Reijo Heikkinen)

 

 

Haastattelut ja pääsykokeet ohi – opiskelijavalinnat pistelaskentavaiheessa

Kaksi ja puolisataa hyvää ja innokasta pyrkijää pyöri Kajaanin kampuksella kahtena valintakoepäivänä. Tyypillisesti valintapäivät ovat olleet kesän kauneimpia ja niin oli nytkin. Kajaanin historiallinen kampus toivotti vehreänä ja kesäisenä hakijat tervetulleeksi. Ensimmäisenä valintapäivänä tulevien kesien kukkaloistoa täydentämään istutettiin opettajankoulutuksen 105-vuotishedelmäpuut kampuksen alueelle.

Tulokset valinnoista saadaan selville 4.7.2006 mennessä, jolloin kaikki pääsykokeissa olleet saavat kirjallisen tiedon omista tuloksistaan ja menettelyohjeet opiskelupaikan vastaanottamisesta. Hyväksyttyjen tulee ilmoittaa viimeistään 4.8.2006 kello 16.15 mennessä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Ilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Yhden korkeakoulupaikan säännöksen mukaan opiskelija voi ottaa vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukuvuonna alkavasta koulutuksesta. Pistemäärien mukaista jonotuslistaa puretaan sitä mukaan, jos peruutuksia tulee. Vielä elokuussa voi siis postiluukusta putkahtaa pyrkijälle iloinen uutinen. (Hilkka Munter ja Anja Hongisto)

 

 

Erityislastentarhanopettajaksi pätevöityneet valmistuivat Kajaanista

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutus ja Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos järjestivät yhteistyössä erityislastentarhanopettajaksi pätevöityminen (23 ov) 2004–2006 -koulutusohjelman, joka päättyi 28.4.2006 Kajaanissa.

Koulutukseen osallistui 20 opiskelijaa, joista puolet oli kotoisin Kainuusta ja puolet eri puolilta Suomea. He olivat lastentarhanopettajia, joilla oli alalta vähintään kaksi vuotta työkokemusta ja erityispedagogiikan perusopinnot suoritettuina. Nyt he saivat erityislastentarhanopettajan pätevyyden. Koulutuksen järjestäminen Kajaanissa oli merkittävää, koska erityislasten-tarhanopettajien tarve maassamme kasvaa koko ajan ja heistä on jo tällä hetkellä pula. Koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran Kajaanin yliopistokeskuksessa. Koulutuksen johtajana toimi lehtori Tuula Tervo-Määttä, suunnittelijana Tuula Honkanen ja koulutusassistenttina Anja Leinonen. (Tuula Honkanen)

 

 

Liikuttavaa toimintaa

Yhteenvetoraportti Kajaanin yliopistokeskuksen liikuntakyselystä 2006 on valmistunut
Idea liikuntakyselyn toteuttamiseen sai alkunsa, kun yhdeksän Kajaanin yliopistokeskuslaista oli ASLAK-kurssilla keväällä 2006. Esille nousi ajatus levittää laajemmalle joukolle liikunnan ilosanomaa ja etsiä parannusehdotuksia yliopiston henkilökunnan työpaikkaliikunnan kehittämiseksi Kajaanissa ja Sotkamossa. Aineisto kerättiin nettikyselyllä toukokuussa. Suurimmasta työpanoksesta kyselyn toteuttamisessa vastasivat Sirpa Korhonen ja Timo Karjalainen Lönnrot-instituutista.

Vastauksia saatiin yhteensä 92 henkilöltä, mikä on noin 40 % Kajaanin yliopistokeskuksen henkilöstöstä. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli naisia. Vastaajat edustavat sukupuoli- ja ikäjakaumiensa perusteella sangen monipuolisesti henkilöstöä.Vastaajilta kysyttiin, mikä tyyppistä liikuntaa he harrastavat. Itsenäiseen kuntoliikuntaan painottui yli puolet ja yliopiston tarjoamiin liikuntapalveluihin 30 % maininnoista. Vastaajat harrastivat yli tunnin kestävää liikuntaa yleisimmin kaksi kertaa viikossa (40 % vastaajista). Kyselyyn osallistuneiden naisten liikunta-aktiivisuus oli jonkin verran miesvastaajia korkeampi.

Valtaosa kyselyyn osallistuneista (91 %) oli tietoisia yliopiston järjestämistä tai tukemista liikuntamahdollisuuksista. Kaikki eivät kuitenkaan olleet selvillä tarjolla olevista mahdollisuuksista ja he toivoivatkin tältä osin kohennusta tiedottamiseen. Vastanneista 57 % oli tyytyväisiä yliopiston tarjoamiin liikuntapalveluihin. Miespuoliset työntekijät olivat selvästi tyytyväisempiä tarjolla olevaan liikuntatarjontaan kuin naiset. Yliopiston tarjolla olevista liikuntapalveluista Kainuussa suosituin oli uinti ja toiseksi suorituin oli kuntosalilla käyminen. Peräti 64 %:lle vastaajista nykyisen ohjatun ryhmäliikunnan taso oli riittävä. Lisää ohjattua liikuntaa kaipasi 36 % vastaajista, joista suurin osa oli naisia. Kuntoklubin perustamiseen suhtauduttiin hyvin myönteisesti, sillä 2/3 vastanneista liittyisi kuntoklubiin, jos sellainen perustettaisiin. Palautteissa esitettiin myös liikuntavastaavan nimeämistä, joka voisi toimia oto-henkilönä.

Aslak-kahveja nautittiin 14.6. 

Vastauksista voidaan päätellä, että varsin pienin panostuksin Kajaanin yliopistokeskuksen henkilöstö nostaisi vapaa-ajan liikkumisensa määrää. Ehdotuksia yliopistolaisten liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi: yliopistokeskukseen nimitetään liikuntavastaava, perustetaan yliopistokeskuksen henkilökunnan kuntoklubi, normaalikoululla sulkapallon peli-ilta, kesäajalle lisää tuettua aktiviteettiä, myös naisille yhteisiä liikuntamahdollisuuksia, tuetun harrastusliikunnan monipuolistaminen sekä taukoliikunnan käynnistäminen Koska liikunta parantaa selvästi niin henkistä kuin fyysistä jaksamista työelämässä, esitettyjen toimenpiteiden toivotaan johtavan Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa myös käytännön toimiin. Kohti liikuttavia tekoja. Raportti kyselyn tuloksista pdf-muodossa löytyy nettisivuiltamme: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/henkilokunnalle/KYK_liikuntakyselyn_2006_raportti.pdf  (Sirpa Korhonen & Timo Karjalainen)

 

 

50 vuotta sitten valmistuneiden alumnitapaaminen

Kajaanin miesseminaarista 50 vuotta sitten valmistuneet kansakoulunopettajat vierailivat Kajaanin kampuksella. Reilu kymmenkunta 1956 valmistunutta miesopettajaa muisteli opiskeluaikoja Kajaanissa hyvillä mielin, vaikka kuri ja rangaistukset olivatkin tuolloin ankaria. Silti he vielä eläkepäivilläänkin olivat tyytyväisiä siitä, että olivat saaneet opiskella Kajaanin miesseminaarissa, jota siihen aikaan pidettiin ankarimpana opettajankoulutusta antavana oppilaitoksena. Aluksi vieraat saivat kuulla lyhyen esittelyn siitä, mitä tällä hetkellä Kajaanin yliopistokeskuksessa opiskellaan. Kyllä ainakin nämä opettajat seuraavat edelleen aikaansa: niin ajankohtaisia kommentteja ja kysymyksiä he osasivat opettajankoulutuksesta esittää.

Suvivirsi soi hienosti Martti Helan salissa. Säestihän sen opiskeluajan aamuhartauksien vakiosäestäjä Toivo Hartikainen. Vierailijoiden harmiksi urut vaan tuntuivat olevan kovin epävireessä, mutta hienolta laulu kuulosti myös flyygelillä säestettynä. Kaiku ja tunnelma päärakennuksessa olivat kuulemma juuri samanlaiset kuin ennenkin. Erinomaisena asiana he pitivät asiallista remontointia ja uudistamista, mitä kampuksella on tehty. Tilat ovat kunnossa, mutta historiallisen tunnelman voi edelleen aistia.

Miehet kertoivat olevansa erityisen kiitollisia kuvataiteen sekä musiikin opetuksesta miesseminaarissa. Opettajat olivat persoonallisia ja aikansa parhaimmistoa. Jokainen sai seminaarista erinomaiset taidot opettaa taito- ja taideaineita, joiden vähentäminen nykyajan perusoppilailta huolestutti heitä. Kovasti heitä kiinnosti myös, ovatko Jyskyt ja Kalevala-kuoro vielä voimissaan.

Puolisoille riitti kerrottavaa, kun kierreltiin päärakennuksessa, puutyörakennuksessa ja nykyisessä yliopistokeskuksen kirjastossa, joka heidän opiskeluaikaan oli vielä harjoittelukoulu. Kirjastoamanuenssi Kari-Pekka Räisänen oli laittanut esille vanhoja aapisia ja opettajankoulutusyksikköä koskevia julkaisuja, joihin vieraat mielellään tutustuivatkin. Juuri kirjaston, silloisen harjoittelukoulun, tiloissa hikeä ja kyyneleitä heidän sanojensa mukaan vuodatettiin eniten - samalla tavoin kuin nykyäänkin erityisesti harjoittelut ovat jääneet mieleen opiskeluajoista. Muistivatpa he vielä, missä kohdin kirjastorakennusta he olivat yönsä viettäneet paljaalla lattialla pääsykokeiden aikaan. Pääsykokeet kun silloin kestivät kokonaisen viikon ja nykypäivän tosi-TV-formaattien mukaisesti jokaisena päivänä osa hakijoista lähetettiin kotiin. Onnellisimmat, jotka pääsivät läpi vielä viimeisen päivän karsinnoista ja tiukasta lääkärintarkastuksesta, saivat opiskelupaikan kansakoulunopettajaksi. Päivääkään eivät kuulemma ole katuneet ammatinvalintaansa ja Kajaaniin opiskelemaan hakeutumista! (Kaisa Ottavainen-Nurkkala)

 

 

Kaksi kampusta

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä tapahtuman kahdella kampuksella toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille, opettajille ja opinto-ohjaajille. Tavoitteena esitellä koulutusvaihtoehtoja, tutustuttaa nuoret kampuksiin ja kaupunkiin, lisätä koulujen vetovoimaa uusien opiskelijoiden saamiseksi ja tuottaa kävijöille elämyksiä. Ennakkoilmoittautuneita tapahtumaan on 43 oppilaitoksesta 1300 opiskelijaa. (Saija Nyström)

 

 

Euroopan mediayliopistojen edustajat tapasivat Ateenassa

Viiden Euroopan maan yliopistojen yhteistyö syventyy
Ateenan yliopistossa pidettiin 11.-13.6.2006 ns. European Master Programmes in Media -mediayliopistojen edustajien kokous. Yhteistyöyliopistoja EU-alueella ovat olleet Haute École / Institut Superieur de Commerce ISC Saint Louis (Bryssel), University of Athens (Ateena, Kreikka), Universidade Nuovo de Lisboa (Lissabon, Portugali) ja Université de Metz (Metz, Ranska) sekä Lapin yliopisto.

Akropolis on pakollinen nähtävyys Ateenassa, vaikka
olisi kysymys kiireisistä virka-asioista.

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus on mukana sen vuoksi, että siellä on käynnissä Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma, jossa mediakulttuuri on keskeisessä roolissa ja koska suomalaiset edustajat rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ovat osallistuneet yhteisön maisteri- ja MBA-tutkintojen toteuttamiseen vuodesta 2000 lähtien. He ovat myös toimineet ko. yliopistojen johtoryhmän jäseninä vuosina 2000–2004.

Kreikan parlamenttirakennus komeilee Ateenan keskusaukion Syntagman laidalla.

Maisteriohjelmien toteuttamisessa EU:n Media-ohjelmien kautta on vankka kokemus
Yhteistyöyliopistot ovat toteuttaneet media-alan koulutusohjelmia 1990-luvun loppupuolelta EU:n Media I, Media II ja Media Plus -ohjelmien, Leonardo da Vinci ja Sokrates -ohjelmien kautta. Koordinaattorina ja pääjärjestäjänä on toiminut Haute École / Institut Superieur de Commerce Brysselistä. Media II -ohjelman kautta on toteutettu Master in Multimedia and Audiovisual Business Administration Programme sekä Leonardo da Vinci -ohjelman kautta European Master in Interactive Multimedia Business Projects Programme.

Rehtori Foulie Leandri Ateenasta (vas.) ja professori Jean-Dominique Seroen
Brysselistä tutkivat tietokoneelta ennakkotietoja EU:n uusista kehysohjelmista.

Ateena tapaaminen oli Ateenan yliopiston Mass Media and Communication -osaston järjestämä. Osaston johtajana toimii professori Michalis Meimaris. Yliopiston toisena kreikkalaisena kumppanina toimii Center of Applied Industrial Design, jonka rehtorina toimii rouva Foulie Leandri. Keskeisinä keskustelun aiheina Ateenassa olivat avautuvat uudet EU:n puiteohjelmat ja niiden mahdollistama media- ja kulttuuriteollinen koulutus.

Ateenan yliopiston arvovaltainen professori ja mediaosaston johtaja Michalis
Meimaris (oik.) ja ranskalaisen Metzin yliopiston median tiedekunnan professori
Luc Massou valmistautuvat yliopistojen edustajien neuvotteluun.

EU–Venäjä-yhteyksiä haluttiin korostaa kulttuuriteollisuudessa
Yliopistot tavoittelevat uudella ohjelmakaudella eurooppalaista kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmaa Belgian, Suomen, Kreikan, Ranskan ja Portugalin välillä. Erityisenä toivomuksena keskusteluissa esitettiin venäläisen osapuolen mukaanotto ohjelman toteuttamiseen. Lasse Lyytikäinen kertoi Kajaanin yliopistokeskuksen Oulun yliopistolle viime syksynä tekemästä esityksestä, jossa käynnissä olevien Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman ja Venäjän kulttuurin ja kielen maisteriohjelmien tavoitteet yhdistettäisiin ja synnytettäisiin Kulttuuriteollisuuden ja -pedagogiikan kansainvälinen maisteriohjelma. Ohjelmassa olisi Venäjä–EU-painotteisuus vahvasti korostuneena. Yleisesti nähtiin, että kulttuuriteollisuus on erittäin voimakkaassa kasvussa ja Venäjän avautuminen eurooppalaisille markkinoille vahvistaa tätä kehitystä.

Yliopistojen edustajia (oik.): professorit Michalis Meimaris, Luc Massou,
Jean-Dominique Seroen ja Fotini Sfakianaki.

Master in Scientific Communication Programme
Toisena tärkeänä ohjelmatavoitteena kokouksessa pidettiin European Master in Scientific Communication -maisteriohjelman synnyttämistä, johon on erityinen tarve. Kysymyksessä olisi tieteentekijöiden, elokuvaajien, toimittajien (sanoma- ja aikakauslehdet, tv, internet ja multimedia) ja muiden median edustajien yhteistyöhanke, jossa tieteellisen tiedon tuottajat ja välittäjät oppisivat muokkaamaan vaikeaselkoista aineistoa yleistajuisesti havaittavaan muotoon sekä kirjallisesti, visuaalisesti että auditiivisesti. Esimerkkinä on ollut Center of Applied Industrial Design -koulun maaliskuussa 2006 Ateenassa toteuttama kansainvälinen tiede-elokuvafestivaali (International Science Film Festival, Athens), johon oli saatu johtavia tieteentekijöitä ja tieteen popularisoijia ja pedagogeja eri puolilta maailmaa.

Profssori Dimitrios Charitos tutustuu Ateenan yliopiston opiskelijan opinnäytetyöhön.

Opiskelija Ioanna Tsangari valmistautuu opinnäytetyönsä esittelyyn.

Kokouksessa tehtiin ehdotus, että Suomessa järjestettäisiin ensi vuonna Suomessa. Tämä edellyttäisi suomalaisten osapuoliyliopistojen vahvaa sitoutumista sekä yritysmaailman tukea. Yhteistyöyliopistot selvittelevät maisteriohjelman toteuttamismahdollisuuksia.

Ateenan keskustassa rehevät appelsiinipuut pudottavat
hedelmiään ohikulkijoiden niskaan.

European Master in Interactive Multimedia Business Project -ohjelman opinnäytteitä tarkastettiin
Ateenan kokouksen yhteydessä tarkastettiin myös käynnissä olevan European Master in Interactice Multimedia Business Programme´n opiskelijoiden opinnäytteitä (thesis). Maisteriohjelma on rahoitettu Leonardo da Vinci ohjelman kautta. Koulutusohjelmissa mukana olevien opiskelijoiden tulee opiskella vähintään kahdessa kotimaan ulkopuolisessa yliopistossa, jotta kansainvälisyys toteutuu. Kansainväliset opiskeluosuudet toteutetaan yhteistyöyliopistoissa intesiiviperiodeina. Jaksojen välillä valmistaudutaan tentteihin, kirjoitetaan esseitä ja tehdään harjoitustöitä. Koulutukseen kuuluu työrahoittelu alan yrityksissä. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Lehdestä saksittua

”Marko Kananen,
Oulun yliopisto,
opettajankoulutusyksikkö

Kajaanin kampuksen 'jokapaikanhöylä' Marko tekee työtä, josta ansaitsee ison kimpun kukkia ja lämpimät kiitokset. Hänet on nähty kantamassa painavia pianoja, roudaamassa postipoikana sitä sun tätä harmaalla pakettiautolla, auttamassa valmistuvien juhlassa esiintyviä… eräs lystikkäimmistä näyistä oli, kun Marko taituroi lumisella kirjaston katolla ottamassa erään opettajan pyytämiä digikuvia. Marko tekee työtä auliisti ja avuliaasti, hymy huulillaan. Kiitos koko kampuksen puolesta! Luokanopettajaopiskelija ” (Koti-Kajaanin Kiitospalstalla POSITIIVARIT 27.–28.5.2006)

 

 

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia kehittyy

Ristijärven kunta teki opetusministeriön rahoituksella esiselvitystyön seniorien taiteen ja kulttuurin koulutuksen järjestämismahdollisuuksista Ristijärvellä vuonna 2004. Esiselvitystyön varhaisvaiheessa suunniteltavan yliopistollisen yksikön nimeksi määriteltiin Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia. Lisäksi lähdettiin siitä, että yksikkö kiinnittyy osaksi Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa ja tuottaa senioreille tarkoitettuja taiteen ja kulttuurin koulutus-, tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä palveluja. Yliopistokeskus hallinnoi, koordinoi ja kehittää toimintaa ja Ristijärven kunta luo Akatemialle toiminnalliset puitteet. Yhteistyössä yliopistokeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa luodaan virtuaaliopiskelun vaatimat oppimisympäristöt ja verkko-oppimisen monikanavaiset ratkaisut.

TV!:n päätuottaja esitteli Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian kevään viimeisessä
Studia generalia -luennossa tuottamansa Kotikatu-tv-sarjan historiaa ja kehittymistä.
Kahakorpi on edelleen mukana Kotikadussa, mutta alkaa tuottaa sen rinnalla
Päätalon Iijoki-sarjaan pohjautuvan tv-sarjan pilottijaksoja.

Selvitystyön yhteydessä Ristijärven kunta esitti visionaan, että Ristijärvelle kehitetään Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen johdolla tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjainen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa seniorikansalaisille. Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia tulee olemaan keskeisesti virtuaalisen yliopistotoiminnan korkealla opetusteknologialla varustettu yksikkö. Koulutus toteutuu pääosin virtuaali- ja verkko-opetuksena, jonka keskuksena on Ristijärvelle rakennettava senioristudio.

Professori Ilkka Huovio visioi Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian kehittämistä
osana Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikköä kokouksessa 14.6.2006.
Huovio kertoi, että Oulun yliopiston virkamiesjohto tukee hanketta.

Yliopistokeskuksessa pidettiin 14.6.2006 kehittämiskokous, johon osallistuivat puheenjohtajana professori Ilkka Huovio, Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, Ristijärven Seniorpoliksen projektipäällikkö Hannu Tervonen, aikuiskoulutusyksikön esimies Timo Pinola, koulutuspäällikkö Tuula Honkanen, Kaukametsän opiston rehtori Eila Parviainen, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja sihteerinä Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos. Tilaisuudessa käsiteltiin asiakohtina taiteen ja kulttuurin senioriakatemian kytkemistä osaksi Kajaanin yliopistokeskusta, koulutuksen toteuttaminen lukuvuonna 2006–2007, virtuaalikoulutuksen oppimisalustan ja oppimateriaalin kehittäminen sekä talouden vakiinnuttaminen.

Hannu Kahakorven ihailijat saivat papereihinsa nimikirjoituksen.

Professori Ilkka Huovio kertoi, että Oulun yliopiston virkamiesjohto suhtautuu myönteisesti sekä Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikön kehittämiseen että Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian kehittämiseen aikuiskoulutusyksikön osana. Kokouksessa sovittiin, että Taiteen ja kulttuurin virtuaalisen koulutuksen järjestäminen, oppimisalustan ja oppimateriaalin kehittäminen hankkeistetaan ja haetaan Oulun yliopiston kautta rahoitusta. Samalla haetaan Tekesiltä hankeavustusta. Tavoitteeksi asetettiin vuosille 2007–2012 ulottuvan laajan hankkeen synnyttäminen riittävän pitkäjänteisyyden takaamiseksi. keskeisenä pidettiin myös liittoutumista muiden koulutuksen järjestäjätahojen kanssa. Kaukametsän opisto ja Taiteen ja Kulttuurin senioriakatemia järjestävätkin yhteisesti koulutusta lukuvuonna 2006–2007.

Koulutuksen muodot ja sisältöalueet
Tavoitteena on kaikenikäisten mukana olo. Pääsääntöisesti senioreille sopivat samat opiskelualueet ja palvelut kuin muillekin eri-ikäisille yliopistollisia opintojaan suorittaville henkilöille. Koulutus toteutetaan pääasiassa senioreille suunnattuna aikuiskoulutuksena, joka jakautuu avoimen yliopiston opintoihin ja täydennyskoulutukseen. Avoimen yliopiston yhteydessä voidaan suorittaa yliopistollisia opintojaksoja ja arvosanoja. Pitkäjänteisemmin opiskelevat voivat suorittaa jopa tutkintoja avoimen yliopiston kautta. Tutkintotavoitteinen koulutus voi tähdätä kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseen. Joillakin opiskelijoilla saattaa olla edellytykset jopa tohtorin tutkinnon suorittamiseen.

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian koulutustarjonta rakentuu vähitellen. Alkuvuosina tarjonta voi käsittää vuosittain muutaman arvosanan, taiteellisen kurssin sekä senioriyliopistotoimintaan liittyvän kansallisen tai kansainvälisen seminaarin. Koulutustarjonnan monipuolistamisessa tukeudutaan myös yliopistokonsortion osapuolten koulutustarjontaan. Taiteeseen ja kulttuurin liittyvää verkko-opiskeluun soveltuvaa digitaalista oppimateriaalia on vähän, joten oppimateriaalin tuottaminen alalla on erityisen tärkeää, mikä onkin suunnitellun yksikön ensimmäisiä keskeisiä tehtäviä.

Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson (vas.) ja Seniorpolis Oy:n projektipäällikkö
Hannu Tervonen kertoivat Ristijärven ja Seniorpolis Oy:n asettamista tavoitteista.

Koulutustarjonnassa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavat taiteen ja kulttuurin alat, mutta etenkin yhteistyöyliopistojen kautta hyödynnetään niiden omaan profiiliin liittyvä ja Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian toimintaan soveltuva koulutus. Taiteen ja kulttuurin piirissä voidaan kehittää opintoja mm. seuraavilla aloilla: kirjallisuus, kuvataide, musiikki, tanssi ja teatteri, taidekasvatus ja pedagogiikka, elokuva, mediakulttuuri, muotoilu ja arkkitehtuuri, visuaalinen kulttuuri, kulttuuri- ja taidehistoria, paikallishistoria, kansatiede, aluemaantiede, taiteen tutkimus. Lisäksi voidaan järjestää alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä koulutustilaisuuksia ja konferensseja taiteen ja kulttuurin eri teemoista.

Virtuaaliyliopisto, avoin yliopisto ja kansainväliset verkostot
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian koulutuksen toteuttamisessa hyödynnetään yliopistojen ja kesäyliopistojen sekä virtuaaliyliopiston (www.virtuaaliyliopisto.fi) ja avoimen yliopiston (www.avoinyliopisto.fi) koulutuksen tarjontaa. Tavoitteena on tarjota senioreille taide- ja kulttuurialaan liittyvää tieteellistä, taiteellista ja muuta ajankohtaista tietoa eri muodoissa. Myös digi-television ja tietoverkon mahdollistamat muut opetusteknologiaratkaisut hyödynnetään. Opiskelijat ovat keskeisesti mukana toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Senioriakatemia voi jo nyt hyödyntää rakenteilla olevia virtuaaliyliopisto-ohjelmia. Sen käyttöön sopivat esimerkiksi kirjallisuustieteen verkko, historian opetusverkko, musiikinopetuksen verkko, elokuvaopetuksen verkko, viestintätieteiden verkko sekä psykonet. Etä- ja e-oppimista edistäviä yhteistyöverkostoja toimii Euroopassa ja maailmanlaajuisesti useita kymmeniä. Euroopan unionin eri ohjelmista saatu tuki on oleellisesti vauhdittanut verkostojen syntyä ja toimintaa. Useilla Suomen yliopistoilla ja täydennyskoulutuskeskuksilla on aktiivinen rooli kansainvälisten verkostojen toimijoina.

Aikuiskoulutusyksikön esimies Timo Pinola (oik.) ja koulutuspäällikkö Tuula
Honkanen (kesk.) ilmaisivat tyytyväisyytensä senioriakatemian kehitysnäkymiin.
Vasemmalla senioriakatemian koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos.

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian opinto-ohjelma 2006–2007
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian opinto-ohjelma löytyy osoitteesta www.seniorpolis.com. Tiedusteluihin vastaa koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos, puh. 044 715 9356, hanna-maija.liitos@seniorpolis.com.

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia järjestävät yhteistyössä seuraavat koulutustilaisuudet:

Paikallishistoria-seminaari
Paikka: Kaukametsän Kouta-Sali
Aika: lauantaina 28.10.2006 kello 12.00–16.00
Luennoitsijat:
FT Jukka Partanen, Joensuun yliopisto, Kylähistoriatutkimus
FT Kukka Kokkonen, Joensuun yliopisto, Kylähistoria Nurmeksesta
Aila Alasalmi, Vuolijoen Käkisalmen kyläyhdistys, Käkilahden kylähistoria
Dosentti Reijo Heikkinen, Kajaanin yliopistokeskus, Manamansalon saarikylän vaiheita
Järjestäjät:
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia, Kylässä-hanke ja Kaukametsän opisto

Ilmoittautuminen Kaukametsän opiston toimistoon 13.10.2006 mennessä.

100 vuotta äänioikeutta Suomessa -seminaari
Paikka: Kaukametsän Kouta-sali
Aika: lauantaina 24.2.2007 kello 12.00–16.00
Luennoitsijat:
YTT Pertti Timonen, Tampereen työväenopiston rehtori, 100 vuotta äänioikeutta Suomessa
VTT Tytti Isohookana-Asunmaa, Oulun yliopisto, Naisten äänioikeus
Dosentti Reijo Heikkinen, dosentti, Kajaanin yliopistokeskus, Punaisen viivan vaalit, vuoden 1907 vaalit Ilmari Kiannon kuvaamana
Järjestäjät:
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia ja Kaukametsän opisto
Ilmoittautuminen Kaukametsän opiston toimistoon 9.2.2007 mennessä

Studia Generalia luentosarja, teemana Elias Lönnrot ja Kainuu
Paikka: Virtaala, Ristijärvi
Järjestäjät: Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia, Kaukametsän opisto ja Elias Lönnrot -seura ry

Su 1.10.2006 klo 14.00
Dosentti Reijo Heikkinen: Elias Lönnrot terveysvalistajana

La 21.10.2006 klo 14.00
FL Helinä Romppanen: Elias Lönnrotin matkat Kainuussa

La 18.11.2006 klo 14.00
Professori Oiva Turpeinen: 1830-luvun moruvuodet ja Elias Lönnrot

La 2.1.2.2006 klo 14.00 
Erikoistutkija Raija Majamaa: Elias Lönnrot ja hänen aikalaisensa

 

Erityisopettajaksi pätevöityminen

Kajaanissa alkaa vuoden 2007 alussa erityisopettajaksi pätevöitymiskoulutus maksupalveluna. Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikkö ja Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos käynnistävät yhteistyössä erityisopettajaksi pätevöitymiskoulutuksen. Koulutukseen hakuaika on lokakuu 2006. Pääsykokeet ovat marraskuun lopulla. Koulutus on monimuoto-opetuksena, työn ohella ja kestää n. 1½ vuotta. Lisätietoja antaa Tuula Honkanen, puh. 040 57579242, tuula.honkanen@oulu.fi (Tuula Honkanen)

 

 

Sari Kaasinen Runoviikolle

Värttinä-yhtyeen perustajajäsen ja entinen vetäjä, musiikin maisteri Sari Kaasinen esiintyy Kajaanin Runoviikolla Elias Lönnrot -seuran syntyjä syviä tapahtumassa. Hän laulaa, soittaa ja kertoo Kantelettaren naisista la 8.7.2006 kello 11.30 Kaukametsän Kouta-salissa. Pääsymaksu on 7 €.

Sari Kaasinen kertoo naisen elämästä menneestä tähän päivään. Hän puhuu, laulaa ja soittaa kanteletta.

Hän kysyy:
Kuinka Kantelettaren nainen rakasti?
Kuinka vihasi?
Kuinka purki tuntojaan säkeiksi?
Kuinka jaksoi?

Voiko tämän päivän nainen laulaa niin kuin ikiaikaiset naiset?

Pystymmekö tuottamaan enää säkeitä hetkessä ja hetkestä?
Kuinka ilmaisemme tunteemme?
Miten tämän päivän nainen toimii?
Osaammeko purkaa tuntojamme?
Voiko Tämän päivän nainen purkaa tuntojaan?

 

 

16.6.2006 Väitöstilaisuus / patologian laitos, lastentautien klinikka ja biotekniikan laboratorio

Jani Rytkönen: Effect of heat denaturation of bovine milk beta-lactoglobulin on its epithelial transport and allergenicity
Valion luentosali, Salmelantie 6, Sotkamo, kello 12.

Tiedote väitöksestä
Väitöskirja

 

HYVÄÄ KESÄÄ JA HAUSKAA JUHANNUSTA
KAMPUS-LEHDEN TOIMITUS

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) elokuun 2006 numeroon 15.8. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.