KESÄ 2005

---

Kampuksen pihassa tapahtuu

Senaatti-kiinteistöt suorittaa yliopistokeskuksen alueen kunnostustöitä vuosina 2004–2007. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2004 on rakennettu pääportin viereen ajokaista, Osmonkatu on muutettu yksisuuntaiseksi ja pääportin ympäristöä on ehostettu. Meneillään on kunnostustöiden toinen vaihe. Tänä kesänä muutetaan ja korjataan paikoitusalueita, rakennetaan lisää autolämmityspaikkoja ja parannetaan pihavalaistusta sekä muutoinkin alueen viihtyisyyttä ja toimivuutta parannetaan.

Liikennejärjestelyt muuttuvat siten, ettei ruokalan päädystä ajeta enää suoraan parkkipaikalle vaan autoilu tapahtuu Satamakadun kautta. Normaalikoululla tehdään ikkunaremonttia vaiheittain. Tänä vuonna 2. ja 3. kerroksen ikkunat uusitaan. Liikuntasalin lattia hiotaan ja lakataan. Normaalikoulun piha-alueen pinnan uusiminen tehdään, mikäli se tämän vuoden rakennusbudjettiin sopii. Metallipajassa tehdään mm. kaasukeskus. Kesän urakat pitäisi olla ennen koulun alkua valmiina viimeistelytöitä lukuun ottamatta.

Kampusalueen kunnostuksen aikatauluja ja suunnitelmia esittelivät palvelupäällikkö Eero Pyykkönen, ISS:stä ja arkkitehti Mikael Sillman 13.6. pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Urakoitsijat: Ikkunat Tiivi Oy, pihatyöt Kaimare Oy, asfalttityöt Lemminkäinen Oy, viheraluetyöt Piiraisen Viherpalvelu Oy, sähkötyöt Paikallis-Sähkö Oy sekä maalaus- ja muita pieniä töitä ISS. (VT-J)

 

 

Kajaanin opettajankoulutukseen haki yli 1600

Vuosittaiset vertailut ovat mielenkiintoista luettavaa sekä pyrkijöiden että hallintobyrokraattien kannalta. Näkökulmaa vaihtaessa saadaan erilaisia lukuja verrattuna totaalihakijamäärän tai ensimmäisen sijan mukaan. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö pärjää tässä kissanhännänvedossa varsin mukavasti.

Prosentuaalisesti hakijoiden määriä vertaillessa Kajaaniin haki kuudenneksi eniten sekä kokonaishakijamäärän (9,2%) että ensimmäisen hakusijan (9,2%) mukaan. Kajaanin edelle ennättivät Suomen opettajankoulutusta antavista yksiköistä Jyväskylä (13,8% / 11,5%), Hämeenlinna (13,3% / 11,8%), Turku (12,9% / 12,6%), Helsinki (10,5% / 14,9%) sekä Rauma (10,4 % / 9,6%) osuuksillaan. Pohjois-Suomesta Kajaanin jälkeen kilvassa menestyivät hienosti Oulu (8,3% / 9,2%) sekä Rovaniemi (6,4% / 6,7%) osuuksillaan. Kaikki hakusijat huomioiden luokanopettajakoulutukseen Kajaaniin oli 1036 hakijaa ja Ouluun 928. Kajaanissa kokonaishakijamäärä kasvoi viidellä ja Oulussa laski 27 hakijalla.

Pääsykoehaastattelijoita koulutetaan vuosittain. Samaisessa Martti
Helan salissa hikoilivat pääsykokeisiin kutsut pyrkijät päivää myöhemmin.

Rovaniemi ja Kajaani eivät olleet naishakijoiden erityissuosiossa, koska molempiin luokanopettajakoulutuksiin kokonaishakijamäärästä naishakijoita oli alle 77%. Prosentuaalisesti eniten naisia haki Helsinkiin (81,2%), Hämeenlinnaan (80,6%) ja Turkuun (80,1%). Voisiko tästä vetää sellaisen karkean johtopäätelmän, että Pohjois-Suomi kouluttaneet miesopettajat Etelä-Suomen kouluttaessa naisia?

Varhaiskasvatuksen koulutuksia on seitsemällä paikkakunnalla. Kahden opettajankoulutusyksikön omaavissa yliopistoissa varhaiskasvatuksen koulutus on sijoitettuna yleensä filiaaleihin: Turun yliopistossa Rauman opettajankoulutuslaitokseen ja Joensuun yliopistossa Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen. Oulun yliopistossa varhaiskasvatuksen koulutusta on sekä Kajaanin että Oulun yksiköissä.

Lukumääräisesti eniten 1. sijalla hakijoita on ollut Helsinkiin (388 hakijaa), Kajaaniin ja Ouluun hakijoita on ollut sama määrä (222 hakijaa), mutta kaikki hakusijat (1.–3.) huomioiden Kajaanin varhaiskasvatuksen koulutukseen haki 32 enemmän kuin Oulun yksikköön.

Koulutuskokeiluista ruotsin kielen kielikylpykoulutuksen hakijamäärä pysyi ennallaan (45 hakijaa). Matematiikan aineenopettajan koulutuskokeilun aloituspaikkamäärä väheni kymmenellä. Huolimatta pienestä markkinoinnista koulutukseen haki 51 hakijaa. Tämä osoittaa matematiikan aineen ja luokanopettajan yhdistelmäkoulutukselle olevan tarvetta ja hakijat ovat siitä kiinnostuneita. (AHo)

 

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden Vokkea Helsingissä

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE kokosi eri puolilta Suomea äidinkielen ja kirjallisuuden didaktikkoja Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen laitoksen tiloihin 23. toukokuuta. Kokouksessa käsiteltiin tutkinnon uudistustilannetta eri yliopistoissa ja keskusteltiin muun muassa luokanopettajan monialaisista opinnoista sekä äidinkielen ja kirjallisuuden sivuaineopinnoista.

Kokousosallistujia Jyväskylästä, Hämeenlinnasta, Turusta ja Helsingistä...

VOKKE-projektissa on toiminut vuoden ajan virtuaalisten monialaisten opintojen jaos. Jaoksen tavoitteena on ollut edistää yhteistyötä, laatia materiaaleja ja luentosarjoja sekä suunnitella kursseja. Monialaisista opinnoista toteutetun tarvekartoituksen tuloksena havaittiin olevan useampia kursseja, joita voidaan kehittää yhteisiksi kursseiksi myös äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Äidinkielen ja kirjallisuuden asema kasvatustieteen opiskelijoiden sivuaineen on vaikea, koska äidinkieli ja kirjallisuus koulussa opetettavana aineena edellyttää yliopisto-opintoja sekä suomen kielessä että kirjallisuuden alalta sekä lisäksi viestinnän tieteenalanopintoja. Keskustelua käytiin aineenopettajan kelpoisuudesta peruskoulun luokille 7–9.

Tampereelta, Joensuusta, Helsingistä ja Turusta...

Neuvottelukokouksen osallistujien mielestä pienten paikkakuntien ja yhtenäiskoulujen tarpeisiin voitaisiin ajatella myös sellaista opettajan sivuainekelpoisuutta (yhteensä 60 opintopistettä suomen kielessä, kirjallisuustieteessä ja viestinnässä), joka tuottaisi sellaisen kelpoisuuden, että luokanopettajalle voitaisiin maksaa kahden palkkaluokan korotus luokanopettajan toimiessa. Aineenopettajaksi voisi pätevöityä suorittamalla aineopinnot täysimittaisina, uudessa tutkinnossa 60 opintopisteen laajuisina.

... sekä Joensuusta ja Savonlinnasta.

Kokousedustajia olivat VOKKE-kokoukseen lähettäneet Helsingin, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Savonlinnan ja Turun opettajankoulutusta antavat yksiköt. (JV)

 

 

Nyíregyházaan

Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja Nyíregyházan korkeakoulu ovat tehneet kansainvälistä vaihtoa opettajien ja opiskelijoiden osalta jo vuosikymmenen. Tiuhaan tahtiin ovat opettajat ja opiskelijat vaihtaneet kampuksia Suomen ja Unkarin kesken. Molemmat kaupungit sijaitsevat maansa itäosissa, joten yhteisistä keskustelunaiheista ei liene pulaa.

 

Uusimman sopimuksen mukaan Erasmus-vaihtoon voi vuosittain lähteä neljä opiskelijaa Kajaanista Nyíregyházaan ja neljä unkarilaista opiskelijaa tulla Nyíregyházasta Kajaaniin. Suositeltava vaihtoaika opiskelijoille on 3–6 kuukautta. Opettajavaihtoon voi lähteä vuosittain 2–3 kouluttajaa. Syksyllä 2005 opiskelijan lisäksi Kajaanin yliopistokeskuksessa vierailee taloustieteidenopettaja sekä kaksi kansainvälisestä vaihdosta vastaavaa. Kajaanista syksyllä vaihtoon on lähdössä kolme opettajaa. Opettajavaihdon vähimmäisaika on viikko. Opettajavaihdossa pidetään 8 opetus- tai ohjaustuntia kouluttajan valitsemasta aiheesta.

 

Keväälle 2006 on kahvipöytäkeskusteluissa suunniteltu kymmenen vuoden takaisen esimerkin mukaista tutustumismatkaa uusille kouluttajille, jotka eivät vielä ole Nyíregyházan korkeakouluun päässeet tutustumaan. Kajaaniin tulee keväällä 2006 vaihtoon kolme unkarilaisopiskelijaa, joista yksi on englannin kielen opettajaksi ja kaksi liikuntakasvatuksen opettajaksi opiskelevaa.

 
Kv-koordinaattoreita Unkarista, Liettuasta, Puolasta ja Portugalista.

Osallistuin toukokuussa Nyíregyházan korkeakoulun järjestämään kansainväliseen juhlaan, johon osallistuivat paikalla olevat vaihto-opiskelijat ja -opettajat sekä korkeakoulun ulkomaiset kouluttajat. Kv-koordinaatoreita Kajaanin lisäksi paikalla oli Liettuasta, Puolasta ja Portugalista. Nyíregyházan vaihtopaikan kampus on monipuolinen opiskelukeskus, jossa opiskelee kaikkiaan 15000 opiskelijaa. Matematiikan ja tietojenkäsittelytieteiden sekä maataloustieteiden koulutustilat ovat viimeisimmäksi rakennettu suurta puistoa muistuttavalle kampukselle. Myös perinteisiin kuuluvat opiskelija-asunnot sijaitsevat uudisrakennuksineen aivan kampuksen sydämessä.

 
Sóston ulkoilualueen lähellä sijaitsevassa kotiseutumuseossa
tapasin helmikuussa Kajaanissa vierailleen lauluyhtyeen Nyíregyházasta.
Hyvin maistui suomalainen sima ja tippaleipä vappupäivänä.

Suosittelen lämpimästi – helteisen viikon vietettyäni Nyíregyházassa – Erasmus-vaihtoon lähtöä sekä opiskelijoillemme että kollegoille. Alue on maailman kuulun tokajinviinin kotiseutua. Tokaij sijaitsee pyöräilymatkan päässä (30 km) Nyíregyházasta. Alueesta puhutaan myös Unkarin hedelmäaittana, jossa maan maukkaimmat omenat ja luumut kypsyvät. (JV)

linkit: http://viki.nyf.hu/
http://www.nyf.hu/others/html/nkk/m4_e.htm

 

 

Nostalgisia tunnelmia

Yliopistokeskuksessa vieraili 10.6.2005 kaksi senioriryhmää nostalgisissa tunnelmissa. Toinen ryhmä oli valmistunut Kajaanin seminaarista vuonna 1955 ja toinen Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta vuonna 1990.

 

50 vuotta sitten valmistuneet kuusi miesopettajaa muistelivat kaiholla päärakennuksen luokissa opetusta ja opettajiaan.  Kuri on ollut kova siihen aikaan.  Erityisesti Heikki Savolaisen mukaan nimetyssä liikuntasalissa kuulimme juttuja silloisista pääsykokeista, joihin on sisältynyt mm. voimistelunäytteet. Miesten kuntoa on silloin koeteltu. Hyväkuntoisia miehet olivat vieläkin. Intellissä seniorit ihailivat tämän päivän tietotekniikkaa ja tutkimusta. Seniorit pitivät kansalaistaidon opetuksen palauttamista peruskouluihin tarpeellisena.

Vuonna 1990 valmistuneet viettivät 15-vuotisjuhliaan kampuksella. Opettajankoulutusyksikön uusien koulutusten - ja vähän vanhempienkin - esittelyn jälkeen kierrettiin uusiutumassa olevaa kampusaluetta. Päärakennuksen kohonnut kunto ihastutti osallistujia ja Intelli herätti kiinnostusta. Psykologian professori Timo Järvilehdon tutkimus sai kiinnostusta ja kysymyksiä kouluyhteistyöstä esittivät erityisesti yläsavolaiset opettajat. Kirjastorakennuksen edessä olevat uudet omenapuut veivät muistot opiskeluaikoihin, jolloin puutarhassa oli vielä useita vanhoja omenapuita jäljellä. 1955 valmistuneet muistelivat hedelmäpuita olleen useampia satoja. Yliopistokeskus laajoine opetustarjontoineen pohditutti aiemmin valmistuneita. Kulttuuripedagogiikan merkitys kasvattajantyössä nousi molempien ryhmien keskusteluissa esille.. Opettajan työ on kulttuurin siirtämistä ja jo opiskeluaikana tulisi tuleville opettajille tarjota riittävästi välineitä ja mahdollisuuksia kulttuurityöhön koulussa ja laajemminkin yhteiskunnassa. (VT-J)

 

 

 

 

Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki vuoden 2005 kainuulaiseksi puhujaksi

Kainuun lausujien juhlatilaisuus Karolineburgissa 6.6.2005

Kainuun lausujat järjesti kutsuvieraille juhlatilaisuuden 6.6.2005 Karolineburgissa Kajaanissa ja julkisti samalla vuoden 2005 kainuulaisen puhujan. Vuoden puhujaksi Kainuun lausujat oli valinnut ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen.

Kainuun lausujien sihteeri Katariina Väisänen esitteli
ministeri Lehtomäen saamaa kunniakirjaa.

Arvokkaan tilaisuuden aloitti taiteilija Eero Schroderus esittämällä monologin Ilmari Kiannon tekstistä. Valloittavat lapsiesiintyjät runoprinsessa Susanna Junttila ja runoprinssi Janne Moilanen esittivät molemmat runon.

 
Lea Suopelto kirjoitti juhlapäivänä ennen tilaisuutta runon, jonka hän esitti
ministeri Lehtomäelle. Kuvassa on myös runoprinssi Janne Moilanen.

Kainuun lausujien hallituksen jäsen Juha Vartiainen luovutti arvovieraalle vuoden kainuulaisen puhujan arvon merkiksi tuohisen asiakirjan ja kukkakimpun. Kainuun lausujien puheenjohtaja Lea Suopelto esitti ministerille saman päivänä tekemänsä runon.

Juha Vartiainen paljasti vuoden kainuulaisen lausujan ulkomaankauppaministeri
Paula Lehtomäen nimen ja luki Kainuun lausujien laatiman kunniakirjan sisällön.

Paula Lehtomäelle 6.6.2005

Kauniilla sanoilla kukka kasvaa,
lehmä lypsää ja ajatus lentää.

Sanat syntyivät ennen ajatuksia
istuttamaan mielen kylmiöihin tunteita.
Tunnekieli – meidän oma mieli
kainaloi meitä päivittäin.
Puhutut sanat tarjoavat kosketuspinnan
välillämme – niittaavat ja nuijjivat.
Sanojen painovoiman laki
piirittää ideat pankkiin
korkoa korolle kasvamaan.

Lea Suopelto

Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki, kansanedustaja Anne Huotari
ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen kävivät keskustelua mm. Kulttuuriteollisuuden
maisteriohjelmasta. Ministeri Lehtomäki lupasi ohjelmalle kaiken tukensa.
Hän lupasi erityisesti tukea niitä pyrkimyksiä, joita Kajaanin opettajankoulutusyksiköllä on
taiteen ja kulttuurin, kulttuuriteollisuuden ja kulttuuripedagogiikan kansainvälisen
maisterikoulutuksen kehittämiseksi.

Juhlava tilaisuus jatkui päivällisellä, jona oli maukkaasti laitettu seljanka. Ruokailun päätteeksi juotiin juustokakkukahvit. (LL)

 

 

”Ainamoisen unelma” – pöytäteatteria Kajaanin Normaalikoulun oppilaille Unicefin hyväksi.

”Minusta se tarina oli ihana, se oli jännä ja siinä oli toisen auttamista. Haluan itsekin esittää teatteria.” tuumasi eräs oppilaista minulle esityksen jälkeen.

Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muodoista. Siinä nuket tulevat esiintymään pöydälle tai lattialle, johon on rakennettu esityksen lavasteet. Esittäjä on itse näkösällä koko ajan, jolloin on mahdollisuus seurata yleisön reaktioita tarinan edetessä. Katsojilla on mahdollisuus osallistua tarinan kulkuun ja esiintyjän tehtävä on huomioida yleisöltä tulevat kommentit.

Tarinan esittäjän tehtävänä on esityksen alussa luoda vuorovaikutussuhde yleisöön, saada aikaan katsojalle tunne, että jokainen on tervetullut esitykseen mukaan. Pöytäteatterissa käytetään hyväksi kaikkia teatterityön elementtejä; lavasteita, valoja, äänitehosteita, tekstiä, jne.

 

Mitä sitten tapahtui ”Ainamoisen unelmassa”…………..jossa seikkailevat suomalaisen mytologian jumalat keskiajalta.

Ainamoinen on pieni haltijatar, jolla on unelma auttaa muita ihmisiä ja eläimiä. Hän saa apua lehmä ystävältään Muurikilta, joka osaa lukea. Muurikki lukee Unicefin lehdestä, että tuhansia vuosi sitten katosi ”onnen tähtipyörä” ja sen takia kaikki ovat nykyään niin itsekkäitä eivätkä auta toisiaan. Ainamoinen päättää lähteä etsimään ”onnen tähtipyörää” ja pelastaa koko maailman. Hän saa apua Taika-mummolta, joka asuu vanhassa kiulussa. Mummo taikoo Ainamoiselle ratsun, joka näyttää ihan jänikseltä, mutta on tosi ravuri. Matkallaan Ainamoinen auttaa oravaa, joka on onneton, kun ei osaa laskea edes kolmeen. Orava kertoo, että hänen valtiatar Tyytikki on hänelle siitä vihainen. Ainamoinen opettaa Osku oravan laskemaan.

Tulee yö ja pieni haltijatar Ainamoinen pelkää, häntä tulee auttamaan Etelätär, lämpimän tuulen ja sateen jumalatar. Etelätär loitsii janoon vettä ja taikoo taikaviitan suojaamaan Ainamoista. Seuraavana aamuna Ainamoinen löytää kuokan ja alkaa sillä kaivamaan maata löytääkseen ”Onnen tähtipyörän”, mutta putoaa kuiluun, jonka omistaa Rongoteus, rukiin ja pellon kuningas. Rongoteus on itsekäs ja ilkeä, eikä auta Ainamoista kuilusta. Mutta eräs kuulee avun huudot, hän on Hippa, ansojen kuningas, joka aina auttaa toisia. Hippa puijaa Rongoteusta ja auttaa Ainamoisen kuilusta. Ainamoinen tuo mukanaan välkkyvän valorenkaan, ”Onnen tähtipyörän”. Järjestetään suuret juhlat. Tähtipyörän ansiosta Rongoteuskin muuttuu hyväksi. Ainamoisen unelma on toteutunut.

” Kiitokset Sinulle ystävä parhain,
olet niin lähellä, ehkäpä armain.
Tehdään yhdessä tänään kaikki,
sinä, minä ja naapurin Maikki.”

”Milloin tähän tulee jatkosarja? Olisi hauska tietää, mitä muuta niille tapahtui myöhemmin.”
oppilaan kommentti, esityksen jälkeen.

Pöytäteatterin avulla voidaan opettaa ja kasvattaa. Lasten teatterilla ja teatterin tekemisellä on aina tavoite. Esityksen avulla voidaan antaa hyvä malli, kannustaa saduttamiseen ja teatterin tekemiseen, vahvistaa lasten sosiaalisia suhteita, rohkaista lasta itsensä ilmaisuun, vahvistaa itsetuntoa ja tuoda iloa ja rentoutumista. (TH)

 

 

Veli-Matti Karppiselle 50-vuotispäivänä

Karhun tassujen alla
karhunsammal joustaa keveästi.
Kuultaa kesäinen päivä takaisin runkojen lomista
pihakeinujen keinuessa vauhdilla.
Sammalkerros peittää kiven kuin kiven
lätäkön kuin lätäkön.
Upeasti nousee sammalnukka kohti valoa.
Innosta puhkuen varpukin todistaa alustan elinvoimaisuudesta.
Maapohja notkuu tassujen alla, mutta
siedettävästi kestää metsänkuninkaan kyläretken.
Kääntyy etanan kylki kohti valoa,
kurottuu sammakko pitempään loikkaan,
havahtuu lepakko kolossaan,
niin myös varpunen oksallaan huomaa
kylään tulleen elon.
Mahtaako kukaan jäädä huomaamatta,
kuinka pystypäin, hattu kallellaan
nyt metsänkuningas astelee kohti cityä.
Huulet hymyssä, parta pörrössä ja
muikea katse naamalla.
Mitähän tässä tulikaan tehtyä?
Onnea metsänkuninkaalle!

Lea Suopelto 14.6.05

 

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian toiminta käynnistyy Ristijärvellä ympäristötaideprojektilla!

Professori, kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen johdolla suunnitellaan Ristijärven alueelle ympäristötaideteosta tulevana kesänä. Ympäristötaidetyöpajaan otetaan enintään 10 osallistujaa.

Kurssin sisällöstä: Kurssin tavoitteena on luovuuden kehittäminen ja ylläpitäminen. Luovuus on voimavara, jota ihminen voi hyödyntää kaikessa toiminnassaan. Kurssilla tarkastellaan Ristijärven ympäristöä ja etsitään sopivaa paikkaa, johon ympäristötaideteoksen voisi toteuttaa. Ympäristötaideteoksen myötä tarkoituksena on jättää alueelle henkilökohtaisia muistumia. Toteutettava ympäristötaideteos voisi toimia joko maamerkkinä tai se on muuten löydettävissä alueelta. Osallistujien omat ideat ovat kurssin yhtenä keskeisenä lähtökohtana.

Kurssiajankohdat: 25.7.; 29.–30.8.2005
Kurssipaikka:       Senioriliikuntatalo, Ristijärvi
Kurssin hinta:       150 € (sis. opetuksen, lounaan ja kahvin)
Ilmoittautuminen:  15.7. mennessä

Tiedustelut (liikenneyhteydet, majoitusmahdollisuudet) ja ilmoittautumiset sähköpostitse/puhelimitse
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia
Koulutussuunnittelija Nina Aro-Pilke
nina.aro-pilke@seniorpolis.com
puh. 044-2572324

Taustatietoa taiteilijasta osoitteissa: http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/patsaat/sipilai.htm#alkuun
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1350
Ristijärven kotisivut osoitteessa: www.ristijarvi.fi

Ristijärven muita tapahtumia:

-         Veisuuvestivaali Ristijärvellä 22.–24.7.2005 http://asiakkaat.bms.fi/veisuuvestivaali/ 

-         Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian STUDIA GENERALIA -luentorarjan aloitusluento ”Ristijärven historia”, luennoijana professori Oiva Turpeinen sunnuntaina 28.8.2005 kello 16–20 senioriliikuntatalolla (maksuton)

Tiedustelut: P. 044-2572324 / Nina Aro-Pilke

 

 

Onnea Marketalle valmistumisen johdosta!

Elon kukkaset peilaavat päivää ja yötä,
niidenkin on tehtävä työtä.
Välillä vaihtaa ne kylkeä aurinkoon päin,
välillä kääntää lehtiä pilviin näin.
Lukematon on lehtien luku,
eikä koskaan niiden lukija nuku.

Lea Suopelto 27.5.2005

 

 

Runokahvila torstaina 16.6.05 Paltaniemen Eino Leino -talossa

Hän kulkevi kuin yli kukkien

Eino Leino -talossa soivat ja sointuvat to 16.6. kello 18.00 suuren runoilijamestarin omat runot. Hän kulkevi kuin yli kukkien -esitys sisältää sekä lausuttua että laulettua Leinon tuotantoa. Leino osasi sanoittaa suuret tunteet. Hän puhui suurella sisäisellä äänellä luonnon kanssa vuoropuhellen. Esiintyjinä: Timo Koskelo, Aila-Sinikka Myöhänen, Lea Suopelto, Heikki Koskelo ja Heljä Tervo sekä Juha Vartiainen, joka toimii myös esityksen ohjaajana. Esitys kestää puoli tuntia, jonka jälkeen voi istahtaa iltakahville. Ohjelmamaksu 6 € sis. tarjoilun.

Runokahvilaan voi varata ennakkoon ohjelmia Eino Leino -talosta puh. 08 6875 210.

 

Tulevat runokahvilaillat Eino Leino -talossa Paltaniemellä klo 18.00–18.30
(muutokset mahdollisia)

30.6. Liksomin roosaa
Eero Schorderus

7.7. Vellonta graniitin alla
Oulun seudun lausujat

14.7. Viitoitettu tie
Saimi Tikkanen

21.7. Nyt on ihmisen vuoro
Runon ystävät Joensuusta

28.7. Hillan kukka ja muuttohaukka
Maija Laakso

4.8. Lasten runoja ja lauluja
Juha Harju

11.8. klo 18.00–19.00 Voice massage
Anita Ortju

22.9. Poetry slam -kisa
Veikko Pöllänen. (LSu)

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) elokuun numeroon 22.8. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.