KESÄKUU 2004

---

Korkean tason osaamista alkaa virrata Kainuuseen

Viisi yliopistoa aloittaa yhteistyön Kajaanin yliopistokeskuksessa, Mittalaitelaboratorion uudet tilat vihittiin käyttöön

 Huippuosaajavajetta Kainuussa aletaan korjata viiden yliopiston yksituumaisella yhteistyöllä. Oulun, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion ja Lapin yliopistojen rehtorit allekirjoittivat sopimuksen yliopistokeskusyhteistyöstä perjantaina 11.6. Kajaanissa.. Yliopistojen yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Kajaanissa Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa, Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula ja Jyväskylän yliopiston vararehtori Paula Määttä.

 Yhteistyösopimuksen   päämääränä on vahvistaa ja monipuolistaa yliopistotasoista koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Kainuussa. Päivä oli historiallinen Kajaanin ja yliopistokeskuksen  kannalta myös sen vuoksi, että Mittalaitelaboratorion uudet tilat vihittiin käyttöön.

Kukin yliopisto tuo Kainuuseen omia vahvuusalueita. Yliopistokeskuskonsepti tarjoaa uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia yliopistojen välille. Yliopistokeskus tarjoaa myös uudenlaiset puitteet ja mahdollisuudet kokeilla perinteistä yliopistotoimintaa poikkeavia toimintamalleja.

Monipuolisten yhteistyömahdollisuuksien voimalla Kainuun elinkeinoelämä saa siten omalta alueelta korkean tason osaajia, mikä vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuuksia pysyä ja laajentua Kainuussa.

Kainuun kannalta tärkeää on myös se, että enää ei nuorten tarvitse lähteä hakemaan korkean tason koulutusta muualta, vaan opiskelu voi tapahtua entistä enemmän kotipaikkakunnalla tai sen läheisyydessä. Sekin vähentää poismuuttoa Kainuusta ja luo pohjaa elinolosuhteiden parantumiselle. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on saavuttanut erittäin suuren suosion opettajien ja varhaiskasvattajien opinahjona. Sopimuksen ja kasvavan koulutustoiminnan myötä mahdollisuudet kehittymiseen ja profiloitumiseen edelleen kasvavat. 

Syksyllä aloittaa uusina toimintoina tietojenkäsittelytieteiden perustutkintokoulutus sekä matemaattisten aineiden aineenopettajakoulutus sekä kulttuuriteollisuuden- ja tuotannon maisteriohjelma.

 

Viisi yliopistoa mahdollistavat tulevaisuudessa koulutuskirjon voimakkaankin laajentamisen Kainuussa. Uusia mahdollisuuksia laajentamiseen on esimerkiksi matkailun, puu- ja metsätalouden, Venäjä-osaamisen sekä eri alojen täydennyskoulutusten alueilla. Mahdollisuudet alueella kulloinkin tarvittavien yliopistotasoisten täydennyskoulutusten toteuttamiseen paranevat huomattavasti viiden yliopiston yhteistyösopimuksen kautta. Yliopistotasoinen aikuis- ja täydennyskoulutus on katsottu juuri yliopistokeskuksille sopivaksi toiminnaksi, ja sen tarve kasvaa voimakkaasti lähitulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä ja sitä kautta eläkeiän noustessa.     

 

Mittalaitelaboratorion uudet tilat vihittiin

Yhteistyö yliopistojen välillä lisää myös tutkimustoimintaa ja sitä kautta yritysten kaipaamia innovaatioita. Tästä loistavana esimerkkinä on Oulun, Joensuun ja Kuopion yliopistojen alkava yhteistyö Mittalaitelaboratoriossa.

Maaherra Eino Siuruainen esittelee valtakunnallista
teknologiaohjelmaa MILAN uudisrakennuksen vihkiäisissä.

Lisäksi on käynnissä Oulun yliopiston, VTT:n ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kehittämishanke, jonka tavoitteena on 300 uutta työpaikkaa mittaustekniikan alalle sekä sitä tukeviin ja soveltaviin yrityksiin vuoteen 2007 mennessä. Mittaustekniikka on Kainuun kehittämisen kärkiala, johon yksissä tuumin panostavat Kainuun maakuntaliitto, Kajaanin kaupunki ja yliopistokeskus sekä Kainuun kunnat ja yritykset.

Mittalaitelaboratorion uudet tilat vihittiin käyttöön myös perjantaina. Milan kokonaispinta-ala tuplaantui 2000 neliöön. Tilaisuuteen osallistui viiden rehtorin lisäksi mm. Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen.

Timo Korhonen tarjosi lounaan Kainuun Liiton puolesta vieraille.

Kainuun maakuntakokeilun myötä tutkimustoiminnan mahdollisuudet kasvavat huomattavasti. Kokeilussa on sisällä tutkimuksen ja arvioinnin vaatimus. Toimintaa koordinoi Kajaanin ylipistokeskus, ja se liittyy joitakin vuosia sitten aloittaneen tohtorikoulun toimintaan. Päämääränä on yli kymmenen väitöskirjatasoisen tutkimuksen aikaansaaminen kokeiluun liittyviltä aihealueilta. (AY)

 

 

Kainuun hallintokokeiluun liittyvän tieteellisen tutkimustoiminnan aloitusseminaari 9.6.2004

Kajaanin yliopistokeskus sekä Kainuun hallintokokeilu järjestivät hallintokokeiluun liittyvän tieteellisen tutkimustoiminnan aloitusseminaarin Eero Sipilän -salissa 9.6.2004. Seminaarin keskeisenä tarkoituksena oli käynnistää tieteellinen jatkokoulutustoiminta sekä myös muu tutkimustoiminta, jonka avulla hallintokokeilun vaikuttavuutta ja toimivuutta todennetaan ja kehitetään. Näin kokeilun eri sektoreiden (aluekehitys, koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto) palvelujen laadun, kustannusten sekä vaikuttavuuden kehittämisellä voidaan saada aikaan toimivia uusia ratkaisuja sekä uusi valtakunnallisesti toimiva kokonaisuus.

Seminaarin avasi yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti. Hän esitteli yliopistokeskuksen tieteellistä toimintaa sen eri aloilla. Lisäksi hän painotti Kainuun hallintokokeilun kansainvälisestikin arvokkaita tutkimusmahdollisuuksia.

Hallintokokeilun pääsihteeri Hannu Leskinen kuvasi kokeilun taloudellisia sekä aluepoliittisia taustoja. Kokeilu alkaa virallisesti 1.1.2005 ja päättyy vuonna 2008. Leskinen painotti kuitenkin esityksessään erityisesti kokeilutoiminnan kehittämistä uudeksi Kainuun maakunnan tulevaisuutta ohjaavaksi toimivaksi ja vaikuttavaksi käytännöksi.

 

Aikuiskoulutus- ja aluekehitysyksikön esimies, KT Timo Pinola esitteli monitieteellisen jatkokoulutustoiminnan organisoitumista sekä osuutta hallintokokeilussa. Jatkokoulutustoiminnan on tarkoitus aloittaa ensi syksystä alkaen.

Hallintokokeilun toimialojen edustajien puheenvuoroissa esiteltiin tutkimustoiminnan mahdollisuuksia hallintokokeilun eri sektoreilla. Mauno Saari eritteli sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmahdollisuuksia mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoidon tehostamiseksi sekä hoitotulosten parantamiseksi että hoitoon liittyvien kustannusten karsimiseksi. Koulutustoimialan edustaja Raili Kemppainen nosti esiin tutkimuksen näkökulmasta kysymykset lukioiden ”filiaalimallista”, oppilaanohjauksen vaikuttavuudesta syrjäytymisen ehkäisemisessä ja eri toimialojen välisestä yhteistyöstä. Aluesuunnittelija Jorma Teitinen pohti alustuksessaan toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi, hyvinvointiedellytysten parantamista sekä ympäristökysymyksiä. Lisäksi FT Anu Gretschel piti lyhyen puheenvuoron ”lasten ja nuorten kunta” tutkimushankkeen käynnistämisestä.

Seminaari päättyi Kehittämispäällikkö (STAKES) Riitta Seppänen-Järvelän esitykseen kehittämistutkimuksen erityispiirteistä, mahdollisuuksista ja haasteista Kainuun hallintokokeilussa. (MSa)

 

 

Mittaustekniikan uusi kehittämisohjelma käynnistyy kovin tavoittein Kajaanissa

Kajaanissa aloitetaan uusi, merkittäviin työllisyysvaikutuksiin tähtäävä mittaustekniikan kehittämishanke. Osaamiskeskusohjelma Measurepoliksen valmisteleman MeRC-ohjelman (Measurepolis Research Consortium) keskeiset kumppanit ovat Mittalaitelaboratorio, VTT:n projektitoiminta Kajaanissa ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Ohjelma toteuttaa Oulun yliopiston, VTT Elektroniikan ja Kajaanin ammattikorkeakoulun 25.6.2003 solmimaa yhteistyösopimusta. Ohjelmaa on suunniteltu toteutettavan Kainuun hallintokokeilun ajan. Kainuun maakuntahallitus on tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen ohjelman ensimmäisen kolmivuotisjakson käynnistämiseksi. Kainuun liiton ja omarahoituksen lisäksi ohjelman rahoituksesta käydään keskusteluja Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Kainuun TE-keskuksen kanssa. Ohjelman hallinnoijana toimii Kajaanin Teknologiakeskus Oy.

MeRC-kehittämisohjelma käynnistää tiiviin yhteistyön mittaustekniikan ja sitä tukevien teknologioiden koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yhteistyön tavoitteena on nostaa Kajaanissa tapahtuva mittaustekniikan tutkimustyö kansallisesti merkittävälle tasolle ja kansainvälisesti tunnistetuksi. Kehittämisohjelma vahvistaa Oulun yliopiston mittaustekniikan tutkimusta ja koulutusta, laajentaa VTT:n tutkimustoimintaa ja kehittää Kajaanin ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden osaamista uusissa teknologioissa.

MeRC-ohjelma tulee työllistämään 11 henkilöä. Lisäksi tavoitteena on säilyttää mittaustekniikan tutkimuksen nykyiset 45 työpaikkaa ja synnyttää tulevien hankkeiden avulla 26 uutta työpaikkaa mittaustekniikan tutkimustoimintaan. Hankkeen välillisinä vaikutuksina tavoitellaan Kainuuseen noin kolmea sataa uutta työpaikkaa mittaustekniikan alalle sekä sitä tukeviin ja soveltaviin yrityksiin vuoteen 2007 mennessä. Ohjelman suunniteltu kokonaisrahoitus vuosille 2004-2012 on 19 miljoonaa euroa. Nyt käynnistyvän ensimmäisen kolmivuotisjakson kokonaisrahoitus on 2,8 miljoonaa eroa, josta maakunnallinen osuus on puolitoista miljoonaa. Mittaustekniikan tutkimustoiminnan kokonaisvolyymi Kainuussa on kuluvana vuonna arvioitu olevan 3,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on nostaa kokonaisvolyymi vuoteen 2010 mennessä 5,5 miljoonaan euroon.

Kainuussa erityisiä sovellusalueita ovat paperi- ja sellutekniikka, mekaaninen puunjalostus ja elektroniikkateollisuus. Tulevaisuudessa esille nousevat liikuntateknologia ja ympäristötekniikka. Mittalaitelaboratorion tuore laajennus, Optisen mittaustekniikan lahjoitusprofessuuri, mittaustekniikan osaamiskeskuksen toimenpiteet sekä uusi MeRCohjelma parantavat puitteita ja lisäävät alueen houkuttelevuutta alan ammattilaisten ja yritysten silmissä.

Lisätietoja
Risto Oikari, projektipäällikkö
Measurepolis
puh. (044) 7100 095 – e-mail. risto.oikari@kajaani.fi

 

 

Kulttuuriteollisuuden koulutusohjelma alkaa

Oulun yliopistolle Kajaanin yliopistokeskukselle Kajaanin opettajankoulutusyksikölle on Oulun lääninhallitus myöntänyt rahoituksen kulttuuriteollisuuden koulutusohjelmalle, josta kolmen vuoden muuntokoulutuksen jälkeen on tavoitteena valmistaa 20 hakijasta maistereita. Rahoitus on myönnetty Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmasta/Kainuu, rahoittajana ESR (Euroopan sosiaalirahasto). Projektin toteutusaika on helmikuun loppuun 2007 saakka.

Projektisuunnitelman ensimmäisestä versiosta hyväksymispäätökseen kului aikaa rutkasti, mutta se koitui lopulta alkavan projektin onneksi. Välillä ehdittiin Kajaanin opettajankoulutusyksikössä toteuttaa lääninhallituksen rahoituksella kulttuuriteollisuuden 15 ov:n opinnot ja saada näin tuntumaa aihepiirin aikuisopetukseen. Opiskelijoilta saatua palautetta myös käytettiin hyväksi. Arvosana myös sai yliopistollisen sivuaineen arvon. Myös Kajaanin yliopistokeskus ehti aloittaa toimintansa kuluvan vuoden alussa ja antoi projektille aivan uudet ulottuvuudet: sivu- ja jopa pääainetta saa hakea nyt myös yliopistokeskuksen sopimusyliopistoista.

Opiskelijavalinta ajoittunee elo-syyskuulle ja uudet opiskelijat saataneen valittua niin, että opetus voi alkaa jo syyslukukauden puolivälissä. Kiinnostusta on ollut runsaasti jo alustavan uutisoinnin jälkeen: rahoituspäätös ei ollut vielä ehtinyt perille Kajaaniin kun innostuneita opiskelijoita jo alkoi kysellä lisätietoja pääsymahdollisuuksistaan. Korkeakouluopintoja on oltava noin 60(80) opintoviikkoa kasassa, Koulutuksen aikana suoritetaan 60–100 opintoviikkoa alasta riippuen.

Yliopistotasoiselle kulttuuriteollisuuden koulutukselle on tarvetta, voidaanhan näin mukaan liittää tutkimus ja erilaisia kelpoisuusvaihtoehtoja, jotka parantavat opiskelijoiden työmahdollisuuksia. Kainuun kulttuurielämä saa projektista lisää virtaa! (AHo)

 

 

Kajaanin opettajankoulutusyksikön hakijamäärä kasvoi

Luokanopettajien koulutuksen ja varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijavalintojen ensimmäinen vaihe on suoritettu toukokuun lopussa. Jatkovalintaan kutsuttaville on lähetetty kutsukirje pääsykokeisiin. Esivalinta suoritetaan hakijan aikaisemman opintomenestyksen ja opintosuoritusten sekä kasvatusalan työkokemuksen sekä rauhanajan palvelusvelvollisuuden antamien pisteiden perusteella. Pääsykokeet pidetään 15.–16.6. Kajaanissa ne koostuvat haastatteluista, kirja- ja aineistokokeesta sekä vapaaehtoisista liikunnan ja matematiikan näytteistä.

Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen hakijamäärä kasvoi viimevuotisesta. Yhteensä hakijoita oli 1031, joista miehiä 23.8 %. Edellisenä vuonna hakijoita oli yhteensä 990. Koko maassa luokanopettajakoulutukseen haki yhteensä 5050 henkeä, joista miehiä 20.7 %. Edellisenä vuonna hakijoita oli yhteensä 5029. Mieshakijoiden määrä on opettajankoulutuslaitoksista suurin Kajaaniin.

Ensimmäisellä hakusijalla Kajaaniin haki 431 henkeä, toisella 308 ja kolmannella 292. Alin valintakokeisiin kutsumisen pistemäärä oli yhteisvalinnan mukaan 5.5, mutta laitoskohtainen kiintiö toi siihen hieman joustoa. Aloituspaikkoja on 60.

Tämän kevään ylioppilaita oli kaikista luokanopettajien yhteisvalinnan kautta hakeneista 23.3 %. edellisvuonna kirjoittaneita 24.5 %. Näyttää siltä, että alalle aikovat hankkivat ensin työ- tai ainakin elämänkokemusta, pojat armeijakuntoa. Opetusministeriön tavoite saada uudet ylioppilaat aloittamaan opinnot heti kirjoitusten jälkeen on siis luokanopettajakoulutuksessa monen kymmenen prosentin päässä!

Varhaiskasvatuksen ylioppilasryhmään tai lastentarhanopettajakoulutukseen haki koko maassa yhteensä 2093 henkeä. Edellisenä vuonna hakijoita oli 2190. Kajaaniin oli hakijoita 452. Ensisijaisesti haki 225, toissijaisesti 153 ja kolmanneksi oli Kajaanin merkinnyt hakulomakkeeseensa 74. Aloituspaikkoja on 30.

Ruotsin kielen kielikylpykoulutukseen oli hakijoita yhteensä 44. Lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneita, jotka hakivat kasvatustieteen maisterikoulutukseen oli yhteensä 62. Matematiikan koulutukseen oli hakijoita 90, joista pääsykokeisiin on kutsuttu 87 hakijaa. Matematiikan pääsykokeet olivat 2.6. (AHo)

 

 

Päihdekasvatus on koulun ja kotien yhteinen asia

Huume- ja päihdetietoa opettajaksi opiskeleville

Ylikonstaapeli Jari Karppinen Kajaanin poliisilaitokselta oli jakamassa huume- ja päihdetietoutta luokanopettajaksi opiskeleville 13.4.2004. Kiinnostavassa ja havainnollisessa luennossa käytiin läpi muun muassa Kajaanin ja muidenkin paikkakuntien huume- ja päihdetilannetta. Tilastot antoivat tärkeää tietoa tilanteen hahmottamiseksi. Karppinen kertoi erilaisten huumeiden (mm. kannabis, hasis, amfetamiini, kokaiini, heroiini) yleisyydestä ja vaikutuksista. Hän myös opasti, millaisista merkeistä käyttäjän voi tunnistaa.

Tilastojen ja muun aihepiiriä havainnollistavan materiaalin avulla tuli selväksi ennaltaehkäisevän päihdekasvatuksen tärkeys myös opetuksen näkökulmasta. Lasten ja nuorten päihdekokeilut muodostavat selkeän tarpeen ennaltaehkäisevälle päihdekasvatukselle, joka tulisi aloittaa jo ala-asteella. Ryhmäkeskustelussa tuli esille kanta, jonka mukaan päihdekasvatus tulisi aloittaa jo ennen kouluikää. Tärkeää on tarttua asioihin silloin, kun ne ovat ajankohtaisia, joskin päihdeasioita on käsiteltävä myös suunnitelmallisesti. Vaikka tietoa on nykyisin paljon saatavissa, lapsilla ja nuorilla saattaa olla vääristynyttä tietoa asioista. Aineiden vaarallisuutta vähätellään ja ryhmäpaine saattaa pakottaa kokeilemaan. Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää, että oppilaiden yhteishenkeä ja vastuuta kavereista painotetaan: keskeistä on oppilaiden itsetunnon ja ryhmäpaineiden vastustamistaitojen kehittäminen.

Päihdekasvatuksen tulisi olla koulun ja kotien yhteinen asia. Kodin ja koulun yhdenmukaiset tavoitteet sekä yhteistyö mahdollistavat turvallisen kasvuympäristön elämänhallintataitojen kehittymiselle. Lapsen elämänhallinnan perusta luodaan jo lapsuudessa ja siinä kodin merkitys on ensisijainen. Lasten vanhemmat ovat vastuussa siitä, millaisen mallin lapset saavat kotoa.

Kasvavat kaipaavat usein konkreettisia todisteita asioista. Käytiin keskustelua siitä, sopiiko huumevalistajaksi esimerkiksi entinen narkomaani, joka on päässyt irti huumeista ja haluaa kertoa huumemaailman todellisuudesta ja raakuudesta. Päihdekasvatuksessa keskeisiä asioita ovat kysymykset päihdekasvatusvastuusta, sopivasta päihdekasvatuksen aloitusajankohdasta ja päihdekasvatusmuodosta.

Päihdekasvatus ymmärretään nykyisin entistä laaja-alaisemmin. Se ei ole vain päihdeaineisiin keskittyvää perinteistä valistustyötä, vaan sen tulisi olla laaja-alaista pyrkimystä kehittää kasvatettavan itsetuntemusta ja elämänhallintaa. Päihdekasvatuksen ytimessä ovat arvot ja niiden selkeyttäminen. Turvallinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö tukee nuoren kasvua parhaiten. Keskeistä päihdekasvatuksessa on muuttaa asenteita, erilaisia tietoja ja taitoja päihteettömyyttä edistävään suuntaan. Parhaimpia tuloksia päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä on saatu monitasoisilla kokonaisvaltaisilla ohjelmilla, joissa koulun lisäksi on ollut mukana koko muu yhteisö. (MH)

 

 

Unkarilaista ja englantilaista väriä liikunta- ja terveyskasvatukseen

Klara Batta, Nyiregyhazan opettajakorkeakoulusta ja Susan Chedzoy, Exeterin yliopistosta toivat ulkomaista väriä Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden seminaariin. Seminaariesiintymisen lisäksi ulkomaisten luennoitsijoiden vierailulla oli muitakin tavoitteita ja tarkoituksia. Klara Battan kanssa jatkettiin syksyllä aloitettua benchmarking-yhteistyötä ja Susan Chedzoyn kanssa päivitettiin lasten ja nuorten terveyden edistämiseen liittyneen Kalinka-projektin (Interreg 1997–1999) jälkeisiä yhteistyömahdollisuuksia.

Vieraat tutustuivat opettajankoulutusyksikön liikunta- ja terveyskasvatuksen opintoihin ja liikunnan opetusharjoitteluun normaalikoulussa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat myös Jyväskylän ainelaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettavat liikunnan sivuaineopinnot. Vieraat osallistuivat sekä liikunnan teoriatunteihin että käytännön liikuntaharjoituksiin ja saivat katsauksen paitsi opettajaopiskelijoiden, myös normaalikoulun ja kenttäkoulun liikunnan opetuksesta. Tarkastelukohteena oli mm. päättöharjoittelijan telinevoimistelutunti normaalikoululla, yläasteen tyttöjen kuntoliikuntatunti, sivuaineopiskelijoiden järjestämät liikuntatapahtumat ja koulugolfin esittelytunti. Käytännön havaintojen lisäksi käytiin yhteistyöneuvotteluja paitsi liikuntatiimin, myös normaalikoulun rehtori Seija Blombergin ja lehtori Mervi Kemppaisen kanssa.

 
Klara tutustumassa koulugolfin saloihin pro Harri Thilin johdolla.

Seminaariviikon ohjelma oli varsin tiivis ja tehokas, koska jo seminaari oli kaksipäiväinen. Silti virallisen ohjelman ohessa ehdittiin paljon muutakin. Aikataulu etukäteen suunnittelemalla, isännöintivastuuta jakamalla ja ennen kaikkea yhteisen innostuksen siivittäminä haluttiin tarjota vieraille myös vapaamuotoisempaa ohjelmaa ja mielenkiintoisia kokemuksia.

Maanantai-iltana vieraiden tulkkina viikolla toiminut Hali Sarlin osallistui Klaran ja Suen kanssa Kaukametsän kulttuuriviikon Tuhkimo-tanssiesitykseen. Tämän jälkeen tavattiin kollegoita Kajaanin kaupungin vastaanotolla. Tiistai-iltana Heli ajelutti vieraat Katinkultaan, jossa Katrin, Sannan ja Susannan opastuksella tutustuttiin paitsi taloon, myös kansainvälistä lisenssiä toteuttavaan Bodypump-jumppaan. Painojen nostelusta aiheutuneet hikipisarat huuhdeltiin pois Katinkullan kylpylässä. Keskiviikkona Anneli ja Pentti Pönkkö isännöivät kulttuuriviikon konserttivierailua ja illallista, ja torstai-ilta vietettiin Sannan ja Mervin johdolla Kajaanin keilahallissa.

 
Susan Chedzoy: Promotion of the 5–6 Curriculum in PE.

Vieraat viihtyivät ja yhteistyö otti jälleen askeleen eteenpäin, kun sovittiin seuraavista toimenpiteistä. Yhteistyö on konkretisoitumassa yhteiseksi, opetusharjoitteluun liittyväksi Comenius-hankkeeksi, jonka koordinaattorina toimisi Kajaanin normaalikoulu. Yhteistyön perustana ei tässä ole samanlaisuus, vaan nimenomaan kulttuurien erilaisuus koetaan hankkeen rikkautena ja monenlaisten sovellutusten lähteenä.

 
Klara ja kengurupallo.

Seminaariviikon virallisista neuvotteluista ja muusta yhdessäolosta syntyi tehokas, mutta lämmin yhteistyön henki, joka toivottavasti puhaltaa myötätuulta yhteiselle hankkeelle. (Yhteistyötuulen tuivertamat, Anneli ja Sanna)

 

 

Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden seminaari Kajaanissa

Opettajankoulutusyksikön Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti (ESR) järjesti yhteistyössä Oulun lääninhallituksen, Kajaanin kaupungin ja Kainuun Liikunta ry:n kanssa Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden seminaarin. Kaksipäiväinen seminaari pidettiin Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksessa 19.–20.4.

Seminaarin avasi Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi pääministeri Matti Vanhanen ja Oulun läänin tervehdyksen välitti läänin sivistysneuvos Pertti Kokkonen. Kahden päivän aikana kuusitoista luennoitsijaa tarkasteli näköalapaikoilta suomalaista liikuntakasvatusta ja urheilua. Ohjelman keskiössä olivat liikuntakasvatuksen eurooppalainen ulottuvuus, lähiliikunta, liikuntakasvatuksen jatkumo, sekä urheilun arvot, etiikka ja liikuntakasvatus. Puheenjohtajina toimivat Yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti, lehtori Eeva-Liisa Sarlin, koulutuspäällikkö Anneli Pönkkö ja koulutussuunnittelija Sannaleena Tuomikoski.

Tieteellistä ohjelmaa väritti lastentanssin täydennyskoulutuskurssin opiskelijoiden suunnittelemat esitykset ja Kajaanihallin Jumppajuna-tapahtuma, jossa viitisensataa lasta jumppasi seitsemässä eri vaunussa. Lisäksi seminaarissa oli kolmentoista eri näytteilleasettajan kokoama näyttely. Kahden päivän aikana seminaari keräsi yhteensä 201 osallistujaa.

• Avaussanat rehtori Lauri Lajunen

• Valtiovallan tervehdys pääministeri Matti Vanhanen

• Oulun lääninhallituksen tervehdys läänin sivistysneuvos Pertti Kokkonen

• Teemavuoden kautta Iloa Liikkeelle kehottaa Opetusneuvos Matti Pietilä Opetushallituksesta

• Tästä ei ole leikki kaukana - Tutkijat Visa Pahtaja ja Pekka Hämäläinen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu

• Lahjakkaaksi – mutta millä hinnalla? Professori Kari Uusikylä, Sibeliusakatemia, Zest-ohjelma

• Liikuntaharrastuksesta eväät elämänuralle - Samppa Lajunen, Zest-ohjelma

• Urheilun arvot etiikka ja liikuntakasvatus – päävalmentaja Reijo Jylhän luotsaamassa paneelikeskustelussa Samppa Lajunen, valmentaja  Ari Tammivaara, yliassistentti Kalervo Ilmanen, professori Pilvikki Heikinaro-Johansson, dekaani Lauri Laakso

• Lumiukkotanssi

• Jumppajunassa

• Näyttely

 

 

Leinon Simo Hurtta ilmestyi 100 vuotta sitten, Bobrikov ammuttiin
Oliko Leinon runoelmalla Simo Hurtasta historiallinen kohtalonyhteys

Lieneekö ollut sattumus tai historian vääjäämättömyys, että Venäjän vallan ylin edustaja kenraalikuvernööri Bobrikov ammuttiin sata vuotta sitten ja Eino Leinolta ilmestyi samana vuonna eepillinen runoelma Simo Hurtasta. Bobrikov oli vuosisadan alussa suomalaismielisille aktivisteille sortomielisen venäläisvallan korkein ruumiillistuma, Simo Hurtta (Pielisjärven pitäjän veronvuokraaja Affleck Simon, noin 1660–1720) taas poikkeuksellisen syvästi kansan vihaama verovouti. Yhteistä näille historiallisille henkilöille oli armoton sortopolitiikka ja tuhoutuminen näiden seurauksena.

Kiihkovenäläisen Bobrikovin masinoima helmikuun manifesti oli julkaistu viisi vuotta aiemmin ja autonomisen Suomen venäläistämistoimet olivat edenneet valtiopäivien hajaantumiseen, sanomalehtien sensuuriin ja lakkauttamisiin, virkamiesten erottamisiin, venäjän kielen ottamiseen hallintokieleksi ja suomalaismielisten aktivistien maastakarkoittamiseen. Eugen Schauman ampui Bobrikovin Senaatintalon portaikossa kesäkuun 16. päivänä. Schauman ehti aiemmin, sillä seuraavana vuonna ”Suomen Aktiiviseksi Vastustuspuolueeksi” ryhmittynyt ylioppilaiden joukko oli suunnitellut Bobrikovin murhaa jo aiemmin. Tämän puolueen ohjelmaan kuului terrorismi venäläisvaltaa vastaan.

Simo Hurtan elinaika taas liittyi isovihaan, aikaan, jolloin Ruotsin suurvaltakehitys murtui ja alkoi kehitysjakso, joka vei Suomen sotaan, Ruotsista irtautumiseen ja ajautumiseen venäläisvallan alle. Ruotsin vallan itäisempänä edustajana Simo Affleck sai ensimmäisenä murtua sen vihan välttämättömyyden edessä, jossa Hurttaa vihaava Pielisen rovasti Haerkpaeus teki liiton venäläisten kanssa. Liitto johti kostoihin ja Afflectin vallan murtumiseen.

Leinon pitkään kypsyttämälle runoelmalle Simo Hurtasta oli siis tullut otollinen aika, joskaan runoilijana hänen ei tarvinnut ilmaista millaista symboliikkaa runoelmaan liittyi. Stolbovan rauhan jälkeen Ruotsin rajaläänien veroja vuokrattiin. Simon Affleck, joka oli vuokrannut valtiolta Pielisjärven verot, keräsi verot katovuosista (Pohjois-Euroopassa oli laaja katovuosien sarja) huolimatta vuokraamiltaan alueilta, Se tehtiin tiukasti ja verokyvyttömät karkotettiin tai jossakin tapauksissa valittajat tuomittiin kuolemaan. Afflect kantoi liikkaa veroja, ei antanut kuitteja eikä verohelpotuksia kadon takia. Jälkipolville siirtyi runsas Simo Hurtan tarinakirjo, joita Eino Leino oli kuullut jo 6 vuotiaana kotinsa piirissä. Aikojen kuluessa Simo Hurtta tarinoihin oli sekoittunut kansainvälisiä vaellustarinoita, jolloin historiallinen ydin haalistui.

Myöhemmin kun Eino Leino sairastui Hämeenlinnan opiskeluaikanaan tulirokkoon, hän ehti eristyksessä ollen tutustua veljensä O.A.F.Lönnbohmin kirjastoon. Oskarin kirjastohuoneessa hän tutustui Kajaanin muinaistieteellisen kertomuksen käsikirjoitukseen, joka sisälsi Sotkamon pitäjään paikallistettuja tarinoita Simo Afflecktista. Ensimmäiseen julkaisemattomaan Tunteitani-kokoelmaan Leino oli laatinut Affleck-nimisen runosepitteen. Oskar kehotti Einoa laatimaan aiheesta kertovaa runoelmaa. Talvikaudelta 1891–92 on säilynyt Leinon ensimmäinen suunnitelma samanaiheiseksi näytelmäksi.

Simo Hurtta runoelma ilmestyi jouluksi 1904. Samanaikaisesti Leinolta ilmestyi novellistinen romaani Kaunosielu. Henkilökohtaisessa elämässään Leino oli rakastunut vuokraemäntänsä tyttäreen, tulevaan puolisoonsa Freya Scholtziin. Näköala naimisiinmenosta kannusti häntä koviin työponnistuksiin. Hänellä oli työn alla Runebergin 100 vuotissyntymäpäiviin suunnitellut teosten suomennokset, jotka tosin myöhästyvät – yhteistyössä Otto Mannisen kanssa. Hän oli aloittanut kirpeän polemiikin Kansallisteatterin uudistamiseksi. Pientä hengitystaukoa syntyi siitä, kun venäläishallinto lakkautti Päivälehden, johon Leino oli aktiivisesti kirjoittanut. Muutaman kuukauden kuluttua Päivälehti alkoi ilmestyä Helsingin Sanomina, johon Leino pakinoi Teemuna. Leino kirjoittikin elokuun 9. päivänä Helsingistä ystävälleen Otto Manniselle Kangasniemelle: ”Tällä olen tehnyt työtä julki jumalattomasti, aamusta iltaan. ”Simo Hurtta” valmistuu viimeinkin. Levähtänyt en sanottavasti ole.”

Leinon Simo Hurtan I sarja ilmestyi 15 runon runoelmana. Leino täydensi Simo Hurttaa toisella 14 runon sarjalla 1919. Täydellisimpänä Leinon tuotannossa Hurtan tarina näyttäytyy Leinon kirjoittamana näytelmänä vuodelta 1908. Leino sai Simo Hurtasta kirjallisuuden valtionpalkinnon. Simo Hurtan aihepiirinä kulkee keskeisesti eri henkilöhahmojen ratkaisujen suhde väärämieliseen ja laittomuuksia tekevään esivaltaan. Toisen osan ilmestyttyä, joku arvostelija totesi: ”…Ja kaukana, henkilöitten takana, vierii kulkuaan Suomen kärsimyshistorian mustin vaihe, kaiken kehyksenä Pohjois-Karjalan ihmeellinen luonto, jonka runoilija näyttää meille mitä moninaisemmassa valaistuksessaan. Kertomusrunon mainio ja moitteeton runopuku, jonka jo ensimmäisestä osasta tunnemme, antaa kaikelle kuin juhlallisen , komeasointisen vireen. Simo Hurtalla on runoilijan tuotannossa unohtumaton asema.”

Esko Piippo
Kainuun Eino Leino seura
puheenjohtaja

 

 

Kampuksen katoavaa kasvillisuutta

Heinäkuussa taas tapahtuu. Suuria muutostöitä on odotettavissa Kajaanin yliopistokampuksella ja sen lähipiirissä. Autoille on saatava enemmän tilaa. Muutostyöt alkoivat jo kesäkuun alussa Osmonkadun muuttamisella yksisuuntaiseksi. Kampuksella hallintorakennuksen takana oleva nurmikkoalue puineen muuttuu kesähelteiden myötä parkkipaikaksi. Alueen laidalla kasvava kampuksen vanhin - yli 70-vuotias - omenapuu säilyttäneen kasvutilansa jatkossakin. Myös seminaarinkadun puoleinen viheralue muuttuu autoväyläksi, jolloin normaalikoulun oppilaille saadaan turvallisempi jättöpaikka. (JV)

 

 

 

Puhelinpalvelut siirtyivät Ouluun

Perjantaina 11.6. kuultiin viimeisen kerran Kajaanin yliopistokeskuksen puhelinnumerosta 6324611 ystävällinen ääni: "Kajaanin yliopistokeskus". Viime vuosikymmenenä tutuksi tullut käytäntö siirtää valtion palveluja Kajaanista Ouluun, toteutui nyt myös yliopistossa. Puhelinvälittäjänä Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 24 vuotta toiminut Terttu Haapamäki jäi eläkkeelle ja puhelinpalveluiden hoito siirtyi yliopiston puhelinvaihteeseen Ouluun. Terttua haastatellessani hän kertoi viihtyneensä työssään hyvin. Vuosien myötä myös puhelinvaihteen vastausfraasi vaihtui Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta ensin yksiköksi ja tämän vuoden alusta Kajaanin yliopistokeskukseksi. Hauskoja sattumuksiakin pitkään työrupeamaan sisältyi. Monta kertaa peräkkäin vastatessaan saattoi opettajakoulutuslaitos vaihtua muotoon opettajankuoletuslaitos, tällöin puhelimen toisessa päässä kuului pitkä hiljaisuus.

Tältä näytti Kajaanin yliopistokeskuksen puhelinvaihteessa sen viimeisenä
toimintapäivänä 11.6.2004. Viimeisenä päivänä puhelinvaihteessa työskenteli Valentina Pyy.

Tertun ystävällisen palvelun ansiosta myös yhteydet ulkomaailmaan ovat pelanneet ja yliopistokeskuksen henkilökunta päässyt nopeasti linjoille. Jos puhelinnumerot muualle Suomeen tai ulkomaille olivat epäselviä, selvitti Terttu hetkessä ongelmat. Terttu jäi jo helmikuussa pitämään vuosilomaansa ja puhelinvaihteessa viimeiseksi palveli Valentina Pyy. (JV)

 

 

70 vuotta yrittämistä kainuulaisten parhaaksi

Kainuun yrittäjät ry järjesti 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä, yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin AMK:n kanssa yrittäjyyspuun istutustilaisuuden keskiviikkona 16.6. Kajaanin yliopistokampuksella. Puuta istuttamassa olivat Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Lasse Nakari, Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti sekä ammattikorkeakoulun rehtori Kari Juntunen. Puun menestymiselle antoivat panoksensa myös Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Kari Sirviö sekä puheenjohtaja Timo Leppänen ja kauppias Antti Repo. (TM)

 

 

Ilmaisukerho

Huomio yliopistokeskuksen henkilökunta!

Nyt on haussa kaikki luovat ihmiset, joita kiinnostaa myös toisten luovuus ja luovuuksien yhdistäminen. Tervetuloa mukaan kaikki soittajat, laulajat, säveltäjät, sanoittajat, näyttelijät, kirjoittajat, tanssijat, runoilijat, murretaiturit jne. Tulukoa hyvät ihmiset mukkaan syksyllä 2004 alottavvaan luovan ja ilimasen ilimasun porukkaan! Jottae kaet se on naorettavvoa tälläe aluveella tehtävä vaekka omalla ajalla. Ensimmäenen kokkoontuminen tiistaina 21.9.2004 klo 16.30–18.30 entisen kehittämiskeskuksen 3.kerroksen koulutustilassa 341.

Tiiustelut ja alustavat ilimottaotumiset perjantaihin 17.9.2004 mennessä

tuula.honkanen@oulu.fi (p. 4825)
kai.hyttinen@oulu.fi (p.4883)

 

 

EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan sosiaalirahasto	OULUN LÄÄNINHALLITUS   Sivistysosasto

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Kajaanin opettajankoulutusyksikössä alkaa

KULTTUURITEOLLISUUDEN KOULUTUSOHJELMA MUUNTOKOULUTUKSENA.

Koulutuksessa suoritetaan maisteritutkinto (160 ov). Projektissa on avoinna projektipäällikön ja projektisihteerin tehtävät.

 

Projektipäällikön määräaikainen virkasuhde

Tehtävän menestyksellinen hoito edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, EU-projektien hallinnointikokemusta sekä kulttuurialan hyvää tuntemusta.

Tehtävät: suunnitteluvastuu maisteriohjelman opetussuunnitelmasta, projektin hallinnon, talouden ja kulun vastuu ja raportointi, kulttuurialan sidosryhmiin yhteydenpito ja alan kehityksen seuraaminen, opetusvelvollisuus.

 

Projektisihteerin määräaikainen virkasuhde

Hakijalta odotamme yliopiston ja EU-projektien taloushallinnon tuntemusta sekä soveltuvaa opisto- tai korkea-asteen tutkintoa.

Tehtävät: Projektin taloushallinnon hoitaminen ja raportointiin osallistuminen, opinto-hallintoon ja opiskelun järjestämiseen liittyvät tehtävät.

 

Tehtävät täytetään aluksi määräaikaisina 31.12.2004 saakka. Projektille on myönnetty rahoitus 28.2.2007 saakka sillä edellytyksellä, että projektin toteutus etenee projektisuunnitelman mukaisesti ja rahoittavalla viranomaisella on käytettävissään tarvittava myöntämisvaltuus.

Palkkaus on Oulun yliopiston projektihenkilöstön palkkausohjeen mukainen. Tehtävät tulisi ottaa vastaan 1.8. tai sopimuksen mukaan. Tehtäviin sovelletaan 6 kuukauden koeaikaa.

Lisätietoja antavat yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti (08) 632 4620, amanuenssi Anja Hongisto (08) 632 4730, 040 -522 4608 ja amanuenssi Jouko Käsmä puh. (08) 632 4755, 040-568 2669. Hakemukset, joihin on liitettävä ansioluettelo tai ote nimikirjasta sekä muut asiakirjat, jotka voivat vaikuttaa viran täyttämiseen, on Oulun yliopistolle osoitettuna toimitettava Oulun yliopiston kirjaamoon osoite PL 8000, 90014 OULUN YLIOPISTO tai käyntiosoite Pentti Kaiteran katu 1, 90570 Oulu viimeistään 9.7.2004 kello 16.15.

Mikäli hakija hakee molempia virkoja, pyydetään niihin tekemään eri hakemus. Hakemuksia ei palauteta.
Kajaanissa 11.6.2004
OULUN YLIOPISTON KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS

 

 

Tulevat runokahvilat Eino Leino -talossa Paltaniemellä

24.6. , 29.7. ja 12.8. klo 18.00 Hän kulkevi kuin yli kukkien. Näytelmällinen runo- ja musiikkikooste, jossa esiintyvät Aila-Sinikka Myöhänen, Timo Koskelo, Lea Suopelto, Heikki Koskelo, Janne Väätämöinen ja Juha Vartiainen. Ohjaus Juha Vartiainen. Kesto 30 min.

1.7. klo 18.00 Ille faciet – Hän on sen tekevä. Pienimuotoinen dramatisointi Eino Leinon elämäni kuvakirjasta. Esiintyjinä Ville Kemppainen ja Rauni Kemppainen. Ohjaus Rauni Kemppainen. Kesto 30 min.

15.7., 22.7. ja 5.8. klo 18.00 Minä heittäydyn vaikka mereen. Lähdeteoksina Aino Thauvon-Suitsin Tuntemani Eino Leino ja Aino Kallaksen päiväkirjat ja kirjeet. Esiintyjät: Veikko Härkönen, Anne Sirviö, Merja Koskela, Kimmo Koskela ja Laura Kemppainen. Esityksen dramatisointi ja ohjaus Kimmo Koskela ja ryhmä. Kesto 30–45 min (LSu)

 

 

Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari.
Ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
(Eino Leino)

 

Kampus-lehden toimitus toivottaa leppoisaa juhannusta ja helteistä heinäkuuta

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) elokuun numeroon 15.8. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.