KESÄKUU 2003

---

Kajaaniin yliopistokeskus

Yliopistojen yhteiskunnallisen palvelutoiminnan vahvistamiseen liittyen opetusministeriön tarkoituksena on koota varsinaisten yliopistopaikkakuntien ulkopuolella oleva yliopistotoiminta kuuteen yliopistokeskukseen: Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Lahti, Pori ja Seinäjoki.

Oulun yliopiston rehtori asetti 17.12.2002 työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella Kainuun alueella olevien Oulun yliopiston toimintojen hallinnollisten rakenteiden toimivuutta ja tehdä mahdolliset esitykset rakenteiden uudistamisesta huomioon ottaen toimintaympäristössä sekä koulutus- ja rahoitusrakenteissa tapahtuneet ja odotettavissa olevat muutokset. Erityisesti esityksissä tuli huomioida yhteydet yliopiston muuhun saman alan toimintaan.

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut professori Juhani Suortti ja muina jäseninä korkeakoulusihteeri Kaija Itkonen, suunnittelupäällikkö Olavi Jakkula, tutkimusjohtaja Juhani Kalliokoski, johtaja Pentti Malinen, taloussuunnittelija Sanna Nousiainen, hallintojohtaja Hannu Pietilä sekä tutkimusjohtaja Jari-Jukka Siivari. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet taloussuunnittelija Sanna Nousiainen ja suunnittelija Matti Joensuu.

Asiantuntijoina työryhmä on kuullut dekaani Vilho Lanttoa, dekaani Vesa Mustosta, dekaani Pauli Siljanderia, johtaja Jaakko Luukkosta, osastonjohtaja Juha Röningiä, professori Jouni Similää ja professori Juha Kostamovaaraa. Tiedekuntien kuulemisen lisäksi on järjestetty lukuisia suunnittelu- ja neuvottelupalavereja asianomaisten ainelaitosten kanssa koskien yliopistokeskusta ja yksiköiden välistä yhteistyön lisäämistä.

Työryhmä on tarkastellut Kainuun yliopistoyksiköiden tilannetta ja toimintaympäristömuutoksia, arvioinut yksiköiden hallinnollisia rakenteita, määritellyt organisoinnin tavoitteita, tarkastellut vaihtoehtoisia organisointimalleja, tehnyt ehdotuksen yliopistokeskuksen organisoinnista, tarkastellut yliopistokeskuksen yhteisten palveluiden kehittämistarpeita sekä tehnyt ehdotukset jatkotoimenpiteistä.

Yliopiston hallitus päätti 4.6. kokouksessaan, että Oulun yliopiston Kainuun toimintayksiköt kootaan 1.1.2004 alkaen yhdeksi yksiköksi, Kajaanin yliopistokeskukseksi, jonka organisatorinen asema yliopiston hallinto- ja tulosyksikkörakenteessa on suoraan rehtorin ja yliopiston hallituksen alainen erillislaitos.

Yliopiston hallitus päätti lakkauttaa Kajaanin kehittämiskeskuksen erillislaitosaseman ja yhdistää sen osaksi Kajaanin yliopistokeskusta. Kajaanin opettajankoulutusyksikön asema säilyy osana kasvatustieteellistä koulutusalaa ja kasvatustieteiden tiedekunnan tulosyksikkönä.

Rehtori asettaa valmisteluryhmän laatimaan ehdotukset muutoksiksi yliopiston hallintojohtosääntöön ja ehdotuksen yliopistokeskuksen johtosäännöksi sellaisessa aikataulussa, että hallitus voi käsitellä ne vuoden 2003 aikana. Hallitus totesi lisäksi, että jatkovalmisteluissa tulee huomioida myös yhteys lääketieteen ja terveystieteen koulutusalojen toimintoihin Kainuussa. (JV)

 

 

Dosentti Reijo Heikkiseltä uusi paikallishistoria teos Paltanimestä

Kajaanin Paltaniemi on lähes 450 vuotta vanha kyläyhdyskunta Oulujärven Paltaselän rannalla. Seudun hallinnolliset vaiheet ovat hyvin moninaiset. Se oli aikoinaan koko Kainuun hallinnollisen ja henkisen elämän keskus. Myöhemmin se on ollut Paltamon pitäjän kuntakeskus, vuodesta 1954 lähtien Kajaanin maalaiskuntaan kuuluva kylä ja vuodesta 1977 lähtien Kajaanin kaupungin lähiö.

Seudun historia on värikäs. Paltaniemellä ovat asuneet mm. piirilääkäri Elias Lönnrot ja lapsuusvuosinaan runoilija Eino Leino. Paltaniemellä on säilynyt runsaasti merkittäviä historiallisia kohteita. Myös seudun luonto on hyvin kaunista. Seudulla on reheviä lehtoja, ikivanhoja petäjiä, lukuisia lampia ja jyrkkiä törmiä eli paltteita, joista kylä on saanut nimensäkin. Paltaniemen rikkaaseen luontoon kuuluu myös Oulujärven Paltaselkä, jossa talvella kulkee jäätie laajan jääkentän halki. Kesällä Paltaselällä liikkuvat virkistyskalastajat, purjehtijat ja surffailijat.

Dosentti Reijo Heikkinen on äskettäin saanut valmiiksi teoksen Paltaniemi. Myyttistä menneisyyttä ja kulttuurikuvia. Teoksen on kustantanut Oulun yliopiston Lönnrot-instituutti. Paltaniemi teoksessa on 182 sivua ja laaja mustavalko- ja värikuvitus. Teos julkistettiin Paltaniemellä Eino Leino -talossa torstaina 5. kesäkuuta. Teosta myydään sekä Eino Leino -talossa että Lönnrot-instituuttissa (seminaarinkatu 2). (AHo)

Dosentti Reijo Heikkinen Paltaniemen maisemissa Eino Leino
-talon pihalla

 

 

Kajaanin opettajankoulutusyksikön valintakokeet juhannusviikolla

Kajaani oli mieshakijoiden suosiossa
Yhteisvalintatietojen mukaan luokanopettajakoulutukseen oli hakijoita koko maassa yhteensä 5029, joista naisia 3985 (79.2%) ja miehiä 1044 (20.8%). Kajaaniin haki 1. - 3. sijoilla yhteensä 990 hakijaa, naisia 753 (76.1%) ja miehiä 237 (23.0%). Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 384. Kajaaniin hakijoista miesten osuus on OKL:ista suurin.

Varhaiskasvatuksen/lastentarhanopettajakoulutukseen hakijoita koko maassa oli naisia yhteensä 2190 (92.4%) ja miehiä 166 (7.6%). Kajaaniin haki yhteensä 480, ensisijaisia hakijoita 199.

Ruotsin kielikylpykoulutukseen haki 48 (viime vuonna 36). Vakalto-ryhmässä hakijoita 73.

Kutsuminen valintoihin
Pääsykokeisiin kutsuttiin Jyväskylän yhteisvalintalistojen ja valintatoimikunnan kokouksen päätöksillä 280 hakijaa luokanopettajakoulutuksen valintoihin ja 149 hakijaa varhaiskasvatuksen koulutuksen valintoihin. Pääsykokeisiin ilmoittaudutaan 10. - 11.6. jolloin vasta tiedetään lopullinen valintoihin tulevien määrä. Luokanopettajakoulutuksen alin pistemäärä, jolla pääsykokeisiin kutsuttiin, on Jyväskylän yhteisvalintatietojen mukaan Kajaanissa 5.0 (osa 5.0 pistettä saaneista), laitoskohtaisen kiintiön perusteella 4,0 (vuoden 2003 ylioppilaat). Varhaiskasvatuksen koulutuksen hakijoiden alin kutsumispistemäärä on 4,0, samoin kielikylpykoulutuksessa.

Vakalto-ryhmässä kaikki hakijat kutsuttiin pääsykokeisiin. Tasapistetilanteessa hakijan pohjapisteet ratkaisevat. (AHo)

 

 

Kokemuksellisuus opettajan elämässä

Mitä on ihmisyys ja mitä edellytyksiä tämän ymmärtäminen asettaa opettajuudelle? Mitä kokemus on ja miten voin ymmärtää toisen kokemusta? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin erilaisia näkökulmia Kainuun kesäyliopiston järjestämässä ja professori Juha Perttulan vetämässä koulutuksessa Kajaanissa 16. - 17.5.03. Koulutukseen osallistui yksikkömme henkilökuntaa, tohtorikoulun opiskelijoita sekä opettajaksi valmistuvia opiskelijoita.

Kokemus avain uuteen tietoon
Perttulan lähtökohtana opetuksen järjestämiselle oli se, että jokaisella ihmisellä itsellään on olemassa kokemusperusta, joka on riittävä – oikein käytettynä – ihmettelevän asenteen heräämiselle ja sitä kautta mielekkäitten ja loogisten ajatusrakenteiden kehittämiselle. Kokemuksemme on avain ”uuteen tietoon”. Tässä koulutuksessa Perttulan tapa opettaa, itse tietämättä asiasta juurikaan enempää kuin oppilaansa, toimi loistavasti. Samalla hän osoitti esimerkillään sen, miten opettaja voi tukea rakentavan dialogin muodostumista olemalla vain itse läsnä ja ymmärtämällä oppilaan kokemusta omassa kokemuksessaan. Ihmisten tulkinnat ja kokemukset maailmasta ovat siinä määrin erilaisten näkemysten ja kokemusten suodattamia, ettei samanlaisuutta kannata edes yrittää tavoittaa.

Kurssin sisällön horisontissa siinsi ajatus työssä jaksamisesta. Tähän Perttulan viesti opettajille oli selkeä – psykososiaalisessa työssä ei kannata pyrkiä työn helppouteen vaan selkeyteen. Oman työn selkeyttämistä prosessoimme pohtimalla kysymystä, mistä en voi työssäni tinkiä, että voin sanoa tekeväni työtä omana itsenäni. Tässä kuitenkaan vastaukset eivät esitä pääroolia vaan meidän tulisi löytää työn merkityksellisyyteen ja tarkoitukseen liittyvät ydinkysymykset ja sitä kautta vastaukset siihen, mikä kannattaa. Ihmisen tulisi jatkuvasti etsiä ja hakea mutta samalla muistaa minuuden muuttumattomuus. Perttulan mukaan tämä muuttumattomuus on tinkimättömyyttä, joka on johdonmukaisuutta, suoraselkäisyyttä ja sitä kautta voimavara omalle työlle.

Juha Perttula. Kuva: Ville Kostamoinen.

Ihmiskäsitys säätelee kouluttajan toimintaa
Jokaisen ihmissuhdetyöntekijän sekä tutkijan työtä ja toimintaa säätelee ihmiskäsitys. Tämän varassa jäsennämme ajatteluamme sekä suuntaamme toimintaamme. Ihmiskäsitys on kokemuksen kautta muodostunut ja kokemusta ohjaava paradigma, jonka Perttula on jäsentänyt Lauri Rauhalan näkemykseen perustuen kolmeen kysymykseen: ontologiseen, epistemologiseen sekä metodologiseen. Ontologisen kysymyksen avulla vastataan kysymykseen, mitä ihminen on. Tämän ei tarvitse olla ideaali tai suunta vaan se, mitä se minun itseni kokemana tarkoittaa. Epistemologisella kysymyksellä pyritään selkeyttämään, mikä mielestäni on tietäjän ja tiedettävän välinen suhde – kuka tietää parhaiten? Metodologisen kysymyksen avulla selvitämme sen, mitä uskomme olevan tiedettävissä ja millaisilla menetelmillä. Jokaisen henkilökohtaisesti muodostama ihmiskäsitys ei ole koskaan varma mutta sen tulisi olla loogisesti perusteltu. Loogisuus tässä ei ole loogisuutta toisille vaan oman mielen tai tunteen (intuition) selkeyttämä käsitys ihmisenä olemisesta.

Oman ihmiskäsityksen selkeyttämisen tukena ja suhteuttajina voidaan käyttää jo muodostettuja ihmiskäsityksen luokitteluja. Perttula jakaa ihmiskäsitykset neljään ryhmään: essentialistiseen, (empiristis-)naturalistiseen, kulturalistiseen ja eksistentialistiseen ihmiskäsitykseen. Kaikille käsityksille yhteisenä nimittäjänä voitaneen pitää ihmisen suhdetta tietoon ja toisiin ihmisiin tiedon instrumentaalisessa mielessä. Käsitysten sisältöön voi perehtyä tarkemmin Räsäsen, Arikosken, Mäntysen ja Perttulan kirjoittamasta teoksesta Opettajuuden psykologia (Julkishallinnon koulutuskeskus Oy 1999).

Ihmiskäsitys voi parhaimmillaan palvella tutkijaa tai opettajaa työn teoreettisena resurssina. Ajatus voidaan kiteyttää, Perttulan näkemykseen viitaten, määrittelemällä teoreettisuus kyvyksi ajatella, joka puolestaan luo merkityksen käytännölle. Ilman ajattelua ja teoretisointia käytäntö on vain ulkoista ja konemaista toimintaa. Opettajan tai tutkijan on pystyttävä löytämään sovellettaviin teorioihin oma kokemuksellisuutensa. Tässä luottaminen omaan intuition auktoriteettien sijaan olisi arvokas kyky. (MS)

 

 

Pienkoulupedagogiikkaa

Osallistuimme huhtikuussa viiden päivän mittaiselle pienkoulupedagogiikan kansainväliselle intensiivikurssille. Kurssille osallistui meidän kajaanilaisten opiskelijoiden lisäksi suomalaisia opiskelijoita Oulun ja Lapin yliopistosta. Tanskasta, Islannista, Grönlannista ja Färsaarilta osallistui jokaisesta yksi opettajankoulutuslaitoksen opettaja ja kaksi opiskelijaa. Kurssin aiheena oli opettajan muuttunut maailma, näkökulmana erityisesti maaseudun pienet koulut. Tutustuimme myös erityispedagogiikkaan. Kurssin johtajana toimi professori Esko Kalaoja Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä.

Kurssin alkuosa oli Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja loppuosa suoritettiin Paltamon Mieslahdessa. Kurssin aikana vierailimme esimerkiksi Kajaanin normaalikoululla, IS-Centerissä, Kätönlahden koululla ja Jormuan koululla. Erityisesti Jormuan ja Kätönlahden kouluilla meidät otettiin todella lämpimästi vastaan ja koko päiväksi oli suunniteltua ohjelmaa. Jormualla paistoimme makkaraa, pelasimme jalkapalloa ja saimme seurata oppilaiden esityksiä ja muuta toimintaa. Tulimme myös virvotuiksi, mikä oli mukava yllätys! Maisemia ihailimme kiertoajelulla Paltaniemellä sekä Vuokatissa.

Yksikön johtaja, professori Juhani Suortti toivotti vieraat tervetulleiksi aloitusseminaarissa. Kurssilla luennoivat muun muassa seuraavat henkilöt: Kajaanin kehittämiskeskuksen johtaja Pentti Malinen kertoi Kainuusta. Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä luennoivat professori Esko Kalaoja aiheenaan pienet koulut, niiden ongelmat ja mahdollisuudet sekä professori Pentti Hakkarainen, joka kertoi näkemyksiään lasten kehityksestä ja leikin mahdollisuuksista. Apulaisrehtori Leena-Inkeri Rönty Kätönlahden koululta Kajaanista esitteli kouluaan ja erityisopetuksen järjestämistä Suomessa. Kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen Kärsämäeltä luennoi esiopetuksen järjestämisestä yhdysluokassa.

Grönlantilainen opettajaopiskelija Tulla Thorsen näyttää
kotipaikkaansa karttapallolta Jormuan koulun oppilaille.

Virallisen ohjelman jälkeen vietimme aikaa yhdessä muun muassa saunoen, uiden ja makkaraa paistaen. Vieraiden kanssa keskustellessamme saimme tietoa heidän kulttuureistaan ja koulujärjestelmistään. Kävimme myös kylmänkaraisukeskuksessa, jossa rohkeimmat meistä kävivät avannossa Kajaaninjoessa. Pohjoismaisille vieraillemme tarjosimme mahdollisuuden tutustua kajaanilaiseen baarielämään. Viisi päivää meni nopeasti ja mukavasti ja suuremmilta kommelluksilta säästyttiin. Kurssin onnistumisesta voimme kiittää opettaja Juha Vartiaista, joka vastasi kurssin kepeästä tunnelmasta sekä käytännön järjestelyistä vastanneita assistentti Eija Heikkistä ja kk-sihteeri Kaija Itkosta. (Innokkaat opiskelijat: Kaisa, Miia ja Satu, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö)

Uhkarohkeat Färsaarten ja Tanskan edustajat - Bjarti Hansen,
Beinta Bertelsen, Laila Justesen, Hans Mourits Foldbo ja
Christian Christensen - uskalsivat kokeilla elämänsä
ensimmäistä kertaa avantouintia Kajaaninjoessa

 

 

Musiikin opettajankouluttajat Savonlinnassa

Musiikin opettajankouluttajat kokoontuivat muutaman vuoden tauon jälkeen 22. - 23.5. Savonlinnan OKL:ssä. Opettajankoulutuksella on siellä uudet hienot tilat ja mahtavat näkymät Saimaalle. Kajaanin OKY:stä mukana matkalla olivat Heljä Tervo, Anja Tuovinen ja Ossi Säily. Musiikin lehtoreita ei ollut ihan kaikista laitoksista, mutta parista oli tullut kirjeenä tietoja opetuksesta.

Aluksi jokainen yksikkö esitteli musiikin opetussuunnitelmiaan, mikä herätti vilkasta keskustelua. Eniten huolta herätti musiikin opetuksen vähäinen opintoviikkomäärä monessa laitoksessa, pahin tilanne lienee Helsingin ja Turun OKL:ssä (jopa alle 2 ov:tä). Suureksi ongelmaksi kokevat myös Joensuun lehtorit sen, että heillä ei voi suorittaa musiikin sivuaineopintoja, vaikka kysyntää olisi paljon. Vilkas mielipiteiden vaihto jatkui myös illanvietossa ja seuraavan päivän päätöskeskustelussa. Lisäksi ohjelmassa esiteltiin uusia näkökulmia vapaan säestyksen opettamiseen ja verkkopedagogiikkaan, esittelijöinä Seppo Korhonen ja Matti Ruippo. Uusi vapaan säestyksen opettamisen tapa herätti myös vilkasta keskustelua soitonlehtoreiden piirissä.

Ajankohta todettiin sopivaksi ja kokoontuminen erittäin tarpeelliseksi. Seuraavan kerran päätettiin tavata Joensuussa vuoden kuluttua. (AT)

 

 

Hän kulkevi kuin yli kukkien

Paltaniemen Eino Leino -talossa kesäinen ilta tummuu Eino Leinon runojen tunnelmissa Kainuun lausujien esityksen – Hän kulkevi kuin yli kukkien – myötä. Keskiviikkona 11.6. kello 18.00 alkava esitys sisältää lausuttua ja laulettua Leinon runoutta. Ohjelman hinta on 5 €, ja se sisältää myös kahvin ja kahvileivän. Ohjelman myynti Eino Leino -talossa tuntia ennen esitystä. Esityksen on tilannut Kainuun Eino Leino -seura ry. Työryhmä: Heikki Koskelo, Timo Koskelo, Irene Kukkonen, Lea Suopelto, Juha Vartiainen ja Janne Väätämöinen esiintyvät tällä kokoonpanolla ensimmäistä kertaa. Ryhmää on ohjannut Juha Vartiainen ja tekstivalinnat on tehnyt Lea Suopelto. Esiintymispaidat ja -jakut on suunnitellut ja valmistanut Nina Vana. Esitys on syntynyt saumattomalla yhteistyöllä, jossa kukin esiintyjä on aktiivisesti voinut vaikuttaa lopputuloksen muotoutumiseen.

Tunnelmat ja luonnon kielioppi puhuttelevat kuulijaansa tuoreilla yhteen liitetyillä runollisilla elementeillä. Luonto ja ihminen nivoutuvat Leinon runoissa yhteen erottamattomasti. Raamatun luomiskertomuksen kautta sydän täyttyy vuoroin tuskasta, vuoroin onnesta ja autuudesta. Me elämme kerran, mutta täydesti. Me tarvitsemme toisemme, yksinäisyys pimentää päivän. Vihlova onnen tunne, rakastuminen, kaipaaminen, löytäminen on meissä ollut aikojen alusta ja tulee olemaan aikojen loppuun.

Runoilijamestarin syntymästä on jo kulunut 125 vuotta, mutta edelleen herkät runot hurmaavat kuulijansa. Runokahvila on ensimmäinen Kainuun Eino Leino -seuran järjestämä tämän kesän tilaisuus Eino Leino -talossa. Jatkoa seuraa heinäkuussa Kasimir Leinon runoilla ja elokuussa Tämän Leinon haluaisin kuulla -koosteella. Kainuun lausujat ovat valmistelleet iltojen ohjelmistot. (LSu)

 

 

Runokahvila Eino Leino -talossa

Keskiviikkona  11.6.2003

kello 18.00

 Ohjelma 5 €
(sis. kahvin ja kahvileivän)

 

 

Kampukselle uusia omenapuita

Kajaanin seminaarialue oli todellinen kukoistava puutarha puutarhuri Pasi Ailion aikana. Sen kukkaloistoa ja kasvien runsautta tultiin jopa Suomussalmelta asti ihmettelemään. 1920- ja 1930-luvulla puutarhanhoito kuului myös Kajaanin seminaarin opiskelijoiden pakollisiin opintoihin. Jos jysky ei saanut omaa osaansa pihan kunnostamisessa hoidettua, ei saanut myöskään suoritusmerkintää. Keväisin jyskyt haravoivat huolellisesti seminaarin nurmikentät edellisen kesän lehdistä ja hiekoittivat ja tasoittivat puutarhakäytävät pikkutarkasti. Istutusten lannoitus toteutettiin luomuperiaatteella.

Puutarhuri Ailio toi Kajaaniin myös uusia kasvi- ja puulajikkeita ja sai ne rehottamaan. Ailio innostui myös omenanviljelystä ennen sotia. Hän istutti Kajaanin seminaarialueelle runsaasti omenapuita, jotka tuottivat hyvin satoa 1930-luvulla. Nykykatsannon mukaan omenat olivat kuitenkin pienikokoisia ja aika happamia. Niistä saatiin kuitenkin hilloja ja mehuja omiin tarpeisiin. Sotavuosien kovien pakkasten aikana omenapuut kuitenkin paleltuivat suurimmaksi osaksi eikä seminaarilaisilla poikkeusoloissa ollut riittävästi aikaa eikä innostusta uusien istuttamiseen. Sodan jälkeen puutarhanhoito muutenkin vähitellen taantui. 1960-luvulta lähtien seminaarialue ei ollut enää aikaisemman veroinen.

Viime vuosina omenapuut ovat jälleen palanneet Kajaanin kampukselle. Juha Vartiaisen ansiosta opettajankoulutusyksikön kirjaston eteläsivulle on istutettu jo puolenkymmentä omenapuuta. Traditioksi on tullut, että oma puu istutetaan jonkin merkkitapahtuman tai laitoksesta muualle siirtyvän opettajan muistoksi. Vuonna 2000 omenapuu istutettiin Suomen Tammen kunniaksi sekä sen vuoksi, että Kajaanin opettajankoulutusyksikkö valittiin vuoden oppilaitokseksi. Omenapuun jättivät jälkeensä myös Kajaanin kirkkoherraksi siirtynyt Lauri Oikarinen ja Joensuun yliopiston professoriksi siirtynyt Päivi Atjonen.

Perjantaina 30.5. Kajaanin kampuksella vietettiin jälleen omenapuun istuttajaisia, sillä oman omenapuun sai myös Raumalle varhaiskasvatuksen professoriksi siirtynyt, Kajaanin varhaiskasvatuksen koulutuksessa pitkään työskennellyt dosentti  Aili Helenius. Tapausta juhlistettiin Juha Vartiaisen järjestämillä pienimuotoisilla kemuilla, johon osallistui Ailin Kajaanin työkavereita. Tilaisuudessa vallitsi iloinen ja välitön tunnelma. Toivottavasti omenapuuperinne jatkuu tulevaisuudessakin. Muhevalle kasvupaikalle istutetut puut ovat kasvaneet hyvin eikä edes viime talven ankarat pakkaset ole tehneet tuhojaan taimille. Pian omenapuut kukkivat kampuksen jokaisella nurmikolla. (RH)

 

Antonovka löytää paikkansa. Omenapuun istutuksessa auttavat
mm. Marko, Olavi, Kaisa ja Kaija.

Työ saatu valmiiksi.

 

Professori Aili Heleniuksen omenapuunistutustapahtuman pullaohje

Persikkamantelimuroboston
Pullataikina:
½ l vettä
1 pala hiivaa
2 dl sokeria tai makeutusjauhetta
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
15 dl vehnäjauhoja (puolet spelttijauhoja)
1½ dl rypsiöljyä/Benecol-öljyä

Murokakkutaikina:
100 g voimariinia/Benecol-kasvirasvalevitettä
70 g mantentelirouhetta
70 g karkeitavehnäjauhoja
10 g vaniljasokeria
50 g sokeria tai makeutusjauhetta
2 kpl munankeltuaista
2 kpl tuoreita persikoita muussattuna

Taikinat tehdään erikseen ja yhdistetään bostonkakulle tyypillisesti. Paista 225-asteisessa uunissa 30–40 minuuttia. (JV)

– Hyvin maistui kakku ja limppari, totesivat mm. Jouko, Juha,
Aili ja Anja. Kuva: Reijo Heikkinen

 

 

Opintoasiainpäivät 2003 Kaukametsä, Kajaani

Varatkaa aikaa osallistumiseen 2.–3.10.2003. Opintoasiainpäivät kokoavat Kajaanin Kaukametsään yliopistojen opintohallinnon väkeä, opettajia, lehtoreita, suunnittelijoita, amanuensseja, professoreita, assistentteja jne. Ohjelma on hyvä. Se sisältää ensimmäisenä päivänä laajan – 4 luentoa keskusteluineen – katsauksen yliopiston tutkintojen kehittymisen historiaan, fyttiin ja uusimpaan tulossa olevaan tutkintojen rakenneuudistukseen ja kaikki suhteessa oppimisen edistämiseen. Toinen päivä rakentuu opetuksen kehittämisen ympärille seitsemässä eri workshopissa. Niissä puhutaan mm. opetuksen laadusta, tiedeyhteisön jäsenyydestä opiskelijan kannalta ja myös kysytään kriittisesti ”Voiko opintojen mitoitus onnistua”?

Ilmoittautuminen osoitteessa: http://www.oulu.fi/oap2003/.

Vastauksia kysymyksiin ja tarkempia tietoja Anja Hongistolta ja Timo Maunolta.

 

 

"Pesin silikkie, samettie
panin aijjalle kuivummaan,
varas vei."

 

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) syyskuun numeroon 8.9. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.