KESÄKUU 2002

---

Kajaanin opettajankoulutusyksikköön pyrki opiskelemaan yhteensä yli 1500 hakijaa

Esivalinnan perusteella pääsykokeisiin kutsuttavat on julkistettu 31.5. Luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin kutsuttiin 240 pyrkijää, joiden kutsukirjeet on postitettu. Nimet ovat nähtävillä myös opettajankoulutusyksikössä.

 Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksen hakijamäärä nousi viime vuodesta. Yhteisvalinnan kautta saadut tiedot hakijoista kertoivat, että peräti 1025 hakijaa oli asettanut Kajaanin 1.- 3. sijalle hakutoiveenaan. Miehiä näistä oli 27 %, mikä on suurin prosenttiluku muihin opettajankoulutuksiin verrattaessa.

 Luokanopettajakoulutuksen hakijamäärä kasvoi koko maassa. Yhteensä luokanopettajakoulutukseen hakijoita oli 5441 (vuonna 2001 5358). Naisia 4276 (78.6%) ja miehiä 1165 (21.4%).

Lastentarhanopettajakoulutukseen/varhaiskasvatuksen koulutukseen ylioppilasryhmässä oli hakijoita 2356 (vuonna 2001 2285). Naisia oli 2095 (91.7%) ja miehiä 190 (8.3%). Pääsykokeisiin kutsutaan 140 pyrkijää.

Ruotsin kielikylpykoulutukseen oli hakijoita 36 ja varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajatutkinnon suorittaneiden ryhmään 35.

Pääsykokeet pidetään Kajaanissa 17.-19.6.2002.

(AHo, Valintatoimikunnan sihteeri)

 

 

Tutkimusmatka kulttuurien rajalle

Työmatka Setumaalle Pihkovan alueelle lähelle Viron kaakkoisrajaa rahoitettiin siten, että Lönnrot-instituutti maksaa päivärahat. Muut kulut katettiin Opetusministeriöltä saadulla apurahalla. Apuraha oli myönnetty työryhmälle Kirsti Reskalenko – Heikki Rytkölä. Kirsti Reskalenko edusti Oulun yliopiston arkkitehtuurin historian laboratoriota. Matkan tarkoitus oli Setumaan rakennusperinnön tutkimuksen koordinointi. Aloite oli tullut suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Izborskin (Irboskan) kansallispuiston aloitteesta. Mukana olivat edellä mainittujen lisäksi tutkija Mare Piho Viron Kansallismuseosta Tartosta, Izborskin kansallispiston setukaismuseon johtaja Ene Lõiv, varajohtaja Svetlana Hascenko Pihkovan museosta ja nuorempi museotyöntekijä Valentina Fjodorova Izborskin setukaismuseosta. Setumaan kylissä liikuttiin Izborskin kansallismuseon ja Pihkovan museon autoilla.

Lauluemo Maria Pähnapuun lähde.

Pääosa Setumaasta jäi Venäjän puolelle nykyisen rajan myötä, mutta 2/3 vanhoista setukaiskylistä on Viron puolella. Setukaiset ovat suomensukuisia, jotka puhuvat lähinnä Etelä-Viron kieltä. Kaikkiaan heitä lienee noin 15–20 000. Heidän alkuperänsä ja osa historiastaan on tieteellinen ongelma ja kiistakysymyskin. Setukaisiiin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta on toistaiseksi varsin vähän. Suomalainen A. O. Väisänen tutki setukaiskulttuuria 1900-luvun alussa ja julkaisi artikkeleita niin Suomessa kuin Virossakin. Setukaisten eepos Peko painettiin Kuopiossa vuonna 1995. Tässä "historia toisti itseään". Viron kansalliseepos painettiin niin ikään Kuopiossa 1800-luvulla.

Maria Pähnapuun savusauna.

Su 19.5.
Ajo henkilöautolla Helsinkiin, jossa majoittuminen.

Ma 20.5.
Katamariinilla Kirsti Reskalenkon kanssa Tallinnaan ja sieltä linja-autolla Tarttoon, jossa Mare Piho liittyi joukkoon. Taksilla Koidulan raja-aseman kautta Venäjän puolelle, jossa oli henkilöautolla vastassa Izborskin museonjohtaja Leonid Nikolajevitsh Panov. Siirryttiin Vanhaan Izborskiin, jossa majoittuminen ja ruokailu, jonka aikana keskusteltiin alkaneen viikon suunnitelmista ja tavoitteista. Mukana oli myös johtaja Olga Volochkova Pihkovan museosta. Ruokailun jälkeen pistäydyttiin Pihkovassa elokuvateatteri Pobedassa tutustumassa Leonid Panovin valokuvanäyttelyyn. (Matka)väsymyksestä huolimatta uni ei tahtonut tulla silmiin Izborskissa. Satakielen laulu, käen kukunta ja sireenien huumaava tuoksu valvottivat helteisimmänkin päivän jälkeen.

Ti 21.5.
Päivän aikana tutustuttiin Radajan, Keran, Kulõn, Alaotsan, Salesjan ja Olehkovan kyliin sekä Stroitsan moisioon.

Ke 22.5.
Aamulla varhain tutustumista Izborskin linnoitukseen ja hautausmaahan sekä maisemaan. Lisäksi tutustuminen Nikolain soboriin, jossa menossa palvelus (Nikolaoksen juhlapäivä). Tämän jälkeen tavattiin Leonid Panov museossa. Vuorossa seuraavat kylät: Mõla, Rogova, Saltanova, Pgoldova ja Košelk.

To 23.5.
Varhain aamulla tutustumista maisemaan Izborskissa. Vuorossa kylät: Tseronde, Lõkova, Laböritsa, Uusmäe, Alaotsa, Radaja, Truba.

Pe 24.5.
Leonid Panovin luona Izborskin museossa. Keskusteluja inventoinnin pohjalta, julkaisusta ja mahdollisesta suuresta jatkoprojektista. Ajo Petseriin, jossa tutustuminen ortodoksiseen hautausmaahan ja Petserin museon näytteillepanoon, jossa esillä setukaiskulttuuri ja Petserin luostari sekä kuvataidetta, jonka aiheena oli Petseri ympäristöineen. Linja-autolla (K. R. ja H. R.) Petseristä rajan yli ja edelleen Tarttoon, jossa yövyttiin Tartu-hotellissa. Hieman tutustumista Tarton kaupunkinäkymiin. Käväisimme mm. yliopiston edustalla. Tartossa opiskelee huomattava joukko suomalaisia ylioppilaita.

Syreeni kukkii Maria Pähnapuun talon nurkalla.

La 25.5.
Linja-autolla Tartosta Tallinnaan, josta katamariinilla Helsinkiin, jonne saavuttiin noin klo 12.00.

Su 26.5.
Lähtö Helsingistä klo 10.00 kohti Kajaania, jonne saavuin noin klo 16.30.
(HR)

 

 

Lukuvuoden 2002–2003 avajaiset Kajaanissa

Oulun yliopiston Kainuun yksiköiden lukuvuoden 2002 – 2003 avajaiset ovat Kajaanissa keskiviikkona 11.9.2002.

Avajaispäivän ohjelma:
12.00 Avajaisjumalanpalvelus Kajaanin kirkossa
13.30 Rehtori Lauri Lajunen, dekaani Maija Fredrikson ja varadekaani, johtaja Juhani Suortti tapaavat uudet opiskelijat normaalikoulun juhlasalissa.
14.00 Lukuvuoden avajaiset Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa. Juhlapuheen pitää rehtori Lauri Lajunen.
Kahvitarjoilu Eväsrepussa

Lukuvuoden 2002–2003 opetus alkaa eri vuosikursseilla eri aikaan, varhaiskasvatuksen I vuosikurssi aloittaa 28.8. ja luokanopettajankoulutuksen I vuosikurssi 2.9.2002.

 

 

Kutsu työilmapiiriseminaariin

"Menestys on joukkuelaji" - Kuinka voin itse vaikuttaa työpaikkani ilmapiiriin?

28. elokuuta 2002 kello 12.00-16.00 Kaukametsän Sali, Kajaani

TARJOUS NOPEILLE:
Kesäkuun loppuun mennessä ilmoittautuneille seminaarihinta 50 euroa + alv. Muutenkin kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Saman tilaisuuden paikat Oulussa myytiin loppuun!

Tilaisuuden järjestävät Suomen Myyntikoulu Oy, Open Team Oy ja Kajaanin kehittämiskeskus yhdessä. Lisää tietoa tapahtumasta ja teemasta sekä ilmoittautumislomake löytyy netistä http://www.myyntikoulu.com/furman 

Ilmoittautumiset sähköpostilla: jyrki.kemppainen@openteam.fi.

Tervetuloa!

 

 

K u l t t u u r i n K a u k a m e t s ä   - s e m i n a a r i
K I E L E N    S I L L A T
Kajaanissa Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksessa 12.–13.9.2002

Kahdeksannessa Kulttuurin Kaukametsä -seminaarissa näkyy tänä vuonna Lönnrot-vuosi 2002. Seminaarin teemat, suomalainen kulttuuri ja suomen kieli, nousevat Lönnrotin elämäntyöstä. Opetusministeriö kutsui jo viime vuoden puolella Kajaanin kaupungin, jossa Elias Lönnrot työskenteli 20-vuotta ja Sammatin kunnan edustajat pohtimaan Lönnrot-vuoden suunnittelua. Työryhmässä olivat lisäksi Lönnrot-instituutin edustajina mm. johtaja, professori Juhani Suortti ja amanuenssi Anja Hongisto.

Kajaanin isot seminaarit, Kansanterveyttä 200 vuotta – Elias Lönnrotin syntymän 200-vuotisjuhlaseminaari ja Kulttuurin Kaukametsä. Kielen Sillat ovat osa juhlavuoden kokonaisuutta. Paljon muuta tapahtuu lisäksi Sammatissa, Turussa, Helsingissä ja koko maassa (ks. www.finlit.fi/juhlavuosi/kalenteri.htm).

Kulttuurin Kaukametsä -seminaarin ohjelma on valmisteltu työryhmässä, jonka puheenjohtaja on toiminut Oulun yliopiston vararehtori, professori Liisi Huhtala. Hän on myös Lönnrot-instituutin johtokunnan puheenjohtaja.

Työryhmässä ovat toimineet lisäksi neuvotteleva virkamies Paula Tuomikoski Opetusministeriöstä, dosentti Tellervo Krogerus Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, toiminnanjohtaja Anne Helttunen Äidinkielen opettajien Liitosta, Lönnrot-instituutin johtaja, professori Juhani Suortti, Kajaanin kaupungin sivistysjohtaja Risto Brunou, Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksesta johtaja Irma Kemppainen ja kongressipäällikkö Aila Latipää. Työryhmän sihteerinä on toiminut Anja Hongisto Lönnrot-instituutista.

Seuraavassa muutamia poimintoja todella houkuttelevasta ohjelmasta.

Seminaarin ohjelma on ajankohtainen monella tavoin. Johtaja Iris Schwankin aiheena on Suomalaisuuden salaisuus – Kaurismäki ja Paasilinna Euroopassa. Sihteerinä talletan tarkasti sähköpostin, jonka päiväys kertoo esitelmän aiheen päätetyn jo kauan ennen Kaurismäen palkitsemista Ranskassa. Lukutaidon osalta PISA-tutkimuksen tuloksista osalta halutaan nyt kuulla maailmalla – niin myös Kulttuurin Kaukametsässä.

Koulutusta fantasian maailmaan kysellään professori Liisi Huhtalan mukaan jatkuvasti. Fantasia on nyt esillä työpajassa, jota johdattelevat Liisi Huhtala ja Niklas Bengtsson. Kouluneuvos Kirsti Mäkisen aiheena on Lauloiko Väinämöinen Potterin suohon? Kirjanmyyntitilastojen mukaanhan näin on käymässä!

Kuva täydentää sanaa – elokuvatuottaja Ilkka Y. L. Matila pohtii suomalaisen elokuvan aihepiirejä ja käsittelytapoja, professori Mikko Lehtonen taas YTT Janne Seppäsen kanssa sanan, kuvan ja lukemisen keskinäistä suhdetta.

Kajaanin kaupunginteatteri on saanut maanlaajuista huomiota ja vierailukutsuja myös ulkomaille – niinpä suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen edustajana seminaarissa nähdään kolme tilausnäytäntöä Kristian Smedsin Huutavan ääni korvessa. Kristian Smeds myös kysyy esitelmässään, minne taide katosi yhteiskunnasta? Johannes Korpijaakko esittää Eskon monologin Aleksis Kiven Nummisuutareista. Ja Kari Suhonen tulkitsee kirjailija Veikko Huovisen näkemystä maailmasta.

Seminaariin liittyy monipuolista oheisohjelmaa. Sakari Kukon Virret soivat Kajaanin kirkossa perjantaina. Konsertti on ajoitettu niin, että ne jotka eivät osallistu seminaariin, voivat ehtiä työstä konserttiin, toisaalta konsertista ehtii iltalentokoneelle.

Itseäni ilahduttaa monen Kainuusta lähteneen tai täällä vaikuttavan taiteilijan yhtäaikainen läsnäolo seminaarissa. Elias Lönnrotin 20-vuotinen kausi Kainuussa luo vaikuttavan taustan seminaarille. Elias Lönnrotin Kajaani ja laajempi Vienan Karjalan retki ovat mahdollisia osanottajille.

Seminaari on osanottajille ilmainen, teatteriliput normaalihintaiset, konserttiin on ohjelmamaksu, retket maksetaan erikseen. Tervetuloa, ilmoittautukaa. (AHo)

Seminaarin ohjelma

 

En saanut unta.
Avoimesta ikkunasta kuului linnunlaulua
ne tervehtivät kesää
koko päivän 
läpi yön.

Minuakin laulattaisi.

Mutta ainoa ääni jonka saan suustani 
on kun aurinko kutittaa nenääni
ja aivastan.

 Se ei ihan vedä vertoja linnunlaululle.

Mira Haapala