TOUKOKUUKESÄKUU 2000


KOKY on vuoden 2000 oppilaitos Suomessa – Kaiku-kukko kiekuu kuluvan kauden Kajjaanissa!

Opettaja-lehti järjesti kymmenennen kerran kilpailun vuoden oppilaitoksesta Suomessa. Kajaanin opettajankoulutusyksikköä kilpailuun ehdottivat Kainuun opettajien ammattiyhdistyspiiri sekä Yliopistonlehtorien liitto. Kilpailuun osallistui yksitoista koulua ja oppilaitosta eri puolilta maata.

Opettaja-lehden palkintoraadin muodostivat puheenjohtajana toimitusneuvoston puheenjohtaja Arja Jääskeläinen ja jäseninä Leena Jalonen, päätoimittaja Hannu Laaksola sekä toimituspäällikkö Sirppa Kahri. Raati mainitsi perusteluissaan Kajaanin opettajankoulutusyksikön olevan malliesimerkki paikallista identiteettiä vaalivasta oppilaitoksesta, joka on vähin voimavaroin puolustanut asemaansa. KOKY:n ansioiksi raati mainitsi myös opettajien korkean tason – useat henkilökunnan jäsenet ovat suorittaneet eri alojen tohtorintutkintoja, maan huippua olevan opiskelijoiden opiskelutehokkuuden sekä oppilaitoksen laajan verkostumisen sekä kansallisesti että kansainvälisesti, jossa apuna on opetusteknologian huippuosaaminen. Myös itse opettajien peruskoulutus on Kajaanissa jatkuvasti monipuolistunut.

Kaiku-kukko

Kaiku-kukko kiekuu kirjastossa!

Vuoden oppilaitoksen arvonimen ulkoisena merkkinä on Oiva Toikan suunnittelema Kaiku-kukkokiertopalkinto. Palkinto luovutettiin vuodeksi Kajaanin opettajankoulutusyksikön haltuun kiekumaan vuoden oppilaitoksen ilosanomaa – sopivasti juuri 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kukko ja kunniakirja löytyvät kesäkuun alusta lähtien opettajankoulutusyksikön kirjaston lasivitriinistä, jossa niitä voi ihailla ihan vapaasti.

Aiemmin vuoden oppilaitoksiksi on valittu muun muassa Sibelius-Akatemia sekä oppiravintola Paviljonki Savonlinnasta. (JV)

 

Kulttuuriperintöopetuksen neuvottelupäivä kokosi Kajaaniin opettajankouluttajia

Suomen Tammi ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö järjestivät neuvottelutilaisuuden kulttuuriperintöopetuksen vahventamiseksi opettajankoulutuksessa. Tilaisuus pidettiin Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön Martti Helan salissa maanantaina 29. toukokuuta. Paikalla oli 34 edustajaa opettajankoulutuslaitoksista, ainekoulutuksista ja harjoittelukouluista, sekä Opetushallituksen, Museoviraston ja Museoliiton edustajat sekä kolmen eri museoiden edustajaa ja Kainuun Sanomat.

Juhani Suortti
Yksikönjohtaja Juhani Suortti avasi opettajankoulutusyksiköiden
kulttuuriperintöopetuksen neuvottelupäivä Martti Helan salissa.

Viiden alustuksen voimalla avattu keskustelu luovi kulttuuriperintöopetuksen asemaa opettajankoulutuksissa sekä sen kehittämisen suunnasta ja toimenpiteistä. Keskustelussa pohdittiin sitä, mitä kulttuuriperintöopetus on? Vastauksiksi löydettiin sen olevan muun muassa: lisäaakkoset ympäristön havainnointiin, väline todellisuuden käsittämiseen, suuren kertomuksen perinteen siirtämistä ja oman paikan tunnistamista sukupolvien ketjussa.

Keskustelussa todettiin kulttuuriperintöopetusta tarvittavan uuden kulttuurin pohjaksi, suhteellisuudentajun kasvattamiseksi, paikallisen identiteetin vahvistamiseksi sekä välineiden antamiseksi erilaisten kulttuurien ymmärtämiseksi sekä arvojen ja normien valikoimiseksi. Keskusteluissa pohdittiin myös sitä, miten koululaitos vastaa tarpeeseen. Tärkeäksi todettiin opettajien valmiudet. Useimmiten kulttuuriperintöopetus on joko projektimuotoista toimintaa tai sitten sitä käsitellään satunnaisesti useissa eri oppiaineissa.


Viiden alustuspuheenvuoron jälkeen alkoi intensiivinen keskustelu jo toteutuneista
kulttuuriperintöopetuksen kursseista sekä luovittiin ko. opetuksen tulevaisuutta
opettajankoulutuksen kannalta.

Keskustelussa esiteltiin myös kulttuuriperintöopetuksen tilaa eri opettajankoulutusyksiköissä. Oppiaineella on monenlaisia eri nimiä kuten kotiseutupedagogiikka, ympäristöperinne, paikallishistoria, kulttuuriympäristön vaaliminen, tarinaperinne. Keskusteluun osallistuneista opettajankoulutuksista ainakin Jyväskylässä, Kajaanissa, Oulussa ja Tampereella on mahdollisuus opiskella kulttuuriperintöön liittyviä kursseja. Kajaanissa opiskelija voi suorittaa myös 15 ov:n ja 35 ov:n kansallisen kulttuurin arvosanaopinnot.

Päätettiin laatia toimintasuunnitelma kulttuuriperintöopetuksen kehittämiseksi. Koordinointiryhmän tärkeäksi tehtäväksi todettiin pedagogisen mallin luominen käyttämällä hyväksi jo olemassa olevia hankkeita. Seuraava tapaaminen päätettiin järjestää Kajaanissa tai Helsingissä heti käsitekartoituksen valmistuttua. Suomen Tammi osallistuu opettajien täydennyskoulutukseen järjestämällä kolmen opintoviikon laajuisen monimuotokoulutuksen aiheeseen liittyen elokuussa Heinolassa. (HJ)


Suomen Tammi tarjosi seminaariin osallistujille lounaan kartanohotelli
Karolineburgissa

 

Omenapuita istutettiin Kajaanin kampukselle

Omenapuiden istutusta avustamassa ja seuraamassa opettaja Juha Vartiainen, yksikön johtaja, professori Juhani Suortti sekä Lönnrot-instituutin amanuenssi Anja Hongisto.Vuoden oppilaitoksen arvonimen kunniaksi myös OAJ:n ja Opettaja-lehden edustajat istuttivat oman omenapuunsa opettajankoulutusyksikön kirjaston edustalle.
TT Lauri Oikarinen valittiin Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1. syyskuuta alkaen. Lauri istutti omenapuun juhannusviikolla OKY:n henkilökunnan loman alkajaisiksi.KT Päivi Atjonen on valittu Joensuun yliopiston kasvatustieteen professoriksi. Lähes kaksikymmenvuotinen ura Kajaanin kampuksella sai Päivin 30. toukokuuta pidetyn läksiäisjuhlan aluksi näyttävän muiston omenapuun muodossa.

                   

 

Kesäteatteria Kajjaanin tappaan – kesäteatteria kerrakseen!

Kainuu on oikea kesäteattereiden maakunta! Jokaisessa kunnassa on tänäkin kesänä mahdollisuus nähdä monenlaisia näytelmiä aina paikallishistoriasta taattuihin klassikoihin. Kajaanin Teatteriyhdistys ry. tuo harvinaislaatuisesti tälle kesälle peräti kaksi eri näytelmää, joiden näytöksiä yhteensä kesäelokuun aikana tulee olemaan 36. Kesäteatterinäytökset alkavat Vaahteranmäen Eemelillä ja juhannuksen tietämillä ensi-iltansa saa Aleksis Kiven Nummisuutarit, jonka kantaesityksestä Oulussa tulee tänä vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Näytelmät ohjaa Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä Heikki Törmi.

Nummisuutarit – opettajankoulutuksen juhlanäytelmä?Kuvassa Timo Pulkkinen (Mikko Vilkastus) ja Juha Vartiainen (Karrin isäntä).

Aleksis Kiven Nummisuutarit sisältää varsin oivaa ja mojovaa suomen kieltä. Monet kesäteatterilaisista sanovatkin joutuneensa uudelleen pohtimaan omaa äidinkieltänsä ja sen ilmaisun rikkautta. Kieltämättä tietyt vuorosanat tuntuvat aluksi aivan nykypuhekielen vastaisilta, mutta hetken tankattuaan siitä saa mainiosti selvää ja kuulovaikutelma tulee olemaan varmasti hykerryttävä.

Ohjaaja Heikki Törmi on onnistunut saamaan hyvillä henkilökontakteillaan varsin mainion harrastajanäyttelijäjoukon Nummisuutareihin. Joukossa on Kajaanin opettajankoulutuksesta valmistuneita alumneja sekä nykyisiä Semppa-teatterin aktiiveja mukana on lisäksi muutama muu kasvatustyössä ansioita saanut. Keskeisissä rooleissa Kajaanin kampuksen väestä ovat mukana kolmannen vuosikurssin opiskelijat Esko Huttunen (Esko) ja Timo Pulkkinen (Mikko Vilkastus), äidinkielen ja viestintäkasvatuksen opettaja Juha Vartiainen (Karrin isäntä) sekä lastentarhaopettajat Jarmo Airaksinen (Topias) ja Helena Kärmeniemi (Martta). Syystä näytelmää voisikin kutsua kajaanilaisen opettajankoulutuksen 100-vuotisjuhlanäytelmäksi. Nummisuutarit saa ensi-iltansa 28. kesäkuuta Kalliokadun kesäteatterissa.

Lastenteatteria kertaa kaks!

Lapsia hemmotellaan tänä kesänä oikein kahden näytelmän voimalla. Kajaanin opettajankoulutusyksikön alumni, päiväkodinjohtaja Tiina Leinonen on kirjoittanut Kaukametsän alueelle Minkkakansa-nimisen lastentapahtuman, joka sisältää satunäytelmän sekä elämysseikkailun. Minkkakansa on EU-hanke. Kesäkuun 2000 lisäksi Minkkakansaa nähdään Kajaanin asuntomessujen aikana kesällä 2001. Satunäytelmän musiikin on säveltänyt KOKY:n alumni Jari Levy, joka toimii musiikinopettajana keskuskoulussa.  Kajaanin Teatteriyhdistyksen Vaahteranmäen Eemeli toisena lastennäytelmänä suo kajaanilaislapsille ennennäkemättömän mahdollisuuden nauttia suven näytäntökaudesta. (JV)


Nummisuutareiden ihmisiä: Jarmo Airaksinen (Topias), Timo Pulkkinen
(Mikko Vilkastus), Helena Kärmeniemi (Martta) ja Esko Huttunen (Esko).

 

Uusiutunut taulusarja Kajaanin kampuksesta

Kajaanin kampus yhtenä Suomen vanhimmista seminaarialueista on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä tutustumiskohde. Reijo Heikkisen, Kalle Peksujeffin ja Juha Vartiaisen muodostama työryhmä uudisti Kajaanin kampuksen ympäristöhistorian taulusarjaa, joka entistä laajempana on näytteillä toukokuun lopulta lähtien.

Ympäristöhistoriallisen taulusarjan viidessä taulussa esitellään Kajaanin kampusalueen ja sen rakennusten historiaa ja nykypäivää. Kirjoitukset ovat dosentti Reijo Heikkisen laatimia. Valokuvat ja piirustukset ovat pääosin Kajaanin opettajankoulutusyksikön arkistosta. Puiset taulut on valmistanut teknisentyönohjaaja Kalle Peksujeff.

Ensimmäisenä kampukselle tuleva kohtaa pääsisääntuloväylän varrella metallisen taulun, jossa on suuri panoraamakuva Kajaanin seminaarialueesta vuodelta 1911. Seuraava taulu kertoo seminaarin puutarhureiden ansiokkaasta työstä pohjoisen puutarhakulttuurin kehittämiseksi sekä vihannesten viljelyn ja käytön lisäämiseksi viime vuosisadan alussa.

KOKY:n kirjaston oven viereisessä taulussa voi havaita historian karmaisevia tosiasioita pikkuoppilaiden seuratessa vanhempineen harjoituskoulunsa tulipalon loppusammutusta 7. helmikuuta 1940. Samana päivänä paloi myös seminaarinjohtajan virka-asunto kirjaston pohjoispuolelta; rakennus toimii nykyisin hallintorakennuksena. Molemmat rakennukset korjattiin väliaikaisesti yksikerroksisiksi tätä väliaikaisuutta on kestänyt tosin jo 60 vuotta. Nämä uljaat ja näyttävät nikkariarkkitehtuurin malliesimerkit tulisi saattaa alkuperäisasuunsa.

Kajaanin kampusalueen ympäristöhistorian taulusarjan viidennessä taulussa kohteena on päärakennus. Tämä rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tuhoutui 1929, mutta se rakennettiin uudelleen 1930. Nyt on mahdollisuus tutustua 1900-luvun rakennustaiteen elävään rakennushistorian näyttelyyn Kajaanin kampuksella, joka on museoviraston suojelukohde. (JV)

 

Kajaanin opettajankoulutukseen pyrki yli tuhat

Kajaanin opettajankoulutusyksikköön pyrki tänä vuonna ennätysmäärä opiskelijoita. Luokanopettajakoulutuksen 60 opiskelupaikkaa tavoitteli yhteensä 1043 pyrkijää ja varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen 30 opiskelupaikkaan hakijoita oli lähes 500. Lisäksi ruotsin kielikylpykoulutukseen  ja lastentarhaopettajille suunnattuun varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen haettiin entistä innokkaammin. Koko Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaa ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 2193.

Luokanopettajien 21.22. kesäkuuta pidettyyn pääsykokeeseen osallistui 197 hakijaa. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen ylioppilasryhmän pääsykokeissa 19.20. kesäkuuta taitojaan näytti 144 varhaiskasvatuksen alasta kiinnostunutta, lastentarhaopettajaryhmän pääsykokeessa kävi 53 pyrkijää. Ruotsin kielikylpyvalintoihin osallistui 15 hakijaa. (AH)

 

Petri Pussila äänessä Savonlinnassa

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä kevään 2000 teknisentyön lehtorina työskennellyt yksikön alumni KM Petri Pussila tekee ensiesiintymisensä Savonlinnan oopperajuhlilla tulevana kesänä. Aika ja uni on kolmen eri säveltäjän – Herman Rechtbergerin, Olli Kortekankaan ja Kalevi Ahon – yhteissävellys Paavo Rintalan librettoon. Kesän uutuusoopperassa Pussila laulaa yhden mustakaapuisen miehen rooleista. Pussilan mukaan on harvinaista, että juhlakuorolainen saa tilaisuuden laulaa solistiroolin. Aika- ja uni -oopperan kantaesitys on 15. heinäkuuta, muut kesän esitykset ovat 18.7., 20.7. ja 22.7.2000. Muu aika bassobaritoni Petri Pussilalta kuluukin kesän muiden oopperoiden kuorotehtävissä. (JV)

 

Vaihto-opiskelijan kokemuksia Telemarkista

"Ylipainoa 35 kiloa ja lisämaksu 900 markkaa", tokaisee lentokentän virkailija matkatavaran merkkauksessa Kajaanin lentokentällä. "Tosi hyvin alkaa matka", ajattelen mielessäni ja alan epätoivoisen selittämisen köyhästä opiskelijasta ja ulkomailla opiskelusta kevään ajan. Ilmeisesti puheeni vakuuttaa virkailijan, sillä hän ei lopulta vaadikaan minulta mitään lisämaksua. Tulen siis viettämään koko kevätlukukauden norjalaisessa opinahjossa keskellä vuoristoa. Odotukset ovat kovat ja myönnän kyllä hienoisen jännityksen tuntuvan vatsassani koneeseen noustessani. Mutta hyvin se lähtee menemään, jatkan itseni vakuuttelemista lentokoneessa.

En tule pettymään. Saavun iltahämärässä päämäärääni Notoddeniin ja siellä minua odottaa vastassa kansainvälisten asioiden vastaava Hilde ja suomalainen opiskelija Ilkka, jotka auttavat minut opiskelujen ja elämän alkuun. Kiitokset siitä heille.

Ensimmäiset päivät Telemarkin laitoksella ovat hyvin pitkälti samanlaisia kuin opintieni alku Kajaanissa. Luokkia ja paikkoja etsitään ja tutustutaan kymmeniin uusiin ihmisiin, joiden nimet unohtuvat melkein saman tien, toistaiseksi. Opin paljon vaihto-opiskelijan elämästä ja eduista. Vaihto-opiskelijan etu numero yksi: Kukaan ei katso sinua vieraassa maassa kieroon, vaikka kahdennentoista yrityskerran jälkeen et vieläkään paikallista liikuntasalia. Kahvilla oleminen kuuluu osaltaan aloittelevan vaihto-opiskelijan arkeen. Aina voi kysyä neuvoa. Ainakin Norjassa kaikki tuntuvat olevan empaattisia ja auttavaisia vaihto-opiskelijoita kohtaan ja usein avun kysyminen johtaa antoisiin keskusteluihin natiivien kanssa.

Opiskelumenestys ulkomailla on suoraan verrannollinen opetuskieleen ja sen hallitsemiseen. Opettajat eivät kuitenkaan oleta sinun osaavan maan kieltä niin hyvin, että olisit verrattavissa paikallisiin opiskelijoihin, joten pääsemmekin jouhevasti vaihto-opiskelijan etuun numero kaksi: Opettajat käsittelevät sinua silkkihansikkain ulkomaalaisuutesi takia ja arvioinneissa painavat mahdollisia puutteita suorituksissasi villaisella. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että saat kaiken anteeksi. Töitä opintoviikkojen eteen on vaihto-opiskelijanakin tehtävä. Yleisestikin on hyvä pitää mielessä, että ulkomailla opiskellessa ja oleskellessa olet ikään kuin Suomen edustajana maailmalla ja että sinä saatat olla paikallisten mielestä se tyypillinen suomalainen. Mitä se sitten ikinä tarkoittaneekaan.

Vaihto-opiskelijan etu numero kolme: Kaikki haluavat tutustua sinuun. Ja kaikki myös tuntuvat tietävän sinut ja taustasi. Sosiaalisen elämän käyrä lähtee nousuun samalla tavoin kuin öljyn hinta pörssissä – jos nyt et satu olemaan aivan erakko. Toisin sanoen sinulle satelee kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin ja opiskelijabileisiin. Suosittelen mahdollisuuksien mukaan osallistumista, sillä juuri nämä kokemukset ovat niitä, joita muistellaan sitten monen kymmenen vuoden kuluttua vanhana pappana tai mummuna kiikkustuolissa. Lisäksi bonuksena näistä tapahtumista tulee kielitaidon kehittyminen.

Oheisessa kuvassa viimeinen haikea hetki toukokuussa ennen poistumistani Notoddenista. Tavarat on pakattu ja yksiöni avain luovutettu talonmiehelle valmiina matkaamaan lentokentälle Osloon. Mikä tärkeintä – tuhatta erilaista kokemusta rikkaampana. Allekirjoittanut suosittelee osallistumista vaihto-ohjelmiin ja arvelee samalla, etteivät opiskelut ulkomailla vielä tähän pääty.

P.S. Norja on lumilautailijoiden luvattu maa. (MR, mrissane@student.oulu.fi)

 

Tunnelmia yliopistokampuksen alkukesästä

Kuva A ZansenKuva A ZansenKuva A Zansen
Voimat eivät riittäneet perinteisten puutarhajuhlien järjestämiseen, mutta kampuksen krillikatoksen tulisija saatiin sytytettyä ja makkaraa paistettua kesänaloituksen merkeissä. Pääsykokeet olivat mukavasti takana päin ja mielialat korkealla. Oli siis hyvä lähteä lataamaan akkuja tulevan syksyn 100-vuotisjuhlan karkeloihin.


Seuraava Kampus-lehti ilmestyy syyskuussa 2000

Lauri Sonny, 

Sivut päivitetty 08.09.2003