JOULUKUU 2010

Joulutervehdys 2010

Vuosi 2010 on ollut tapahtumarikas, ehkä jopa liiankin päälle. Muutostuulet ovat puhaltaneet voimakkaasti, eivätkä muutosprosessit näytä vielä loppuvan tähänkään. Vuoden 2011 alussa muuttuu vielä moni asia.

Nyt on meillä kuitenkin käsillä vuoden 2010 niin sanotut loppuviikot. On ansaittujen lepohetkien aika, voi puhaltaa rauhassa syvään. Joulun aika tuo tulleessaan mahdollisuuden tuohon ansaittuun lepohetkeen. On mahdollisuus rauhoittua, omistautua perheelle ja läheisille ja ehkä siten paikata vuoden aikana yhteyksiin mahdollisesti tullutta puutostilaa. On sanottu että sopiva annos TLC:tä auttaa monissa tapauksissa. TLC eli tender loving care ei kuulemma ole yliannosteltunakaan vaarallista. Yksi sivuoire on kuitenkin kuulemma huomioitava, TLC saattaa sivuoireena helpottaa stressiä. Kannattanee kokeilla.

Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta
Johtaja Vesa Virtanen

 

 

Oulun yliopistolle kiitosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa 12. marraskuuta 2010 ilmestyneessä palautteessaan Oulun yliopistolle kiitosta Kajaanin opettajankoulutuksen keskittämisestä Ouluun. OKM:n mukaan opiskelijat pääsevät näin monitieteisen yliopistoyhteisön ja tukipalvelujen piiriin. Samalla luodaan edellytyksiä kasvatustieteen alan tutkimuksen vahvistamiselle.

Tutkintotavoitteissa parantamisen varaa
Oulun yliopistolla on OKM:n mukaan ollut jo kauan ongelmia tutkintotavoitteiden saavuttamisessa. Tähän ovat vaikuttaneet korkea keskeyttäneiden määrä sekä suuri alaa vaihtaneiden määrä. Kauimmaksi vuoden 2009 tuloksessa ovat jääneet luonnontieteet ja kasvatustieteet. Myös tohtorituotannossa on OKM:n mukaan tavoitteesta jääty kauimmaksi kauppatieteellisellä ja kasvatustieteellisellä alalla.

Yliopiston aluetoimintojen tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida
Yliopiston alueellista vaikuttavuutta vahvistaa Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa tehtävä yhteistyö CEMIS koulutus- ja tutkimusyksikössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että voimavarojen vapauttamista painoalojen vahvistamiseen tulee jatkaa ja rahoituspohjaa monipuolistaa. Yliopiston tulee arvioida aluetoimintojensa sekä pienten ja kalliiden alojen kuten musiikkialan koulutuksen tarkoituksenmukaisuus strategian näkökulmasta.

OKM:n koko palaute on luettavissa nettiosoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/yliopistojen_tulossopimukset/Palautteet_2010/Oy.pdf

Kainuun Sanomien juttu osoitteessa: http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194659708987/artikkeli/oulun+yliopisto+sai+kiitosta+koky+n+lakkauttamisesta.html

Kirkkoherra sättii lakkautuspäätöstä ymmärtämättömyydestä
Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Pentti Hakkaraisen mielestä tämän päivän yhteiskunta on menestyvien yhteiskunta, missä korostuvat ulkoiset ja aineelliset tekijät. Kvartaalitalous on vienyt kyvyn tunnistaa henkevyyden ja taiteellisuuden, niiden syvän terapeuttisen merkityksen ihmisille.

Karmaisevana esimerkkinä tästä on isä-Pentin mielestä Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttamispäätös, ja vieläpä seminaarin juhlavuonna. ”Se on käsittämätön päätös, joka kertoo tämän päivän arvoista ja ymmärtämättömyydestä.” Hakkaraisen mukaan tunnetalous on syrjäyttänyt tunneälyn. Kuvittelemme taloudellisen menestyksen olevan Jumalan siunaus.

”Mutta missä kulttuurinen sivistyneistö nyt on?”, kysyy isä-Pentti

Simo Hyttisen tekemän haastattelun isä-Pentistä voi lukea kokonaisuudessa nettiosoitteessa: http://www.koti-kajaani.fi/verkkolehti/2010/12/22/koti-kajaani.pdf

 

Terveiset Al Ainista!

Latujen risteys Nuasjärvellä, edessä sinisinä siintävät Vuokatin vaarat, suksen suhina jalan alla, tuuli takana ja porottava aurinko kasvoilla. Siinä me kaksi Kajaanin normaalikoulun lehtoria mietimme, mihin suuntaan lähteä, kun tiesimme, että opettajankoulutus Kajaanissa lakkautetaan.

Tästä hetkestä viisi kuukautta eteenpäin seisomme 54 asteen helteessä ramadanin aikana uuden kotikaupunkimme Al Ainin erään yläkoulun portilla toivoen, että meidät otettaisiin vastaan. Löytyisikö suoja, missä ottaa kulaus vettä?
Kuulumme niiden 30 opettajan joukkoon, jonka Jyväskylän yliopiston EduCluster Finland rekrytoi Yhdistyneiden Arabiemiraattien Abu Dhabin emiirikuntaan. Joukostamme kahdeksan on valmistunut Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta. Sopimus on tähän mennessä suurin suomalainen koulutusosaamisen vientihanke.

Puolet suomalaisista työskentelee Al Raqian tyttökoulussa emiirikunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Al Ainissa ja puolet Al-Ameenin poikakoulussa pääkaupungissa Abu Dhabissa. Molemmissa kouluissa työskentelee myös paikallisia opettajia. Työsopimuksemme tehdään vuodeksi kerrallaan.

Täällä kouluun mennään noin viisivuotiaana. Oppilaamme ovat 7–10-vuotiaita. Opetamme englannin kielellä luonnontieteitä, englantia ja matematiikkaa, paikalliset opettajat vastaavat arabian ja islamin sekä taito- ja taideaineiden opetuksesta.
Tavoitteena on, että lasten koulusta tehdään kaksikielinen niin, että jokainen emiraattilapsi puhuu, lukee ja kirjoittaa sujuvasti sekä arabiaa että englantia. Tämä on haaste jokaisena koulupäivänä meille kaikille kouluyhteisön jäsenille: suunnittelemme opetusta, valmistamme oppimateriaalia ja kehitämme pienin askelin tiimiopetusta paikallisten kollegojen kanssa, tutkimme opetussuunnitelmaa ja haemme ratkaisuja, jotta koulun arki muodostuisi sujuvaksi ja lapsen näkökulmasta mielekkääksi.


Hilkka Koivistoinen ja Marja Koskivirta. Kuva: Katri Koskivirta.

2.12. Abu Dhabin pääkaupungin kaduilla tööttäävät autot, nuoret miehet istuvat autojen katoilla tai heiluttelevat puna-viher-musta-valkoisia lippuja 39-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi autojen kattoluukuista ja ikkunoista, pakoputket jylisevät ja ihmiset ilakoivat kaduilla.

Sama juhlahumu täytti koulun jo varhaisesta aamusta: juhlakansa oli pukeutunut parhaimpiinsa, aamurukoushetken jälkeen äidit olivat kammanneet ja meikanneet tyttärensä kauniiksi. Nautimme kahden tunnin ajan lasten perinteisistä tanssiesityksistä, herkullisista piiraista, suklaasta ja arabialaisesta kahvista. Juhlinta täällä on kaikkia aisteja hivelevä esteettinen elämys.

Päivittäinen työ on vaativaa ja haasteellista, sillä luomme koko ajan uutta, ”avaamme uutta latua”. Oman rikkautensa arkeen tuo kodin naapurusto, jossa kohtaamme kymmeniä kansallisuuksia ja jaamme kokemuksiamme koulutyöstä.
Kotikadulta pääsemme ylittämään valtakunnan rajan kävellen Omanin sulttaanikuntaan, parin tunnin automatkan päässä on Abu Dhabi ja tunnissa pääsee Dubaihin. Nykyisen kotikaupunkimme sijainti Kauriin kääntöpiirin tuntumassa ja hyvät lentoyhteydet houkuttelevat myös matkailuun.

Sumuiselta Katmandun kentältä nousee pienkone tuntien odottelun jälkeen ilmaan. Himalajan vuorijonosta terävimpänä hahmottuu yksi korkeimmista, Mount Everest. Mielessäni palaan latujen risteykseen Vuokatin edustalla ja tunnen valinneeni laduista parhaan – aurinkoladun. (Hilkka Koivistoinen ja Marja Koskivirta)

 

 

Neljäs väitös Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 2010

KKa Anne-Leena Juntunen väitteli lauantaina 4.12.2010 Kajaanin opettajankoulutusyksikön Martti Helan salissa. Väitöksen aiheena oli Uusia työtapoja päiväkotityöhön ja oli tutkimus sosionomi (AMK) -koulutuksen asiakastyön harjoittelusta. Tilaisuuden vastaväittelijänä toimi professori Aili Helenius sekä kustoksena professori Pentti Hakkarainen.

Arjen rutiinit ohjaavat työssä oppimista
Väitöstutkimuksessa kuvataan sosionomi (AMK) -koulutuksen, päiväkodin ja yliopiston yhteistoimintaa ja oppimista uusien työtapojen kehittämiseksi päiväkotityöhön. Tutkimuksessa tuodaan esille osallistujien vuorovaikutuksen ja tiedon tuottamisen ongelmia. Työssä oppimista ohjaavat valmiin tiedon soveltaminen ja arjen rutiinit uuden tiedon tuottamisen sijaan. Eri organisaatioiden keskinäisessä toiminnassa yhteisen kehittämiskohteen löytyminen on vaikeaa. Työntekijöiden omat näkökulmat ja yksilösuoritukset kilpailevat keskenään. Totuttua työnjakoa on vaikea muuttaa.

Saadulla tutkimustiedolla on käytännön merkitystä. Koska kuntien resurssit niukkenevat, päiväkotien ja eri organisaatioiden yhteistoiminnan on pakko lisääntyä. Samoin muutokset päiväkotien henkilöstörakenteessa ovat heikentäneet varhaispedagogiikan asemaa, joten uusia toimintatapoja on kehitettävä. Tulevaisuudessa tarvitaan tietoa siitä, millainen organisaatioiden yhteistoiminta lisää uusien työtapojen muodostumista ja mitkä tekijät estävät työssä oppimisen. Tietoa voidaan soveltaa sosionomi (AMK) -koulutuksen ja päiväkotien yhteistoiminnan sekä opetussuunnitelmien kehittämisessä. Hyödyn saajina ovat erityisesti lapsiperheet ja alan opiskelijat.

Väitöstutkimuksessa videoitiin ja haastateltiin päiväkodin, yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajista koostuvan kehittäjätiimin yhteistoimintaa sosiaalialan koulutusohjelman harjoittelussa. Tiimin jäsenet hyödynsivät suunnittelemaansa ennaltaehkäisevän työn oppimistehtävää ja lisäsivät yhteisiä keskusteluja sekä ammattikorkeakoulussa että päiväkodeissa.

Kun organisaatioiden keskinäistä yhteistoimintaa jatkossa kehitetään, pelkkä keskustelu ei riitä. Uusien työtapojen suunnittelu ja käyttöönottaminen edellyttävät keskinäistä luottamusta ja vahvoja verkostosuhteita. Keskeistä on yhdessä kyseenalaistaa nykyistä toimintaa. Työntekijöiltä tämä edellyttää totutun asenteen ja roolin uudelleen arviointia. Työntekijöiden tulee hahmottaa työn lähitulevaisuus sekä yhdistää käytäntöä ja teoriaa uudeksi, yhteisölliseksi toiminnaksi. Oppimisen lähtökohtana ovat työelämän tarpeista nousevat kehittämiskohteet.

 

Joululaulajaiset

Torstaina 9.12. oli jälleen musiikin sivuaineen opiskelijoiden järjestämä joululaulutilaisuus Martti Helan salissa. Tilaisuuteen oli kutsuttu kampuksen opiskelijat ja henkilökunta laulamaan yhdessä tuttuja joululauluja työ- ja opiskelukiireittensä keskellä.

Aluksi esiintyi Anja Tuovisen johtama KOKYn kuoro. He aloittivat puolalaisella joululaululla Joulun lapsi, jossa kellopeliä soittivat Ida Autio, Cilla Lohi ja Sini Koivukoski. Tämän jälkeen kuoro lauloi Irving Berlinin Valkea joulu. Viimeisessä laulussa liittyivät myös musiikin sivuaineen opiskelijat joukkoon ja lauloimme kolmiäänisesti J.S.Pierpointin Kulkuset. Näitä kolmea laulua säesti pianolla Heljä Pylvänäinen.

Kuoron osuuden jälkeen musiikin sivuaineen opiskelijat pääsivät lavalle jokainen vuorollaan esittelemään syksyllä oppimiaan säestystaitoja. Pientä jännitystä oli ilmassa, koska monet toimivat säestäjänä ensimmäistä kertaa julkisessa tilaisuudessa. Kaikki suoriutuivat kuitenkin erinomaisesti tehtävästään. Säestyksissä näkyi myös ryhmän monipuoliset musiikilliset taidot. Pianosäestyksen lisäksi muutamassa kappaleessa oli kitarasäestys, yhdessä huilu, sekä muutamassa rytmisoittimia.

Yhteislauluja oli yhteensä seitsemäntoista ja joukkoon mahtui sekä vanhoja perinteisiä lauluja että vähän uudempiakin. Laulujen myötä joulutunnelma valtasi salin. Paikalle oli tullut runsas joukko opiskelijoita ja henkilökuntaa kuuntelemaan ja laulamaan. Ovet olivat auki koko tilaisuuden ajan, joten sai tulla ja mennä milloin halusi. Tarjolla oli myös glögiä ja piparkakkuja.

Lopuksi vielä kiitos kuorolle, säestäjille, Anjalle, Heljälle, Marikalle sekä kaikille innokkaille laulajille! (Annika Peltoniemi)

 

 

Korpifilosofiaa

Helsinkiläisten ja oululaisten kapakkafilosofien näkökulmasta Kainuu näyttäytyy ajattelun takapajulalta, josta ei löydy varteenotettavia viisauden rakastajia, filosofeja.


Kainuulaiseen syvälliseen ajattelijaan voi törmätä vaikka Raatihuoneen torilla.

Tämä näkemys ei pidä alkuunkaan paikkaansa, sillä tässä maakunnassa on jo vuosisatojen ajan elänyt myrrysmiehiä, tietäjiä ja ajattelijoita sekä korpifilosofeja, jotka eivät kuitenkaan ole pitäneet suurta melua itsestään. Kajaanin kihlakunnassa tiedetään olleen jo 1600-luvulla tietäjiä ja kylän viisaita, joiden neuvoja paikalliset ihmiset arvostivat ja kuuntelivat. Seutu oli aikoinaan jopa kuuluisa loihtijoistaan ja tietäjistään, jotka olivat tehneet liiton paholaisen kanssa ja herättivät paikallisissa kirkonmiehissä närkästystä omintakeisilla ajatuksillaan ja näkemyksillään.


Kainuulaisen ajattelijan voi löytää Kajaanin torilta.

Näiden kansantietäjien perustyyppi löytyy mm. runoruhtinas Eino Leinon runoudesta. Leinon Helkavirsissä esiintyvä Kouta oli tietäjien mestari, joka selvitti kaiken olevaisen taistellen aikaa vastaan. Itse asiassa Kouta ei ole pelkästään Leinon nerouden luomus vaan hänellä oli Kainuussa lihallinen esikuva. Koudan esikuvana oli Koutaniemen Nirvassa vaikuttanut tietäjä ja loihtija Penna Tolonen, joka 1880-luvulla herätti seutukuntalaisten keskuudessa monenlaisia pelkoja ja nautti suurta kunnioitusta taitojensa takia. Jopa Eino Leinon isä, komissionimaanmittari Anders Lönnbohm arvosti häntä ja hänen maagisia taitojaan ja lienee jopa pelännyt hänen mahtiaan. Ei ihme, että nuori Eino Leinokin kunnioitti ja pelkäsi Koutaniemen velhoa. Penna-noita pohdiskeli maailman menoa, ennusti tulevia ja uhmasi manauksillaan Jumalaa. Lopulta hän päätti päivänsä, kun muuan varas surmasi hänet, koska Penna uhkasi paljastaa hänet viranomaisille. Pennan kolkko kohtalo lisäsi hänen synkeää mainettaan.


Joskus ajattelijan tapaa taas Sotkamon kesätorilta.

Myös Elias Lönnrot kiinnitti huomiota seutukunnan tietäjiin. Hän kirjoitti ihaillen, kuinka Kajaanin kihlakunnan rahvas arvosti sanomisen mestareita ja arkipäivän ilmiöiden pohdiskelua. Kainuulaiselle korpiajattelulle on ollut ominaista käytännön läheisyys, mutta myös maailmoja syleilevä pohdiskelu. Tämän lajin pohdiskelija löytyy mm. Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijasta, Konsta Pylkkäsestä, joka aprikoitsi syvällisesti kosmologian kysymyksiä ja herkutteli sinisillä ajatuksillaan.


Kyllä niitä ajattelijoita voi kohdata vilkkaalla markkinakadullakin.

Nykypäivän juureva kainuulainen ajattelu rehottaa monipuolisesti mm. Kainuun Radion puhelinkontaktiohjelmassa, jossa peräkylien vääräleukaiset pohdiskelijat ottavat napakasti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Heillä on valmiit, pitkän elämänkokemuksen ryydittämät mielipiteet asiaan kuin asiaan. Eivätkä he arastele esittää näkemyksiään muille. Näiden korpifilosofien ajattelusta huokuu aito, konstailematon kainuulaisuus ja kainuulainen mentaliteetti.


Veikko Huovinen on ollut Kainuun tunnetuin olevaisen ihmettelijä.
Tästä todistaa myös hänen muistomerkkinsä.

Kainuulaisiin arkipäivän ajattelijoihin voi törmätä myös missä tahansa Kainuun kulmakunnilla. Itsestään suurta ääntä pitämättä he elelevät sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa korpimaiden mökeissään. Törmäsin kerran tällaiseen korpiajattelijaan syksyisellä retkellä suuren hakkuuaukean laidalla. Siinä hän istui kannonnokalla ja ryysti termospullostaan kahvia myrtynyt ilme kasvoillaan. Siinä istuskellessaan kurttunaamainen ukko siunaili metsäyhtiöiden ylimielisyyttä luontoa kohtaan. Hänen mukaansa yhtiöiden metsäpäälliköt ja monitoimihirviöiden kuljettajat löytäisivät tekosensa vielä edestään. Hän manaili ihmisten alituista ahneutta ja metsien raivausvimmaa. Ukko raapusti taskussaan olleella kynänpätkällä jotain tuohen palaseen ja asetti sen raivion keskelle jääneen yksinäisen koivupökkelön haaraan. Kun iltahämärissä palailin samaa reittiä takaisin, suunnistin pökkelön juurelle ja luin, mitä miekkonen oli tuohenpalaan kirjoittanut. Siinä luki: “Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan”. Ennustus on pitänytkin hyvin kutinsa, sillä hakkuuaukio on pysynyt sen jälkeen puuttomana, vain pari paikalle jätettyä keloa huojahtelee syyspuhurien kourissa. (Reijo Heikkinen)

 

 

Uusi opetussuunnitelma

Uuden opetussuunnitelman työstäminen käynnistyy tammikuussa 2011 tauon jälkeen. Vuoden ensimmäinen OPS -suunnittelutilaisuus järjestetään Oulun henkilökunnalle heti tammikuussa ma 24.1.2011 klo 16.00 ja paikkana on Pedon kahvio. Kajaanista Ouluun siirtyvä henkilöstö osallistuu myös OPS -suunnitteluryhmien työhön ja ryhmien yhdyshenkilöt voivat olla suoraan yhteydessä johtaja Tuomo Vilppolaan kun lähdette miettimään yhteisiä suunnitteluaikoja ja keitä Kajaanista olisi osallistumassa niiden työskentelyyn.

Kulunut vuosi on ollut tiedekunnassamme haasteellinen ja ensivuodelle on edelleen asioita, joita on hoidettava yhteisesti. Alun hämmennyksen jälkeen on kuitenkin löytynyt yhteinen suunta työllemme ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Kiitos kuluneesta vuodesta ja rauhaisaa joulunaikaa! (Marko Kielinen)

 

 

Opettajankoulutusta 110 vuotta Kajaanissa

Reportaasi puheenvuorosta Näkökulmia koulutuspolitiikkaan tänään ja huomenna

Syyskuinen lauantaiaamu valkenee kirkkaana ja kuulaana, kun poljen pyörälläni kohti Kajaanin Normaalikoulua. Juhlasalissa on tänään, 11. päivä syyskuuta seminaari, joka käsittelee aihetta Opettajuus tänään ja huomenna. Nakkaan pyöräni seinustaa vasten ja kiirehdin hengästyneenä sisälle. Istahdan hiljaa takimmaiseen riviin ja asetun aloilleni. En halua työntyä juhlavieraiden joukkoon, vaan kuunnella ja tarkkailla sivusta. Yleisö hiljenee kansanedustaja Mirja Vehkaperän noustessa korokkeelle.

Puhuja, jota olen tullut kuulemaan on siis 34-vuotias keskustapuolueen edustaja Haukiputaalta. Hän tulee eduskuntavuosinaan sivistysvaliokunnan kautta perehtymään tarkasti kasvatusta ja koulutusta, nuorisotyötä ja opintotukea koskeviin asioihin. Sivistysvaliokunta tulee alkaneella vaalikaudellaan käsittelemään korkeakoulurakenteen uudistamista johon sisältyy mm. kuumaa keskustelua herättänyt huippuyliopiston perustamisajatus. Mirja Vehkaperä on siis mitä sopivin puhuja seminaarin aloittajaksi, sillä näistä asioista hän todella tietää.

Vehkaperä aloittaa luentonsa. Huomaan heti, että hänellä on miellyttävä ja mukaansatempaava ääni ja artikulaatio. Hän saa ihmiset kuuntelemaan itseään ja ottamaan esittämänsä asiat vakavasti. En siis ihmettele lainkaan, miksi tämä nainen on eduskuntasaliin tiensä löytänyt.


Vehkäperä puhujakorokkeella
(kuva ei liity kyseiseen tilaisuuteen).

Koulutuspolitiikan kiemuroissa

Vehkaperä kertoo nykyisestä ja tulevasta koulutuspolitiikasta. Voisi kuvitella aiheen olevan tylsä, mutta ei sinnepäinkään. PowerPoint-esitys on taidokkaasti tehty havainnollistamaan kaikki tärkeät asiat yksinkertaisella tavalla. Valkokankaalle heijastuva kuva on selkeä. Kirjoitus erottuu hyvin värillisenäkin, kun pohja on jätetty valkeaksi. Asiat etenevät reippaaseen tahtiin, tylsistyä ei ennätä.

Luennossa käsitellään eri koulutuksen tasot aina erityisopetuksesta perus- ja toisen asteen koulutuslinjauksiin. Myös korkeakoulut saavat huomiota. Päällimmäisenä hänen puheestaan mieleeni jää peruskoulun aineuudistus. Sen on kaavailtu sisältävän 6 erilaista oppiainekokonaisuutta. Uusina aineina mukaan tulisivat mm. draama ja etiikka. Nämä olisivatkin mielestäni sekä hyödyllisiä että oppilaiden mielestä mahdollisesti kiinnostavia aiheita.

Erityisopetuksessa linjaus tulee Vehkaperän mukaan pysymään melko entisellään. Oppimisvaikeuksiin pyritään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja antamaan tukea myös normaaliluokan sisällä. Perusopetuslain muutos tulee myös esille. Kun Vehkäperä lausuu ääneen sanat ”Ei paikoillanne vaan valmiit, Hep”, saa työryhmän nimi hymyn yhden jos toisenkin huulille. Kyseisen organisaation tehtävä on yrittää nopeuttaa opiskelijoiden korkeakouluista valmistumista ja auttaa työelämään siirtymisessä. Yleisö on istunut hiirenhiljaa koko esityksen ajan. Mielenkiinto on pysynyt herpaantumattomana aiheessa. Kun Vehkaperä lopettaa esityksensä kiitokseen, katsomo yhtyy raikuviin aplodeihin. (Elisa Toivonen)

 

 

Suuri aika – Presidentti Kekkosen muistomerkki 20 vuotta

Erikoisin Kajaanin kaupunkikuvaa koristava monumentti on kuvanveistäjä Pekka Kauhasen presidentti Kekkosen elämäntyötä symboloiva Suuri aika -veistos, joka tänä vuonna täyttää 20 vuotta.

Kauhanen voitti ehdotuksellaan Kajaanissa järjestetyn valtakunnallisen veistoskilpailun. Hänen tavanomaisuudesta poikkeava ehdotuksensa sai kainuulaisten keskuudessa aikoinaan melko ristiriitaisen vastaanoton. Iäkkäämmät ihmiset, jotka kävivät Kajaanin taidehallissa tutustumassa veistoksen kipsiseen luonnokseen, pitivät sitä jopa Kekkosen elämäntyötä rienaavana esityksenä ja vaativat sen tilalle näköispatsasta.


Suuri aika -monumentti paljastettiin 3.9.1990.

Vastaavasti taidekriitikot valtakunnan päälehteä myöten suitsuttivat kunniaa Kauhasen ehdotukselle. Kajaanilaiset ottivat paikallislehtien palstoilla kiivaasti kantaa veistokseen ja varsinkin maaseutuväestö arvosteli sitä ankarasti. Esille nousi jopa väitteitä, joiden mukaan veistos olisi ollut jonkin Itä Euroopassa valmistetun lasimaljakon kopio.


Suuri aika -muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Pekka Kauhanen.

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen viimeisteli teoksensa kesällä 1990 Kalervo Kallion ateljeessa Helsingin Munkkiniemessä ja kommentoi veistoksen ympärillä käytyä keskustelua näin:

"Kyllä se kaikki taannoinen meteli tämän vaiheilla tuntui oudolta. Sitä kyseli, että mitä ihmettä tämä kaikki tarkoittaa. Koko hölmöilyn huipentuma oli sitten tuo lasimaljakkojuttu. Kukahan senkin keksi? Ja sitä ihmettelen vieläkin, että millä eväillä jokainen on asiantuntija juuri näissä veistosasioissa. Eipähän juuri musiikin puolella kansa ole huutamassa alas jokaista uutta sinfoniaa, vaikka ei sitä ymmärtäisikään."


Suuri aika -veistoksen vankka jalusta.

Kaikesta kohusta huolimatta veistos viimein valmistui. Sitä varten kunnostettiin Kajaanin kirkon ja ortodoksisen kirkon välinen puistoalue Urho Kekkosen puistoksi. Kaupunki huolehti myös suuren ja painavan veistoksen maapohjatöistä. Lähes kaikki tiedotusvälineet, erityisesti radio ja lehdistö seurasivat herpaantumattomalla mielenkiinnolla patsaan valmistumisen vaiheita ja viimein kuljetusta sekä sen öistä paikalleen pystytystä.


Veistos on Kajaanin suurin muistomerkki.

Veistoksen juhlallinen paljastustilaisuus pidettiin 3. syyskuuta 1990, jolloin vietettiin myös presidentti Urho Kekkosen syntymän 90 vuotisjuhlaa. Monumentin paljastustilaisuuteen oli saapunut maan korkein johto mm. presidentti Mauno Koivisto ja pääministeri Harri Holkeri. Paikalla oli myös joukko Kekkosen lähipiiriin kuuluneita henkilöitä ja tiedotusvälineiden edustajia sekä runsaslukuisasti kajaanilaisyleisöä.


Veistos sijaitsee Urho Kekkosen puistossa.

Vaikuttavan juhlan lopuksi vedettiin musta kangas veistoksen yltä ja useimmat paikalla olleet olivat yksimielisiä siitä, että lähes 9 metrin korkuinen, pronssiin valettu veistos oli todella vaikuttavan näköinen hohdellessaan pilvipoutaisessa säässä. – On se melkoinen totuudentorvi, myönteli eräs patsaan aikaisempiin vastustajiin kuulunut. Sittemmin Suuri aika -monumentti on kotiutunut hyvin kajaanilaismaisemiin ja seisoo jyhkeänä kahden pyhäkön välissä. (Reijo Heikkinen)

 

 

Syksy vaihdossa

Kaupunki:Leicester
Yliopisto: De Montfort University

Lähteä vai ei, tähän hain vastausta monta kuukautta. Kunnes päätin tarttua mahtavaan tilaisuuteen ja lähteä opiskelemaan opiskelukaverini kanssa puoleksi vuodeksi Englantiin. Olen iloinen että minulla oli rohkeutta hakea vaihtoon ulkomaille ja edistää tätä kautta viestintätaitojani kansainvälisessä ympäristössä. Mielestäni opiskeluaikana saa ja pitää ottaa elämässään haasteita vastaan: nyt on siihen mahdollisuus!


Edalen upea maalaismaisema.

Vaihtoaika Englannissa rikastutti kokemuksiani tulevaa ammattiani ajatellen. On mielestäni tärkeää vastuuntuntoisena kasvattajana ymmärtää myös muiden maiden sekä eri kulttuuritaustaisten ihmisten tapoja elää, oppia sekä opettaa. Lasten on hyvä ymmärtää miten laaja maailma heitä ympäröi ja miten eri kulttuuritaustaiset ihmiset pohjimmiltaan ovat silti samanlaisia.

Vaihtokohteeni Leicesterin kaupungissa palveli minua hyvin myös opintojani ajatellen. De Montfort Universityssä sain opiskella kasvatustieteitä ja näin ollen etenin myös opinnoissani. Yliopistossa vastaanotto oli meille hyvin mieluinen. Opettajat ja opiskelijat olivat avuliaita ja heitä myös kiinnosti tietää mm. suomalaisesta opetusjärjestelmästä, joka siis poikkeaa englantilaisesta melko suuresti. Kuulimme myös olevamme ensimmäiset suomalaiset vaihtarit DMU:ssa.


De Montfort Universityn päärakennus.

Myös muihin vaihtareihin meillä oli mahdollisuus tutustua esimerkiksi harrastusten, asumisen ja koulutyöskentelyn kautta. Vapaa-aika olikin nimenomaan uusien kontaktien luontia ja opiskelijayhteisöön tutustumista.Saimme vaihdossa ollessamme mahdollisuuden kokeilla kahden eri kerhon ohjaajana toimimista. Näin pääsimme mielestäni lähemmäs englantilaisten lasten oikeaa arkea. Vaikka Leicester kaupunkina oli minulle ennestään tuntemattomampi paikka, pidin vaihtokohteesta silti hyvin paljon. Kaupunki sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä esimerkiksi Lontoosta, Birminghamista ja Manchesterista.


Leicesterin keskusaukea.

Vaihdon jälkeen päällimmäiseksi ajatukseksi voisin sanoa suuren ikävän takaisin. Kokemus oli mahtava! (Minerva Kallio-Nisula)

 

 

Yliopistonlehtorien liitto YLL on nyt
Yliopistojen opetusalan liitto YLL

Suurimman akavalaisen järjestön Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n jäsenliittona YLL on akateemisen koulutuksen saaneen henkilökunnan edunvalvonnan vaikutusvaltainen edustaja yliopistosektorilla. Kattaakseen kaikki opetuksen piirissä työskentelevien nimikkeet Yliopistonlehtorien liitto YLL on muuttanut nimensä. Uusi nimi on Yliopistojen opetusalan liitto YLL – Förbundet för under visningssektorn vid universiteten YLL.

Yliopiston toiminnassa tutkimuksen ja opetuksen prosessit ovat sekä peräkkäisiä että rinnakkaisia. Tieteen ja opetuksen yhdistelmä on seikkailu, jossa sekä opettaja että opiskelija löytävät ja oppivat uutta. YLL pyrkii siihen, että loistavia opettajan ja tutkijan työn yhdistelmiä tuetaan myös yliopiston arkipäivässä niin, että molemmille tehtäville jää riittävästi aikaa.

Yliopistoissa tarvitaan kuitenkin sekä opetus-, tutkimus- että hallintopainotteisia tehtäviä. Yliopistoissa on oltava sekä opettajana, tutkijana että hallintotoimessa hankittuun kokemukseen ja lisäpätevöitymiseen perustuvia urapolkuja.
YLL:n puheenjohtajana toimii filosofian tohtori, lehtori Tuula Hirvonen Jyväskylän yliopistosta.


 

Kampuslehden toimitus toivottaa rentouttavaa joulua
ja parempaa uutta vuotta 2011 kaikille lukijoilleen.

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) tammikuun 2011
lehteen 24.1. mennessä osoitteeseen
 kampuslehti(at)oulu.fi.

Sivut päivitetty 22.12.2010