JOULUKUU 2008

---

Joulutervehdys

Kulunut vuosi on ollut täynnä erilaisia hallinnollisia manöövereitä. On synnytetty strategioita ja mietintöjä sekä luotu pohjaa uusille yliopiston kehittämistoimenpiteille. Korkeakoulufuusiot etelässä ja idässä ovat vakiintumassa. Yliopistokeskusten vakiinnuttaminen on arvioinnin jälkeen meitä koskeva merkittävä toimenpide. To be or not to be!  Tämä asia ratkeaa yliopistolain myötä suuntaan tai toiseen. Keskukset eivät häviä, vaikka lakiin ei niistä mitään kirjoitettaisikaan, mutta maininta niistä laissa olisi positiivinen signaali tulevaisuuden kannalta.

Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat solmineet konsortiosopimuksen. Sen avulla pyritään määrätietoisesti ohjaamaan rahoitusta ja yhteistyötä. Vararehtori Rauli Sventon työryhmä on myös istunut pitkään Kajaanin yliopistokeskuksen asemaa pohtien sekä valmistellen pohjaa hallintojohtosäännölle. Yliopiston hallitus hyväksyi loppuraportin esitykset kokouksessaan 17.12.

Yliopisto on siten tehnyt kaiken voitavansa säilyttääkseen Kajaanin yksikön toiminnat elinkelpoisina. Asian käsittely jatkuu Oulun yliopiston johtosäännön kehittämisen yhteydessä. Soraääniäkin kuului ja johto ottaa niistä vastuun. Vararehtori Sventon työryhmän esitys takaa näissä olosuhteissa maksimaalisen toimintakapasiteetin. Toivottavasti Oulun yliopisto löytää kokonaisuutena uudet rakenteensa nopeasti, sillä uusi yliopistolaki astunee voimaan 1.8.2009 ja sen mukaisesti toimitaan 1.1.2010 alkaen.

Lapion yliopistolehdessä, Kiteessä, Esko Riepula arvostelee kovin sanoin yliopistojen uutta kehityssuuntaa, jossa kummittelee Amerikan malli. Myös Aalto-yliopisto saa kritiikkiä. Lukekaahan koko juttu. Monet saavat siitä varmasti tukea aatoksilleen. Kun opetusministeri eroaa viime tipassa ennen lakien hyväksymistä alkaa myös spekulointi, joka varmasti häiritsee yliopistojen opetusta ja tutkimusta. Kainuu on menettänyt UPM:n ja sen mukana paljon muutakin, on selvää, että pitkään vaaravyöhykkeessä ollut Kainuun korkeakouluväki on huolissaan tulevaisuudestaan. Huoli on varmasti aiheellinen, sillä maailmantalous on syöksykierteessä ja tsunami saapuu tälle rannikolle varmaankin ensi vuonna. Isokenkäisiä ennustajia on ollut liikkeellä.

On helppo heittäytyä pessimistiksi ja narista kaikesta. Tämä aika on sellaiselle toiminnalle erittäin otollinen. Totta kai, ihmisten pitääkin narista ja olla kriittisiä, eihän mikään muuten kehittyisi. Yliopistoissa on oltu varsin hiljaa. Yhteiskuntatiede ei ole kovin suuriäänisesti vastustanut muutoksia, vaikka niihin liittyy todella suuria riskejä. Aika on muutenkin kamala. Te tiedätte yksityiskohdat. On lohdullista, että meillä on joulu, hiljentymisen aika. Sylvian joululaulu soi urkusoolona Kuopion tuomiokirkossa kauniisti. Se oli vaihto-opiskelijamme ikimuistoinen kokemus.

Yhdestä asiasta olen aivan varma näin joulun kynnyksellä. Tonttuja on olemassa. Onko niillä nykyisin liituraitapuku? Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta toivotan kaikille Kajaanin yliopistokeskuksessa työskenteleville ja niille, jotka syystä tai toisesta tai vain sattumoisin lukevat meidän oivallista lehteämme.

Kajaanissa
17.12.2008
Juhani Suortti  

 

 

JUFE uudisti yhteistyösopimuksen

Oulun yliopistoon ja Kajaanin yliopistokeskukseen saatiin Jiangxin yliopistosta korkea-arvoisia vieraita joulukuun alussa. Jiangxin yliopistossa Nanchangissa opiskelee 40000 opiskelijaa ja sillä on ollut yhteistyösopimus Oulun yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa vuodesta 2002.

Tiistai-iltana 9. joulukuuta Jiangxin yliopiston vararehtori, professori Xiao Huayin saapui delegaationsa kanssa Kajaaniin iltakoneella. Luminen Kajaani otti vieraat vastaan varsin valoisasti. Varsinainen tutustumisohjelma alkoi keskiviikkoaamuna. Ohjelma alkoi yliopistokeskuksen Linna-toimipisteestä, jossa toimii tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö. Professoreiden Ari Heiskasen ja Pertti Yli-Luoman johdolla kiinalaisvieraille selvisivät kajaanilaisen tietojenkäsittelytieteiden sekä siihen sovelletun pedagogiikan ajankohtaiset haasteet. Dekaani, apulaisprofessori Li Huayang Jiangxin yliopiston School of Software Engineering -yksiköstä oli erittäin kiinnostunut etäopetukseen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista.

Seuraavaksi kiinalaisvieraat tutustuivat Kajaanin korkeakoulukonsortion toiseen toimijaan eli ammattikorkeakouluun. Rehtori Arto Karjalainen kv-koordinaattori Meira Kaikkosen kanssa olivat järjestäneet vieraille unohtumattoman lounaan ja reilun parituntisen keskusteluhetken.

Iltapäivästä oli vuorossa Kajaanin yliopistokampuksella johtaja Juhani Suorttin tapaaminen sekä kampuksen toiminnan esittely. Tapaamisessa hiottiin myös jatkosopimusta vuonna 2002 allekirjoitetulle ensimmäiselle yhteistyösopimukselle. KYK:in ja JUFE:n välinen uusi sopimus allekirjoitettiin torstaina 11. joulukuuta.

Matka jatkui Sotkamoon ja Snowpolikseen, jossa professori Vesa Linnamo kertoi Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön toiminnasta sekä tiiviistä yhteistyöstä Kajaanin yliopistokeskuksen eri toimijoiden kanssa. Sotkamoon on noussut tehokas ja yhteistyökykyinen eri yliopistoja yhdistävä korkeakoulukokonaisuus.

Vierailun toinen päivä suuntautui Ouluun. Dekaani, professori Kimmo Alajoutsijärvi esitteli taloustieteiden tiedekuntaa sekä mahdollisia yhteistyömuotoja. Vararehtori, professori Riitta Keiskin lounaspuheessa nousivat esille Jiangxin yliopiston kanssa harjoitettu pitkäjänteinen ja -kestoinen yhteistyö. Keiski painotti aidon yhteistyön arvoa hyvien yliopistosuhteiden kehittämisessä. Kansainvälinen yhteistyö tulee entisestään korostumaan Oulun yliopiston toiminnassa.

Oulun päivän päätteeksi varajohtaja, professori Petri Pulli toi esille tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Oulun yksikön suuntautumista sekä kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia. Opiskelija- ja opettajavaihtoa lisätään. Keskusteluissa sovittiin lisäksi, että yliopistojen välinen sopimus tullaan uusimaan ja ajantasaistamaan. (Juha Vartiainen)

 

 

Kajaanin yliopistokeskukselle uusi toimintamalli

Yliopiston hallitus on hyväksynyt peruslinjaukset Kajaanin yliopistokeskuksen uudistamisesta. Muutos liittyy Kajaanin ja sen lähiympäristön korkeakouluyksiköiden toiminnallisen yhteistyön kehittämiseen. Hanketta varten on ryhdytty valmistelemaan Kajaanin yliopistokeskukselle uutta hallinto- ja toimintamallia.

Kajaanin yliopistokeskus jatkaa edelleen yliopiston erillislaitoksena, mutta suunnitelmien mukaan sen organisaatio muodostuisi jatkossa kahdesta koordinaatioyksiköstä. Nykyisen kaltainen Lönnrot-instituutti lakkautetaan ja sen vastuulla olevat toiminnot ja tehtävät sulautetaan koordinaatioyksiköihin. Ensimmäiseen koordinaatioyksikköön kuuluvat mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio ja CWC Kainuu. Koordinaatioyksikköön siirretään Lönnrot-instituutista energia- ja bioenergia-kysymykset sekä maaseudun ja metsäsektorin kehittämistehtävät.

Toisen koordinaatioyksikön muodostavat opettajankoulutusyksikkö, normaalikoulu, tietojenkäsittelytieteen Kajaanin yksikkö, aikuiskoulutus ja avoin yliopisto. Koulutus-, arviointi-, kulttuuritehtävät ja maisteriohjelmat sulautetaan opettajankoulutusyksikköön ja aikuiskoulutukseen erillisen suunnitelman mukaan. Koordinaatioyksikkö voisi käyttää nimeä Lönnrot-instituutti. Kasvatustieteiden tiedekunnasta tehdään yksi tulosyksikkö 1.1.2010 lukien. Aluetutkimus ja -kehitys tukevat suoraan yliopistokeskuksen perustehtävää. Toiminnot sijoitetaan osaksi yliopistokeskuksen suunnittelu- ja kehittämistoimintaa.

 

 

Seitsemännet Pohjois-Suomen esi- ja alkuopetuksen päivät Kajaanissa 11.–12.11.2008

"Onko lapsella aikaa ja tilaa kehittyä?" otsikoi lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Pohjois-Suomen esi- ja alkuopetuksen päivien ohjelmalehtisen tervetulotoivotuksensa. Hän kirjoittaa ajastamme näin: "Puhumme uhanalaisista lajeista, suojeltavista kasveista ja eläimistä. Pitääkö meidän alkaa puhumaan ihmisten toiminnan vaikutuksista myös lapsiin, joita pitää suojella aikuisten kiireeltä." Kiireen ja suoritusyhteiskunnan vaikutukset lapsiin oli päivien keskeinen teema, joka tuli esiin piilo-opetussuunnitelman lailla useissa puheenvuoroissa.

Marraskuun puolessa välissä kokoontui esi- ja alkuopetuksen väki Kajaaniin pohtimaan ajankohtaisia asioita. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Oulun ja Lapin lääninhallitukset, Kajaanin yliopistokeskus, Kajaanin kaupunki sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Kaksipäiväinen ohjelman ensimmäinen päivä koostui luennoista ja toisena päivänä opittiin tekemällä työpajoissa. Tilaisuuden avasi Yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti.

Luennoitsijoista ensimmäisenä saimme kuulla Opetushallituksen opetusneuvos Matti Pietilää. Hän puhui vetoavasti liikuntakasvatuksen tärkeydestä. Käytännönläheiset esimerkit toivat asiat lähelle kuulijaa. Kiteytetysti sanoma oli "välitä lapsesta". Luennoitsijoina kuultiin myös Kajaanin Opettajankoulutusyksikön omaa, tuoretta professori Raija Pirttimaata, joka luennoi aiheesta "opetuksen tutkimuksesta opetuksen käytäntöön." Puheenvuorossaan Pirttimaa korosti vuorovaikutuksen tärkeyttä. Päivän viimeinen luennoitsija oli KT, rehtori Martti Hellström, joka puhui nauruhermoja kutkuttavasti filosofisesti pohdiskellen tulevaisuuden koulusta.

Päivi Ikonen.

Toinen seminaaripäivä koostui luennosta ja työpajoista. Rehtori Päivi Ikonen luennoi aiheesta "Oppimistyylit ja niiden taustatekijät". Luennossaan Ikonen painotti ryhmäjakojen merkitystä erilaisille oppijoille, jolloin voidaan huomioida oppilaan yksilölliset mieltymykset oppimistilanteissa. Iltapäivällä jakaannuttiin työpajoihin. Osallistujilla oli mahdollisuus valita etukäteen kymmenestä työpajasta kaksi, joihin osallistuivat.

Toiminnallisen matematiikan työpaja.

Esi- ja alkuopetuksen päivien tunnelma oli lämmin ja keskusteleva. Kentän asiantuntijat saivat varmasti lisää eväitä jaksaakseen tärkeässä työssä.

Päivien päätteeksi osallistujat saivat matkaeväikseen ripauksen kainuulaisia Sinisiä ajatuksia, kun Konsta Pylkkänen – alias Kajaanin sivistysjohtaja Risto Brunou – reistasi Veikko Huovisen sanoin muun muassa opiskelun merkityksestä sekä viisaudesta ja sen jaloista lajeista: kaukoviivaudesta, teoreettisesta viisaudesta, käytännön viisaudesta sekä jälkiviisaudesta. Konstan filosofeeraus kääräisi kainuulaiseen kääreeseen päivien monipuolisen annin, jossa viisauden lajeista olivat esillä ja toisiaan oivasti täydentävinä niin teoreettinen kuin käytännönkin viisaus. (Tuula Honkanen / Mari Karjalainen)

 

 

Tutkimusta ja hyvinvointia, poikkitieteellisesti

Kainuun tutkijat kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteiseen tapaamiseen
Erityyppistä tutkimustyötä Kainuun alueella tekevät ihmiset kokoontuivat keskiviikkona 3. joulukuuta kertomaan omasta työstään ja tutustumaan kollegoihin ensimmäisessä poikkitieteellisessä tutkijatapaamisessa joulukuun alussa. Mukana oli niin ammattikorkeakoulun kuin yliopistojen eri yksiköiden edustajia sekä myös yksittäisiä muita tutkijoita.

Tapaaminen ja tutustuminen etenikin tuttavallisessa ja rennossa hengessä UPM:n kerhohuoneen jyhkeän arvovaltaisissa tiloissa, Kajaanin kaupungin tarjoamien ruokien ja legendaarisissa tiloissa saunomisen kruunatessa illan. Ja tietenkin poikkitieteellisten jatkojen! Seuraavaa tapaamista odotettiin jo innolla, ja sellainen järjestettäneenkin heti ensi vuoden puolella. Mukaan yhteisön rakentamiseen toivotaan myös uusia kasvoja, jotka eivät ensimmäisellä kerralla vielä ehtineet paikan päälle.

Tapaamisen oli kutsunut koolle Kainuun korkeakouluyksiköiden yhteinen tutkimusasiamies (Aluekeskusohjelma) yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen jatko-opiskelijaverkoston kanssa. Aluekeskusohjelman tutkimusasiamiehen tavoitteena onkin koota tiiviiksi yhteisöksi tutkimuksen parissa työskentelevät tahot Kainuussa ja lisätä eri yksiköiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä poikkitieteellistä keskustelua.

Kainuussa työskentelevät yliopistoyksiköt ja Kajaanin ammattikorkeakoulu voivat hyödyntää tutkimusasiamiestään yhteisten tutkimushankkeiden suunnittelussa, valmistelussa ja hakemisessa. Samoin tutkimusasiamies on yritysten käytettävissä ja auttaa luomaan yhteyksiä tutkimusyksiköihin, erityisesti hyvinvointitoimialan eri verkostoihin ja muihin toimijoihin. Myös kaikenlaiset kehittämisideat ja -ajatukset yhteistyön kehittämiseen liittyen ovat tervetulleita. Yhteydessä voi olla Sari Salmelaan, s-posti: sari.salmela(at)oulu.fi. (Sari Salmela)

 

 

Oulun yliopisto muisti henkilöstöään uudella ansiomerkillä

Yliopisto muisti henkilöstöään 4. joulukuuta omalla ansiomerkillä tunnustukseksi pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta palveluksesta. Rehtori Lauri Lajunen, hallintojohtaja Hannu Pietilä ja henkilöstöjohtaja Liisa Rossi jakoivat ansiomerkit Linnanmaalla ja lääketieteellisessä tiedekunnassa järjestetyissä tilaisuuksissa. Kajaanin yliopistokeskuksessa ansiomerkit jaettiin 5. joulukuuta kello 10.00 alkaneessa juhlatilaisuudessa Martti Helan salissa

.

Ansiomerkin on suunnitellut yliopiston 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi arkkitehti Raimo Ahonen ja sen myöntää rehtori Lauri Lajunen. Merkki jaettiin nyt ensimmäisen kerran ja sen sai kaikkiaan 455 henkilökuntaan kuuluvaa 25 vuoden palveluksesta. Merkin saajat olivat saaneet kutsun tilaisuuteen kirjeitse. Kajaanissa 25 vuoden palveluksesta merkin sai 25 yliopistokeskuksen työntekijää. Uusi ansiomerkki korvaa valtion virka-ansiomerkin vuodesta 2010 lähtien ja se jaetaan vuosittain. (Juha Vartiainen)

 

 

Tohtorivalmennus tuloksellista vuonna 2008

Omien tutkijakoulujen kehittäminen yliopistokeskuksissa edellyttää emoyliopistojen voimakasta sitoutumista ja riittävän kokoisia tutkimusympäristöjä. Yliopistokeskuksiin sopivat hyvin tutkijavalmiuksia vahvistavat koulutukset, joiden myötä varsinainen tutkijakoulutus tapahtuu emoyliopistojen omissa tutkijakoulutusryhmissä. Näiden opetusministeriön linjaamien periaatteiden mukaan Kajaanin yliopistokeskuksen tohtorivalmennuksessa on toimittu.

Vuosi 2008 oli tuloksellinen tohtorivalmennustoiminassa. Tänä vuonna tohtorivalmennustoiminnan kautta edistettiin kahden väitöskirjan (Oulun yliopisto), yhden lisensiaattitutkimuksen (Kuopion yliopisto) ja yhden pro gradu-tutkielman (Vaasan yliopisto) valmistumista.

Kerätyn palautteen perusteella voidaan todeta, että paikallisella tasolla järjestetyllä tohtorivalmennustoiminnalla jatkokoulutettavat kokevat olevan suuren merkityksen. Seuraavat lainaukset kertovat heidän ajatuksiaan paikallisesta tohtorivalmennustoiminnasta ja sen merkityksestä:

"Minulla on hyvät kokemukset osallistumisesta tämän ryhmän toimintaan. Säännölliset tapaamiset samankaltaisessa prosessissa olevien tutkijoiden kanssa motivoivat viemään omaa työtäkin eteenpäin. Minulle ryhmän toiminta oli myös tärkeätä sikäli, että olin reilut kaksi vuotta päätoimisena opiskelijana tutkimuksen kimpussa, joten kontaktit ulos ja muualle olivat minulle tärkeitä". (jatko-opiskelija)

Jatko-opiskelija Arja Oikarinen väittelee Oulun yliopistossa 5.9.2008
(Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Hoitotieteen ja
Terveyshallinnon laitos). Väitöksen aiheena on Kainuulaisten
miesten terveyskäyttäytyminen – kulttuurinen näkökulma.

"Ryhmässä oli erittäin tärkeätä kuulla, miten tulevat tohtorit etenivät töissään. Siitä sai konkreettista tukea työn teoreettiselle etenemiselle. Sen lisäksi ryhmä oli siinä mielessä erittäin hyvä, että siellä sai paitsi esitellään töitään, siellä käytiin keskustelua kunkin työn kulloisestakin etenemisestä. Jokaisella oli puheenvuoro joka kerta omaan työhön liittyen ja jokaisen etenemistä seurattiin ja kannustettiin." (jatko-opiskelija).

"Monitieteinen tohtorivalmennusryhmä on tarjonnut tasokkaita ja monipuolisia opintoja tohtorin tutkintoon. Opintojeni edistymiselle on ollut erityisen tärkeää, että olen voinut opiskella myös Kajaanissa. Monitieteisyys on tuonut uusia näkökulmia ajaatteluuni, ja olemme luoneet Kainuuseen tutkijaverkoston."

Vuoden 2008 aikana pidettiin säännöllisesti tohtorivalmennukseen liittyviä seminaareja, noin kerran kuukaudessa (osallistujia 6–10). Lisäksi järjestettiin jatko-opiskelijoille sekä jatko-opinnoista että post doc -tutkimuksesta kiinnostuneille henkilöille koulutustilaisuuksia. Tilaisuuksien teemoina olivat jatko-opintojen tutkimussuunnitelman laadinnan perusteet sekä Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston tarjoamat tutkimuksen rahoitusvaihtoehdot.

Tohtorivalmennustoiminnan vastuullisina järjestäjinä ovat toimineet lähes vuoden 2008 loppuun saakka kasvatustieteen lehtori Timo Pinola, KT, PkO Oulun yliopistosta sekä tutkija, Anu Gretschel, FT, Nuorisotutkimusverkosto. (Timo Pinola)

 

 

Kainuun kesäyliopisto juhli näyttävästi 40-vuotistaivaltaan

Kesäyliopistotoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Kainuussa toiminta sai alkunsa, kun Kajaanin Akateemiset Naiset kokosivat vuonna 1968 maakunnan valveutuneet kansalaiset ja heidän yhteisönsä kokoukseen kesäyliopiston perustamiseksi Kainuuseen.  Kainuun Korkeakouluyhdistyksen taival sai alkunsa ja tehtäväkseen Kainuun maakunnan koulutus- ja kulttuuritarpeen tyydyttämisen.

Edelleen Kainuun kesäyliopisto toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä profiloituen entistä tehokkaammin ydintehtäväänsä avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaan ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Tarjonnassa on myös valmentavia ja harrastustavoitteisia kursseja, kulttuuri- ja aluepoliittisia tapahtumia sekä ajankohtaisia yleisötilaisuuksia.

Kainuun kesäyliopiston tahtotila ankkuroituu moderneihin tarpeisiin: elinikäiseen oppimiseen, yhteistyöverkostojen luomiseen, sekä asiakas- ja työelämälähtöisyyteen. Hankerahoituksen ja opintoseteleiden turvin tuomme sivistyspalvelut erityisryhmien ulottuville, jotka muutoin opintokustannusten vuoksi voisivat jäädä palvelujemme ulkopuolelle. Vahva profiloituminen, keskittyminen ydinosaamiseen, joustavat rakenteet sekä laatu- ja asiakaskulttuurin jatkuva kehittäminen takaavat menestymisen myös tulevaisuudessa.

Juhlavuosi - ennätysten vuosi
Kainuun kesäyliopiston tulevaisuus näyttää valoisalta. Juhlavuoden osallistujamäärä lähentelee 4 000 opiskelijan rajaa, joka on ennätys osallistujamäärissä Kainuun kesäyliopiston historian ajalta. Koko toiminnan aikana n. 80 000 opiskelijaa on nostanut osaamiskompetenssiaan Kainuun kesäyliopiston palveluilla. Naiset (79–85 %) ovat alusta alkaen olleet ahkeria kesäyliopiston opiskelijoita, mutta myös miehet ovat sujuvasti sulautuneet naisvaltaiseen opiskelijakaartiin.

Kainuun kesäyliopisto on tehnyt merkittävää aikuiskoulutustyötä koko olemassa olonsa ajan. Opiskelutekniikan monipuolistumisen myötä harvaan asutussa maakunnassa pitkät välimatkat eivät ole este korkeatasoisen koulutuksen saavuttamiseen. Henkilökuntaan kuuluu rehtorin lisäksi kaksi koulutussuunnittelijaa, koulutuskoordinaattori, toimistosihteeri ja osa-aikainen tentinvalvoja.  Kainuun kesäyliopiston opetushenkilökunta on korkeatasoista ja sitoutunut tehtäväänsä. Työ on asiakaslähtöistä sekä yrittäjämäistä toimintaa ja kesäyliopiston henkilökunta tekee työtä omalla persoonallaan.

Kainuun kesäyliopisto merkittävä sivistyspalvelujen tuottaja Kainuussa
Asiantuntijaorganisaationa Kainuun kesäyliopisto vastaa valveutuneena koulutuskysyntään nopeasti ja tehokkaasti. Osaava henkilökunta, arvostetut kouluttajat ja nykyaikainen teknologia varmistavat sen, että monipuolinen, monitieteinen ja korkeatasoinen koulutustarjonta on kaikkien henkilöstöryhmien ulottuvilla iästä, sukupuolesta, pohjakoulutuksesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y./Kainuun kesäyliopiston 40-vuotisjuhlan tervetulopuheessaan hallituksen puheenjohtaja Marja Karjalainen korosti vapaan sivistystyön tarvetta merkittävänä sivistyspalvelujen tuottajana Kainuussa. Puheenjohtaja lausui kiitokset asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä Kainuun kesäyliopiston rehtorille ja henkilökunnalle erinomaisen hyvin tehdystä työstä kainuulaisten sivistyspalvelujen parhaaksi.

Alueellinen oppimiskeskus Kainuuseen
Johtaja Marita Savola opetusministeriöstä korosti juhlapuheessaan, että kesäyliopistoille tulee nykyistä selkeämmin määritellä oma roolinsa, tehtävänsä ja painotuksensa, jossa yhteistyö sekä vapaan sivistystyön kesken että ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujenkin suuntaan korostuu. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä vastata kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä sekä lisätä alueellista yhteistyötä. Ohjelmalla halutaan turvata vapaan sivistystyön toimintaedellytykset myös jatkossa. Pitemmän aikavälin visiona on nostettu esiin pyrkimys alueellisten oppimiskeskusten muodostumiseen. Kainuussa hyvän pohjan tällaiselle tulevaisuudenkuvalle voisivat muodostaa kesäyliopisto ja kansalaisopistot.

Johtaja Savola totesi, että Kainuun kesäyliopisto on ilahduttava esimerkki oppilaitoksesta, joka vaikeissakin oloissa on nostanut opiskelijamäärien kehityksen myönteiselle uralle ja ryhtynyt rakentamaan tulevaisuutta 2010-luvun Suomeen ja Kainuuseen sopivaksi uudenlaisia verkostoja vahvistaen ja työnjakoa selkiyttäen. Tästä myönteisestä kehityksestä kiitos kuuluu kesäyliopiston osaavalle ja yrityshenkiselle henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneille.

Johtaja Savola vetosi Kainuun kuntien päättäjiin ja toivoi että Paltamon ja Ristijärven lisäksi myös muut Kainuun kunnat antaisivat taloudellisen tukensa kesäyliopiston toimintaan. Vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta. Nyt ja jatkossa tarvitaan myös kuntien ymmärrystä ja sivistystahtoa hoitaa oma osuutensa vapaan sivistystyön voimavaroista ja panostaa niin kesäyliopistojen kuin muunkin vapaan sivistystyön toimintaan. Muuten opintomaksut, joilla on tärkeä rooli vapaan sivistystyön rahoituksessa nousevat opiskelijan ja tasa-arvopyrkimysten näkökulmasta liian korkeaksi.

Tervehdysten ja palkitsemisten jälkeen juhla huipentui buffetin kautta mukavaan yhdessäoloon
Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y./Kainuun kesäyliopiston 40-vuotisjuhlaan toivat tervehdyksensä myös rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopistosta, lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta, johtaja Satu Helin Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta ja kansanedustaja Timo Korhonen eduskunnasta. Juhlassa palkittiin opiskelijoita, opettajia ja muita yhteistyökumppaneita. Musiikkipainotteinen juhlaohjelma, jonka juonsi Teija Rääpysjärvi, huipentui buffet-tarjoiluun ja mukavaan yhdessäoloon. (Marianne Huotari)

 

 

Koulutuksen tulevaisuus Kainuussa -tilaisuudessa nousi korkeakoulutuksen turvaaminen keskiöön

OAJ-Kainuun alueyhdistyksen ja OAJ:n Kajaanin paikallisyhdistyksen järjestämä Koulutuksen tulevaisuus Kainuussa -tilaisuus pidettiin 13.10.2008 Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikössä Martti Helan salissa. Tilaisuuden alustajina toimivat maakuntajohtaja Alpo Jokelainen, kansanedustaja Merja Kyllönen, kansanedustaja Timo Korhonen ja OAJ:n kehityspäällikkö Olli Luukkainen. Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat Matti Pitkänen ja Heikki Kallunki. Alustusten sekä niiden pohjalta virinneiden kysymysten ja keskustelun jälkeen koulutuspoliittista keskustelua jatkettiin vielä kevyen iltapalan merkeissä yliopistotiloissa. Kainuun kunnista osallistuivat opettajayhdistysten jäsenten lisäksi yhdistysten erikseen kutsumia keskeisiä koulutuspolitiikkaan vaikuttavia virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä alun toista sataa henkilöä.

Kainuussa on tiedostettu tulevan väestökehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet koulutukselle. Vähenevien oppilasmäärien myötä koulutuspalveluja joudutaan sopeuttamaan. Tulevaisuuden haasteena on perusopetuksen yläluokkien opetuksen järjestäminen kelpoisten aineenopettajien toimesta. Lukioverkkoratkaisut osaltaan vaikuttavat oleellisesti yläluokkien opetukseen. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Korhonen vastasi yleisön joukosta esitettyyn kysymykseen perusopetuksen järjestämisestä, että nyt maakunnan vastuulla olevat koulutuspalvelut täytyy ensin laittaa kuntoon ennen kuin edes ryhdytään harkitsemaan perusopetuksen järjestämistä maakunnan tasolla. Kainuulaisen kouluväen yhteisenä huolenaiheena oli yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun tulevaisuus. Yksimielisiä oltiin siitä, että jokaisessa maakunnassa on säilytettävä maakunnan tarpeet huomioiva korkeakoulutarjonta. (Heikki Kallunki)

 

"Hyvä koulu" – kannustavia näkökulmia koulun arkeen

Kajaanin yliopistokeskus järjestää Studia Generalia -luentosarjan, jossa pohditaan, millainen on tämän päivän koulu. Näkökulma luentosarjassa on positiivinen: Mitä hyvää on koulussa? Mihin suuntaan koulua tulisi kehittää, jotta se olisi vielä parempi? Paikkana on Kajaanissa yliopistokeskuksen Tietojenkäsittelytieteen (TOL) auditorio 300, Linnankatu 6 (entinen Linnan lukio). Luennot välitetään videoneuvottelulaitteiston avulla Kainuun kuntiin ja Ylä-Savoon. Jokaisella luennolla on asiantuntijaluennoitsija, joka luennoi aiheestaan kaksi 45 minuutin esitystä. Luento-osuuden jälkeen on kommenttipuheenvuoro. Kommenttipuheenvuoron jälkeen siirrytään paikkakuntaisiin keskusteluihin, jotka lopuksi kootaan yhteen. 

Jokaisella paikkakunnalla on luentosarjan tutor, joka johtaa paikkakuntakohtaisia keskusteluja ja vetää ne lopuksi yhteen videoyhteydessä kaikille paikkakunnille. Luentojen aikataulu on seuraava kello 14.00–15.30 luento kello 15.30–15.40 kommenttipuheenvuoro kello 15.40–16.00 keskustelut paikkakunnittain kello 16.00–16.15 paikkakuntakohtaisten keskustelun yhteenveto Luentosarja alkaa torstaina 4.12.08 Timo Järvilehdon luennolla. Kommenttipuheenvuoron käyttää rehtori Erja Kyllönen. Luentoja järjestetään kevään 2009 ajan joka kuukausi. Tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja luentosarjasta antaa suunnittelija Mari Karjalainen puh. (08) 632 4861, 040 351 8577 tai mari.e.karjalainen(at)oulu.fi. (Mari Karjalainen)

 

 

Työajankohdentamisjärjestelmän koulutus

Kajaanilaiset saivat 18.12. koulutusta työajankohdentamisjärjestelmän käyttöön. Järjestelmäksi on valittu SoleTM. Käyttöönotto on voitu aloittaa täydentävän rahoituksen osalta syyskuusta lähtien. Järjestelmä on selainpohjainen ja vaatii koivun-tunnukset. Monet rahoittajat vaativat työajankäytöstä tarkkaa seurantaa ja järjestelmä helpottaa tarvittavien raporttien laatimista.

 

 

Yhteistyö japanilaisten yliopistojen kanssa tiivistyy

Vuosittaisten tapaamisten sarja CREA – verkostoon kuuluvien (Clinical Research on Educational Activity) yliopistojen kanssa jatkui marraskuussa. Professori Pentti Hakkarainen ja assistentti Milda Bredikyte oli kutsuttu osallistumaan Tsurun yliopistossa järjestettyyn konferenssiin, jonka teemana oli juonellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Professori Hakkaraisen keynote esitelmän aiheena oli ”Juonellinen oppiminen ja opettajankoulutus.”  

Esitelmän pääväittämät ja opettajankoulutuksen kehittämisen tulevaisuuden haasteiksi nostetut asiat voidaan tiivistää seuraavasti:

1. Konstruktivistinen oppimiskäsitys (opetussuunnitelmien teoreettinen perusta) on tarpeen määritellä uusiksi

–        Tiedon rakentamisen sijaan huomio pitäisi kohdistaa persoonallisuuden rakentamiseen

–        Tulosten painottamisesta pitäisi siirtyä luovan ajattelun ja ajattelun menetelmien kehittämiseen

2. Juonellinen oppiminen on tahtomisen ja motivaation kehittämisen välttämätön edellytys

–        Oppimisen motivaation synnyttäminen on peruskoulun Akilleen kantapää ja useimmat motivoinnin menetelmät (oppiminen tutkimusprosessina, opetuspelit, sarjakuvat, kilpailu jne) on mekaanisesti kytketty opetussisältöihin

–        Juonellinen oppiminen tarjoaa samaistumisen kohteita ja mallin miten on mahdollista tehdä jotakin kulttuurissa arvostettua

–        Avautuu mahdollisuus kokeilla ja kokea turvallisesti erilaista mielekkyyttä

–        Juonellisen oppimisen kohteena on aina jokin suhde. Esim. kuviteltujen toimijoiden suhde kuviteltuun todellisuuteen, ei abstrakti käsitteellinen tieto riisuttuna suhteista todellisuuteen

3. Oppimisen ja lasten kehityksen kytkentä toisiinsa on opettajankoulutuksen kehittämisen perusta

–        Nykyinen tietojen painottaminen ja taitojen kehittäminen kierrättämällä tietoa kirjoista koevastauksiin jättää sivuun koulukasvatuksen tärkeimmän tavoitteen: lasten kehityksen. Toisin sanoen opetuksella on olematon rooli lasten kehityksessä ja opettajuutta rakennetaan teknisen osaamisen varaan

–        Ongelmien ja tehtävien ratkaisemisen painottaminen (kuten PISA testeissä) sivuuttaa keskeisen haasteen: miten opetuksessa luodaan lasten lähikehityksen vyöhyke so. miten opetus tukee ja tuottaa kehitystä

–        Juonellinen oppiminen on välttämätön rakenne-elementti lähikehityksen vyöhykkeen uudelleen määrittelyssä, koska se kytkee luonnollisella tavalla mielikuvituksen ja luovuuden ongelmanratkaisuun

4. Opettajuus ja opettajan kompetenssi on syytä rakentaa uudelle perustalle

–        Juonellisen oppimisen (yleensä oppimisen ja kehityksen) sisällyttäminen opettajankoulutukseen teoreettisesti perusteltuna käsitteenä edellyttää uusien juonellisten opetusmenetelmien, kontakti- ja vuorovaikutustaitojen omaksumista. Tällaisia ovat esimerkiksi taidokas suullinen tarinankerronta (ei lukeminen!), juonellisten oppimisympäristöjen ja kuvitteellisten tilanteiden luominen, kuvitteellisten tilanteiden ja realististen ongelmien yhdistäminen, lasten kokeilemisen ja oppimisen epäsuoran ohjaamisen menetelmät jne.

–        Huomion kohdistaminen lasten kehitykseen vaatii hyvää teoreettista ymmärrystä kehityksestä ja sen ohjaamisesta (miten osallistua lasten lähikehityksen vyöhykkeiden rakentamiseen, miten arvioida kehityksellisiä muutoksia oikeiden vastausten laskemisen sijaan, millaista opettajan tukea lapset tarvitsevat kehityksen kriisivaiheissa jne.)

5. Tarvitsemme kokeellisia opettajankoulutusohjelmia

–        Lasten kehityksellisen jatkumon hahmottaminen puuttuu opettajankoulutuksesta kun koulutuksen eri vaiheet erotetaan erikoistumisen vuoksi toisistaan. Esimerkkinä on varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan koulutus. Yritys rakentaa jatkumoa vaiheiden välille tarjoamalla mahdollisuus hankkia pätevyys molempiin vaiheisiin ( 0–6 ja 7–12 vuotta) torjuttiin vetoamalla muihin syihin. Kehityksen kriisiä ei nosteta erityiseksi koulutukselliseksi haasteeksi, koska se osuu koulutussysteemin saumakohtaan.

–        Erityislasten määrä on kasvanut tasaisesti viimeiset kymmenen vuotta ja erityisopetukseen siirrettyjen lasten määrä on koko maassa jo n 6% ikäluokasta, paikoitellen jopa 15%. On välttämätöntä kehittää erityispedagogisesti painottunutta osallistavaa varhaiskasvatusta ja luokanopettajakoulutusta. Juonellisen oppimisen potentiaalia kehitystä tukevana ja oppimista edistävänä toimintana ei ole juuri lainkaan hyödynnetty, vaikka tutkimusnäyttö juonellisten oppimisympäristöjen paremmuudesta alle kahdeksan vuoden iässä on yksiselitteisen vakuuttavaa.

Kansainvälinen toinen luokka WAKO – koulussa
kuuntelee tarinaa suomalaisesta joulupukista.

Vierailijat esittelivät eri puolilta Japania saapuneille osallistujille sekä varhaiskasvatuksen että alkuopetuksen juonellisia oppimisympäristöjä ja käytäntöjä Suomessa.

Professorit Tanaka ja Hakkarainen tokiolaisen koulun pihalla.

Japanilaiset CREA verkoston jäsenet esittelivät osallistavan yhteisöllisen kasvatuksen kokeiluja eri puolilla Japania. Osallistava yhteisöllinen kasvatus on monissa yliopistoissa opettajankoulutuksen ydinalue. Yhteisöllisyys ymmärretään japanilaisessa kasvatuksessa kirjaimellisesti siten, että koulu on avoin lähiyhteisöjen osallistumiselle ja merkittävä osa opetuksesta tapahtuu koulun seinien ulkopuolella. Opetukseen ja kasvatukseen osallistuu koko lähiyhteisö yhteisvastuullisesti. Japanilaisissa kokeiluissa kouluista on muodostettu koko yhteisön keskuksia, joiden toimintaan lapset ja lähiyhteisön aikuiset osallistuvat täysipainoisesti päivittäin, ja ”opetussuunnitelman” ja oppimisen mielekkyys rakentuu yhteisölle tärkeään tekemiseen osallistumisesta. Joissakin kokeilukouluissa tilaratkaisut on tehty avointa ja joustavaa yhteistyöskentelyä varten, jolla on voitu eliminoida jatkuva ”suorittaminen” sekä perinteinen arviointi, oppitunnit ja luokat. Oppiaineiden sijaan oppimista jäsentävät koko yhteisölle tärkeät teemat, joiden käsittelyyn eri ikäiset lapset ja aikuiset voivat osallistua mielenkiinnon mukaan.

Tsuru – yliopiston opettajankouluttajia vieraineen.

Vierailu huipentui yhteiseen seminaariin Tokion vanhan valtionyliopiston tiloissa. Siihen osallistui japanilaisten lisäksi kanadalaisia narratiivien tutkimisen (narrative inquiry) asiantuntijoita Jean Clandininin (Albertan yliopisto) johdolla. Seminaarissa käytiin lävitse japanilaisen kliinisen kasvatuksen tutkimisen kehitysvaiheita, narratiivien tutkimisen lähtökohtia sekä juonellisen oppimisen avaamia mahdollisuuksia koulutyössä. Isäntiä kiinnostava kysymys oli miten narratiivien tutkimus ja juonellinen oppiminen on sovitettavissa yhteen. Yhteinen johtopäätös keskustelusta oli, että niiden välillä ei ole mitään ristiriitaa, vaan ne täydentävät hyvin toisiaan.

Juonellinen oppiminen opettajankoulutuksessa.

Vierailu tarjosi mahdollisuuden tavata Wasedan yliopiston edustajia ja vierailla kouluissa. CREA verkoston edustajat olivat valmiita tulemaan mukaan japanilais-amerikkalais-suomalaiseen tutkimuskonsortioon, jonka suomalaista rahoitushakemusta valmistellaan Suomen Akatemian ”Lasten hyvinvointi ja terveys” tutkimusohjelmaan ajalle 2010–2014. (Pentti Hakkarainen)

 

 

Exchange student´s have had a wonderful time in Kajaani

Trip to Kuopio
On the 13th of December we made a one-day trip to Kuopio. We met at 9 in the morning in front of the University and left from Kajaani. We travelled by two cars and the journey lasted two hours. Our guides were two teachers from the University, Juha and the principal of the University. After two hours we arrived in the city. Firstly we visited the Old Kuopio Museum. There are three houses and two storehouses in the original sites. The buildings present lifestyles of different social classes in Kuopio from the late 18th century to the end of 1930's. The museum includes an upper class home as well as the workshops of a shoemaker, tailor and weaver. Our two helpful teachers told the stories of the houses. The next destination was a bakery. We tasted the "meat pie" and drank milk. This is a typical food in this region and it was very delicious. After that we visited a 3-storey museum called Kuopio Natural History Museum which was the best in my opinion. In the first hall stuffed animals were exhibited and we could hear the voice of the animals by the help of earphone. The biggest experiences were the mammoth, moose and bears. After the museum we went to a church which was near to the Natural History Museum. There started a concert from 3 p.m. and we listened some organ music. In the end of the concert we left from Kuopio. During the long journey some of us slept in the car because it was a long day. We arrived in Kajaani about half past 5 and we had time to go to the sauna to relax. It was a very nice day, I had a good time and I'm happy we spent this Saturday together. Thank you. (Rita Veres)

 

 

Pulla baking evening and nyrkkirieska special
Three girls from the University organised a pulla baking evening on the 11th November 2008. We had lessons all day so we were pretty tired so we thought we just said hi and went home. Our last lesson finished at half past 5 when the evening started. When we went downstairs to the coffee room just we were there and the others didn't arrive in time. So we stayed there. We got the recipe and the ingredients were on the table. We put on a pinafore dress and a hat like a real baker. We baked two type of pullas. We started to make them. Firstly we mushed the pasta together. We tasted the raw pasta and that was so delicious that we couldn't wait the cookie. We had to wait that the pasta hove. During this time we played board game. When the pasta was fine we shaped and put them in the oven and we were waiting. When the pulla was ready we started to eat with a glass of cold milk. It was so delicious and we were only there we took the rest home. We left from the University at half past 8. Our plan wasn't that evening but it was so good and we had a good time. We kept the recipe and I would like to bake the pulla on the Christmas day to my family. I have already bought cardamom because I think I can't buy one in every shop and the shops won't be opened because I'll arrive at home on the 24th of December. (Rita Veres)

 

 

Kekri evening
I am very happy because I could take part in the Kekri event. On Saturday 1 November, it was All Saint's day. This day is a public holiday in Finland and in Hungary also.

There was an All Saint's day event by the river on 1 November . The event started at 6 pm in the evening. Of course me and my friends went to see this ceremony. When we arrived there, there were a lot of people around the ruin of the castle and on the bridge. The castle was wonderful, the hole castle was floodlighted because a lot of candles were on the monument. There was a small stage before the ruin of the castle and some people were standing on it. Those persons were wearing special clothes. In my oppinion those clothes were traditional costumes for the Finish people. But unfortunately I was not able to see their clothes well, because as I mentioned this ceremony was organized in the evening, in a fog. In front of them, there were standing some people and they were holding links in their hands and they were moving with them. While they were moving with the torches we could listen wonderfull songs. This was enchanting for me. As I said above, this ceremony was in the evening so there was dark and because of the lights was so impressive. I enjoied this very much.

Some weeks before this event I saw that an animal was standing on the water which was made from strow. But I have not understood why? During this ceremony I received the answer for my question. As this animal is the symbol of the Kekri evening. At the end of the event some people got into a boat and they fired it.

A Kekri ünnepség
Nagyon boldog vagyok amiatt, hogy részt vehettem a Kekri eseményen. November 1-jén szombaton, halottak napján került megrendezésra. Ez a nap munkaszüneti nap Finnországban és Magyarországon is.

November 1-jén volt a Halottak napi ünnepség a folyónál, ami este 6 órakkor kezd?dött. Természetesen én es a barátaim elmentük az ünnepségre. Mire odaértünk már rengeteg ember volt a hídon és a kastély romjai körül. A kastély nagyon szép volt, az egész épület ki volt világítva, ugyanis kis mécsesek voltak rajta. A kastély romja el?tt volt egy kis színpad, amin néhány ember állt, akik különleges ruhát viseltek. Szerintem azok a ruhák hagyományos Finn ruhák lehettek. Csak sajnos nem láttam jól, mert az ünnepség este volt és sötét volt nagyon. Ezek az emberek el?tt állt néhány személy akik a kezükben fáklyát tartottak és a úgy mozogtak. Miközben mozogtak szép zenét hallhattunk. Ez elb?völ? volt számomra. Mint már említettem az ünnepség este volt, ezért a sötétben a fények nagyon hangulatosak voltak. Nagyon élveztem.

Néhány héttel az ünnepség el?tt láttam egy állatot a vízen, amely feny?fa ágból volt elkészítve. De nem értetem hogy mi az és miért van ott? De az ünnepség alatt megkaptam a választ a kérdésemre. Ez az állat a szimbóluma a Kekri ünnepségnek. Az esemény végén néhányan beszálltak egy csónakba és oda eveztek a vízen lév? állathoz , amit meggyújtottak. (Veronika Szilágyi)

 

 

Joululoma alkoi normaalikoululla

Normaalikoulun peruskoululaiset aloittivat hyvin ansaitun joululomansa tänään 19.12. perinteisin joulujuhlin. Koulu jatkuu keskiviikkona 7.1.2009 lukujärjestyksen mukaan. 

 

 

Hauskaa joulua  ja
rattoisaa uutta vuotta 2009
toivottelee Kajaanin kampus -lehden toimitus.

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) tammikuun 2009 numeroon 20.1. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.